Paleokeittiön ulkoasua uudistetaan parhaillaan.
Sivuston sisältö on käytettävissä, mutta näkymissä voi esiintyä tilapäisiä poikkeamia. Kiitos kärsivällisyydestä!

Avainsana: pakkasmarjat

  • Mustikkasuu

    Mustikkasuu

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Aamut alkavat näinä päivinä suu mustikassa. Ja siellä ne mustikat pysyvät suupielissä puoleen päivään, kunnes vihdoin huomaan vilkaista ohimennen peiliin. Mutta, it`s all worth it! Mustikkaviikset ja mustat hampaanvälit. Mustikkasuu on nimittäin aivan järkyttävän makoisa ja kaikin puolin täydellinen aamupala, jossa kaikki osaset ovat mukavasti kohillaan. Löytyy kotimaista superfoodia, laatuproteiinia, sopivasti hiilua ja rasvaa. Helposti nautittavassa muodossa. Makua ja kokoa unohtamatta! Kyllä kroppa ja mieli taas kiittää!

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    TÄYDELLINEN MUSTIKKASUU

    • ~150 g pakastemustikoita
    • reilu desi vaniljanmakuista heraproteiinia
    • puoli desiä kookoskermaa (Kara)
    • viipale sitruunaa (ilman kuoria)
    • hippunen laatusuolaa
    • pari desiä vettä

    Ja sen verran tehokas tehosekoitin, jotta kookoskerma taikoo pirtelöstä ilmavaa ja samettisen pehmeää. Tämä on herkkua! Toimii myös välipalana tai jälkkärinä. Ja mikä parasta, niin vihdoinkin ovat myös pakastimen marjavarastot pienenemään päin.  Nautittava välittömästi valmistamisen jälkeen. Muuten ”vettyy” ikävästi.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Mustikkasuu on täydellinen aamupala etenkin teille kaikille rakkaille valmennettaville ja muille, jotka vielä jaksatte kitistä, ettei ole aikaa aamupalaan! Ettei vaan pysty. No nyt pystyy. Valmistamiseen ja nauttimiseen menee aikaa tasan yhden kahvikupillisen verran, joten nyt on tämäkin tekosyy eliminoitu. Tervetuloa kitinävapaa elämä! ;D

  • Pala vaaleanpunaista unelmaa

    Pala vaaleanpunaista unelmaa

    Vaaleanpunaista luksusaamua, Sinulle! Saisiko olla vähän vaaleampaa vai hieman tummempaa tunnelmaa tähän aamuun? =)

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Vaaleanpunainen on uusi luksus. No ei ole. Luksuspirtelö syntyy, kun paleopirtelöön lisätään hieman luksusta. Paleoistin arjessa maitotuote on pala luksusta. Ja sitä on viime aikoina riittänyt sen verran, että vatsa suorastaan kirkuu kaikesta luksuksesta; smetanaa, kuohukermaa, vuohenjuustoa, brietä ja… tujaus turkkilaista luksusta pirtelöön. Äärettömän hyvää ja pelottavan petollista. Addiktioon sekunnin sadasosassa, seurauksena vieroitusoireissa piehtarointia. Luksusta?

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Kyllä vaan! Jossain kohdalle osuneessa blogipostauksessa kerrottiin maitotuotteiden olevan arjen luksusta. Hieno ajatus! Lainasin sen välittömästi. Ilman lupaa. Koska en enää kuollaksenikaan muista, kuka toi tämän hienon ajatuksen tajuntaani. Siellä se on ja siellä se pysyy. Ja sieltä olen minä tuleva sitä markkinoimaan maailmalle!

    Maitotuotteisiin tulisi osata suhtautua samoin kuin jälkiruokiin, leivoksiin ym. hemmotteluhetkien kuninkaisiin ja kuningattariin. Ne ovat sitä jotain pientä extraa, eivät jokapäiväistä herkkua. Palanen hyvää juustoa silloin tällöin maistuu tuhat kertaa paremmalta kuin jokapäiväinen edam leivän päällä. Don`t get me wrong! Edamkin maistuu hyvältä. Kun sitä erittäin harvoin syö. Harvinaista herkkua osaa arvostaa. Siitä osaa nauttia. Ehkä juuri siksi tämä palanen vaaleanpunaista unelmaa kolahti niin kovaa ja korkealta?

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA   OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Jos tavallisesti pirtelöitä notkistaa pelkkä vesi, niin pehmeä jogurtti nostaa koko sanan pirtelö aivan uusiin sfääreihin. Okei, palauttaa takaisin niihin sfääreihin, josta pirtelö kai on aikanaan lähtöisin. Ennen kuin maailmaa alkoivat vallata meidän terveysintoilijoiden viherlitkut. Jeps, siinä se on! Arkisen ja luksuksen ero. Toinen on vaaleanpunaista pirtelöä. Ja se toinen on… vihreää litkua. Jos puhutaan asioista aidosti, niiden oikeilla nimillä ;)

    VAALEANPUNAINEN LUKSUSPIRTELÖ

    • 100 g turkkilaista jogurttia
    • 100-150 g kohmeisia pakastevadelmia
    • 50 g pakastemustikoita (mukaan tummempiin tunnelmiin)
    • viipale kuorittua sitruunaa
    • 1 minibanaani tai puolikas tavallista
    • (kookoshiutaleita)
    • raakahunajaa (tarvittaessa makeutukseen)
    • suolaa
    • ~2 dl vettä notkistamiseen

    Blenderiin ja samettiseksi! Ja kyllä, sitruunasta en osannut luopua marjapirtelönkään kohdalla ;)

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Mistä tämä ajatus vuosien(?) takaa lähti? Siitä se lähti, että päätin pistää pystyyn marjaviikot. Pakastin on täynnä viime kesän satoa, ja kyllä tässä vähintään puoli vuotta menee, ennen kuin sato on viimeiseen mustikkaan saakka tuhottu.

    Aikani pohdin, jotta millä tavalla pakastesato tulisi varmimmin korjattua. Tekemällä siitä jotain taivaallista. Tietysti. Juuri nyt marjat eivät uppoa viherpirtelöön, joten jotain muuta oli keksittävä. Muuta ei tullut mieleeni helppoa ja herkullista kuin marjapirtelö. Ja marjapirtelön kruunaa täyteläinen jogurtti!

    Piimä oli itseasiassa ensimmäinen ehdokkaani, mutta koska kyllästyin tuijottamaan marketin maitohyllyn rasvattomien piimojen tai piimien rivistöä, niin valitsin varman päälle. Turkkilainen toimii aina. Ehkä vielä sen piimäversionkin surautan. Tai laitan kefiirit tulille.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Kuka lähtee mukaan marjaviikoille? Onko vinkkiä, kuinka tuhota marjat tehokkaasti, mutta maistuvasti?!

    Kaikille lienee jo selvää, että sokerit ja jauhot ovat puh, pah, pelistä pois!

  • Marjoista vauhtia päivään

    Toiset aloittavat päivän edelleen kaurapuurolla. Mä olen viikon verran ottanut vauhtia tuoremarjapuurosta. Ainekset vaan tehosekoittimeen ja raikas ravinnepommi on valmis!

    Marjoina lempeän mustikan rinnalle kirpeämpiä mustaherukoita tai vadelmia. Kalsiumpitoisten seesaminsiementen kaverina vatsaystävällisiä chia- tai pellavansiemeniä. Ja jos nälkää on tarkoitus pidellä pidempäänkin, niin sekaan vielä pari ruokalusikallista neitsytkookosöljyä. Proteiinit omana yksikkönään. Helpoiten heraproteiinin muodossa.

    Ei muuta kuin taivaanportteja kolkuttelemaan! Joillekin ne aukeavat. Toisille eivät. Kokeile, oletko in vai out!

  • Aamun marjapuuro ja illan herkkusuklaa

    Sunnuntai -aamuna herätys karuun todellisuuteen. Vakkariaamiaista ei löytynyt mistään. Vaikka käänsin kaikki keittiökaapit nurin. Face the truth! Avokadot olivat loppu! Pidän aina keittiössä muutamia avokadoja. Koska ne ovat helppoja ja nopeita aterioita, jotka täyttävät vatsan ja pitävät kivasti nälkää. Jos et vielä osaa syödä avokadoa, niin opettele! Ja koukutu!

