Avainsana: vinaigrette

  • Deligasminen kokemus – Prosciuttoa, melonia ja mozzarellaa lautasella

    Deligasminen kokemus – Prosciuttoa, melonia ja mozzarellaa lautasella

    Piti tässä eräänä arki-iltana saada jotain helppoa ja pikaista vatsantäytettä. Kiireinen kierros lähikaupassa osoitti meloneiden saapuneen vähän isommassa mittakaavassa hevi -osaston lattianeliöitä täyttämään.

    Melonisesonkia pukkaa! Ja hunajamelonistahan ajatus raikkaasta melonilautasesta lähti. Nyt ovat vihdoin ilmatkin lämmenneet sen verran, että viileämmätkin salaattilautaset maistuvat.

    Ihan pelkällä melonilla ei ihminen elä, joten katseet kohti Italiaa ja koriin parmankinkkua sekä buffalomozzarellaa mukaan. Vähän vihreää väliin pikaisesti keitetyistä pakasteherneistä, rucolasta ja piharuukkuun istutetusta mintusta.

    Ei siinä sitten muuta kuin melonit siivuiksi ja muut ainekset sopivasti meloniviipaleiden sekaan. Päälle vielä sirpakkaa sitruunakastiketta ja kevyesti kesäisen melonilautasen kimppuun.

    Kyllä taas yllätti yksinkertainen ruoka. Pikaisesti kootusta lautasesta tuli suorastaan deligasminen kokemus! Minttua olisi voinut olla vähän enemmänkin. Mutta kun ei ollut.

    Ja kyllä, olen tällä viikolla poiminut korvaani tuon uuden ruokanautintoon liittyvän sanan Radio Suomipopin valistuksen virratessa tajuntaani vanhan bemarin ratissa. Voin kertoa samalla sinullekin, mitä termi deligasm tarkoittaa. Jos vaikka on päässyt kyseinen spotti livahtamaan ohi korvien.

    Deligasm kuvaa ”hekumallista ruokanautintoa, minkä voit toisinaan suoda itsellesi vapautuaksesi arjen otteesta”. Kuulostaa tooooosi hyvältä, eiköh?! Vaikka toisaalta mietin, että mitä”arjen otteesta vapautuminen” lopulta tässä yhteydessä tarkoittaa; voisiko deligasmiset kokemukset ujuttaa osaksi arkea?

    Koen kokevani deligasmisia hetkiä en ehkä ihan, mutta melkein päivittäin. Melonilautanen sujahtaa sukkelaan kyseiseen kategoriaan. Tai niin sitä luulisi, ellei paremmin tietäisi.

    Termi deligasm on nimittäin valjastettu osaksi Radio Suomipopilla pyörivää Arnold`s Donutsin mainoskampanjaa. Ööööööh, tota noin… Ehkä olen jotenkin poikkeava yksilö, mutta mun mielestä Arskan donitseissa ei ole mitään deligasmiin viittaavaa.

    Kyllä italialainen melonilautanen pesee teolliset donitsit mennen tullen! Vai mitä mieltä olet? Toisaalta, ehkä ystäväni, joka osuu monessa oikeaan, on oikeassa myös tässä; jos ei paremmasta tiedä ;)

    PARMANKINKKU-MELONI-MOZZARELLA -LAUTANEN

    4 annosta

    • 1 hunajameloni viipaloituna
    • ~200 g prosciuttoa eli parmankinkkua revittynä
    • 2 Bufala di Mozzarella -juustopalloa revittynä
    • ~2 dl tuoreita tai pikaisesti keitettyjä pakasteherneitä
    • tuoretta minttua
    • rucolaa
    • rouhittua mustapippuria maustamiseen

    SITRUUNAVINEGRETTI

    • 3 rkl oliiviöljyä
    • 1 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa
    • 1 sitruunan mehu (~½ dl)
    • raastettua sitruunankuorta
    • ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria
    1. Valmista salaatinkastike maustumaan sekoittamalla kaikki vinegretin ainekset keskenään. Sekoita vielä ennen tarjoilua.
    2. Keitä pakasteherneet pikaisesti kevyesti suolatussa vedessä. Huuhtele kylmällä vedellä ja valuta.
    3. Viipaloi hunajameloni. Asettele lautaselle kera revityn parmankinkun ja mozzarellan. Lisää herneet. Mausta rucolalla ja suikaloidulla mintulla. Viimeistele sitruunavinegretillä ja rouhitulla mustapippurilla. Koristele mintunlehtiruusukkein.

    facebook | instagram | pinterest | twitter | bloglovin | uutiskirje | verkkokauppa

  • Ota COBBI! Ei pikkunälkä yllätä!

