Vuoden ensimmäinen kokkaus ja resepti!
Kuten edellisessä postauksessa kerroin, niin emännän osalta vuosi 2017 on startannut hyvin, hyvin hitaasti… ja sikäli hieman ikävissä merkeissä, että influenssa iski ennen vuodenvaihdetta rajusti ja näyttää nyt olevan vielä harvinaisen sitkeää mallia.
Joutuipa tässä viime viikolla lähtemään ihan lääkärin pakeille tarkistuttamaan, ettei pitkittyneessä flunssassa ole kyse mistään normaalia vakavammasta. Ei ole. Vähitellen alkaa kuitenkin ihan oikea ruoka taas appelsiini- ja mandariinivoittoisen kauden jälkeen maittaa. Ja mikä parasta, niin sitä jaksaa jo ihan itse väsätäkin!
Kasviskeitolla on hyvä korkata uusi ruokavuosi ja tällainen, ei tulinen, mutta lempeän mausteinen soppa sopii oivasti vallitsevaan, talviseen tunnelmaan. Näin sairastamisen jälkimainingeissa olisi tietysti hyvä keskittyä superterveelliseen ruokaan kehon elpymistä avittamaan. Mutta voin kertoa, että tällä hetkellä eivät terveyskuurit jaksa kiinnostaa. Sellaisen aika tulee kyllä. Vähän myöhemmin. Nyt tuntuu mielekkäimmältä lähteä liikkeelle mielihaluista. Ne motivoivat lieden ääreen eniten. Joten sillä mennään, mitä mieli tekee! Ja mieli tekikin yllättäen KIKHERNEITÄ :D
Paleokeittiössä ei ole juurikaan palkokasveja satunnaista maapähkinävoipurkkia lukuunottamatta nähty. Palkokasvithan eivät kuulu tiukkiksen paleoon, mutta ehkä suurin syy omalta kohdalta löytyy tätä nykyä kuitenkin siitä, että en ole kokenut minkäänlaista vetoa palkokasveja tai palkokasvivalmisteita kohtaan. Toki kesällä menee jokunen herneenpalko, mutta siinäpä ne himotukset sitten ovatkin. Ja maapähkinävoita vaan löytyy täältä syrjäseuduilta valmiina sen seitsemää eri sorttia helpommin kuin mantelista vastaavaa. Muista pähkinävoista puhumattakaan…
Kikherneitä ei ole emännän ostoskorissa aiemmin lojunut. Nyt on sitten sekin päivä nähty. Eikä se päivä ollut yhtään hullumpi. Olen toki syönyt kikherneitä aiemminkin, silloin kun niitä on jonkun muun toimesta tarjolla ollut. Ovat musta ihan hyviä, mutta aiemmin en ole kikherneitä kohtaan vastaavaa mielitekoa kokenut. Saa nähdä, jääkö tämä satunnaiseksi kokeiluksi vai alkavatko kikherneet, ja ehkä muutkin palkoperäiset kasvit viihtyä Paleokeittiössä paremminkin.
Soppa on helppo, syntyy suhteellisen nopeasti ja ravitsee useamman päivän. Hirmu hyväkin siitä tuli ja kikherneet antavat kasviskeitolle ruokaisuutta. Jos joku kaipaa vielä enemmän ruokaisuutta, niin mukaan sopii heittää vaikka paistettua jauhelihaa sellaisenaan tai jos jaksaa nähdä vähän enemmän vaivaa, niin pieniksi cocktail -pulliksi pyöritettynä. Elleivät kikherneet maistu tai palkokasvit ovat ehdoton nounou, niin kikherneet voi hyvin korvata myös jauhelihalla, jolloin lopputulemana on mausteinen jauhelihakeitto. Ei huono vaihtoehto sekään!
Myös leipä toimii aina keiton kanssa. Mutta niin toimii meijerivoilla voideltu riisikakkukin. Maistuu toki myös nakuna.
Hiukan harmittaa, ettei soppaan kaapista löytynytkään muutamaa sellerinvartta. Vaikka piti. Toimii ilman, mutta kyllä selleri olisi antanut mukavaa vivahdetta makuun. Ja on tietysti terveysnäkökulmastakin katsottuna oiva lisä. Noh, sillä mentiin, mitä oli, mutta ehkä ensi kerralla tarkistan selleritilanteen vähän tarkemmin.
MAUSTEINEN KIKHERNE-KASVISKEITTO
- 1 sipuli
- 2 porkkanaa
- (2 sellerinvartta)
- 1 pss Pirkka -lehtikaalia (125 g)
- 3 valkosipulinkynttä
- 1 l Puljonki -kanalientä (tai kasvislientä vegesoppaan)
- 1 prk Mutti -kirsikkatomaatteja ( tai tomaattimurskaa)
- 3 rkl Mutti -tomaattipyrettä
- 2 tetraa Go Green -kikherneitä (350 g valutettuna tai palkokasvittomaan versioon 400 g jauhelihaa paistettuna)
- 2 rkl sitruunamehua (+ kuorta raastettuna)
- maustamiseen suolaa ja rouhittua mustapippuria maun mukaan
- tarjoiluun tuoretta korianteria (+ notkistettua smetanaa)
- 2 rkl kookosöljyä kuullottamiseen
MAUSTESEOS
- 1 tl juustokuminaa
- 1 tl savupaprikajauhetta
- ½ tl Ceylonin kanelia
- ½ tl jauhettua inkivääriä
- ripaus chilijauhetta
- ripaus cayennepippuria
- Mittaa mausteet valmiiksi seokseksi.
- Kuullota kuoritut ja pilkotut porkkanat sekä siivutettu sipuli (+ pilkottu varsiselleri) isohkossa kattilassa, kookosöljyssä, kunnes sipuli on läpikuultavaa. Lisää joukkoon mausteseos sekä puristetut valkosipulinkynnet. Jatka kuullottamista parisen minuuttia.
- Lisää muutama desi kanalientä. Sekoita niin, että mausteet irtoavat kattilasta ja liukenevat nesteeseen. Lisää loput kanaliemestä, kirsikkatomaatit, valutetut ja huuhdotut kikherneet sekä tomaattipyre. Kiehauta. Lisää lehtikaali ja jätä kannen alle porisemaan miedolla lämmöllä noin 10 minuutiksi tai kunnes kasvikset ovat sopivan kypsiä (al dente).
- Mausta lopuksi sitrunaamehulla (+ sitruunankuoriraasteella) ja rouhitulla mustapippurilla. Tarkista suola ja muut mausteet.
- Tarjoile tuoreen korianterin (+ smetanan tai riisikakun) kera.
Ja taas varoittelen jeerasta eli juustokuminasta. Jos juustokumina ei ole aiemmin tullut tutuksi, niin siihen kannattanee totutella alkuun pienemmällä annostelulla. Sama taitaa päteä tuoreeseen korianteriin; näistä joko tykkää tai ei. Itse olen oppinut pitämään molemmista ajan kanssa, vaikka alkuun eivät kumpikaan ilahduttaneet. Korianterin voi hyvin korvata myös esim. lehtipersiljalla.
Lämpöisiä kasviskeittolautasellisia Sinullekin!