    Mikäs siinä sitten muuta kuin aamiaista soveltamaan. Eikä edes soveltamaan vaan keksimään käytännössä tyhjästä. Pakastin on pullollaan marjaa. Niitä sitten. Marjapuuroa. Raakana. Ei pöllömpää!

    Ainekset tehosekoittimeen ja puuro on valmista lusikoitavaksi.

    Lauantai -iltana puolestaan kolotti jo tuttuun tapaan suklaahammasta. Lennosta pähkinäsuklaan tekoon! Raakana. Kuinkas muutenkaan.

    Nopeaa herkkua saa kun oikoo hieman ja jättää kaakaovoit raastamatta. Toimii, jos namut voi syödä suoraan jääkaapista. Lautasen vuoraan yleensä foliolla. Tässä tapauksessa muovikelmulla. Vähemmän tiskiä. Koneelle. Ja kun valaa ohuen laatan, niin pääsee suklaaherkkuun käsiksi nopeammin.

    Levyn tuunasin tällä kertaa saksanpähkinä- ja kaakaorouheella. Pinnalle vielä merisuolahiutaleita, niin nopea gourmet -suklaa vie jalat alta asiantuntevammaltakin suklaafriikiltä.

    Jotain muutakin olen suklaanvalmistuksesta oppinut. Tee kerralla vain pieni annos. Syöt isomman siinä missä pienemmänkin. Raakasuklaata on vaikea jättää yön yli jääkaappiin. Se häviää sieltä aamuun mennessä levyn koosta riippumatta ;)

  • Puolukka vaahdossa

    Pehmeä pinkkiteema jatkuu! Puolukka myös vaahtoaa. Kuten mansikkakin juhannuksena. Tai mikä tahansa marja kun tehosekoittimeen heittää sekaan pari raakaa kananmunanvalkuaista. Mutta puolukka on nyt kauden marja. Siitä riittää vielä kaikenlaista. Vaaleanpunaista. Ja sopivan hapanta.

    Puolukkavaahto syntyi pikkusiskoksi puolukkapuddinkille. Maitotuotteet ovat aika pitkälti pannassa. Olen joustanut hapatettujen maitotuotteiden osalta. Käytännössä se tarkoittaa luomuturkkilaista ja smetanaa. Nyt oli aika hankkiutua luomuturkkilaisestakin hetkeksi eroon, joten vaaleanpunakka sisko tehtiin kananmunanvalkuaisista. Ällöttävää! Mutta toimii. Myös oivana proteiinilisänä. Ja sanomattakin on hyvää. Paleoemäntähän ei pahaan kajoa! ;)

    Puolukkavaahto (1 annos)

    • 150 g sulatettuja pakastepuolukoita (ylläri!)
    • 2-3 taatelia
    • tl kärjellinen Himalajaa
    • 2-3 munanvalkuaista (raakana!)
    • (chia -kiisseliä)

    Tehosekoittimeen puolukat, taatelit ja Himalajat. Homma sileäksi ja sekaan munanvalkuaiset. Homma entistä enemmän sekaisin. Kannattaa antaa vaahtoutua kaikessa rauhassa. Valmiin vaahdon voi nauttia sellaisenaan tai surauttaa sekaan vielä chia -kiisselit lätistämään hieman vaahtoa, mutta antamaan enemmän pureskeltavaa rakennetta ja kuituista vatsantäytettä.

    Jos noudata täyspaleota by Cordain, niin chiat kannattaa ehkä jättää syömättä, koska…

    • saattaa heikentää proteiinin imeytymistä
    • saattaa edistää elimistön tulehdustiloja
    • ei ole loistava kivennäis- ja hivenaineiden lähde kuin paperilla (imeytyvät huonosti))
    • saattaa heikentää immuunipuolustusta
    • saattaa sisältää allergeenisia proteiineja ja muita antiravinteita, jotka voivat edistää vuotavan suolen oireyhtymää tai sen syntymistä –>
    • ei suositella ainakaan allergioita tai muita autoimmuunisairauksia sairastaville
    • ei suositella myöskään pitkäaikaiseen, säännölliseen käyttöön
    Chiasta ollaan montaa mieltä ja tutkimukset jatkunevat. Edellä mainitut seikat on kuitenkin hyvä tiedostaa ja kokeilla, kuinka chia itsekullekin passaa.

  • Puolukkapuddinki

    Marja on kova sana! On ollut ainakin viime aikoina Paleokeittiössä. Tuore marja tietysti parempi, mutta pakastimessa riittää vielä satoa tuhoamisvimmastani huolimatta. Vatut ja mustaherukat vetelevät viimeisiä. Mustikkaa muutama pussi. Mutta puolukoita ja punaherukoita riittää vielä. Ehkä ehdin ne kuitenkin tuhoamaan ennen kuin uutta satoa pukkaa. Yritystä riittää. Joka päivä. Marjapirtelöä palariksi!

    Olen ollut laiska keittelemään puolukkapuuroa. Vaihdoin puuron puddinkiin. Yhtä hyvää, mutta helpompaa. Ja nopeampaa. En viitsi vieläkään viettää kesää kauhan ja hellan välissä. Onneksi on tehosekoitin.

    Puolukkavanukas (yksi annos)

    • chia –limaa hyytelöä eli ~2-3 rkl vedessä liotettuja chia -siemeniä
    • ~150 g sulatettuja pakastepuolukoita (Thx again, Dad! =))
    • pari taatelia makeutukseen
    • hippunen Himalajansuolaa
    • 2 rkl luomuturkkilaista
    • (hamppuproteiinia, jonka unohdin)
    Kaikki blenderiin ja sekaisin. Nestettä lisää tarpeen mukaan. As simple as that! Ja varmasti aivan loistavaa kera aidon, oikean kermavaahdon.

  • Pakkasmarjat pirtelöön

    Olen käynnistänyt operaation ”pakkasmarjat parempiin suihin”. Kesä tulee, uusi sato kypsyy tuossa tuokiossa ja pakastimesta löytyy vielä kivasti viime kesän antimia; vadelmaa, mustikkaa, puolukkaa, musta- ja punaherukkaa muutama pussi. Tuumasta toimeen ja operaatio käyntiin!

    En niin välitä pakkasmarjoista sellaisenaan. Niistä tulee sulatettaessa ikävän lötköjä ja ponnettomia. Ne tarvitsevat kyytipojaksi mielellään ”kermaa ja siirappia”. Pirtelö on oiva ratkaisu. Pirtelö on pikaratkaisu. Pirtelö on maukas ratkaisu. Ongelma kuin ongelma, se ratkeaa pirtelöllä!

    Yksi annos, kaksi normikokoista lasia maukasta marjapirtelöä vaatii…

    Nautin marjapirtelön pääsääntöisesti treenien jälkeen. Tankkaan hiilareita ;). Marjat otan sulamaan ennen kuin suuntaan metsään tai salille. Palatessa lisään loput ainekset, surautan tasaiseksi ja nautin ensi hätään. Isompaan hätään auttaa kello 22-23:n illallinen. Salaatti siis.

    Näyttää varmasti pahasti siltä, että elän pelkällä pirtelöllä ja salaatilla. Se ei ole totta! Valehtelin. On se tällä hetkellä aika pitkälti totta, mutta en nyt ala avautumaan sen enempää tässä postauksessa kieroutuneista luolaleidin ruokailutottumuksistani. Se on toisen postauksen paikka. Olen jo aiemmin saanut noottia, että en syö kuin bodari. Se on totta. En ole bodari. Enää. En koskaan ollutkaan. Paitsi omaksi ilokseni =). En edes näytä bodarilta! Enää. Nykyään taidan pitää enemmän huolta muiden kunnosta kuin omastani. Siihenkin on syynsä ;)

    Arki sujuu kivasti ja pikaisesti pirtelöillä ja salaateilla. Vatsa täyteen kädenkäänteessä. Ja soluille ravitsevaa ruokaa. Hyvä olo, jonka onnistun silloin tällöin sössimään. ”Lauantai hunningolla” postaus odottaa vielä julkaisua. Puolitoista viikkoa olen Leijonajuhlan jälkeen hoitanut kehoa kuntoon. Nyt aletaan olla jo voiton puolella, kultamitali miltei kaulassa. Pari maalia kun vielä hoitelen tässä kotiin =)