Avainsana: juhlapyhä

  • Paleo ja joulu

    Miltä näyttää paleoistin joulupöytä? Vaikka tältä!

    Reseptit ja lisää makoisia kuvia upeasta Call me cupcake! -blogista <3

    My point; joulu on kerran vuodessa! Arki on arkisyömistä, juhla on juhlaa ja joulu on juhlista suurin. Jos ihmisellä ei ole vakavia terveydellisiä ongelmia, niin siitä vaan syömään joulun perinneruokia. Jälkkäreineen. Jos kehossa kulkee mukana liikaa ylimääräistä, niin valitse yksi, se sinulle kaikkein tärkein ja rakkain joulun juhlapäivä, ja syö silloin mitä mielesi halajaa. Yksi päivä riittää. Seuraavana jo napakasti takaisin paleoherkkujen pariin.

    Ja kyllä, vatsa saattaa olla jälkeenpäin hieman kipeä ja olo kaikin puolin epämukava. Ajatuskaan ei kulje. Tosin sen ei jouluna niin tarvitse kulkeakaan. Se on hinta, jonka valinnasta moni ei-paleoistikin joutuu maksamaan. Valinta on jokaisen oma. Onko se sen arvoinen? Se sinun on itse päätettävä. Minun mielestäni useimmiten on.

    Siinä simppelit vinkkini jouluun paleoliittisen ravintovalmentajan näkökulmasta. Muistatko vielä 80-20 säännön? Joulu menköön sen 20%:n piikkiin. Sinne mahtunevat myös muut vuoden juhlapäivät. Jos arkisyöminen sujuu, kuten luolamiehellä eikä elämä ole yhtä juhlaa.

    Paleo on elämäntapa, jota tulee voida noudattaa koko loppuelämän. Aiotko pitää pipon tiukalla koko loppuelämäsi ja jättää jokaisen jouluaterian ja palan synttärikakkua syömättä? Kokonaisuus ratkaisee. Ja kun pelisäännöt ovat selvillä ja kokonaisuus kunnossa, niin paleoihminen voi sekä fyysisesti, että psyykkisesti hyvin. Paleo on helppo tapa elää ja paleoistilla on hymy herkässä. Myös juhlapäivinä =)

    ♥ Nautinnollista joulua, Sinulle! ♥

    Ja tervetuloa ravintovalmennukseen! Ensi vuonna!

  • Päivän pullat

    Päivän pulla on uunituore laskiaispulla. Homemade pulla with selfmade vadelmahillo. Rakkaan äipän käsialaa. Luonnollisesti. Paleoemäntä ei vielä tähän päivään mennessä ole pullaan taipunut. Ehkä joskus koulussa köksän tunnilla. Ei vaan muista enää niin vanhoja.

    Onks tänään laskiainen? Ei kai. En tiedä, mutta lähellä se on, koska kuivahtaneet pullat ovat rantautuneet myös markettien pullaosastoille. Mun laskiainen on tänään. Jonkun muun joku muu päivä. Se yksi ainoa päivä vuodessa. Toista ei tule. Ei ainakaan näille nurkille.

    Onks tää paleota? No ei sitten millään muotoa. Mutta laskiainenkin on juhlapäivä. Ja juhlapäivät ovat niitä paleoelämän pieniä iloja, joihin ei terve, normaalipainoinen ihminen kuole. Toivotaan vaan, ettei laskiaispullan kosto ole yhtä suloinen kuin piparkakkutaikinan, hah hah! Yö näyttänee. Toivotaan myös, että kuuden päivän päästä tasan puolitoista vuotta pintansa pitänyt immuniteetti flunssaa vastaan pitää edelleen pintansa. Suuresta virusaltistuksesta ja pienestä pahoinpitelystä huolimatta. Huomenna lupaan palata tiukasti takaisin hyvinpitelemään ja halimaan arvokasta kehoani.

