Paleokeittiön ulkoasua uudistetaan parhaillaan.
Sivuston sisältö on käytettävissä, mutta näkymissä voi esiintyä tilapäisiä poikkeamia. Kiitos kärsivällisyydestä!

Kategoria: Makeat herkut

Puolukka puurossa
Pakastimen marjavarastot alkavat vähitellen hiipua, mutta puolukkaa löytyy vielä yllin kyllin. Muutama viikko sitten pohdin, että mitä ihmettä näistä puolukoista voisi väsätä? Viherpirtelöihin puolukkaa kuluu jonkin verran. Viime talvena se nousi pirtelöiden suosikkimarjaksi, mutta tänä talvena ei ole käynyt samoin. Eriväriset herukat ja vatut ovat olleet kovaa valuuttaa! Mustikka roikkuu jossain siinä keskivaiheilla ja puolukka on jäänyt peränpitäjäksi. Mutta eipä jää enää!

Ainoa järkevä puolukkapöperö, joka tuli mieleen oli puolukka- eli vispipuuro. Pientä päänvaivaa tuotti kuitenkin vispipuuron toinen perusraaka-aine, manna- eli vehnäsuurimot. Niitä ei Paleokeittiössä ole. Eikä tule. Korvaava vaihtoehto löytyi kuitenkin melko vaivattomasti. Quinoa! Tai kvinoa… tai mikä lie Andien ryyni. Tosin quinoakin on paleopiireissä hieman kiistelty raaka-aine (saponiini, haitalliset proteiinit), mutta eiköhän se mannasuurimot pese kuitenkin. Jos ei tarjolla ole täydellistä, niin valitse kahdesta pahasta se pienempi paha. Näin opetan, näin toimin.

En ole juurikaan quinoaa käyttänyt. Joskus paleouran alkuaikoina käytin sitä riisin sijaan kaalilaatikossa. Toimi ja hyvää oli. Nyt piti kuitenkin keittää quinoasta puuroa ja suoraan sanottuna olin aika pihalla. Ei muuta kuin luovaa kokeilumieltä ja rohkeutta! Niillä tästä selvittiin. Ainesten suhteet, keittoajat ym. heitin hatusta. Hattu toimi! Tällä kertaa =)

Ainekset 4-5 annokseen
- 300 g pakastepuolukkaa
- ~6 dl vettä
- 2 dl quinoasuurimoita
- reilu 1 tl himalajansuolaa
- agavea, hunajaa, steviaa tai muuta sopivaa makeutukseen
Valmistuu ehkä tunnissa
1. Kattilaan vedet ja puolukat. Keitä puolukat pehmeiksi noin 15 min.
2. Huuhtele quinoasuurimot huolella ja lisää ne kiehuvaan puolukkaveteen.
3. Keittele hiljalleen välillä sekoittaen niin kauan, että keitoksesta tulee puuroa. Itsellä meni tähän puolisen tuntia.
4. Mausta suolalla.
5. Älä käytä sähkövatkainta (ellet halua siivota loppuiltaa punaisenpilkullista keittiötä – been there, done that =/)
6. Heitä puuro blenderiin ja surauta tasaiseksi. Lisää vettä tarvittaessa sopivan koostumuksen löytymiseksi.
7. Maista ja makeuta tarvittaessa (edelleen blenderissä).
Kuvan puolukkapuuro on viettänyt yön jääkaapissa, jossa siitä tuli mukavan lohkeavaa. Tavara on jälleen kerran tiiviimpää kuin esikuvansa, mutta ainakin puolukkadiggarin mielestä ah, niin hyvää! Alunperin ajattelin puolukkapuuroa nautittavaksi treenin jälkeen, kuten tämäntyyppiset ”hiilaripommit” ruukataan nauttia. Ihan niin pitkään ei kuppi säilynyt koskemattomana. Toimii myös treenilaturina ;)

Tarjoa kerman, kermavaahdon tai kookoskerman/ -maidon kera! Toimii hyvin myös ihan sellaisenaan.

