All posts tagged: vadelma

Suklaakakkua raakana | paleokeittio.fi

Suklaakakkua raakana

Äitienpäivä tuli, meni, oli ja osui tietysti TehoPaleolle jo aika päivää sitten. Tämä postaus on vaan odottanut täydennystä kun tuli ns. mutkia matkaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan pätee edelleen! Ja nyt on se myöhään. Jos halusin juhlistaa Äitienpäivää perinteisesti oikein kakulla, niin oli se leivottava itse. Olen enemmän poro- kuin jauhopeukalo, joten leipominen jo sinänsä tyrkkää mukavasti pois mukavuusalueelta. Nyt päätin kuitenkin tarttua toimeen. Joskin selvitä mahdollisimman helpolla ja TehoPaleon kannalta mahdollisimman pienillä vaurioilla, joten PaleoKeittiössä valmistui ensimmäinen raakakakku ever(mutta tuskin viimeinen ;))! Ja hyvin valmistuikin. Riittävän helpolla ja yksinkertaisella ohjeella. Monesti raakakakkujen raaka-ainelista on jo niin pitkä, että tuskin viitsin loppuun asti lukea. Jonnekin muistisopukoihin oli jäänyt mielikuva Eeva Kolun helposta raakasuklaakakusta ja sen kaivoinkin netin uumenista esiin. Juuri passeli ohje mulle! Ja mikä parasta, se sisältää ”suklaata”. Täydellistä! Jokseenkin Eevan ohjeen mukaan mentiin, mutta hippasen päädyin matkan varrella tuunaamaan. Myös mansikat vaihtuivat matkalla vadelmiin. VADELMAINEN SUKLAARAAKAKAKKU Pohja 2,5 dl saksanpähkinöitä 2,5 dl pehmeitä taateleita 1 dl raakakaakaojauhetta 1 dl manteleita (käytin kuorellisia luomumanteleita) hieman himalajansuolaa Alkuun murskasin mantelit karkeaksi ”rouheeksi” tehosekoittimessa. Sen jälkeen …

Vaniljainen vadelma

…puolukka, mustikka, mustaherukka. Noh, marja kun marja! Ja lempeä vanilja. Pakastemarjoihin panostaminen on tuottanut tulosta. Kävipä nimittäin niin, että mustikat pääsivät pakastimesta loppumaan. Ensimmäisen kerran vuosiin. Paleokeittiön mustikkavarastot eivät ole isukin marjanpoimintainnostuksen vuoksi ihan pienet, mutta olen kuin olenkin saanut marjapirtelöiden myötä tuhottua tämän talven aikana ainakin 15 kiloa, ellei enemmänkin. Onneksi on vielä hippunen vadelmaa, puolukkaa ja jokunen sata grammaa mustaherukkaakin jäljellä. Niillä elää ehkä viikon tai kaksi. Sen jälkeen joudun lähtemään mustikkavarkaisiin. Äipän pakastimeen. Kuvissa esiintyy muistaakseni valloittava villivadelma. Ihan varma en voi olla, sillä puolukkainen serkku näyttää jokseenkin samalta. Eikä muisti riitä. Marjapirtelöiden perusresepti on vähitellen vakiintunut. Vain marjat vaihtuvat tilanteen mukaan. VANILJAINEN MARJAPIRTELÖ ~2 dl vettä hippunen himalajaa ~1/2 tl jauhettua luomuvaniljaa 1 1/2 – 2 dl maustamatonta heraproteiinijauhetta ~1/2 dl kookoskermaa (Kara) 100-150 g marjoja maun mukaan makeutukseen luomuhunajaa (Voi hyvin) (mustikan kaveriksi vielä viipale sitruunaa) Vaniljajauheen ja maustamattoman heraproteiinin voi korvata myös vaniljanmakuisella herajauheella. Tosin aidoista raaka-aineista saa aikaiseksi vähintäänkin yhtä maukkaan, ellei maukkaamman proteiinijuoman. Ilman keinotekoisia maku-, väri- ja makeutusaineita. Ja lisänä vielä aimoannos luonnollisia vitamiineja, antioksidantteja, kuitua …

Pala vaaleanpunaista unelmaa

Vaaleanpunaista luksusaamua, Sinulle! Saisiko olla vähän vaaleampaa vai hieman tummempaa tunnelmaa tähän aamuun? =) Vaaleanpunainen on uusi luksus. No ei ole. Luksuspirtelö syntyy, kun paleopirtelöön lisätään hieman luksusta. Paleoistin arjessa maitotuote on pala luksusta. Ja sitä on viime aikoina riittänyt sen verran, että vatsa suorastaan kirkuu kaikesta luksuksesta; smetanaa, kuohukermaa, vuohenjuustoa, brietä ja… tujaus turkkilaista luksusta pirtelöön. Äärettömän hyvää ja pelottavan petollista. Addiktioon sekunnin sadasosassa, seurauksena vieroitusoireissa piehtarointia. Luksusta? Kyllä vaan! Jossain kohdalle osuneessa blogipostauksessa kerrottiin maitotuotteiden olevan arjen luksusta. Hieno ajatus! Lainasin sen välittömästi. Ilman lupaa. Koska en enää kuollaksenikaan muista, kuka toi tämän hienon ajatuksen tajuntaani. Siellä se on ja siellä se pysyy. Ja sieltä olen minä tuleva sitä markkinoimaan maailmalle! Maitotuotteisiin tulisi osata suhtautua samoin kuin jälkiruokiin, leivoksiin ym. hemmotteluhetkien kuninkaisiin ja kuningattariin. Ne ovat sitä jotain pientä extraa, eivät jokapäiväistä herkkua. Palanen hyvää juustoa silloin tällöin maistuu tuhat kertaa paremmalta kuin jokapäiväinen edam leivän päällä. Don`t get me wrong! Edamkin maistuu hyvältä. Kun sitä erittäin harvoin syö. Harvinaista herkkua osaa arvostaa. Siitä osaa nauttia. Ehkä juuri siksi tämä palanen vaaleanpunaista unelmaa …

