Avainsana: naudanpaisti

  • Paistia ylikypsänä, kiitos!

    Paistia ylikypsänä, kiitos!

    Joko grillilihat kypsyttävät? Ja haluat päästä yhtä helpolla kuin minä! Tökkäise kunnon paisti uuniin ja anna sen muhia tuntikaupalla meheväksi samalla, kun käytät aikasi kesäkuumalla johonkin hyödyllisempään (?) kuin ruoanlaittoon.

    Resepti on vanha tuttu. Tällä kertaa paistin kaveriksi päätyi kaikki mitä kaapista löytyi eli porkkanoiden jämät ja sipuli. Paistilla ei niin väliä silloin, kun ylikypsäksi liha haudutetaan. Ehkä rasvaisemmasta ruhon osasta saa hieman mehevämpää. Samalla metodilla olen kypsyttänyt niin pyörö- kuin kulmapaistinkin. Nyt vuorossa oli reilun kilon kimpale sisäpaistia. Koska sitä sattui pakastimessa lojumaan. 4,5 tuntia 150 asteessa ja vielä puolitoista tuntia uunin jälkilämmössä. Tämän jälkeen ei tarvitse kuin ihmetellä, että miksi veitsi on ylipäätään keksitty?! ;)

    Yläkuvassa matka uunin uumeniin on vasta alkamassa. Sitä ennen nopea pinnan ruskistus kuumalla pannulla. Ruskistuksen jälkeen kannattaa kaataa kuumalle pannulle muutama desi vettä, josta saa kivasti lisämaustetta liemeen. Alla haarukalla hajoteltu, valmis, ylimurea liha, josta riittää päiväksi jos toiseksikin.

    Ylikypsä naudanpaisti sopii muuten aivan loistavasti bataattiburgereiden täytteeksi. Vähän niinkuin pulled pork -hamppari. Näin keskellä kesää parhaalta ehta hereford maistuu kuitenkin raikkaan salaatin seassa.

    Niin, oikeastaan halusin vaan muistuttaa, että jauheliha ei ole ainoa helppo liha. Lihaisia kesäpäiviä, Sinullekin!

  • Back in the USSR – Stroganov uunissa

    Back in the USSR – Stroganov uunissa

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Nyt ois venäläistä talviruokaa taas tarjolla! Muutama viikko sitten ehdin jo mainostamaan maan mainiota stroganoffia. Se oli parempaa kuin muistin. Ja sitä tullaan todennäköisesti näkemään Paleokeittiössä tämän talven aikana useampaan otteeseen. Avainsanat: maukas, helppo ja melkein täyttä paleota. Melkein. Mahtuu kuitenkin mun paleokehykseen oikein mainiosti ja mikä ehkä parasta, tämän riittoisan padan myötä voi ruokahuolet unohtaa puoleksi viikoksi.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Inspiraation äkilliseen stroganoff -vimmaan tarjosi K-Citymarket. Tästä lähdettiin ja matkan varrella vähän muokattiin emännän makuun ja tekotapaan sopivammaksi.

    PORKKANAA JA STROGANOFFIA

    • 700-800 g naudan paistisuikaleita
    • pari sipulia
    • sopivasti luomuporkkanoita (~300 g)
    • paistamiseen voita tai kookosöljyä (en muista kumpaa käytin)
    • sopivasti himalajansuolaa
    • 2-3 laakerinlehteä
    • mustapippurirouhetta
    • cayennepippuria
    • alle puolisen litraa laihaa lihalientä (= puolikas kuutio)
    • 3-4 rkl tomaattipyreetä
    • purkki smetanaa
    • 1 rkl Dijon sinappia
    • maun mukaan maustekurkkukuutioita
    • tuoretta persiljaa

    Tee ensin liemiosuus. Kattilaan vesi, lihaliemikuutio, laakerinlehdet ym. mausteet. Jätä liedelle porisemaan miedolla lämmöllä.

    Kuullota silputtu sipuli ja ruskista paistisuikaleet pikaisesti kuumalla pannulla (tai suoraan padassa). Jos et jo tässä vaiheessa käytä valmistukseen pataa, niin siirrä sipulit ja lihat pataan, ja kaada liemi päälle. Lisää joukkoon sinappi, tomaattipyre ja smetana. Kääntele mukaan vielä viipaloidut porkkanat. Porkkanat voi lisätä myös ennen lientä. On helpompi sekoitella lihojen kanssa, jos pata tulee liemestä kovin täyteen. Samoin uskoisin, että sinapin, tomaattipyreen ja smetanan voi sekoittaa jo kattilassa liemeen. Samasta syystä. Itse tein ekalla kerralla näin ja todennäköisesti otan jotain opikseni ;)

    Tuikkaa stroganoffi uuniin; ~45 min 200 astetta, jonka jälkeen reilut kaksi tuntia 150 asteessa. Voi hauduttaa pidempäänkin. Mulla ei tällä kertaa ollut aikaa enempää, mutta kolmen tunnin kypsyttelyn jälkeen paistisuikaleet olivat suussasulavan mureita. Ota pata pois uunista, tarkista maku, lisää tarvittaessa mausteita ja lopuksi sekaan vielä silputtu persilja sekä maustekurkkukuutiot. Sekoita ja kauho lautaselle =)

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Tarjoile riisin kera. Urtekramin täysjyväjasmiiniriisi (luomu) toimi hyvin, vaikka yleensä suosin mielestäni maukkaampaa basmatia.

