Olen tämän nyt varmaankin jo viidessä viimeisessä postauksessa maininnut, mutta edelleen ei emäntää jaksa keittiössä hääräily kiinnostaa. Jotain pitää silti syödä. Jos muistaa. Viime viikkoina pikaruoka on ollut kova sana Paleokeittiössä. Niin eilenkin. Itsenäisyyspäivän pikaruokaa, johon nyt kuitenkin päätin juhlan kunniaksi väsätä vähän kastiketta ja kasvishöystöä. Tilanne on varmasti tuttu monelle. Mutta oli tilanne mikä tahansa, niin aina voi tehdä parempia tai huonompia valintoja. Itse olen muutaman kerran hyödyntänyt marketin lämminruokatiskiä. Mukaan on tarttunut lindströmin pihviä ja naudan ulkofilettä. Haaleana. Kuivana. Ja tönkkösuolattuna. Seuraavana aamuna on parempi väistellä peiliä. Mutta näin se menee. Ei kaikkea voi saada. Jostain joutuu aina luopumaan ja mä olen luopunut maukkaasta ruoasta. Ruoka on vain bensaa suonissa. Tämän viikon olen elänyt savustetulla kalkkunan rintafileellä. Paljon proteiinia! Valitettavasti mukana myös muutamat E-aineet. Kaveriksi keitettyä munaa ja pari riisikakkua. Voilla. Eilen oli enemmän aikaa puuhastella, joten kyhäsin kalkkunan rinnalle lämmintä tomaatti-pinaattihöystöä ja eksoottista kookos-limekastiketta. Olen rakastunut tähän raikkaaseen kastikkeeseen! Ensi kertaa tein siitä oikean kastikkeen. Aiemmin samat ainekset olen tuupannut eksoottisen lohen kanssa uuniin. Mutta toimii aivan loistavasti näinkin. Jopa liian loistavasti; …