P.S. Quinoan vuoksi täyspaleota tästä ei saa tekemälläkään. Jos jollain on parempaa puolukkapuuroa (tai muita puolukkaruokia) tarjolla, niin pistäkäähän vinkkiä tulemaan! Kiitän ja kumarran =)
6.4.2011
Parempi kuin kerma – Pähkinäkerma
Kauan olen huhuja kuullut parhaasta pa-le-o-vaahdosta. Parempaa kuin esikuvansa ker-ma-vaahto! Pakkohan sitä oli eräänä kauniina iltana makeantuskissa testata. Viime kesän vattua pakkasesta kuppiin ja kerman tekoon! Ja olihan se, serkkunsa veroista, joskin huomattavasti tuhdimpaa tavaraa. Vähempikin olisi riittänyt.

1-2 annosta
- 100 g cashew -pähkinöitä nakuna
- hippunen himalajansuolaa
- vähän vaniljaa jauheena
- agavea maun mukaan makeutukseen
- vettä sopivasti (kookosmaitokin olisi ehkä toiminut?)
1. Liota pähkinöitä vedessä muutama tunti tai pidempään.
2. Heitä pähkykät tehosekoittimeen kera vesitilkan (ei liotusvettä kuitenkaan ;)).
3. Silppua rakeiseksi.
4. Lisää vettä tarpeen mukaan ja hurauta vaahdoksi.
5. Viimeiseksi vielä mausteet. Sekaisin ja marjat alle.
En tiedä kuinka toimii isompi annos jaettavaksi seuraavaan päivään. Jos jollain on kokemusta cashew -kerman säilömisestä, niin vinkkiä kiitos! Itse söin, en suinkaan makeanhimossa ;), vaan vettymisen pelossa koko annoksen kerralla ja olin sen jälkeen enemmän kuin täysi.
30.3.2011
Kirpeä mansikkavanukas
Pitkästä aikaa olisi uutta reseptiä tarjolla! En postaile reseptejä kovin usein, koska sillä rintamalla tapahtuu harvoin mitään uutta. Mua aina vähän nolottaa kun ihmiset kysyvät, että mitä syön. Ei siksi, että ruokavaliossani olisi ravitsemuksellisesti mitään häpeiltävää tai ”etten eläisi kuten opetan”, vaan koska syön hyvin yksinkertaisesti, täysin mielikuvituksettomia samoja ruokia päivästä toiseen (lue: kuukaudesta toiseen ;)). Ja kadehdin samalla avoimesti tämän ”pikku-apinan ” aikaansaannoksia ;). Ruokavalioni kokee päivityksen ehkä 3-4 kertaa vuodessa ja nyt on se aika, että kaipaan muutosta. En kauheasti pidä tästä vaiheesta kun vanhat, hyvät sapuskat eivät enää maistu vaan täytyy kokeilla eri vaihtoehtoja ja etsiä jotain maistuvampaa tilalle. On kaikin puolin niin älyttömän helppoa toistaa itseään päivästä toiseen. Eikä siinä mitään niin kauan, kun homma pysyy mielekkäänä :)

Viherpirtelöt on out!

Huomasin tarvetta päivittäisen menuun vaihtoon pari kolme viikkoa sitten, kun viherpirtelöt eivät enää maistuneet entiseen malliin. Viherpirtelöiden tilalle ovat vaivihkaan hiipineet appelsiinit, joita voisin kai kuoria kilokaupalla!

Aloitin viherpirtelökokeilut flunssan innoittamana lokakuun puolivälissä. Marraskuun alussa päätin sitoutua kolmen kuukauden viherpirtelöprojektiin. Projekti ei ollut ollenkaan hankala, sillä onnistuin kehittämään varsinaisen intohimon viherpirtelöitä kohtaan. Viherpirtelöistä tuli nopeasti elämäntapa. Olin suorastaan paniikissa, ellei jääkaapista löytynyt viherpirtelöaineksia!

Projekti venyi ihan huomaamatta päälle neljän kuukauden ennen kuin viherpirtelöt kaksi kertaa päivässä nautittuina alkoivat tökkimään. Olen edelleen maistellut viherpirtelöä lähes päivittäin, mutta vain yhden annoksen ja vailla aiempaa himoa niitä kohtaan. Katsotaan nyt jäävätkö kesän myötä joksikin aikaa kokonaan pois ohjelmistosta. Pyrin kuitenkin syömään sitä mitä mieli halajaa ja silloin kun mieli tekee eli yleensä kun on nälkä. En enää katso kellosta tai auringon asennosta koska on ruoka-aika. Tämän ”vapauden” myötä ruoka-aikani ovatkin muuttuneet melko kummallisiksi. Nähtävissä on jopa merkkejä ”intermittent fasting” -tyylisestä syömisestä, joka jälleen kerran pistää kyseenalaistamaan monta aiemmin oppimaani ja kuuluttamaani asiaa.

Hmmmm… jään edelleen odottelemaan vaihetta, jolloin tumma suklaa lakkaa maistumasta. Addikti edelleen ;)

Kirpeästä mansikkapirtelöstä vanukkaaksi

Eilen oli ajatuksena surauttaa jälleen muutaman päivän viherpirtelöt tulemaan, mutta koska jääkaapin vihreät eivät houkuttaneet tippaakaan, niin viherpirtelöstä tulikin hieman yllättäen kirpeää mansikkapirtelöä (mansikka on mun least favorite -pakastemarja, mutta muutakaan ei enää pakastimesta löytynyt). Pirtelö oli yön aikana muuttunut jääkaapin viileydessä mansikkavanukkaaksi, jota oli turha kuvitellakaan saavansa ”eväspullosta” ulos vailla lusikkaa. Mutta hyvää oli, joten pistetäänpä reseptiä muistiin.
- ~350 g sulatettuja ja valutettuja pakastemansikoita
- ~2,5 dl luomu kookosmaitoa
- ”aika paljon” kuivattua luomu minttua (tuore olisi toiminut tod.näk. paremmin ;))
- puolikas jääkaappiin jämähtänyt sitruuna
- iso ruokalusikallinen hamppuproteiinia
- reilu puoli teelusikallista Chlorellaa
- ruokalusikallinen ohranorasjauhetta
Näistä määristä sain itselleni sopivat reilut kaksi, miltei kolme täyttä annosta. Ainekset blenderiin ja sekaisin. Itselläni on tapana surauttaa ensin kiinteämmät ainekset mössöksi ja lisätä vasta sen jälkeen jauheet ja tarvittava määrä nestettä. Pirtelö annospulloihin ja jääkaappiin. Tosin pullot eivät olleet kovin hyvä idea, koska lusikoiminen pulloista on jokseenkin hankalaa, joten ensi kerralla annostelen todennäköisesti jälkiruokakulhoihin tai pieniin kannellisiin pakasterasioihin. Tarkoitus ei ollut ensin lisätä joukkoon viherjauheita, mutta päädyin kuitenkin täydentämään niillä pirtelön ravitsemuksellisia ainesosia. Ihan vaan sen verran, etteivät millään tavalla maistuneet pirtelöstä läpi, mutta antoivat hyvän mielen :)

Enjoy! Ihanan pirteää ja kirpakkaa mansikkavanukasta!
25.3.2010
Taivaallinen raakasuklaa
Tänään tupsahti meiliboxiin Superfoodit.comin uusin uutiskirje, jossa oli liitteenä ”Suklaa-alkemistin käsikirja” ala Jaakko Halmetoja. Tuo käsikirja on muuten aivan loistava ja sen innoittamana valmistin tänään pitkästä aikaa itse raakasuklaata. Kun en suklaahimossani kaapeista muuta löytänyt kuin ällömakeita (ja edelleen avaamattomia ;)) joulukonvehtirasioita, jotka maistuvat suklaan sijaan pelkälle sokerille.

Suklaakokkeiluja

Tuumasta toimeen ja kaappeja katsastamaan, josko niistä löytyisi kaikki suklaakokkausta varten tarpeellinen. Ja löytyihän sieltä! Kaikkea kivaa, josta kokata! Vaikka ”Suklaa-alkemistin käsikirja” tarjoaa myös monta, arvatenkin hyvää raakasuklaareseptiä, niin päätin antaa itselleni mahdollisuuden vihdoinkin saada aikaiseksi jotain taivaallista täysin vaistonvaraisesti ja ihan omin neuvoin. Aiemmat kokeiluni ovat tuottaneet ihan ok -kamaa, mutta ei mitään niin ihmeellistä ja autuaallista, että olisin sen kummemmin onnistunut itseäni juuri raakasuklaaseen koukuttamaan. Teollinen 86% tumma suklaa on toiminut mainiosti. Itseasiassa hieman liiankin loistavasti.