    Moskovan padan jälkeen vatsa ei ollut kaikkein tyytyväisin. Stroganoffin kanssa kaikki hyvin! Lieneekö loppupeleissä Aura -juusto se, josta vatsa ei ihan täysillä tykkää… Muutoinhan nämä venäläiset ovat aika pitkälti samaa sorttia. Ja riisiäkin oli molempien kaverina lautasella. Muutenkin Moskovan pata on melko tuhtia tavaraa, stroganoff hieman kevyempää.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

  • Maukas Moskovan pata – Sinut kerran löysin ystäväin…

    Maukas Moskovan pata – Sinut kerran löysin ystäväin…

    …kuljit hetken yössä vierelläin…
    Ja meille loisti valot Moskovan.

    Tästä se lähti. Uusi, syvä, kypsä ja sopivan tuhti rakkaussuhde. Venäläiseen. Ja tämä suhde kestää! Sen verran maukkaita hetkiä vietimme yhdessä… marraskuun pimeinä iltoina… kynttilänvalossa… kera punaisen viinilasin ja Moskovan valojen soidessa kaihoisasti taustalla… aidolla venäjän kielellä. Tietysti.

    Huh ja herätys! Toivottavasti sain sinut kuitenkin mukaan tunnelmiin, joita ensimmäistä kertaa valmistamani Moskovan pata onnistui luomaan. Facebookissa taisin huudella valmistaneeni parasta kotiruokaa ever!

    Kyseessä on siis Mysi Lahtisen klassikkoresepti Moskovan pata, josta kuulin ensimmäistä kertaa jo pari vuotta sitten eräältä miespuoliselta valmennettavaltani. Siitä asti on pitänyt laittaa pata tulille. Vasta nyt sain aikaiseksi. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Hieman aikaa ja vaivaa se vaati. Enemmän aikaa kuin vaivaa, mutta odotus palkittiin ruhtinaallisesti.

    Moskovan padan reseptejä on netti pullollaan. Itse hieman sovelsin, joten tässä yksi lisää.

    MOSKOVAN PATA

    • ~700-800 g naudan paistisuikaleita
    • 2 isohkoa sipulia
    • sopivasti maustekurkkukuutioita (ehkä 5 rkl…)
    • voita (paistamiseen)
    • ~3 rkl Voi hyvin -hunajaa
    • ~puolitoista purkkia smetanaa
    • reilu puolikas Aura -juustoa (~100 g..)
    • rouhittua mustapippuria
    • cayennepippuria
    • 3, 5 dl lihalientä (= puolikas lihaliemikuutio)
    • tuoretta persiljasilppua
    • (suolaa tarvittaessa)

     

    Silpu sipulit. Lisää silputut sipulit kattilaan (tai suoraan pataan) kuullottumaan. Lisää kuullottuneiden sipulien joukkoon hunaja sekä maustekurkkukuutiot (alkuperäisessä reseptissä suolakurkkua). Hämmentele seosta hetken aikaa. Mausta pippureilla. Suolaa kannattaa lisätä vasta ennen uunia, jos tuntuu tarpeelliselta. Aura -juusto on melko suolaista, joten suolan kanssa kannattaa ottaa varovasti.

    Lisää kattilaan vesi. Kiehauta ja lisää lihaliemikuutio. Jätä hellalle porisemaan siksi aikaa kun paistat paistisuikaleet pienissä erissä kuumalla pannulla. Lisää lihat, murustettu Aura -juusto, smetana ja silputtu persilja ”soppaan”. Hämmentele kunnes Aura on sulanut ja kaada koko hoito uunin kestävään pataan. Itse käytin paremman puutteessa lasitettua savipataa. Toimi =)

    Siirrä pata 200 asteiseen uuniin ~45 minuutiksi. Vähennä lämpöä 150 asteeseen ja odottele tunti, jos toinenkin. Itse kypsensin lihaa suussa sulavan supermureaksi yhteensä noin nelisen tuntia. Annoin vielä vetäytyä uunin jälkeen pitkään lämpimänä pysyvässä padassa sillä aikaa kun keittelin riisit valmiiksi. Sitten vaan riisi ja moskovalainen kimpassa lautaselle kera smetanasilmäkkeen ja maustekurkkukuutioiden. Taivasmatka voi alkaa!

    Moskovan padan myötä tuli testattua kehon riisi-, homejuusto- ja smetanakestävyys. Hippasen huono homma, että meni näin monta testitavaraa kerralla.

    Ensimmäisen annoksen jälkeen vatsa ei ilmoitellut olemassa olostaan. Seuraavana päivänä tuli jo hieman huono olo ja kolmannen satsin jälkeen vääntelehdin muutamat yön tunnit. Nyt rauhoitan hetkeksi tilanteen syömällä väliin taas puhdasta paleopöperöä. Sen jälkeen riisit ilman maitotuotteita uudelleen testiin. Riisinä käytin Urtekramin luomutäysjyväbasmatiriisiä.

    Söin aikamoisia jättiannoksia, joten saattoipa vatsa siitäkin rimpuilla. Tai sitten siitä puolesta desistä punaviintä, joka muuten sopi aivan mainiosti perjantai -illan kunniaksi padan kylkeen. Harmitti, ettei löytynyt puolta desiä enempää. Ehkäpä se vatsa kiukuttelikin viinistä. Tai sen puutteesta ;)

    Mutta siis, kaiken kaikkiaan aivan loistava, jokseenkin tuhti liharuoka. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan, ellet ole vielä ehtinyt. Sopii mainiosti koleaan syksyyn ja kylmään talveen. Ehkä olisin voinut laittaa cayennepippuria vähän vähemmänkin, mutta toisaalta se antoi padalle kivan lämpöisen tujauksen =)