Vadelma taipuu salaattiin

Vadelmia löytyy tänä vuonna hurjasti! Niistä on riittänyt paitsi naposteluun, pakastimeen ja jälkkäreihin, niin myös salaattiin suolaisen halloumin kaveriksi. Halloumi-vadelmasalaatti jääsalaattia kurkkua basilikaa vesimelonia grillattua halloumia tuoreita metsävadelmia Salaatinkostukkeena tällä kertaa vaalea balsamico kera oliiviöljyn.

Vatsalle valkoista shampanjaa

Se on täällä! Vihdoinkin! Jo parisen kuukautta olen haaveillut vatsojen valkoisesta shampanjasta. Ensikosketuksen tähän kaikinpuolin valloittavaan valkoiseen sain ihan vahingossa Riiassa, jossa kuvittelin lappaavani lautaselle maustamatonta jogurttia. Totuus paljastui ensimaistamalla. Kyseessä ei ollut jogurtti, eikä edes piimä vaan Suomesta jo sukupuuttoon kuollut kefiiri, jota nyt viikon verran olen tehtaillut löydettyäni iHerbistä alkulähteen.     Jonkin aikaa kokeilin sekoittaa ”aamiaismuroni” AB-piimään. Ei se ihan kefiiriä ollut, mutta maun puolesta menetteli kyllä. Muuten pidemmän päälle sitten ei. Keho ei pitänyt piimästä yhtä paljon kuin makunystyrät. Ei tämä kotitekoinen kefiiri ihan vertoja vedä Riian vastaavalle, mutta tähän on nyt tyydyttävä. Saattaa olla, että maukkaamman ja tasaisemman lopputuloksen saisi testaamalla muita maitoja. Nyt olemme tehneet yhteistyötä Valion vanhan Hiljan kanssa. Mieluiten nautiskelen kefiirini kera Provena gluteiinittoman myslin. Pari kolme ruokalusikallista mysliä joukkoon hetkeksi turpoamaan. Tuoreita marjoja kruunuksi. Jos niitä sattuu olemaan. Vähemmän tuoreet olen heittänyt kefiirin kanssa tehosekoittimeen. Alla maukasta mansikkakefiiriä vadelmin, joka kiinnosti myös karvaisemman nenän omistajaa. Tai omistajia. Molemmat olisivat kai mielellään liponeet mun kefiiripirtelöt pienempiin suihin =D Kiinnostaako kefiiri? Oletko jo maistanut? Kotona vai maailmalla?

Pakkasmarjat pirtelöön

Olen käynnistänyt operaation ”pakkasmarjat parempiin suihin”. Kesä tulee, uusi sato kypsyy tuossa tuokiossa ja pakastimesta löytyy vielä kivasti viime kesän antimia; vadelmaa, mustikkaa, puolukkaa, musta- ja punaherukkaa muutama pussi. Tuumasta toimeen ja operaatio käyntiin! En niin välitä pakkasmarjoista sellaisenaan. Niistä tulee sulatettaessa ikävän lötköjä ja ponnettomia. Ne tarvitsevat kyytipojaksi mielellään ”kermaa ja siirappia”. Pirtelö on oiva ratkaisu. Pirtelö on pikaratkaisu. Pirtelö on maukas ratkaisu. Ongelma kuin ongelma, se ratkeaa pirtelöllä! Yksi annos, kaksi normikokoista lasia maukasta marjapirtelöä vaatii… ~100 g vadelmia (joo, kotimaisia ja itse pakastettuja) ~100 g mustikoita (isukin poimimia, mutta itse pakastettu nekin) ~0,5 dl Biotta rypälemehua tai 1/3 marjaista Froosh -pulloa makeutukseen vettä tarpeen mukaan notkistamiseen (2-3 rkl luomuturkkilaista samettiseen hemmotteluun) Nautin marjapirtelön pääsääntöisesti treenien jälkeen. Tankkaan hiilareita ;). Marjat otan sulamaan ennen kuin suuntaan metsään tai salille. Palatessa lisään loput ainekset, surautan tasaiseksi ja nautin ensi hätään. Isompaan hätään auttaa kello 22-23:n illallinen. Salaatti siis. Näyttää varmasti pahasti siltä, että elän pelkällä pirtelöllä ja salaatilla. Se ei ole totta! Valehtelin. On se tällä hetkellä aika pitkälti totta, mutta en nyt ala …