    Ota COBBI! Ei pikkunälkä yllätä!

    Kokoa Cobb, kun haluat salaattia, joka pitää nälän loitolla – pitkään! Nyt ei enää auta itkut, etteikö salaatilla saa vatsaansa täyteen. Tai kun syö salaattia, niin on heti nälkä. Ei ole. Jos pistää salaattiin riittävästi muutakin kuin salaatinlehteä. Tässä se on – salaatti, joka sisältää muutakin kuin pelkkää pupunruokaa.

    https://c1.staticflickr.com/9/8605/27573556523_190ea55c16_b.jpg

    Cobb -salaattihan lienee saanut alkunsa jo 1930-luvun Yhdysvalloissa ja on nimetty kehittäjänsä Robert Cobbin mukaan. Mutta tarinoita on muitakin…

    Musta viehättävin osa tarinaa on, että se on alkujaan ollut pelkkä jämäsalaatti, josta nousi ensin kalifornialaisen ravintolan nimikkoannos ja sittemmin koko maailman tuntema klassikko.

    Olen jämäsalaattien suurkuluttaja ja kokoan niitä tuon tuosta. Nyt vaan odottelen, milloin joku tunnettu ravintola bongaa sellaisen omaksi nimikkoannoksekseen. Just kidding, guys!

    https://c1.staticflickr.com/9/8766/27907885050_7e57f01f6d_b.jpg

    Cobb -salaatissa on aikalailla kaikkea, mitä perusraaka-aineista valmistettuun salaattiin tulee mieleen pistää. Ehkä sinihomejuusto on hieman eksoottinen, mutta muuten -peruskauraa!

    Kasviksista rapeaa salaattia, tomaattia, avokadoa ja vähän ruohosipulia. Vain kurkku puuttuu.

    Proteiinipuolta edustaa puhtaimmillaan broisku. Kananmuna ja pekoni pitävät huolta sekä proteiini-, että rasvapuolesta. Sinihomejuuston lasken itse puhtaasti rasvajoukkoihin, jota myös avokado tukee.

    Koko komeuden kruunaa öljyinen viinietikkakastike eli vielä vähän kylläisyyttä lisäävää rasvaa. Ja ruoansulatusta helpottavaa happoa. Aika perfetto kombo. Kyllä jenkit tietää, millä nälkä lähtee! Ymmärtäisivätpä sen vielä itsekin ;)

    https://c1.staticflickr.com/9/8650/27907884750_5a7a0c0980_o.jpg

    Käsitykseni mukaan ajatuksena on laittaa pienityt raaka-aineet nätteihin riveihin isolle tarjoilualustalle, josta jokainen voi noukkia mieleisiään tai mielellään kaikkia aineksia omalle lautaselle.

    Mun Cobb -salaatti on  rustiikkisempi ja sillä varmasti syöttäisi useammankin ihmisen kuin yhden emännän. Noh, mä syön isosti. Mutta harvoin. Kesällä pärjää mainiosti yhdellä varsinaisella aterialla, jota voi täydentää pirtelöin, riisikakuin, avokadolla tai majoneesin kanssa nautitun kananmunan.

