Vierähti sitten tovi, jos toinenkin ennen kuin ehdin palaamaan muistoissani takaisin Taste of Helsinkiin. Juhannus on pitänyt emännän kiireisenä! Mutta eiköhän se nyt ala olla tältä vuodelta valmisteltu, joten muutama sana vielä kuvien kylkeen viime viikonlopun gourmetfestareihin liittyen.
Emännän tutustumismatka viinimaailmaan vei tällä viikolla vaaleiden Rieslingien pariin Kirkkonummella sijaitsevan ravintola Bistro O matin järjestämän viinitastingin puitteissa. Kyseessä oli ehdottomasti kattavin tasting ikinä! Hämmästys oli ilmeinen kun maistelulistaa tavatessani laskin erilaisia viinejä olevan peräti kymmentä eri sorttia. Viinien lisäksi saimme myös pientä purtavaa suolaisen ja makean maistelulautasen muodossa. Vaikka kyseessä oli ennen kaikkea viinien maistelutilaisuus, eikä niinkään viinien ja ruokien yhteensovittaminen, niin oli mukava myös hieman testailla, kuinka viinit istuivat erityyppisten ruokien kylkeen.
Pääsiäinen vetelee viimeisiään. Eikä siinä mitään, omalla kohdalla kun pyhät sujuivat jokseenkin normiviikonlopun tapaan; pe ja la vähän toimistohommia (ei pitänyt, mut piti sit kuitenkin), sunnuntaina köllöttelyä, riittävästi ruokaa ja juomaa vieraassa pöydässä, tämä päivä siivoillessa ja veroilmoitusta pähkiessä. Pääsiäisen pääruoka oli stroganoff kera maa-artisokkapyreen. Munasaldo pyöreä nolla! Ilman suklaata ei sentään koko pyhä sujunut. Suklaamunat tuli vaan korvattua lahja-Maraboulla; kaakaota 70% ja palat yksittäispakattu. Olihan siinä sitä luksusta riittämiin kääreitä availlessa. Häivähdys joulua. Miksei pääsiäistäkin; täytyy suklaamunatkin kuoria. No mutta, pääsiäisen pääateria tuli nautittua ystävän seurassa paikallisessa gourmet -ravintolassa. Bistro O mat, vanha tuttu ja osaltani paljon kritiikkiäkin saanut. Tällä kertaa ei ruoasta tarvinnut vinkua. Pääsiäsipöytä oli kattava ja kustannuksen arvoinen. Ainoa isompi miinus tuli tunnelmasta. Paikka oli täpösen täynnä; hälyä ja meteliä riitti pienehkössä ravintolasalissa sen verran, että ruoasta nauttiminen oli työn ja tuskan takana. Ei mennyt rauhallinen pääsiäismenu aivan niinkuin ajateltiin vaan pienessä paniikissa ruokaa suuhun lappaessa. Aterian loppupuolella onneksi tilanne hieman rauhoittui, mutta alkuruoat menivät alas jokseenkin sumussa. Ne parhaat. Melkein kaikkea maistoin, mutta vain harvoista muistan, miltä maistui. Alkuruokapöytä tarjoili… …
…istuimme seuralaiseni kanssa epäviralliselle bisnesillalliselle Bistro Omatiin. Näin vaihteeksi. Juu tiedän, että useamman, tavalla tai toisella epäonnistuneen ruokailun jälkeen, en luvannut hetkeen ravintolan istuimia kuluttaa. Mutta kun kutsu kävi, niin otin sen vastaan. Jutusteltavaa oli sen verran, että en niin ehtinyt ruokaan tai kuvaamiseen keskittyä. Pahoittelen törkeän huonoja kuvia. Valokaan ei ollut puolellamme, vaikka vaadin pöydän vaihtoa paremman valon toivossa. Tällä kertaa kuitenkin sain sitä mitä tilasin. Ja hieman enemmän, kun annokseeni ilmestyi täysin odottamatta muutama nokare perunasosetta. Karamellisoitua punakaalia oli kovin vähän, joten ehkäpä muusinokareet paikkasivat puutetta. Lihaa en uskaltanut valita aikaisempien ikävien kokemusten valossa, joten päädyin vasikanlihamakkaraan kera karamellisoidun punakaalin ja punaviinikastikkeen. Kastikkeen sain toivomuksesta erilliseen tarjoiluastiaan. Vasikanlihamakkara maistui kyllä. Samoin edelleen jumalainen mallasleipä. Ja mikäs sen mukavampaa kuin huuhdella makkara alas uusiseelantilaisella Pinot Noirilla. Seuralaiseni valinta oli Porc Burger eli punaviinikastikkeeseen muhennettua luomupossunkylkeä kera salaatin ja lohkoperunoiden. Listalla taisi lukea tomaattisalaatti, mutta kuvista en tomaattia löytänyt. Ymmärtääkseni burgeri oli kuitenkin ihan hyvää. Ilman tomaattiakin. Ja onhan sitä tomaattia kilokaupalla ketsupissa ;). Ketsuppi tosin piti pyytää erikseen. Skippasimme alkuruoat ja päätimme niiden sijaan …
