Month: joulukuu 2014

Glögigummies | paleokeittio.fi

Aikuisten ”nallekarkit”

Paleokeittiön glögiviikko starttasi mustikasta. Mustikan jälkeen pistettiin granaattiomena kuumaksi. Ja nyt päästään granaattiomenasta ja mustikasta luontevasti aikuisten nallekarkkeihin! Melko loogista, hah hah! Glögin keittelystä jäi alkoholisoitua lientä ylitse ja mietin, jotta mitä sille oikein tekisin. Tietysti olisin voinut säilöä sen kylmässä sellaisenaan ja lämmittää uudelleen, mutta glöginmakuiset nallekarkit tuntuivat jännittävämmiltä. Niitä sitten, kahdessa eri värissä ja maussa. Molemmissa mausteena myös punaviini, joka kannattanee jättää pois, jos aikomuksena on tarjoilla hyytelönamuja myös lapsille. Hyvin toimi! Tosin jostain syystä karkkien irrottaminen muoteista oli hieman haastavampaa kuin pelkästä mehusta valmistettujen palojen. Olivat jämähtäneet tavallista tiukemmin kiinni, enkä saanut kaikkia pullautettua ehjinä ulos. Mutta riittävän monta kuitenkin yhden pienen tarjoilulautasen kasaamiseksi. Glögien ohjeet löytyvät aiemmista postauksista. Loppu hoitui hedelmäisten nallekarkkien ohjeella eli gelatiinijauhetta lisäämällä ensin kylmään nesteeseen, sen jälkeen lämmittämällä, kaatamalla muotteihin ja jäähdyttämällä. En ole enää ensimmäisen kokeilukerran jälkeen kiehauttanut nestettä. En tiedä vieläkään, onko sillä oikeastaan merkitystä muuhun kuin makuun. Maistuvat paremmilta ilman kiehautusta. Glögin tuoksuista viimeistä viikonloppua ennen joulua! Vielä ennen joulua ehtii arpomaan viimeisen Paleo Princess -pipon! Käy osallistumassa arvontaan, niin voipi olla, että kuusen …

Paleokalenterin 18. luukku

Paleo on eläinystävällinen. Uskaltaakohan tällaisesta aiheesta kirjoittaakaan… vai saanko niskaani eläinaktivistit maalipurkkeineen? Noh, tällainen sana päähän pälkähti pohtiessani paleota kuvaavia sanoja ja omasta näkökulmastani koen paleon eläinystävällisemmäksi kuin ”tavisruokavalion”. Jostain syystä moni mieltää paleon lihaa tuhlaavaksi ruokavalioksi. Enkä ihmettele yhtään kun mediasta saa lukea tällaisia juttuja. Mulla oli mahdollisuus keskustella toimittajan kanssa jutun tekovaiheessa, joten ymmärrän kyllä hyvin, mitä tällä jutulla haettiin. Äärimmäisyyksiä, joiden avulla haettiin vastauksia kysymykseen miksi ruoasta on tullut yhä useammalle niin tärkeää? Harmi vaan, että kun suurelle yleisölle esitellään vain ja ainoastaan äärimmäisyyksiä, niin äärimmäisyyksistä tuleekin yleistyksiä. Yhden henkilön valinta ei määritä koko ideologiaa. Vaihtoehtoja on ja keskiteitä löytyy. Mutta kiinnostavatko ne ketään? Boooooring…. Henkilökohtaisesti en usko syöväni yhtään enempää lihaa kuin kukaan muukaan. Jos lähdetään numeeriselle tielle, niin syön itse asiassa lihaa huomattavasti vähemmän kuin normi sekaruokavaliota noudattava keskimäärin. Kasviksia syön huomattavasti enemmän, vaikka en minkään sortin vegeliigaan kuulukaan. Tosin lihan kulutukseni on muuttunut tässä matkan varrella sekä määrällisesti, että laadullisesti. Parin vuoden takaiseen lihapäiväkirjaani voi tutustua täällä. Silloinkaan en mielestäni lihalla mässäillyt vaan käytin sitä kohtuullisesti. Nykyään lihansyöntini on vähentynyt elämäntilanteen muuttuessa entisestään. …

