Avainsana: kasviskeitto

  • Lempeän mausteinen punajuurikeitto – Värikäs syyssoppa juustokuminalla

    Lempeän mausteinen punajuurikeitto – Värikäs syyssoppa juustokuminalla

    Illat pimenee, ilmat viilenee… vai pitäiskö sanoa, että kylmenee? Ja keitot sen kun sakenee! Ei enää kevyttä kasvista soppaan vaan tuhdimpaa juuresta ja lisää lämpöä itämaisista mausteista.

    Punajuuresta se syntyi, syksyn eittämättä värikkäin ja maukkain soppa. By so far.

    Inspiraatio juustokuminalla maustettuun punajuurikeittoon syttyi synttäreillä, jossa tarjoiltiin parasta maistamaani kasvispiirakkaa ikinä. Piirakassa ei todennäköisesti ollut punajuurta, mutta juustokuminaa oli. Jotain juustokuminalla maustettua piti piirakkareseptiä odotellessa päästä itsekin kokkailemaan. Tällä kertaa kaveriksi kelpasi ajankohtainen punajuuri. Ja tomaatti.

    Itseäni ehkä eniten keittiössä inspiroi kokeileva kokkaus. Teen todella harvoin samaa ruokaa uudelleen. Koska booooring… Jotain uutta sen olla pitää, jotta tällainen itse asiassa aika laiska ruoanlaittaja ihan tosissaan kauhan varteen tarttuu.

    Lisäksi mua ovat jo pitkään kiehtoneet yllättävät tai jollain tapaa ”epäsovinnaiset” makuyhdistelmät. Sellaiset, joita on vaikea saada päässään ennalta sopimaan yhteen.

    En tiedä, miltä punajuuren, tomaatin ja juustokuminan yhdistelmä sun mielessä maistuu, mutta mulla oli hieman hankaluuksia saada niitä sovitettua yhteen. Tai en ainakaan osannut ennakkoon edes kuvitella, miltä lopputulos maistuu.

    Ihan ylihyvältähän se maistui! Oli kovasti ainakin emännän mieleen. Tomaattia olisin tuskin osannut valmiista sopasta paikantaa, mutta kyllähän se vähän vaivihkaa piristi koko keittoa ja toi hieman hapokkuutta muutoin melko makealle ja juurevalle punajuurelle. Myöskään juustokumina ei hyökännyt lautaselta silmille vaan jätti mukavan lempeän itämaisuuden makunystyröiden päähän leijumaan.

    Sopan pääosassa on siis ehdottomasti intensiivinen punajuuri, johon muut raaka-aineet tuovat jännittävää kerroksellisuutta. Kuulostaako hienolta ja hifistelyltä? Saattaa kuulostaa, mutta kyseessä on ihan yksinkertainen ja helppo sosekeitto, joka mun mielestä sopii yhtä hyvin arkeen kuin juhlavampiinkin tilaisuuksiin. Ja syksyyn. Tykkäsin myös punaviinistä ;)

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Mausteinen kasviskeitto kikherneillä

    Mausteinen kasviskeitto kikherneillä

    Vuoden ensimmäinen kokkaus ja resepti!

    Kuten edellisessä postauksessa kerroin, niin emännän osalta vuosi 2017 on startannut hyvin, hyvin hitaasti… ja sikäli hieman ikävissä merkeissä, että influenssa iski ennen vuodenvaihdetta rajusti ja näyttää nyt olevan vielä harvinaisen sitkeää mallia.

    Joutuipa tässä viime viikolla lähtemään ihan lääkärin pakeille tarkistuttamaan, ettei pitkittyneessä flunssassa ole kyse mistään normaalia vakavammasta. Ei ole. Vähitellen alkaa kuitenkin ihan oikea ruoka taas appelsiini- ja mandariinivoittoisen kauden jälkeen maittaa. Ja mikä parasta, niin sitä jaksaa jo ihan itse väsätäkin!

    Kasviskeitolla on hyvä korkata uusi ruokavuosi ja tällainen, ei tulinen, mutta lempeän mausteinen soppa sopii oivasti vallitsevaan, talviseen tunnelmaan. Näin sairastamisen jälkimainingeissa olisi tietysti hyvä keskittyä superterveelliseen ruokaan kehon elpymistä avittamaan. Mutta voin kertoa, että tällä hetkellä eivät terveyskuurit jaksa kiinnostaa. Sellaisen aika tulee kyllä. Vähän myöhemmin. Nyt tuntuu mielekkäimmältä lähteä liikkeelle mielihaluista. Ne motivoivat lieden ääreen eniten. Joten sillä mennään, mitä mieli tekee! Ja mieli tekikin yllättäen KIKHERNEITÄ :D

    Paleokeittiössä ei ole juurikaan palkokasveja satunnaista maapähkinävoipurkkia lukuunottamatta nähty. Palkokasvithan eivät kuulu tiukkiksen paleoon, mutta ehkä suurin syy omalta kohdalta löytyy tätä nykyä kuitenkin siitä, että en ole kokenut minkäänlaista vetoa palkokasveja tai palkokasvivalmisteita kohtaan. Toki kesällä menee jokunen herneenpalko, mutta siinäpä ne himotukset sitten ovatkin. Ja maapähkinävoita vaan löytyy täältä syrjäseuduilta valmiina sen seitsemää eri sorttia helpommin kuin mantelista vastaavaa. Muista pähkinävoista puhumattakaan…

    Kikherneitä ei ole emännän ostoskorissa aiemmin lojunut. Nyt on sitten sekin päivä nähty. Eikä se päivä ollut yhtään hullumpi. Olen toki syönyt kikherneitä aiemminkin, silloin kun niitä on jonkun muun toimesta tarjolla ollut. Ovat musta ihan hyviä, mutta aiemmin en ole kikherneitä kohtaan vastaavaa mielitekoa kokenut. Saa nähdä, jääkö tämä satunnaiseksi kokeiluksi vai alkavatko kikherneet, ja ehkä muutkin palkoperäiset kasvit viihtyä Paleokeittiössä paremminkin.

    Soppa on helppo, syntyy suhteellisen nopeasti ja ravitsee useamman päivän. Hirmu hyväkin siitä tuli ja kikherneet antavat kasviskeitolle ruokaisuutta. Jos joku kaipaa vielä enemmän ruokaisuutta, niin mukaan sopii heittää vaikka paistettua jauhelihaa sellaisenaan tai jos jaksaa nähdä vähän enemmän vaivaa, niin pieniksi cocktail -pulliksi pyöritettynä. Elleivät kikherneet maistu tai palkokasvit ovat ehdoton nounou, niin kikherneet voi hyvin korvata myös jauhelihalla, jolloin lopputulemana on mausteinen jauhelihakeitto. Ei huono vaihtoehto sekään!

    Myös leipä toimii aina keiton kanssa. Mutta niin toimii meijerivoilla voideltu riisikakkukin. Maistuu toki myös nakuna.

    Hiukan harmittaa, ettei soppaan kaapista löytynytkään muutamaa sellerinvartta. Vaikka piti. Toimii ilman, mutta kyllä selleri olisi antanut mukavaa vivahdetta makuun. Ja on tietysti terveysnäkökulmastakin katsottuna oiva lisä. Noh, sillä mentiin, mitä oli, mutta ehkä ensi kerralla tarkistan selleritilanteen vähän tarkemmin.

    MAUSTEINEN KIKHERNE-KASVISKEITTO

    • 1 sipuli
    • 2 porkkanaa
    • (2 sellerinvartta)
    • 1 pss Pirkka -lehtikaalia (125 g)
    • 3 valkosipulinkynttä
    • 1 l Puljonki -kanalientä (tai kasvislientä vegesoppaan)
    • 1 prk Mutti -kirsikkatomaatteja ( tai tomaattimurskaa)
    • 3 rkl Mutti -tomaattipyrettä
    • 2 tetraa Go Green -kikherneitä (350 g valutettuna tai palkokasvittomaan versioon 400 g jauhelihaa paistettuna)
    • 2 rkl sitruunamehua (+ kuorta raastettuna)
    • maustamiseen suolaa ja rouhittua mustapippuria maun mukaan
    • tarjoiluun tuoretta korianteria (+ notkistettua smetanaa)
    • 2 rkl kookosöljyä kuullottamiseen

    MAUSTESEOS

    • 1 tl juustokuminaa
    • 1 tl savupaprikajauhetta
    • ½ tl Ceylonin kanelia
    • ½ tl jauhettua inkivääriä
    • ripaus chilijauhetta
    • ripaus cayennepippuria
    1. Mittaa mausteet valmiiksi seokseksi.
    2. Kuullota kuoritut ja pilkotut porkkanat sekä siivutettu sipuli (+ pilkottu varsiselleri) isohkossa kattilassa, kookosöljyssä, kunnes sipuli on läpikuultavaa. Lisää joukkoon mausteseos sekä puristetut valkosipulinkynnet. Jatka kuullottamista parisen minuuttia.
    3. Lisää muutama desi kanalientä. Sekoita niin, että mausteet irtoavat kattilasta ja liukenevat nesteeseen. Lisää loput kanaliemestä, kirsikkatomaatit, valutetut ja huuhdotut kikherneet sekä tomaattipyre. Kiehauta. Lisää lehtikaali ja jätä kannen alle porisemaan miedolla lämmöllä noin 10 minuutiksi tai kunnes kasvikset ovat sopivan kypsiä (al dente).
    4. Mausta lopuksi sitrunaamehulla (+ sitruunankuoriraasteella) ja rouhitulla mustapippurilla. Tarkista suola ja muut mausteet.
    5. Tarjoile tuoreen korianterin (+ smetanan tai riisikakun) kera.

    Ja taas varoittelen jeerasta eli juustokuminasta. Jos juustokumina ei ole aiemmin tullut tutuksi, niin siihen kannattanee totutella alkuun pienemmällä annostelulla. Sama taitaa päteä tuoreeseen korianteriin; näistä joko tykkää tai ei. Itse olen oppinut pitämään molemmista ajan kanssa, vaikka alkuun eivät kumpikaan ilahduttaneet. Korianterin voi hyvin korvata myös esim. lehtipersiljalla.

    Lämpöisiä kasviskeittolautasellisia Sinullekin!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Paahteinen tomaatti-paprikakeitto: Täyteläinen ja lämmittävä

    Paahteinen tomaatti-paprikakeitto: Täyteläinen ja lämmittävä

    Keskiviikko on keittopäivä! No okei, tänään on vielä tiistai, mutta hiukan ennakoin. Juuri sinua ajatellen. Tietysti ;). Tänään ehtii vielä hyvin hankkia keittoainekset hyvää soppaan ja keitellä keitto valmiiksi vaikka huomista lounasta silmällä pitäen.

    Enpä ole muuten aiemmin tainut tomaattikeittoa itse alusta asti keitellä. Ja nyt vaan ihmettelen, että miksi ihmeessä?!

    Ensinnäkin keittoon saa upotettua kivasti ruskan sävyjä, joka käytännössä tarkoittaa tietysti aimo annosta karotenoideja ja vitskuja. Joo, tykkään syödä ravinteikasta ruokaa.

    Lisäksi valmistus on superhelppoa ja kerralla saa taas kätevästi pöperöä useammalle päivälle. Keitot ON mun juttu. Sosekeitot erityisesti.

    Ja sitten tietysti se maku! Tykkään myös syödä ravinteikasta ruokaa maukkaassa muodossa ja fleivoria on kyllä tässä sopassa tuhatkertaisesti valjuihin, kypsentämättömiin syksyn tomaatteihin ja paprikoihin verrattuna. Yksi salaisuus muutaman muun ohella saattaa myös piillä Muttin San Marzanon tomaateissa.

    Vaikka syksyn kuningassopan titteli menee mun mielestä edelleen vuohenjuustoiselle punajuurikeitolle, niin paahteinen tomaatti-paprikakeitto yltää kaikilla mittareilla mitattuna kyllä kevyesti sinne syyskuningattaren paikalle.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Kesän kolmas gazpacho – mansikasta!

    Kesän kolmas gazpacho – mansikasta!

    Oman maan mansikat! Näitä on odotettu ja vihdoin viime viikonloppuna sato alkoi kypsyä siihen tahtiin, että pääsin toteuttamaan aiemmin haaveilemani mansikkaisen gazpachon.

    Kesän kolmas gazpacho, kuten otsikkokin kertoo. Aloitin gazpacho -kauden lempeästä ananas-kurkku gazpachosta ja ehdin tässä välissä pyöräyttää vielä ihan Paleokeittiön perusgazpachonkin. Niin hyvää ja helppoa kesäruokaa!

    Mansikka gazpachoon otin avuksi brittikokki Thomasina Miersin reseptin, jota hieman muokkasin käsillä olevien raaka-aineiden mukaan. Myös valmistustavan suhteen olin uskollisempi omille opeilleni kuin ”Tommin” ohjeille. Manteleitakaan en jaksanut paahtaa.

    MANSIKKAINEN GAZPACHO

    3 isoa, 4 normaaliannosta (muistaakseni ~1,4 l)

    • 500 g tuoreita mansikoita
    • 500 g luomutomaatteja
    • 1/2 kurkku
    • 50 g kuorittuja manteleita
    • 1 siemennetty chili
    • 1 valkosipulinkynsi
    • kourallinen tuoretta basilikaa
    • reippaasti oliiviöljyä (alkup. reseptissä 6 rkl, mutta lorotin sopivasti suoraan pullosta)
    • ~3 rkl balsamiviinietikkaa
    • himalajansuolaa ja rouhittua mustapippuria
    • tarjoiluun tuoreita mansikoita, avokadoa, basilikaa, oliiviöljyä (ja murustettua fetajuustoa)
    1. Huuhtele ja perkaa mansikat. Pese ja pilko tarpeen mukaan muut kasvikset.
    2. Heitä tehosekoittimeen kaikki muut ainekset, paitsi tomaatit. Surauta sileäksi.
    3. Lisää tomaatit ja pulseta kerran tai pari niin, että tomaateista jää hieman rakennetta, ja etteivät siemenet mene aivan muussiksi tuoden keittoon kitkerää makua. Jos haluat silkkisen sileää gazpachoa, niin poista tomaateista siemenet.
    4. Laita jääkaappiin kylmenemään ja maustumaan 1/2 – 1 tunniksi. Säilytä jääkaapissa. Parasta taas seuraavana päivänä! Ja sitä seuraavana ;)
    5. Tarjoile pilkottujen mansikoiden ja avokadon kera. Koristele annos tuoreilla basilikanlehdillä, oliiviöljyllä ja mustapippurirouheella. Täydennä tarvittaessa esim. murustetulla fetajuustolla.

    Oikein hyvä ja hieman erilainen gazpacho tämäkin! Kannattaa kokeilla. Valkosipulin suhteen kehotan maltillisuuteen. Vaikka laitoin vain yhden, joskin hieman pulleamman puoleisen luomukynnen, niin valkosipuli dominoi keittoa vähän turhankin paljon. Onneksi maku hieman tasoittui keiton vanhetessa.

    Mukavaa vaihtelua toi myös keiton sakeuttaminen avokadon sijaan manteleilla. Myös cashewpähkinät toimivat varmasti kivasti.

    Sit ei muuta kuin mars mansikkamaalle! Gazpachon ja mansikkakakun tekoon. Niin kauan kun näitä ihanuuksia vielä riittää. Mansikkakausi on meillä harmillisen lyhyt, mutta onneksi luontoäiti jatkaa herkkujen tarjoilemista nyt jo mustikoilla ja ihan kohta myös vadelmilla. Kesä on ihmisen parasta aikaa!

    Mansikanmakeita herkkuhetkiä Sinulle!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Tilaa uutiskirje!

  • Makean raikas gazpacho ananaksesta ja kurkusta

    Makean raikas gazpacho ananaksesta ja kurkusta

    Gaz-pa-cho, gaz-pa-cho, kylmä keittoni mun,
    tehoblenderissä tiedän mä valmistuvan sun! ~Kalinkan sävelellä ;)

    Tässä on nyt tuupattu herkkureseptiä toisensa perään, joten eiköhän kevennetä välillä ;). Espanjalainen, kylmä kasviskeitto on kuulunut Paleokeittiön kesään vuodesta 2011. Sitä ennen oli kylmä kasviskeitto ehdoton EI. Mutta onpa tämä helppo, kesäinen keitto päässyt ihan vaivihkaan myös kehittymään vuosien varrella. Sellaista pientä hiomista on ollut ilmassa, mutta nyt päätin repäistä oikein kunnolla ja korvata hapokkaan tomaatin makealla ananaksella!

    Ja hyväähän siitä tuli. Sellaista lempeän makeahkoa, mutta kivan raikasta keittoa. Jos sulle ei perinteinen versio gazpachosta oikein maistu, niin suosittelen kokeilemaan tätä versiota. Ja jos olet vielä gazpacho virgin, niin aloita tutustuminen gazpachon raikkaaseen ja ravinteikkaiseen maailmaan ehdottomasti tästä!

    Miksi minä pidän gazcahosta? Lyhyestä virsi kaunis eli koska…

    • helppo valmistaa
    • paljon raakoja ravinteikkaita kasviksia
    • syntyy kätevästi isompi satsi eli useamman päivän kevytruoka  kerralla
    • maistuu hyvältä ja virkistää – kesällä!
    • on täyttä paleota ja sopii myös vege -ihmisille ja raakaruokailijoille
    • helppo varioida, jos uskaltaa

    Paljon hyviä puolia on gazpachossa, mutta myös jotain vähemmän hyvää näin paleoistin näkökulmasta. On hyviä hiilareita ja on rasvaa sekä ruoansulatusta edistävää etikkaa, mutta missä proteiini?! Sanoisin, että seuraavalla aterialla. Tai voihan tuota keittoa varmaan heralla täydentää, jos proteiinia joka aterialla on tärkeämpää kuin maku ;). Ihan hyvää tekee välillä syödä pelkkää pupunruokaa. Siihen ei kukaan kuole.

    Nämä ainekset heitin minä tehosekoittimeen, mutta jokainen voi vapaasti tuunata gazpachonsa parhaiten omaan makuun maistuvaksi.

    ANANAS-KURKKU GAZPACHO

    ~0,8-1 litraa (3-4 annosta)

    • ~500 g kurkkua
    • ~500 g tuoretta ananasta
    • 1/2 lime kuorittuna
    • 1/2 keltainen tai vihreä paprika
    • 1/2 avokado
    • 1/2 – 1 jalopeno
    • kourallinen tuoretta korianteria
    • pikku nippu tuoretta ruohosipulia
    • 1 – 2 tl himalajansuolaa
    • (ripaus rouhittua mustapippuria)
    1. Pese, kuori ja pilko kasvikset, ja surauta tehosekoittimella sileäksi. Jos haluat hieman pureskeltavaa, niin jätä esim. 1/4 paloitellusta ananaksesta ja 1/4 kurkusta odottelemaan siksi aikaa, kun muut ainekset on soseutettu, ja lisää valmiiseen keittoon lopuksi vain yhden tai kahden pulsetuksen ajaksi (riippuu tehosekoittimesta, mulla tuli jo yhdellä pulsella aika mössöä).
    2. Laita jääkaappiin kylmenemään ja maustumaan 1/2 – 1 tunniksi. Säilytä jääkaapissa. Parasta seuraavana päivänä! Ja helteellä ;)

    Mä tykkään tällaisista paksummista ja kermaisemmista keitoista. Kivaa kermaisuutta keittoon tuo avokado. Jos haluat juoksevampaa, niin lisää nestettä esim. ananasmehua tai ihan vettä. Tai korvaa avokado muutamalla ruokalusikallisella oliiviöljyä. Jos vihreämpi on sun juttu, niin tuore pinaatti toimisi varmasti vallan mainiosti.

    Mites siellä ruudun toisella puolella, onko gazpacho sun juttu? Millainen gazpacho maistuu parhaiten?

    Söin eilen ensimmäisen mansikan omasta maasta! Tai siis pöllin äipän mansikkamaasta ;). Kunhan mansikkasato kypsyy, niin täytyy tänä kesänä kokeilla vielä mansikoista valmistettua gazpachoa. Sen täytyy olla hyvää!

    Keveitä ja raikkaita kesäpäiviä Sinulle!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Tilaa uutiskirje!

  • Kohta on jo kesä!

    Kohta on jo kesä!

    Ja kesää odotellessa on Paleokeittiössä maisteltu tällä viikolla jo kesäisiä makuja!  Tai en tiedä ovatko maut varsinaisesti niin kesäisiä, mutta muutamat murkinat ovat olleet sellaisia, joista itse nautin enemmän kesäkuumalla(?) kuin talvipakkasella.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Ei se edelleenkään ole kovin kaunista katseltavaa, mutta maku ja ravitsemukselliset hyödyt ajavat helposti estetiikan ohitse. Helppoudesta puhumattakaan.

    Ladies and gentlemen, saanko muistutella… kylmä, espanjalainen kasviskeitto eli Gazpacho vol. 2! Avomaankurkkuja en luonnollisesti tähän hätään löytänyt, mutta reilu puolikas isohkosta, pitkästä kurkusta ajaa saman asian. Lämpöä kylmään keittoon toi reilummalla kädellä annosteltu cayennepippuri. Kruunuksi vielä pari rinkulaa lempeää smetanaa ja tuoreet persiljapöheiköt, niin ei keiton ”karuuskaan” (lue ”rumuus”) enää laimenna makunautintoa.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Tällä kertaa tomaatit, paprika, punaviinietikka ja oliiviöljy olivat luomumerkittyjä, muut ainekset peruskamaa. Jos ei muuhun, niin ainakin luomutomaatteihin kannattaa gazpachon kohdalla panostaa.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA