Kuluneiden kahden viikon aikana olen viettänyt useita pieniä hetkiä Toscanan auringon alla. Fyysisesti olen kyllä ollut Suomessa, mutta näille pienille mielikuvareissuille olen matkannut lautasen kautta. En tiedä, maistuuko tässä upeassa keitossa ihan oikeasti Italia vai johtuvatko nuo mielikuvat vain siitä, että tiedän keiton juurien olevan saapasmaassa. Jos ihmisen keho on ihmeellinen asia, niin mieli se vasta kummallinen onkin!

Kuinka lautaselleni päätyi tämä ribollitan kaltainen keitto, joksi sitä uskaltanen kutsua ilman, että Toscana -fanit käyvät kimppuuni ja saan syytteen kunnianloukkauksesta. Olen vieraillut Italiassa, useammassakin kylässä tai kaupungissa, mutta siihen aikaan eivät ribollitat jaksaneet kiinnostaa. Italialainen pizza ja pasta maistuivat kyllä.

Mulle ribollita on tietysi telkusta tuttu! Sieltä aussien mestarikokeista, jossa joskus reilu kuukausi sitten oli haasteena valmistaa ribollitaa. Ja sitä oli sitten saatava. Joskus. Mutta joskus tulikin eteen yllättävän nopeasti, kun törmäsin marketissa mustakaaliin. Tuohon tummaan kaunottareen, johon olen tutustunut jenkki- ja aussisivustoilla, ja josta olen uneksinut jo pitkään. Siinä se nökötti nenän alla, joten ei muuta kuin pari pakettia kainaloon ja ribollitan kaltaisen keiton valmistuspuuhiin!

Palatakseni vielä tuohon nimeen, niin jokainenhan tietää, mitä ovat ruoan kaltaiset valmisteet. Ne ovat niitä, joiden vuoksi ruokakauppojen pitää olla nykyään lentokonehallin kokoisia! Teollisia valmisteita, jotka näyttävät ihan oikealta ruoalta (etenkin niissä kauniissa pakkauskuvissa) ja joita meille sellaisina myös myydään. Totuus on kuitenkin toinen. Saattaa niissä olla aitoa pääraaka-ainettakin pari prosenttia (esim. ihan oikeaa, eikä liimattua lihaa ;)), mutta pääasiassa ne koostuvat erilaisista maku-, täyte- ja säilöntäaineista, jotta tuotantokustannukset pysyvät alhaalla ja paketit kauppojen hyllyillä mahdollisimman pitkään. Ruoan kaltaiset valmisteet tulevat ”ruokatehtaista”, joista todennäköisesti löytyy enemmän kemikaalipurnukoita kuin aitoja, maasta ja mullasta ponnistaneita ruoka-aineita.

Ribollitankaltainen keitto ei kuitenkaan ole aivan sama asia kuin ruoan kaltaiset valmisteet. Se on nimittäin tehty ihan oikeista ja aidoista, tuoreista raaka-aineista, mutta muutamassa kohtaa jouduin omaan vakaumukseeni ja markettien köyhään vihannestarjontaan vedoten soveltamaan. Pavut vaihtuivat jauhelihaan, peruna bataattiin ja leipä.. noh, se vaan haihtui savuna ilmaan. Savoijinkaalia ja lehtimangoldia en löytänyt kolmesta marketista, joten nekin sivuutin pelkällä olankohautuksella. Ehkä ribollitan kaltaista keittoa voisi kutsua vaikka italialaistyyppiseksi jauhelihakeitoksi =)

Ai, että mikä tässä keitossa on niin hyvää? Paitsi, että se maistuu Toscanalta maukkaalta, niin yhdessä keitossa lyödään aika monta kasvista yhdellä iskulla. Ja siksipä keitto sopikin Kevätsiivouksen teemaviikolle yhtä hyvin kuin porkkana pupujussille. Kokonaisuudessaan aivan loistava keitto, sillä mukana kaikkien värikkäiden kasvisten lisäksi ovat myös tärkkelys sekä lihaisa proteiini. ”Aitoa” luu- tai lihalientä unohtamatta.

Luu- tai tuttavallisemmin lihaliemihän on kuuminta hottia paleopiireissä. Jokaisen pitäisi keitellä omat luut ja nauttia tätä ravinteikasta lientä lasillinen päivässä. Ajatus on hyvä ja hieno, mutta toteutus ei aina ole yhtä yksinkertainen. Minäkin keittelin omat luuliemet tässä taannoin. Mutta se onkin kokonaan toinen tarina, jonka toivottavasti saan joku päivä kerrottua teillekin. Luuliemen keittelyn seurauksena päädyin valitsemaan valmiin liemen kaupan lihahyllyltä, josta vihdoin pienen vinkin avittamana löysin tämän ”aidon” valmisteen. Maku ei aivan yllä kotikeitetyn tasolle, mutta menettelee. Jokin pieni teollinen sivumaku siinä nimittäin häiritsee. Mutta tällä mennään toistaiseksi!

RIBOLLITAN KALTAINEN JAUHELIHAKEITTO

4-5 annosta

• ~400-500 g jauhelihaa
• 2-3 porkkanaa
• pari sellerinvartta
• 1/2 – 1 bataattia (egyptiläisiä menee 1, amerikkalaisesta riittää yleensä puolikas)
• ~150 g cavolo neroa eli mustakaalia
• pari tomaattia
• 1 purjo
• 1-2 punasipulia
• 2-3 valkosipulinkynttä
• 1-2 laakerinlehteä
• 1 l lihalientä
• maustamiseen rouhittua mustapippuria, himalajansuolaa ja hieman chilijauhetta
• paistamiseen kookosöljyä
• viimeistelyyn oliiviöljyä
• (tarjoiluun raastettua parmesania tai pecorino romano -juustoa)

1. Pese ja pilko kasvikset.
2. Ruskista jauheliha pannulla tai kattilassa ja laita sivuun odottelemaan omaa vuoroa.
3. Kuumenna ~2-3 isoa ruokalusikallista kookosöljyä isossa kattilassa. Lisää joukkoon chilijauhe sekä kaikki muut kasvikset paitsi tomaatti ja mustakaali.
4. Kuullota kasviksia ~15-20 minuuttia öljyssä pyöritellen.
5. Lisää mustakaali ja jatka kuullottamista, kunnes kaali alkaa painua hieman kasaan.
6. Lisää tomaatti ja jatka kasvisten hämmentämistä muutamia minuutteja.
7. Lisää lihaliemi ja laakerinlehdet, kiehauta ja jätä kiehumaan miedolla lämmöllä kannen alle.
8. Lisää joukkoon jauheliha kun kovat kasvikset alkavat hieman pehmenemään.
9. Keittele kasvikset kypsäksi ja mausta. Keitto on valmista kun kaikki kasvikset ovat pehmeitä.
10. Viimeistele valmis keitto isolla kädellä oliiviöljyä.
11. Syö sellaisenaan tai tarjoile esim. paleoystävällisen pecorino -raasteen kanssa.

Viva la paleo! Viva l’Italia!