    Nauttikaa laskiaispullasta! Tai ainakin laskiaisesta! Te, joille pulla on pahasta ;) Sitten kun se tänä vuonna teillekin tulee. Vai kävikö jo?

  • Yöttömän yön ruokajuhlat

    Juhannus. Tuli, oli ja meni yhtä nopeasti kuin aina ennenkin. Kotikulmilla tuli keskikesän kohokohtaa juhlistettua. Hyvän ruoan merkeissä. Ulkokeittiössä. Perinteitä kunnioittaen. Ja kokkoa. Tietysti.

    JUHANNUSAATON MENU

    Alkupalaa

    • uusia perunoita, tilliä ja kidesuolavoita
    • limellä maustettua loimulohta

    Pääpalaa grillistä (puolitoista tuntia myöhemmin)

    • naudan ulkofilepihvi
    • Bratwurst -tyylistä täysliharaakamakkaraa
    • grilliperunoita ja grillattuja miniluumutomaatteja, kidesuolavoita
    • kesäinen halloumisalaatti, jossa grillattua luomuhalloum -juustoa, tammenlehvää, rucolaa, cantaloupe -melonia ja tuoreita mansikoita kera balsamicosiirapin
    • sinappista kurkkusalaattia

    Iltapalaksi jälkkäriä (monta tuntia myöhemmin)

    Hyvin se meni! Siinä koko piävän syömiset. Hyvää, yksinkertaista, aitoa ruokaa ilman turhia rötväilyjä. Perunakaan ei ole enää paha, kuten kaikki paleotietämyksensä päivittäneet hyvin jo tietävät. Jos vaan olet normaalipainoinen ja vailla terveysongelmia. Peruna on parempi kuin hedelmä. Mutta siitä enemmän joskus toiste. Nyt pysytään tiukasti juhannuksessa.

    Juhannusviikko oli kiireinen. Edes viinikauppaan en ehtinyt. Valitsin palan painikkeeksi kaupan parhaimman viinin. Ei se hyvää ollut. Ei tarvinnut nauttia tölkkiä enempää. Ei olisi enempää ollutkaan.

    Juhannuspäivä alkoi perinteisellä Jussin lenksulla. Jatkui iltapäivän aamiaisella, päivälevolla, painon nostolla ja keskiyön päivällisellä. Väliin vain pari proteiinidrinksua ja puolukkapuddinkia. Kiireessä kun tulee sössittyä. Muutakin kuin Alkoa. Juhannuspäivän eväät jäivät epähuomiossa hankkimatta. Kaupat kiinni,  mutta pakastimessa Herefordin sonnia jauhettuna ja jääkaapissa tonnikalasalaatin jämät viikolta. Ja jotain eilisen rippeitä siihen päälle. Hyvin niillä pärjättiin. Treenit ja kaikki! Juomaa ei enää ollut. Eikä tarvittu.

    JUHANNUSPÄIVÄN MENU

    ”Aamupalaa”

    • tonnikala-varsisellerisalaattia ja smetanaa (laitan ohjeen myöhemmin)
    • uusia perunoita, tilliä ja kidesuolavoita
    • keitetty luomumuna

    Keskiyön kestipalaa

    • grillattua jauhelihapihviä ja luomuketsuppia
    • mustaksi grillattuja perunoita kera suolakidevoin
    • luomuhalloumisalaattia ilman mansikoita
    • sinappista kurkkusalaattia

    Siinä se! Juhannuskestit 2011! Hyvinvointia. Ei pahoinvointia. Henkistä tai fyysistä. Ja silti niin maukasta ja ihanaa! Siksipä juuri =)

     

  • Vuosi viisautta

    Vuosi viisautta

    Lisää ruokaa! Ja juomaa. Juuri kun vapun villityksistä päästiin siunaantui vuosi lisää viisautta. Siinäpä syytä juhlaan. Näin vaihteeksi. Nyt on mun osalta kevään juhlat juhlittu. Seuraava juhlanpaikka on juhannus. Äitienpäivän kakkukestit ilmoitin jo hyvissä ajoin jättäväni väliin. Jossain se raja kulkee. Nyt se kulkee tässä.

    Juhlat alkoivat lupaavasti Maatilatori Eat&Joysta, josta mukaan olisi tehnyt mieli napata tonkka raakamaitoa, palanen juustoa, kuusenkerkkäkuoharia ja aitoa saaristolaisleipää (tuliaisiksi ;)). Edessä oli pitkä ilta, joten en napannut. Muuta kuin kulauksen luomu omenasiideriä.

    Matka jatkui yhtä lupaavasti Ruohonjuureen. Drinksulle. Mukeissa Kultaista helinää ja Suklaasydämiä CocoVi Barista. Suosittelen. Maut olivat itselleni hieman outoja, mutta jännä kokemus. Lämmin Suklaasydän yllätti. Samoin juoman tuhtius. Jälkkäriksi pala parasta raakasuklaata paketista; Consciuos.

    Terveysleikit sikseen ja asian ytimeen! Lasillisella kuoharia Apollon After work cafessa jaksoi taas jatkaa matkaa kohti illan pääkohdetta. Parisen kuukautta sitten tuli lunastettua Citydealin lahjakortti Groteskiin. Tähän päivään saakka oli sitä siitä lähtien pantattu. Kannatti pantata. Diili sisälsi keittiömestarin neljän ruokalajin menun kahdelle, joten valinnan vaikeutta tai varaa ei ollut. Ei ollut tarpeenkaan.

    Alkuruoksi oli jumalaista sametinpehmeää selleri-omena -keittoa ripauksella tryffeliöljyä ja palalla vasikkaa. Palan painikkeeksi parjattua leipää, tapenadea ja oliiviöljyä. Hyvin kelpasi sekin. Alkukeitto oli valehtelematta parasta ruokaa, jota koskaan olen suuhuni laittanut. Maullisesti. Kauniissa balanssissa. Ravitsemuksellisesta puolesta en halua puhua. Alkukeitto nosti odotukset taivaisiin, joten pääruoka, hitaasti kypsytetty lampaanlaparulla linssilisäkkeellä oli ehkä hienoinen pettymys. Mutta hyvää sekin. Söin kaiken. Kolmas lautanen oli jo hieman köyhä. Lautanen toki oli iso ja komea, mutta pari juustonpalaa ja pähkinähilloke ei sytyttänyt. Sinihomejuusto oli niin voimakasta, että irvistellen jouduin nieleskelemään. Jälkkäriä en edes muista. Jokin kuivakakkupalanen banaanilla, suklaajätskinokare ja vaahtoa. Ei jäänyt vaan mieleen. Olisin halunnut suklaakakkua!

    Kuvaus ei tee oikeutta ruoalle, joka ihan aidon oikeasti oli todella hyvää. Kuten sanoin, niin loistava alkuruoka nosti odotukset pilviin. Liian korkealle, josta ei oikein muuta voinut kuin pudota takaisin maan pinnalle. Tai ainakin puunlatvojen korkeudelle. Menun kanssa tarjoiltiin huolella makujen kanssa yhteensointuvaa viinipakettia. Itse en siitä välittänyt vaan tyydyin pääruoan kanssa tarjoiltuun punaviinilasilliseen. Maistelin toki joka lasista, jotka seuralaisen eteen kannettiin; appelsiinista aperitiivia, valkkaria ja kahta laatua jälkkäriviinejä. Olin tyytyväinen päätökseeni jättää viinipaketti välistä. Makeat ja voimakkaat jälkkäriviinit eivät olisi uponneet. Tarjoilijoille vielä laadukkaasta ja asiantuntevasta palvelusta iso plussa. Ei olisi pitänyt niiden esitelmien jälkeen epäselväksi jäädä, mitä lautaselta ja lasista löytyi. My mistake.

    Virallisen illan päätteeksi huonoa nostalgiaa Elokuun merkeissä. Itsepähän toivoin ja toiveeni täyttyi. Ehkä olisi pitänyt toivoa jotain muuta. Kylmäksi jätti elokuun leffa. Eikä karkkikaan maistunut. Ennen Elokuuta ehdittiin vielä kumoamaan lasillinen Sling In:ssä. Siinä sopivasti Elixian kulmilla. Siellä ne ahkerat hikoilivat. Minä ryypiskelin nautiskelin. Cocktail -tuntemusta ei ole, mutta baarimestarin suosittelema Forest Ivanov osui ja upposi. Ei sentään kokonaan.

    Tulihan sitä maisteltua… Ottaisko vielä? No, anna mä maistan. Ilmeestä päätellen kannatti maistaa. Harvoin sitä näin paljon maistuu…

    • kulaus luomu omenasiideriä
    • kolmen desin Kultainen helinä
    • useampi imaisu Suklaasydäntä
    • koko lasi kuoharia
    • maistiainen appelsiinisesta aperitiivista
    • toinen maistatus valkkarista
    • kolmas 17%:sta jälkkäristä
    • neljäs makeasta viinistä
    • useampi pillintäysi yllätyshyvää Forest Ivanovia (sisälsi ainakin karpaloa, mansikkaa ja votkoo jäähileessä –> terveyspommi ;))
    • iso tuoppi ja jämät jääkylmää jäävettä Vltavassa
    • lisää lähdevettä kotikolossa

    Ehkä mä vähän dramatisoin. Ehkä =)

    Hieno päivä! Huono elokuva.

  • Vappu pöydässä

    Munkkeja ja simaa?! How paleo is that?!!! Munkeissa ja simassa on yhtä paljon paleota kuin luolamiehen vapussa. En pidä selittelystä, mutta antakaahan kun selitän ennen kuin kommenttiboxi ja meililaatikko syyttävät Paleokeittiötä väärennökseksi ja feikiksi. Sama asia, eri sana. Paleokeittiön periaatteisiin voi tutustua ”Periaatteet” -sivulta. Välipalkista. Tosin sitä sivua ei ole kirjoitettu. Mutta se kirjoitetaan vielä. Joku kaunis pilvetön päivä. Kärsivällisyys on hyve!

    Koska minä emännöin Paleokeittiössä niin Paleokeittiön periaatteet tarkoittavat mun täysin mielivaltaisesti ja muilta lupaa kysymättä määrittelemiäni periaatteita. Näkemykseni mukaan jokainen (paleo)keittiö on kuin emäntänsä. Tai isäntänsä. Erilainen.

    Mua usein pidetään tiukkapipoisena paleofanaatikkona. Tämä ei ole totta. Mielikuva perustunee paleovouhkaamiseeni. Näin olen kuullut. Totta kai vouhkaan paleosta! Mä elän ja opetan; yritän saada muutkin elämään paleo -elämää! Se on mun missio. Suomi terveeksi, Suomi paleolle! *vitsi* Jos jostain asiasta pitää meteliä, niin ei se automaattisesti tarkoita, etteikö päähän muuta mahtuisi. Tai muuta hyväksyisi. Ymmärtäisi. Se ei siis tarkoita, että tämä on se yksi, ainoa ja oikea tapa olla ja elää, voida hyvin ja terveesti tai päästä ihannemittoihin. Mutta kun kaikkea on tullut reilun 20 vuoden aikana kokeiltua, niin mun mielestä paleo on toistaiseksi ehdottomasti paras asia, johon olen aihepiiriin liittyen törmännyt. Suosittelen. Ja jep, todellakin… asiat on tullut kokeiltua. Ei vain luettua ja linkitettyä. Ravintovalmennettavani voinevat yhtyä mielipiteeseeni paleon toimivuudesta. He osaavat varmasti myös kertoa kuinka tiukkapipoinen ja fanaattinen paleovalmentaja olen. Kuinka kurjaa ja epäinhimillistä heidän elämänsä valmennettavana tai valmennuksen jälkeen on (ollut).  Ehkä osaavat, mutta uskaltavatko? Kertoa totuuden. God only knows…

    Pitkä alustus. Josko viimein asiaan. Vaikka nykyaikana kaikki tuntuu lähtevän lähtökohtaisesti siitä, että meidät on samasta puusta veistetty, niin sekään ei ole oikeasti totta. Olemme kaikki erilaisia. Siitä lähtee mun henkilökohtainen paleonäkemys. Terveellä ja virkeällä ihmisellä,  jolla ei ole esim. painonpudotus- tai muita ruokavalion avulla saavutettavia tavoitteita, on paleossakin enemmän liikkumavaraa kuin ”ongelmaisella” ihmisellä. Itse olen noudattanut paleo -ideologiaa nyt kaksi ja puoli vuotta. Olosuhteiden ja tavoitteiden mukaan välillä tiukemmin, välillä höllemmin. Keho on ehtinyt suurimmat puhdistusprosessit jo suorittaa ja toimii suhteellisen kivasti. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö seurauksia syntyisi kun liekaa antaa liiaksi. Tällä hetkellä löysäily näkyy ja tuntuu kehossa 4-5 kilon ”liikapainona”. Se ei ole lihasta. Se ei myöskään toistaiseksi ole vaivannut niin paljoa, että olisin asian suhteen jotain tehnyt. Ilman motivaatiota on turha hukata energiaa ja tehdä yhtään mitään.

    Paleokeittiön non-paleo -periaatteet

    1. 80-20% -sääntö. Karkeasti. Kun syö 80% puhdasta, laadukasta paleoruokaa kestää keho kyllä loput 20% sontaa ilman pitkäaikaisvaikutuksia. Lyhytaikaiset sivuvaikutukset ovat asia erikseen. Mitä puhtaammalla ruokavaliolla ja mitä pidempään, sen voimakkaammin osoittaa kroppa mieltänsä poikkeustilanteissa. Vatsavaivat, kehon nesteisyys, väsymys, hyperaktiivisuus, keskittymisvaikeudet, uniongelmat, päänsärky, kohonnut syke, kokonaisvaltainen henkinen ja fyysinen pahoinvointi… Kaikki seurauksia, joihin voi varautua kun systeemiin tungetaan aineita, joihin se ei ole tottunut ja jotka eivät sinne kuulu. Toisaalta myös syitä palata pikaisesti takaisin valitulle polulle. Ja aivan mainio muistutus, miksi tiettyjä ruoka-aineita on syytä välttää. Oman hyvinvoinnin nimissä. Kuka jaksaa painaa menemään päivä toisensa jälkeen kipeällä, turvonneella vatsalla? Se, joka ei paremmasta tiedä.

    2. Arki vs. juhla. Arki on arkea, juhla juhlaa. Arkena ei ole syytä juhlaan. Juhlakin maistuu paremmalta kun harvemmin juhlii. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että arkena pysytään pääasiassa täyspaleolla, kohtuudella semipaleossa. Juhlapäivinä voi hyvillä mielin siirtyä non-paleolle. Nauttia kerran vuodessa sokerin kuorruttamista munkkirinkilöistä ja kuplivasta. Simasta tai shampanjasta. Viikonloppu ei ole juhlapyhä. Syntymäpäivät on ;)

    3. Yksi päivä riittää. Ei pääsiäistä tarvitse juhlistaa jääkaapissa neljää päivää eikä vappua kahdella. Kyllä yhtenä päivänä täytyy ehtiä maistamaan kaikkia perinteisiä juhlaherkkuja. Aina se ei onnistu, mutta siihen pyritään.

    Pääsiäistä taisin tänä vuonna viettää kolme päivää. Seuraukset olivat sen mukaiset. Niin myös lupaukset. Never again. Kunnes tuli vappu ja sotki suunnitelmat. Vapun juhlistamiseen sentään riitti yksi päivä. Tai yksi ateria. Päivän ainut. Kolmella kattauksella. Kun kerran aidan yli kiivetään, niin otetaan siitä ilo irti. Huolella. Ei vaivaa muuten viitsisi nähdäkään. Eikä seurauksista kärsiä.

    Kannattaa myös tiedostaa, että sokeri on superaddiktoiva aine. Addiktiksi sekunnissa. Keho ja mieli vaatii lisää. Hoitona totaalikieltäytyminen. Älä ota edes vähän. Pikkusormen mukana menee herkästi koko käsi. Tai toinen pikkusormi. Nimettömät, keskisormet, etusormet, peukut ja varpaat seuraavaksi. Yksi kerrallaan, toinen toisensa jälkeen. Parempi pitää sormet ja pysyä herkkulaareilta kokonaan poissa. Vieroitusoireet on käytävä läpi joka tapauksessa. Jossain vaiheessa. Eikä tässä päde sanonta ”parempi myöhään kuin ei milloinkaan” vaan ”parempi heti tai ei ollenkaan”. Näin se menee. Olen sen miljoona kertaa nähnyt. Joskus kokenutkin. Jo vuorokauden tai parin vieroitushoito riittää. Ei tarvitse kolmea kuukautta taistella. Jos taistelee oikein. Täysillä.

    Siinähän sitä tuli. Selitystä. Kysyttävää?


    Se vappu. Näkyy kuvissa. Överit vedin vain äipän tuoreista munkeista. Muuten kohtuullinen suoritus…

    • alkuruoaksi sitruslohta, kananmunaa, salaatteja ja muuta pupunruokaa… majoneesilla ja ilman
    • pääruoaksi kana kastikkeella, kaksi karmeaa nakkia, lisää salaatteja ja korvia kasvattavaa
    • jälkkäriksi lasillinen home-made sima, sentin siivu kuivakakkua, kahden sentin pala täytekakkua ja ne neljä munkkia, joista kolme miltei peräjälkeen ja yksi hiukan myöhemmin
    • burp!!!
    • sokerihumala ja ADHD
    • väsymys ja paha olo
    • sydämentykytyksiä, rauhattomuus ja nukkumattia ikävä…
    • uusi päivä, paleo ja parempi mieli! =)

    P.S. Vapun herkuista kiitos ja kunnia Äipän keittiölle! =)

  • Pääsiäinen vapaalla

    Kuvissa ei näy…
    • rollaattori, mummi 97 vee ja muut rakkaat
    • aurinkoiset automatkat
    • lankalauantain pippuripihvit lounaalla ja illallisella
    • kauniit pikkukauriit pimenevässä Pitkäperjantain illassa (sekä vähemmän kauniit kohmeinen sammakko ja vikkelä vesirotta)
    • täydet lähdevesitonkat
    • vastavalutettu makea koivunmahla
    • tuhti pekoni-munakokkeli-prinssinakki -aamiainen
    • ylikypsät karitsan sisäfileet ja murea palapaisti
    • suttaavat suklaamunat
    • kermakahvit ja banaanikakku, marjakakku, tiramisu, porkkanakakku, pääsiäismuffinssit, äipän pullat…
    • tuoreet karjalanpiirakat ja kilo oltermannia
    • tummat ja vaaleat pääsiäislimput, meijerivoi ja kilo oltermannia
    • iso maha ja kiristävät pöksyt
    • makeuttamattomat viherpirtelöt
    • laiskottelu aurinkoisella laiturilla
    • mansikkainen rahkajälkkäri kissankielellä
    • välipalana luomuomenat
    Listassa ei lue…
    • asioita, joita en juuri nyt muista ;)
    Kenen mielestä paleo on kaiken tämän jälkeen rajoitettua ja rajoittunutta elämää?