    Vähemmän höttöä, enemmän ravinne- ja energiatiheitä ruoka-aineita, niin ei tarvitse olla jatkuvasti jotain suuhun työntämässä. Ja maukasta pitää olla myös! Rasva yleensä on ;)

    https://c2.staticflickr.com/8/7515/27907885180_b15844dfc7_b.jpg

    COBB -SALAATTI EMÄNNÄN TAPAAN

    1 iso annos

    • 1 keitetty kananmuna
    • 4 siivua pekonia tai 6 siivua pancettaa rapeaksi paistettuna
    • ~150 g kypsentämätöntä broilerinfilettä
    • 1/2 rooman tai Cosmopolitan -salaatti
    • 1 iso tomaatti
    • 1/2 avokado
    • sinihomejuustoa murustettuna
    • ruohosipulia silputtuna
    • (kookosöljyä paistamiseen)

    Salaatinkastike (2 annosta)

    • 1/2 dl oliiviöljyä
    • 2 rkl puna- tai balsamiviinietikkaa
    • 1 rkl sitruunamehua
    • 1 tl Dijon -sinappia
    • 1 tl Srirachaa (tai Worcestershiren kastiketta jos on, srirachaa on aina ;))
    • suolaa ja rouhittua mustapippuria
    • (1 pieni valkosipulinkynsi puristettuna)
    1. Valmista salaatinkastike sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Jätä jääkaappiin maustumaan siksi aikaa kun valmistat salaatin ainekset.
    2. Keitä kananmuna(t) samalla kun paistat pekonit rapeaksi kuumalla pannulla. Poista kypsät pekonit pannulta ja lisää broilerinfileet paistumaan pekoninrasvaan. Jos rasvaa on kovin vähän, niin lisää 1-2 rkl kookosöljyä. Mausta kypsät broilerinfileet suolalla ja mustapippurirouheella. Nosta jäähtymään siksi aikaa kun valmistelet loput ainekset.
    3. Pilko salaatti lautaselle salaattipediksi. Kaada salaatin päälle salaattikastike. Kuutioi muut raaka-aineet, paitsi sinihomejuusto ja ruohosipuli riveiksi salaattipedin päälle. Ripotele päälle sinihomejuustoa ja ruohosipulisilppua. Mausta vielä tarvittaessa suolalla ja rouhitulla mustapippurilla.
    4. Nauti tuoreeltaan!

    https://c1.staticflickr.com/9/8709/27573556403_f29112f759_o.jpg

    Kootut selitykset ja muita vinkkejä!

    Paista kerralla isompi erä broilerinfileitä,niin riittää tuleviksikin päiviksi. Itse löin pannuun 450 g, jolloin olivat seuraavina päivinä paloittelua vailla valmiit.

    Pekonia kannattaa paistaa kerralla vain tarpeellinen määrä. Jos tykkää rapeasta.

    Myös kananmunia lienee parasta keittää samalla useampi kuin yksi.

    Salaatinkastike säilyy myös jääkaapissa suljetussa astiassa päiviin tuleviin. Sekoittelen yleensä parin päivän satsin kerralla. Pääsen helpommalla.

    Salaattikastikkeen paikka on mun mielessä salaatissa SALAATIN päällä, ei esim. pekonin, broiskun, kananmunan tai juuston päällä. Kukin pistää, mihkä tykkää, mutta minä laitan salaattiin. Poikkeuksena majoneesikastikkeet =D

    Jos haluat ottaa Cobbisi maidottomana ja täyspaleona, niin skippaa sinihomejuusto!

    Sinihomejuuston voi korvata myös fetajuustolla, jos se vuohenmaitoisena istuu ruokafilosofiaasi paremmin. Juuston voi hylätä myös kokonaan, mutta kyllä sillä annoksessa oma paikkansa on. Salaattia ei tarvitse kuitenkaan upottaa homejuustoon. Vähempikin riittää.

    Vaikka salaatti varmasti säilyy valmiinakin seuraavaan päivään, niin parasta tuoreeltaan. Pekonin kypsentäminen ja muiden ainesten pilkkominen ei kauan vie.

    Aitoon salaatinkastikkeeseen kuuluu Srirachan sijaan Worcestershiren kastike, mutta sovelsin, koska sellaista ei käsillä ollut. Sriracha toimii aina! Ja kaikkialla.

    https://c1.staticflickr.com/9/8865/27907884650_a5c1447cd3_b.jpg

    Äijämäisen ruokaisia salaattipäiviä sinunkin viikkoosi!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa