Avainsana: basilika

  • Helpot tomaattisalaatit italialaisittain ja tillillä – Kesän parhaat maut! (G, M)

    Helpot tomaattisalaatit italialaisittain ja tillillä – Kesän parhaat maut! (G, M)

    Pistetääs tähän väliin parit hyvät ja helpot tomaattisalaatit! Tai marinoidut tomaatit, joka lienee tällä hetkellä saman asian trendikkäämpi ilmaus.

    Tuoretta tomaattia kannattaa käyttää just nyt, kun kotimainen tomaatti vielä on punaisimmillaan – ja maukkaimmillaan.

    Ei suomalaisen tärkeimmälle lykopeenin lähteelle tosin kannata heittää hyvästejä talvellakaan. Mutta kypsentää se kannattaa – jos maistuvaa haluaa. Jo pikainen pyöräytys pannulla tekee mauttomalle koisokasville ihmeitä. Brititkin sen tietävät.

    Olen tässä kesän aikana muutamat periaatteessa samanlaiset, mutta maultaan erilaiset tomaattisalaatit tekaissut – kotimaiseen ja italialaiseen tyyliin.

    Molemmat syntyvät hetkessä, eivätkä vaadi muuta kuin että veitsi pysyy kädessä. Mittalusikkaakin voi heilutella rennoin rantein. Parasta saa kunhan on malttia odottaa – pari tuntia vähintään, mielellään puoli päivää. Tai päivään seuraavaan.

    Mikä erottaa italialaisen tomaattisalaatin suomalaisesta?
    Kaksi asiaa – yrtit ja mausteet.

    Täällä sinivalkoisen pilven alla yksinkertaisuus on valttia. Mausteeksi tuppaa riittämään reiluakin reilumpi ”ripaus” suolaa. Pippuriakin voidaan sekaan pistää – juhlapäivinä.

    Jos jotain vihreää on ihan pakko laittaa, niin salaatinlehti, ehkä persilja riittää. Tai tilli, jota täällä yhä näkyy tomaatin kaverina yllättävän vähän.

    Itsekin poimin ajatuksen vasta jokunen vuosi sitten Tallinnasta. Siitä lähtien olen ajatuksesta kiinni pitänyt.

    Koska tomaatti tykkää tillistä.

    Suomessa ruokaa syödään, Italiassa ruoasta nautitaan.

    Siksipä italialaiseen tomaattisalaattiin mahtuu yrttiä ja maustetta monipuolisemmin. On suolan ohella persiljaa ja basilikaa, valkosipulia ja oreganoa, vähän salviaa ja rosmariinia… Pippuriakin parissa eri värissä – tummana ja vaaleana.

    Summa summarum – jos pidät yksinkertaisesta ja selkeästä, niin tartu tilliin.

    Jos monivivahteisempi makumaailma ihastuttaa, niin tekaise etelä-eurooppalaista. Tomaatti loistaa tähtenä molemmissa – kunhan ei vedä sipulin osalta överiksi.

    Molemmat maistuvat sellaisenaan tai liharuokien lisukkeena. Minä murensin kyytipojaksi vähän fetajuustoa – basilikanlehteä ja pientä tillinoksaa pistin koristeeksi.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Pikainen tomaatti-pinaattilisuke valkosipulilla – Helppo ja maistuva!

    Pikainen tomaatti-pinaattilisuke valkosipulilla – Helppo ja maistuva!

    Taas eletään niitä aikoja, jolloin pimeys valtaa maan ja keinovalo keittiöt. Vettäkin on viime vuorokausina virrannut taivaalta tavallista vuolaammin eikä edes syksyn väriloisto jaksa sateen läpi ilahduttaa.

    Joillekin syksy on ihanaa aikaa. Kun saa taas poltella kynttilöitä ja hautautua vällyjen väliin villasukat jalassa. Mulle ei. Olen aidosti kateellinen ihmisille, jotka vuosi toisensa jälkeen jaksavat hehkuttaa syksyä. Minä lähtisin mieluiten aurinkoon ja lämpimään kylmyyttä ja pimeyttä piiloon.

    Mutta täällä sitä ollaan ja yritetään inspiroitua terveellisestä ruoanlaitosta. Kohtuullisen hyvin olen toistaiseksi onnistunut. Pitäytymällä helpossa ja herkullisessa kokkailussa. Tosin tänään ajattelin repäistä ja tekaista jotain ihan muuta kuin terveellistä. SUKLAAKAKKUA! Olkoon perusteluna vaikka mielenterveys ja hetken hyvä olo. Mieli kaipaa lohtua… ja jotain sopivan syntistä.

    Ennen syntistä suklaakakkua pistetään kuitenkin tomaattia ja pinaattia pöytään! Pääsin kesäkurpitsakaudesta eroon. Syömällä kesäkurpitsaa. Joka paikassa ja kaikin tavoin valmistettuna. Siirryin siitä sulavasti koukusta toiseen, tomaattiin ja pinaattiin.

    Tämä helppo lisuke on ollut vakiovieras lautasellani viikon verran. Kaverina on nähty niin jauhelihapihviä kuin kanaakin. Ripauksella parmesania. Näky on punaisista pikkutomaateista huolimatta yhtä tumma kuin syksyinen sää. Mutta maku on kyllä kohillaan. Pikaisesti makeaksi paistetut tomaatit kera valkosipulin komppaavat kivasti tummanksi kasaksi taantunutta pinaattia.

    Viimeksi jo mainitsin kuinka helppojen ruokien herkullisuus syntyy pienistä jutuista. Näin on asian laita tämänkin kasvishöystön kanssa. Aina voi kasata lautaselle pelkkää pinaattia ja lohkoa viereen tomaattia, mutta kun pannulle tuupataan vähän valkosipulia ja balsamiviinietikkaa, käytetään viimeistelyyn luraus laadukasta oliiviöljyä sekä tuoreita yrttejä, niin kerrotaankin jo ihan toista tarinaa.

    Tämä lienee taas yksi niistä tarinoista, jotka täytyy itse kokea. Jotta uskoo. Suosittelen testaamaan. Ehkä tässä on sullekin ainekset uuteen suosikkisaideriin. Ja ainahan sopii tuunata. Pistää sekaan vaikka vähän sipulia, paprikaa tai muita nopeasti kypsyviä kasviksia.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Tämä resepti löytyy myös ladattavasta PALEOKEITTIÖN PARHAAT 25 -reseptivihkosesta.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Helppo paleoarki – Kesäkurpitsapappardellea tomaattikastikkeessa

    Helppo paleoarki – Kesäkurpitsapappardellea tomaattikastikkeessa

    Elokuun ensimmäinen resepti! On kyllä niin hyvää ja helppoa, että taidanpa povata tälle kesäkurpitsapastalle paikkaa elokuun Top Femmassa ;). Ja ajankohtainenkin vielä. Sillä kotimaisen kesäkurpitsan aika on nyt!

    https://c1.staticflickr.com/9/8813/28144858834_6efc64a6f7_b.jpg

    Yksinkertaista, maistuvaa, helppoa, nopea valmistaa ja maistuu lämmitettynäkin – täyttää mun mielestä helpon paleoarjen kriteerit mennen tullen. Mukana myös iki-ihana Italia. Koska Mutti -tomaattimurska ja basilika.

    Heitinpä lautaselle myös palan Kreikkaa fetajuuston muodossa, mutta jos italialaisessa haluaa pysyä, niin parmesaanilastutkin käyvät. Mainio kasvisruoka ihan sellaisenaankin, kunhan muistaa mausteet. Etenkin suolaa saa olla, jos suolainen feta uupuu.

    Ja ellei pelkkä pupunruoka riitä, eivätkä utareiden antimet käy, niin ei mikään estä heittämästä sekaan hieman jauhelihaa, savuista pekonia tai possunkylkeä. Jauhelihan kanssa aletaan lähestyä Tajuttoman kesäkurpitsavuoan makumaailmaa, mutta sehän ei ole ollenkaan huono juttu.

    https://c1.staticflickr.com/9/8836/28147355573_df71361fef_b.jpg

    Monipuolisesta kesäkurpitsasta näyttää vahvasti tulleen emännän suosikkikasvis. Toimii raakana ja kevyesti kypsytettynä, pannulla ja keitossa, mutta myös kakussa, jos toisessakin. Hassua sinänsä, koska ei siitä montaa vuotta ole kun kesäkurpitsa ei ollut yhtään mun juttu. Munakoisoa työstän edelleen.

    https://c1.staticflickr.com/9/8839/28478280800_030dd24aa0_o.jpg

    Jos joku ihmettelee, että mitä ihmettä on pappardelle, niin eihän se sen kummoisempaa tarkoita kuin leveää, lituskaista nauhapastaa samaan tapaan kuin ehkä tutummat fettuccine tai tagliatelle.

    https://c1.staticflickr.com/9/8884/28478281190_e596a89134_b.jpg

    Aineksia voi aina tuuppia sekaan mielensä mukaan, mutta perussettiin ei tarvita kuin kesäkurpitsaa, sipulia ja tomaattimurskaa. Ja hieman mausteita. Hätätilassa pärjää ilman sipuliakin.

    KESÄKURPITSAA TOMAATTISOOSISSA

    2-3 annosta

    • 1 pieni sipuli
    • 1-2 valkosipulinkynttä
    • ~500 g kesäkurpitsaa höylättynä
    • 1 prk tomaattimurskaa (maustamatonta tai basilikalla maustettua)
    • mausteeksi melko avokätisesti suolaa, mustapippurirouhetta sekä ripaus cayennepippuria
    • tarjoiluun fetaa tai parmesaania, luraus oliiviöljyä sekä tuoretta basilikaa
    • 2-3 rkl kookosöljyä kuullottamiseen
    1. Esivalmistele; silppua sipuli ja valkosipulinkynnet, höylää kesäkurpitsasta siemenkeskustaa lukuunottamatta leveitä, ohuita nauhoja esim. juustohöylällä tai mandoliinilla.
    2. Kuullota sipuli kookosöljyssä. Lisää valkosipuli ja jatka kuullottamista hetken aikaa. Lisää kesäkurpitsa. Kääntele pannulla öljyisiksi sen minkä pystyt. Ei ole välttämättä aivan helppoa ennen kuin kesäkurpitsa pehmenee.
    3. Kaada päälle tomaattimurska, sekoita hieman ja jätä kannen alle pehmenemään välillä sekoittaen.
    4. Mausta suolalla, mustapippurirouheella ja cayennepippurilla.
    5. Syö sellaisenaan tai tarjoile esim. murustetun fetajuuston tai parmesaanin kera. Lurauta päälle hieman oliiviöljyä ja koristele annos tuorein basilikalehdin. Jos tomaattimurska ei sisällä basilikaa, niin hienonna sitä hieman mukaan.
    6. Syö heti ja lämmitä seuraavana päivänä pannulla! Jos lämmitettävää jää ;)

    https://c1.staticflickr.com/9/8742/28478281250_7859fce9bd_b.jpg

    Annoskoosta vielä sen verran, että ajattelin satsin riittävän alunperin kolmeen annokseen, mutta toisin kävi. Koska oli vaan ihan pakko ottaa lisää! Sillä ihan järettömän hyvää! Yksinkertainen on – hyvää.

    https://c1.staticflickr.com/9/8757/28478281080_f9f1ecff20_b.jpg

    Helppoa ja herkullista alkavaa arkea Sinulle!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Mansikka-mozzarella salaatti – Kesän herkullisin yhdistelmä!

    Mansikka-mozzarella salaatti – Kesän herkullisin yhdistelmä!

    Summer, summer, summer…! Joo, olen pahoillani, mutta päässäni soi tällä hetkellä vain ja ainoastaan tämä yksi virsi. Ja sen virren nimi on K E S Ä !!! Koska sitä olen odottanut ja kaivannut. Kaikkine lieveilmiöineen, kuten auringonpolttamineen, itikoineen, unettomine öineen, siitepölyineen…

    Mutta ehkä edellä mainittuja enemmän olen kuitenkin kaivannut superhelppoja, simppeleitä ja maistuvia kesäruokia. Vaikka talvella väsäät kokoon saman salaatin, niin eihän se sama asia ole. Koska aineksista puuttuu auringonvalo ja -lämpö.

    No nyt sitä aurinkoa, valoa ja lämpöä on jo riittänyt ihan mukavasti, ja se jos jokin inspiroi kesäisen salaatin kasaamiseen.

    En tiedä miksi, mutta jostain syystä mun mieli alkaa kesäaikaan vaeltamaan Aasiasta välimerellisiin makuihin. Niistä on tehty tämäkin salaatti, jonka olisin mieluusti nimennyt Paleokeittiön viralliseksi kesäsalaatiksi. Jos olisin uskaltanut. Mutta en uskaltanut. Koska mukana myös mozzarella! Vaikkakin sen kaikkein paleoystävällisimmässä muodossa.

    Juusto on sellainen juttu, että kesäisin sitä alkaa emännän lautasellakin näkymään enemmän, vaikka sinänsä säästän juustot mieluiten harvoihin herkutteluhetkiin. Vuohenmaidosta valmistettu feta tai ehta vuohenjuustokin lienevät useimmin nähdyt salaattikaverit mun lautasella, mutta ajoittain tulee haettua voimakkaampiin, suolaisiin juustoihin vaihtelua lempeän pehmeästä mozzarellasta.

    Olen oman juustonkulutukseni kanssa suhteellisen sinut. Kun leipää ei puputa ja riisikakkujen päällekin laitan juuston sijaan mieluummin majoneesia, niin edamit ja oltermannitkin jäävät marketin hyllylle. Mutta aivan ongelmatonta ei kohtuullinenkaan juustonkulutus ole. Se nimittäin näkyy. Naamassa. Tälläkin hetkellä. Mutta kyllä tämä salaatti on ollut jokaisen näppylän arvoinen!

    Pari samaa, mutta hieman erilaista kesäsalaattia olen viime päivinä rouskinut; toinen vähän punaisempaa ja toinen vihreämpää. Suurin ero lienee eri ainesosien suhteessa ja vihreässä salaatissa. Koska ensin sitä kaapissa oli ja sitten ei enää ollut. Molemmat yhtä hyviä. Salaatinlehdet vain antoivat salaatille hippasen enemmän rapeutta.

    En nyt reseptiin kirjaillut sen tarkemmin ainesten määriä, koska menin puhtaasti fiiliksellä. Suosittelen samaa sinullekin! Kesällä voi ottaa ruoanlaitonkin vähän rennommin ;).

    Ja jos juusto ei ole sun juttu, niin jätä pois. Korvaa tai laita vähemmän. Itse annostelin aika ronskisti puolikkaan mozzarella -pallon annosta kohden.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Lämmin punajuurilisuke vuohenjuustolla

    Lämmin punajuurilisuke vuohenjuustolla

    Uuuuuuh… look at those beauties above! Punajuuressa on jotain kiehtovaa. Vähän niin kuin granaattiomenan siemenissä. Olisiko se tuo rubiininen sävy, joka käy aivan mahdottoman hyvin emännän silmään ja sieluun =)

    Paleokeittiön punajuuriviikko jatkuu! Edelleen melkein pussillinen punajuuria tuhottavana. Ensimmäiset menivät raakana kyssäkaalin kaveriksi. Nyt vuorossa on lämmin, vuohenjuustolta, basilikalta ja pistaasiolta maistuva lisuke, joka pistaasiota lukuunottamatta onkin jo vanha tuttu ja oikein maistuvaksi todettu makuyhdistelmä.

    Tällä kertaa ei kuitenkaan pistetty punajuuria uuniin ja soseeksi vaan ajatuksena oli höyryttää punajuuret hellävaraisesti kypsiksi. Ihan hyvä idea! Joka ei ihan toiminut, hah hah! Äippä tästä etukäteen vähän varoittelikin, mutta onhan se itse kantapään kautta kokeiltava ennen kuin voi uskoa. Punajuurien kypsyttäminen höyryttämällä vei nimittäin pienen ikuisuuden!

    Pilkoin punajuuret suhteellisen pieniksi ja ajattelin, että kyllä tästä tunnissa selvitään. Kului kaksi tuntia kattilassa ja punajuuret olivat edelleen kovia. Lopulta nälkäisenä ja odottamiseen nälkäisenä mietin, että mitä australialaiset masterchefit nyt tekisivät ja siirsin palat pannulle kannen alle vähäiseen höyrytysliemeen kypsymään. Ja sain kun sainkin punajuuret sen verran kypsiksi, että onnistuin rikkomaan niiden rakennetta hieman perunasurvimella.

    Eli ihan vaan pikkuvinkkinä, että jos haluat höyryttää punajuuret, niin valitse uudet punajuuret tai varaa tuntitolkulla aikaa. Jos aikaa tai uusia punajuuria ei ole, niin melkeinpä kannattaa kuullottaa punajuuret ensin öljyssä ja kypsentää loppuun kannellisessa kasarissa pienessä määrässä nestettä.

    LÄMMIN VUOHENJUUSTOINEN PUNAJUURILISUKE

    2-3 annosta

    • ~1/2 kiloa punajuuria
    • 120 g vuohenjuustoa (saa laittaa enemmänkin, mulla ei enempää ollut ;))
    • pieni kourallinen maustamattomia luomupistaasipähkinöitä
    • 1/2 dl + 1-2 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa
    • 1/2 tl + 1/4 tl voimakasta (hottia) savupaprikajauhetta
    • tuoretta basilikaa
    • mausteeksi suolaa sekä mustapippurirouhetta
    • viimeistelyyn oliiviöljyä
    1. Kuori ja pilko punajuuret noin parin sentin kuutioiksi.
    2. Lisää isohkoon kattilaan 1/2 dl viinietikkaa, 1/2 tl paprikajauhetta, hieman suolaa ja vettä niin, että höyrytyslientä on kattilan pohjalla ~2,5 cm.
    3. Kiehauta ja siirrä punajuuret höyrytysritilän päälle kannen alle kypsymään kunnes ovat sen verran pehmeitä, että rakenteen pystyy rikkomaan karkeasti haarukalla tai perunasurvimella.
    4. Siirrä kypsät punajuuret sopivaan kulhoon, riko rakenne ja lisää joukkoon 1-2 rkl viinietikkaa, ~1/4 tl paprikajauhetta, suolaa, mustapippuria sekä päälle puolet vuohenjuustosta murennettuna. Sekoita hyvin niin, että vuohenjuusto sulaa lämpimien punajuurien sekaan.
    5. Pilko sekaan tuoretta basilikaa, sekoita ja tarkista suola.
    6. Annostele lautaselle, murusta päälle vuohenjuustoa sekä karkeasti veitsellä rouhitta pistaasipähkinää.
    7. Viimeistele oliiviöljyllä ja koristele basilikan lehdillä.

    Hyvää oli, vaikka valmistusprosessi oli hieman tuskainen. Kaveriksi paistoin yhden, yksinkertaisesti suolalla, mustapippurilla ja basilikasilpulla maustetun maalaiskanan rintafileen, jonka päälle murustin vielä hieman vuohenjuustoa. Oikein passeli pari! Kana ja vuohenjuustoinen punajuuri. Kokkailkaapas!


     

    Muistattehan, että reseptihaaste on täydessä käynnissä ja jatkuu vielä ensi viikon! Ensimmäinen Spoonable healthy bowl löysi tiensä Paleokeittiöön heti eilen. Kovasti odotan sille haastajia, joten tsekkailkaapa vielä säännöt ja pistäkää oikein komeita, lusikoitavia kuppireseptejä tulemaan! =)

    Healthy bowl -reseptihaaste | paleokeittio.fi

  • Pirteä kirpeän vihreä omena

    Pirteä kirpeän vihreä omena

    Facebook on hyvä. Ja huono. Facessa hyvää ovat sen helppous, nopeus, interaktiivisuus ja ajankohtaisuus. Huonoa… no se sama ajankohtaisuus! Sieltä on nimittäin melkein mahdotonta löytää jotain tiettyä vanhempaa postausta. Tai ainakin se on ison vaivan takana.

    Mutta siinä, missä face on huono, on taas blogi hyvä! Täältä on vaivatonta löytää etsimänsä käyttämällä hakua tai selaamalla kategorioita. Siksipä on syytä taltioida parhaimmat reseptit tänne. Vaikka ne olisi jo aiemmin facebookissa julkaistu. Kuten tämä viikonlopun pirteä kirpeän vihreä mehu, joka syntyi vähän sattumalta, kun jääkaappiin nuupahtaneista kasviksista piti päästä eroon.

    Kasvikset ovat muuten aika hauskoja. Niistä saa ihanan värikkäitä aterioita. Oli kyseessä sitten kiinteämpää purtavaa, pirtelöä tai mehua. Katsokaa nyt tätäkin hehkuvan vihreää lasillista! Sanoisin, että siinä on kasvis poikineen melko houkuttelevassa muodossa.

    Mutta oikeastaan se varsinainen hauskuus löytyy vielä enemmän mausta kuin väreistä. Olen vääntänyt varmasti satoja erilaisia mehuja ja pirtelöitä, ja jotenkin ne maut vaan tuntuvat aina natsaavan yhdistelmästä huolimatta. Juuri siksi parhaat päivänsä nähneet kasvikset on helppo hyödyntää nestemmäisenä cocktailina. Ja juu, kyllä olen onnistunut jokusen vähemmän maittavan yhdistelmänkin aikaiseksi saamaan. Mutta onnistumisia on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin täydellisiä epäonnistumisia. Persiljanjuuri taitaa olla ainoa, jota en enää koskaan lykkää mehun sekaan =D

    KIRPEÄN VIHREÄ OMENA BASILIKALLA

    • 1/2 kurkku
    • 2 Granny Smith -omenaa kuorittuna
    • 1 lime
    • 1/2 rasiaa pinaattia
    • kourallinen basilikaa
    • hieman himalajansuolaa

    Pese, pilko, kuori tarvittaessa ja anna mehupuristimen hoitaa loput. Parhainta lasipillillä nautittuna! Toimii hyvin myös ilman basilikaa, mutta basilika antaa sellaisen kivan…. öööööh, basilikamaisen vivahteen ;)

    Viikonloppuna tuli pyöräytettyä toinenkin jämämehu. Se ei kuitenkaan aivan yltänyt blogitaltioinnin tasolle. Mutta jämätulppaanit olivat kauniita! Tänään ne ovat fyysiseti entistä räjähtäneemmässä kuosissa, mutta jaksavat silti viehättää. Koen jonkinlaista luopumisen tuskaa. Muutenkin suhteeni tulppaaneihin liikkuu siellä viha-rakkaussuhteen kategoriassa. Rakastan tulppaaneja, mutta vihaan sitä, että niistä riittää iloa kovin vähäksi aikaa. Onneksi iloa voi aina pidentää säilyttämällä kuihtuneita kukkasia kipossa kunnes kyllästys iskee, hah hah!

    Viime viikon kolmen tonnin arvonnan yhteydessä kyselin Paleokeittiön fb-tykkääjiltä, että miksi he Paleokeittiöstä tykkäävät. Ja kyllä, luin kaikki 246 kommenttia! Kävi melko selväksi, että resepteistähän se suurin osa tykkää. No mistäs muustakaan, kun kyse on ensisijaisesti jonkin sortin ruokablogista. Valtavirran mielestä ehkä rajoittuneesta sellaisesta, mutta ruokaa se on rajoittunutkin ruoka! Itse asiassa tässä rajoittuneessa ruoassa saattaa olla enemmän ruokaa kuin kaiken kattavassa. Mutta kyllä siellä tykättiin vähän muustakin, esim. paleosta ja terveellisemmästä ruoasta =)

    Poimin muutamia eniten ilahduttaneita kommentteja talteen. Syystä, josta jo postauksen alussa kitisin. Jotta nämä arvokkaat kommentit eivät hukkuisi ja unohtuisi facebookin postausvirtaan. Täältä voin nyt tarpeen tullen käydä tankkaamassa motivaatiota, kun reseptien raapustelu ja kuvien räpsiminen alkaa tuntua turhalta. Iso kiitos vielä kaikille kommenttinsa jättäneille! Ne ilahduttivat ”yksinäistä” bloggaajaa kovasti =)

    Kivvoo helmikuun viimeistä viikkoa Sinulle!