Suuntasimme viime perjantaina iki-ihanan jumpparyhmämme kanssa Bistro O Mat:iin joululounaalle juhlistamaan ryhmän nelivuotista taivalta, syyskauden päättäjäisiä ja tulevaa joulua. Hikijumpan jälkeen tietenkin! Bistro O Matissa kävin ensimmäisen kerran aiemmin syksyllä. Silloin ihan kaikki ei mennyt putkeen, mutta mielestäni ravintola ansaitsi toisen tilaisuuden. Osin jo siksi, että kyseessä on oman kylän gourmet -ravintola. Pidän myöskin ravintolan ajatuksesta hyödyntää lähi- ja luomuruokaa. Menutkin ovat olleet houkuttelevia. Ja tunnelma lämmin. Tälläkään kertaa ihan kaikki ei mennyt putkeen. Tarjoilussa olisi ollut hieman parannettavaa, mutta tämän seikan pystyin vielä ohittamaan, koska kyseessä oli lounasaika. Vaikka olisihan se ollut mukavaa, ettei seurueen olisi tarvinnut odotella meitä matti myöhäsiä täysin kuivin suin. Etenkin näin intensiivisen treenisession jälkimainingeissa. Olin katsonut omat valintani valmiiksi netistä ja suurin pettymys syntyikin, kun valmiiksi miettimääni alkuruokaa ei ollutkaan tarjolla. Piti olla, mutta ei ollut, kuului selitys. Selvä! Alkuruoat sikseen! Muu seurue aloitteli alkoholittomalla vaalealla glögillä. Minä valitsin reteesti perjantaipäivän kunniaksi pienen lasillisen luomupunkkua. Se kun sattui sopivasti sopimaan myös pääruokani palan painikkeeksi =) Puolet seurueesta valitsi pääruoaksi joulupöydän. Itselleni ei pöydästä löytynyt oikein muuta aidosti mieleistä kuin …
Eilen oli vapaapäivä. Ei valmennuksia, ei visuaalista suunnittelua, ei treeniä, ei ruoanlaittoa… Tänään on siivouspäivä. Eli tässä on hyvin aikaa roikkua hetki koneella eilistä muistellen. Ja toipua krapulasta. Itse täysin harkitusti hankitusta hiilarikrapulasta. Pienestä punkkulasillisesta kun ei vielä sitä oikeaa krapulaa saa. Ehkä hiilarikrapula turvotuksineen ja kurnivine vatsoine on kuitenkin paree vaihtoehto. Terveysmessuille (EDIT: jotka ovatkin yllättäen vasta ensi viikonloppuna =D) en lopulta jaksanut ihmispaljouteen suunnata, joten harrastin lähimatkailua. Suuntana paikallinen gourmet -ravintola Bistro O Mat, jossa on pitänyt vierailla jo parin vuoden ajan. Ravintolan ideologia lähi- ja luomuruoan hyödyntäjänä osuu ja uppoaa; ”herkkuja lähiseudun raaka-aineista skandinaaviseen makuun”. Mikäs sen parempi tapa viettää vapaa-aikaa. Omille aatteille uskollisena. Olen myös kuullut paikasta paljon hyvää, joten oiva valinta omalta kylältä, sanoisin. Muiden palautteita voi käydä tsekkailemassa vaikka täältä. Ihanaa oli istua ravintolapäivälliselle kolmen kuukauden kotikokkijakson jälkeen! Vielä ihanampaa oli nauttia se pieni lasillinen punaviiniä =D. Tipatontakin on riittänyt reippaasti yli pari kuukautta. Ei mitenkään suunnitellusti vaan ihan vahingossa. Time flies! Kaveri valitsi lauatselleen luomupossuterriiniä kurpitsahillokkeella ja savurautuaa kaalipedillä kera valkoviinikastikkeen. Hyvä valinta. Totesin oman annokseni syötyäni. Terriiniä en …
PALEOKEITTIÖ 