Kaali on edelleen kiva kaveri. On tullut väännettyä laatikkoa ja keittoa, mutta tämän hetken ehdoton hitti on kaalipata! Koska se vaan on jotenkin niin helppo. Hyvää ja pehmeää, kun malttaa hauduttaa. Ja siitä riittää. Puoleksi viikoksi. Ei laiska emäntä jaksa joka päivä hellan edessä hämmennellä.

Raaka-aineet ovat jokseenkin samat kuin aiemmin mainituissa. Toteutustapa vain hieman eri.

Semisti paleo kaalipata

• reilu kilo valkokaalia
• 1 iso sipuli
• reilu 400 g jauhelihaa (sika-nauta toisi varmasti mehevyyttä, mutta olen käyttänyt pakkasesta priimaa Herefordia. Kun sitä kerran on.)
• ~3 dl vettä
• 0,5 – 1 dl riisiä
• 1-2 rkl smetanaa
• luraus vaahterasiirappia
• mausteeksi suolaa, rouhittua mustapippuria, pari laakerinlehteä ja meiramia
• tarjoiluun puolukkahilloa

Pilko kaali suipaleiksi. Vaihe, joka tökkii eniten. Ehkä mulla on vaan huono veitsi. Antakaahan viisaammat vinkkejä, millainen sen pitäisi olla. On nimittäin melkoista tappelua tämä suipaloiminen. Etenkin se ensimmäinen kaalinpään katkaisu.

Pilko sipuli sopivaksi. Yleensä olen käyttänyt ihan vaan keltasipulia, mutta tällä kertaa kaapista ei löytynyt muuta kuin serkku punainen.

Mittaa riisit valmiiksi. Maukas Urtekramin luomu täysjyväbasmati sopii pataan mainiosti.

Ruskista jauheliha esim. isossa teräskattilassa. Lisää mukaan sipulit ja riisit kuullottumaan 3-5 minuutiksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää vähäinen vesi ja perään kaalit sekä laakerinlehdet (sinne veteen ;)). Kattilan kansi tiiviisti kiinni ja reilun puolen tunnin päästä pata on valmis. Kannattaa kuitenkin käydä sekoittelemassa välillä. Mausta vielä meiramilla, vaahterasiirapilla ja smetanalla. Anna vetäytyä kannen alla. Tämä on oikeastaan se tärkein vaihe. Itse sammutan levyn ja jätän padan siihen vielä muhimaan ehkä tunniksi tai kahdeksi. Riippuen siitä, olenko nälkäinen vai tosi nälkäinen.

Lempeän pehmeä kaalipata on valmis. Lautaselle. Ja 3-4 vatsan täytteeksi =)

Puolukkahillo on hieno juttu. Vaikka siinä sokeria onkin ;)