Hola Allihuuppa! Emäntä on valitettavasti kotiutunut Espanjan auringon alta jo viikko sitten, mutta tässä on nyt taas ollut vähän kaikenlaista…

Äääääh, mitä ja ketä mä oikein huijaan? Noh, on kyllä ollut kaikenlaistakin, mutta blogihiljaisuuteen suurin syy taitaa kuitenkin rehellisesti olla aloittamisen vaikeus. Oli upea reissu, ja nyt on ollut hieman hankaluuksia päästä kiinni tuiki tavalliseen ja vähän tylsäänkin arkeen.

Ehkä sitä on täytynyt vielä hieman pureskella kaikkea näkemäänsä ja kokemaansa. Some -blokista olen jo aika hyvin päässyt eli jokusen jutun saanut faceen ja jo useamman kuvan instagramin puolelle, mutta kokkaus- ja bloggausblokki vielä vähän vaivaa. Mutta kaipa se tästä, kaipa se tästä… Mihkä meillä tässä elämässä niin kiire olisi, etteikö ehtisi myöhemminkin ;)

Ennen reissua pääsin jo hyvään vauhtiin pirtelökauden kanssa, ja tässä olisi nyt muutamia vähän jämäkämpiä pirtelöpostauksia tulossa. Mennään ihan kohta syksyn punaiseen juurespirtelöön, mutta palataanpa vielä ihan tosi lyhyesti viime viikkojen tapahtumiin.

Lähtö Espanjaan tapahtui hyvin nopealla aikataululla; tiistaina varasin matkan ja jo lauantaina puolenpäivän maissa nautiskelin miltei 30 asteen lämmöstä. Siinä samalla toteutui ihan sattumalta pari unelmaa.

Matkojen suhteen ei kauheasti ollut valinnanvaraa (koska en juuri nyt halunnut Turkkiin), joten päädyin bilemesta Salouhun. Siellä onneksi kuitenkin rauhallisemmalle La Pinedan laitamaille.

Olen jo ammoisista arkkitehtiopintojen ajoista saakka haaveillut vierailusta Barcelonaan. Barnaan on Saloun seudulta vain noin 100 kilometrin matka, joten tuossa kauniissa kaupungissa tulikin vietettyä yksi hieno lomapäivä kaupunkiin tutustuen ja sen ainutlaatuisesta tunnelmasta nauttien.

Keväällä aloitin oman matkani viinimaailmaan. Matkan varrella suosikkiviinitaloksi on noussut Katalonian Penedesissä sijaitseva, biodynaamisesti rypäleitä viljelevä Pares Baltan viinitila.

Jo keväällä aloin haaveilla myös reissusta sinne ja nyt olinkin yhtäkkiä vain 70 kilometrin päässä tilalta. Olin yhteydessä Pares Baltaan ja he toivottivat minut lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan tilaan. Siellä viinitilan tiluksia kierrellessä ja tuotoksia maistellessa sujahti toinen päivä sukkelaan. Ehdottomasti koko loman kohokohta, johon palaan vielä kuvien kera omassa postauksessa.

Myös läheinen Unescon maailmanperintölistalle kuuluva, historiallinen Tarragonan kaupunki tuli loman aikana muutamien juna-asemien ohella koettua. Suosittelen, jos muinaiset kaupungit ja historialliset kohteet vaan kiinnostavat.

Loma oli kaiken kaikkiaan oikein onnistunut, ja olen onnellinen, että vaikka ajatuksena oli vain lähteä rannalle lököttelemään ja tankkaamaan d-vitskua talven varalle, niin sain itseni useampana päivänä pois aurinkotuolista.

Vaikka La Pinedalla ei sinänsä ollut mitään kovin kummoista tarjottavaa, niin siellä oli aivan upea, hienohiekkainen, yli 2 km suuntaansa pitkä ja useamman kymmenen metrin levyinen, siisti ranta. Parhaat hetket La Pinedassa tulikin koettua aamuvarhaisella auringon noustessa, paljain jaloin pitkin rantaviivaa kamera kaulassa tallustellessa ja paikallisten kalastajien touhuja ihmetellessä.

Siinäpä ne, tärkeimmät reissukuulumiset lyhyesti. Kuvia löytyy joitakin jo instasta häsärillä #emäntäepsanjassa. Laittelen niitä lisää sitä mukaan kun kerkiän. Kuvia tuli napsittua toista tuhatta, joten niiden läpikäymisessä riittää vielä puuhaa.

Noh, tällä viikolla emännän matka viinimaailmaan jatkui oikein rytinällä kun osallistuin Norexin järjestämään Grand Open Tasting -tapahtumaan ja kävin juhlistamassa 115-vuotisjuhlavuotta ”pienten” bileiden merkeissä. Paleokeittiön insta on nyt pullollaan pullokuvia ja jokunen varmasti siellä miettiikin, että onko ruoka- ja hyvinvointiblogi muuttumassa viiniblogiksi. Ei ole. Palaan tähänkin aiheeseen syvällisemmin vielä myöhemmin.

Oiskohan ne tärkeimmät kuulumiset siinä, jotta voidaan siirtyä postauksen pääaiheeseen eli juurespirtelöön!

En tiedä, kuinka tottuneita olette sujauttamaan juureksia pirtelön sekaan, mutta itse en ole sitä ihan hirveästi joitakin porkkanoita lukuunottamatta harrastanut. Olen tuupannut juurekset mieluummin mehupuristimeen kuin tehosekoittimeen. Mutta nepä sopivat oikein mainiosti laajemminkin pirtelöön pureskeltavaksi.

Eivät ole ehkä ihan smoothie newbien heiniä, mutta mukavaa vaihtelua jo pidempään pirtelöiden parissa puuhanneille. Tietysti vaatii jonkin verran tehokkaamman tehosekoittimen, jotta juurespirtelöstä saa rakeisen sijaan samettisen pehmeää. Mutta eivätköhän nämä tehokkaammat sekoittimet ole jo vähitellen vallanneet tai ainakin valtaamassa suomalaiskotejakin.

Näitä on nyt muutama tässä tulossa, mutta aloitetaan mun lempparista; punajuuren, porkkanan ja appelsiinin harmonisesta liitosta.

PUNAINEN JUURESPIRTELÖ

2 annosta

• 2 punajuurta
• 2 appelsiinia
• 4 porkkanaa
• ½ sitruuna
• 1 rkl kookosöljyä
• ½ tl suolaa
• 3-4 dl vettä
• (kollageeni- tai gelatiinijauhetta meille vähän iäkkäämmille ihmisille ;))

1. Kuori ja paloittele kasvikset.
2. Heitä kaikki ainekset tehosekoittimeen ja surauta sileäksi.
3. Säilytä toinen annos sopivaa hetkeä varten jääkaapissa, mieluiten suljetussa lasiastiassa.

Jeps, minä nautiskelin näitä pirtelöitä pari kertaa päivässä, joten surautin vähän isomman satsin yhdellä kertaa. Jos vähemmän riittää, niin ainekset kannattaa puolittaa. Säilyy kylmässä hyvin myös seuraavaan päivään, vaikka maku saattaa seistessä hieman kärsiä. Tahtovat monesti kitkeröityä.

Yhdistelmä toimii mainiosti myös mehuna eli ellei juurespirtelö nappaa, niin pistä pirtelön sijaan mehuksi.

Ei muuta kuin pirtelöä purkkiin ja…

Aurinkoisia syyspäiviä Sinulle!