Paleokalenterin 17. luukku

Paleo on yksinkertainen. Hah hah, mulle paleo on niin yksinkertainen, että en edes tiedä, mitä näin yksinkertaisesta asiasta voisi kirjoittaa! Enkä aina oikein jaksa ymmärtää, kuinka yhdestä maailman luonnollisimmasta ja yksinkertaisimmasta asiasta saadaan väännettyä niin hemmetin vaikeaa ja monimutkaista. Paleolla ei tarvitse tietää, mitä ”ei saa” tai ”ei voi” syödä. Riittää, että tietää, mitä kannattaa syödä. Eating is really simple, but we insist on making it complicated. Kiteyttäisin paleon kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraavasti: Juo vettä. Syö aitoa, oikeaa ja mahdollisimman luonnollista ruokaa; kasviksia, lihaa, munia, siemeniä ja pähkinöitä silloin, kun nälkä on ja niin paljon, että nälkä lähtee. Käytä tarvittaessa mausteita sekä mahdollisimman vähän käsiteltyjä, luonnollisia rasvoja. Siinäpä se. Piste. Ruoanlaitonkaan ei tarvitse olla monimutkaista. Syö raaka-aineet raakana tai kypsennä parhaimmaksi katsomallasi tavalla. Ja lisää vähän suolaa ;) Good food is very often, even most often, simple food. ~Anthony Bourdain Pistetääs taas näin keskelle viikkoa jotain pikaista sosesoppaa, jolla elää tarvittaessa koko loppuviikon. PAKKASPÄIVÄN PORKKANASOSEKEITTO Tämä porkkanasosekeitto ei nyt ole kaikkein yksinkertaisimmasta päästä, mutta helppo, nopea ja maukas se on! Yksinkertaisimmillaan porkkanasosekeitto syntyisi kypsentämällä porkkanat, lisäämällä hieman suolaa ja soseuttamalla porkkanat …

Glögiä granaattiomenasta | paleokeittio.fi

Glögiä granaattiomenasta

Glögiviikko continues! Jos mustikkaglögi ei iskenyt, niin tämä iskee! Granaattiomena sopii aivan mainiosti glögipohjaksi eikä kaipaa edes hunajaa tai muuta makeuttajaa. Vaikka en edellisessä postauksessa tunnustautunut maailman suurimmaksi glögifaniksi, niin tänä vuonna on Paleokeittiössä keitelty enemmän glögiä kuin yli 40 vuotena yhteensä. Ihan vaan kokeilunhalusta. Ja siksi, että mustikkaglögin jäljiltä oli vielä yli puoli litraa punaviiniä jäljellä. Johonkin se piti upottaa kun ei sellaisenaan yhtä lasia enempää emäntään uponnut, hah hah! Ei muuta kuin kauden hedelmiä kaupasta kaivelemaan. Omena oli yksi varteenotettava ja ehkä hieman perinteisempi vaihtoehto. Päädyin kuitenkin granaattiomenaan. Koska granaattiomena on tavisomppua jännittävämpi ja nuo pienet rubiininpunaiset ”jalokivet” kuoren sisällä ihan mahottoman kauniita. Granaattiomenan perkaamisessa on edelleen oma hommansa. Tällä kertaa kokeilin uutta, äipältä oppimaani tekniikkaa punaisten jalokivien irroittamiseksi. Yleensä olen poistanut ensin veitsellä ”kruunun” ja lohkonut sen jälkeen granaattiomenan 5-6 lohkoon, jotka olen yksi kerrallaan upottanut vesiastiaan ja ”hipelöinyt” hellästi siemenet irti kuoresta. Tämä on hyvä tapa, koska punaista mehua ei ole keittiön katossa ja roskat saa helposti poistettua niiden noustessa vedenpintaan. Mutta aikaa ja joskus vähän hermojakin se vaatii. Tällä kertaa …

Paleokalenterin 16. luukku

Sweet sixteen! Paleo on palkitsevaa. Paleo palkitsee monellakin eri tapaa ja se tekee sen vieläpä melko nopeasti. Ensimmäiset palkinnot ovat yleensä poimittavissa jo viikon parin sisällä paleoon siirtymisen jälkeen. Kuukauden päästä ero entiseen on ehkä muutaman prosessiin kuuluvan notkahdukseen jälkeen vesiselvä. Pidemmästä paleojaksosta puhumattakaan. Paleo palkitsee paremmalla ololla ja terveemmällä keholla. Ensimmäisenä huomataan vaikutukset vatsassa ja yleisessä energiatasossa. Se tunne, kun ei koko ajan vatsaa pingota ja väsytä. Seuraavaksi alkaa palkita, ei vain entisestään parantunut olotila, vaan myös muutokset ulkoisessa olemuksessa. Turvotukset vähenevät, uuma kapenee, iho kirkastuu ja näppylät häviävät tai ainakin vähenevät (huom. mahdollinen regressiovaihe detox -oireineen). Ja sieltä se sitten vähitellen löytyy, jonkinlainen ulkoinen ”hehku”. En oikein osaa tätä sanoin selittää, mutta ihmisestä vaan aistii vilkkaamman energiavirtauksen. Sisäinen hyvä olo heijastuu ulospäin. Niin sen kai voisi sanoa. Noh, nämä olivat lyhyellä aikavälillä ilmaantuvia palkintoja. Vaikka tavoitteet ovat usein, etenkin perusterveillä ihmisillä, näissä lyhytaikaisissa tuloksissa, niin pitkävaikutteisia ei sovi unohtaa. Yleinen hyvinvointi ja terveys tuppaavat paranemaan monilla eri mittareilla aina veriarvoista flunssien, jopa allergioiden ja muiden pitkäaikaissairauksien vähenemiseen. Moni sairaus on yhteydessä kehon hiljaiseen tulehdukseen. …

Paleokalenterin 15. luukku

Paleo on sitoutumista. Uusien asioiden oppiminen ja pysyvä muutos vaatii sitoutumista. Oli kyseessä mikä tahansa asia. Jos nyt mietitään vaikkapa viulunsoittoa, niin ei kai kukaan edes odota tulevansa siinä mestariksi kuukaudessa tai kolmessa. En tiedä miksi ruokavalio- ja elämäntapamuutosten kohdalla odotukset tuntuvat olevan kohtuuttoman korkealla. Koska näitä asioita tehdään päivittäin? Syödään, juodaan, liikutaan ja nukutaan. Ajatellaanko, että homma on jo lähtökohtaisesti hallussa? Pientä viilausta sinne ja vähän sahaa tänne, ja BANG, I got it! Until one is committed, there is hesitancy, the chance to draw back, always ineffectiveness. ~William Hutchison Murray Vaikka etenkin tiukalla paleoruokavaliolla positiiviset muutokset tuntuvat ja näkyvät tavallisesti jo muutamassa viikossa, niin ei se silti tarkoita, että homma olisi hallussa. Mitä lyhyempi paleotaival takana, sen helpommin, nopeammin ja todennäköisemmin on edessä paluu vanhalle soratielle. Kuten jo aiemmin mainitsin, niin vie keskimäärin vuoden päivät sisäistää paleo lifestyle. Senkin jälkeen on helppo luisua takaisin vanhaan (koska ympäristö, jossa elämme on mestari tarjoamaan haasteita ja houkutuksia), mutta paluu takaisin tapahtuu myös helpommin. Kyse on tasapainosta, joten pienet poikkeamat eivät katuojaan kaada. Parhaimmillaan ne ovat hyvä muistutus …

Mustikkaglögi | paleokeittio.fi

Jouluista juomaa mustikasta

Joulu lähenee ihan hirmuista vauhtia! Näin tässä käy vuosi toisensa perään. Ensin eletään pimeää, ikuiselta tuntuvaa syksyä ja hups, sitten onkin jo joulu. Jos et vielä ole aloittanut juolufiilistelyä, niin tästä on hyvä aloittaa. Pistetäänpä Paleokeittiössä glögiviikko pystyyn! Glögi, tuo läntisen naapurimaan lahja maailmalle. En ole kauheasti glögin perään. Monta joulunaikaa on vietetty ilman lämmintä kupposta. Uutena vuotena olemme perinteisesti perheen kesken kupillisen alkoholitonta glögiä nauttineet. Tänä vuonna halusin kuitenkin kokeilla hieman paleompaa versiota glögistä. Käytännössä se tarkoittaa glögin keittelyä alusta asti itse. Eikä se itse asiassa ollut kummoinenkaan homma. Melkein samalla vaivalla menee kuin kaupan sokerilla ja säilöntäaineella kyllästetyn, mausteisen rypälemehun lämmittäminen. Parhaat ohjeet löytyivät sieltä glögin synnyinseuduilta eli googlettamalla ruotsalaisia glögireseptejä. Ensimmäisenä kokeiluun lähti tämä mustikkaan keitetty glögi. Jos totta puhutaan, niin en oikein innostu alkoholia sisältävistä glögeistä. Koska alkoholi jotenkin peittää alleen herkät hedelmäiset ja marjaisat maut. Tällä kertaa päätin kuitenkin kunnioittaa perinteitä, joten suuntasin ensimmäisenä ”viinkauppaan”. Sitä ennen kyselin viisaammilta hieman ohjeita sopivan punaviinin ostamiseen. Viesti oli, että on melkeinpä ihan sama mitä laatua mukaan lappaat, mutta jos haluat hifistellä, niin ota jotain …

Paleokalenterin 14. luukku

Paleo on parempi mieli. Ruokavalion vaikutuksista mielialaan tuskin tarvitsee enää tänä päivänä kiistellä. Monipuolinen ja ravinteikas ruoka pitää myös aivokemiat kuosissa ja virtaa piisaa mitokondrioissa paremmin, kuten kymppiluukussa tuli käsiteltyä. En siis tällä kertaa viittaa paremmalla mielellä sen enempää matalaan mielialaan kuin energian ehtymiseenkään. To keep the body in good health is a duty… otherwise we shall not be able to keep our mind strong and clear. ~Buddha Paleosta tulee parempi mieli, koska tietää tehneensä itselleen hyvää. Tietää pitävänsä huolen itsestään, omasta hyvinvoinnista ja terveydestä sen sijaan, että sabotoisi ja kuormittaisi kehoa aivan turhan tähden. Kyllä elimistöllä riittää puhdistus- ja muita hommia nykypäivänä ilman, että me tieten tahtoen tuuppaisimme sinne lisää aineksia, jotka eivät sinne oikeasti kuulu. Moni ei ehkä tule ajatelleeksikaan, että kaikki vieraat aineet täytyy ainakin yrittää poistaa sieltä puhdistuselimiemme avustuksella. Ne jaksavat niin kauan kun jaksavat. Ja kun eivät enää jaksa, niin luvassa on ongelmia, joiden lievittämiseksi tai eliminoimiseksi usein työnnetään sekaan vielä hieman enemmän ”myrkkyjä”. Olen sanonut tämän varmasti miljoona kertaa ja tulen sen vielä viisimiljoonaa kertaa sanomaan, keho on äärettömän …

Hurom mehupuristin | paleokeittio.fi

Hurmaava Hurom

EDIT 23.11.15: Hurmuri is back! Hurom -mehupuristin jälleen Paleokaupasta kampanjahintaan 21.12.15 saakka. Ehkä kannattaa vinkata myös joulupukille ;). Tsekkaa myös #kaamoksenkaatoon #juosateenkaari #mehuviikot Paleokeittiön facessa ja instassa. Uusia mehuidiksiä pukkaa! Siitä on nyt 10 päivää vailla kokonainen vuosi kun Hurmuri tuli Paleokeittiöön. Olin silloin onnesta soikeana ja ihastuksesta mykkänä! Olen edelleen! Hurmuri muutti elämäni ja tämä suhde on pysynyt voimissaan jo miltei vuoden päivät. Eikä suhteen laimenemisesta ole tietoakaan! Emme tosin enää puuhastele yhdessä kaksi kertaa päivässä, mutta vähintäänkin kaksi kertaa viikossa vähän pidemmin kerralla. Hurmuri on siis Huromin mehupuristin mallia HE-DBF04. Olin vihjaissut siitä joulupukille ajoissa syksyllä ja sen jälkeen unohtanut koko asian. Mutta niin se vaan pukki muisti yhdellä parhaimmista joululahjoista ikinä! Kiitos pukin muistuttamisesta kuuluu vanhemmilleni. Kiitos äiti ja iskä! <3 Miksi Hurmuri on mielestäni yksi parhaimmista joululahjoista? Siksi, että sille on ollut käyttöä. Alkuihastuksen jälkeenkin. Tiedättehän, kuinka sitä on aina uusista vempaimista innoissaan ja sitten käy herkästi vähän niin kuin vuoden alun salikorteille; innostus laimenee ja kortti jää käyttämättä. Hurmurin kohdalla näin ei ole käynyt. Ja tietysti se on ollut yksi parhaimmista lahjoista …

Paleokalenterin 13. luukku

Lauantai, loskaa polviin saakka ja Paleokalenterin 13. luukku! Näillä mennään tänään. Paleo on aterioita. Paleo on aterioita. Ja paleo on kunnon aterioita. Eikä muuta paljon tarvitakaan. Kun syö kooltaan ja koostumukseltaan kunnon aterioita 2-3 kertaa päivässä, niin ei tarvitse miettiä parin tunnin välein, että mitähän välipalaa mä nyt keksisin. Helppoa! Tai ainakin helpompaa. Ateriat helpottavat muutenkin paleoelämää ja tekevät siitä yksinkertaisempaa. Kun voi ja saa syödä paleoviitekehyksen sisällä mitä haluaa ja milloin haluaa. Tällä viittaan tietysti meihin syvälle juurrutettuihin ateriamääritelmiin eli aamiaiseen, lounaaseen, päivälliseen ja illalliseen, jotka määrittävät paitsi, että millä aikavälillä vuorokaudesta pitäisi syödä, niin aika vahvasti myös mitä silloin saa ja kuuluu syödä. Esimerkiksi aamiaisellahan kuuluu perinteisesti syödä puuroa, muroja, jogurttia, leipää ja appelsiinituoremehua. Joissakin ”edistyksellisissä” kulttuureissa aamiaiseen sentään kuuluu jopa muna ja pekoni. Paleon kohdalla ongelmia tulee kun perinteiset puurot ja aamiaisleivät ovat pois pelistä. Sitten eteen tulee taas se tuttu kysymys ”No mut mitä mä sit syön?!” Elämää todellakin helpottaa erilaisista määritteistä luopuminen. Yhdelle paleoaamiainen voi olla se muna ja pekoni, toiselle proteiini- ja rasvalisällä täydennetty viherpirtelö ja kolmannelle edellisillasta jäljelle jäänyt pihvi tai …