Ja nyt pikaisesti ”Taivaallisen raakasuklaan” -resepti kirjoihin ja kansiin ennen kuin raakakaakaohumalan (?) haihtuessa haihtuvat myös käyttämieni ainesten muistijäljet päästä.

Taivaallinen raakasuklaa
- kylmäpuristettua neitsyt kookosöljyä
- kaakaovoita
- raakakaakaojauhetta
- lucumaa
- hyppysellinen Himalajan suolaa
- spirulinaa
- jauhettua luomu vaniljaa
- hippasen, siis tosi vähän juoksevaa hunajaa
- aurinkokuivattua luomu taatelia ”kuutioituna”
- murskattua saksanpähkinää
1. Sulata rasvat vesihauteessa.
2. Lisää sekaan jauhemaiset ainekset ja sekoita hyvin.
3. Lisää hunaja. Sekoita taas hyvin.
4. Kaada seos muotteihin tai alustalle. Itse käytin sopivan kokoista pakasterasiaa, koska silikonimuoteissani kiellettiin käyttämästä suklaata :o
5. Ripottele sekaan silputut taatelit ja murskatut pähkinät.
6. Laita koko komeus hetkeksi (tai pidemmäksi, jos siihen kykenet) jääkaappiin jähmettymään.
7. Enjoy and feel the heaven!
Ainesten määristä en osaa oikein sanoa mitään, koska lisäilin juttuja ihan fiiliksen ja makutestien mukaan. Öljyjen suhde oli kutakuinkin 2:1 tai 3:1. Tai jotain siltä väliltä. Raakakaakaojauhetta lisäsin reippaasti, lucumaan vähän vähemmän ja spirulinaa sekä vaniljaa vielä vähemmän. Suola antoi suklaalle ihan uuden vivahteen ja taatelinpalat toimivat kivasti päämakeuttajana. Spiruliinan suhteen olin hieman epäluuloinen, mutta uskoin Jaakon opetuksiin, vaikkakin aika varovasti sitä lisäilin. Toimii!
11.2.2010
Raakasuklaamousse
Äippä loihti eilen joulupöydän jälkkäriksi sitruunalla piristettyä ”luumuvaahtoa” rommivedessä keitetyistä kuivatuista luumuista, luonnonjogurtista ja liivatteesta. Näin Tapaninpäivän kunniaksi päätin kantaa oman korteni kekoon valmistamalla joulupöydän makeaksi minttuista ”raakasuklaamoussea”. Saas nährä kuinka mousse muille maistuu!

Joulupöydän raakasuklaamousseen tuli…
- 1 avokado
- 1 pienehkö banaani
- 1 dl kookoskermaa
- ~3 rkl raakakaakaojauhetta
- ~1 rkl lucumaa (makeutukseen)
- tuoretta minttua pakastimesta
- hieman kanelia
Kaikki ainekset vaan pilkottuna blenderiin ja napin painallus päälle. Hiukan harmittavasti kaupasta oli tuore minttu ennen joulua loppu eikä pakastimesta löytyneet jämät oikein riittäneet antamaan mousselle mielestäni riittävästi mintun makua. Tätä puutteellisuutta lähdin sitten paikkaamaan kanelilla. Lopputulos oli ihanan pehmeä ja sopivan suklainen, vaikka ei aivan sitä mitä piti. En itse välitä niin läpitunkevasta banaanin mausta ja minttu olisi ollut aivan loistava ”yrtti” peittämään banaanisuuden alleen.

Ideasta ja inspiraatiosta kiitos Lepantin kommenttiosaston vinkille!
26.12.2009
Amerikkalaiset pannukakut
Mitä syödä ”aamiaiseksi” kun jääkaapissa seisoo vain yksi onnellinen luomu muna? Hmmmm… Olihan siinä sunnuntai -aamuna vitsit hieman vähissä kun perusaamiastarvikkeet olivat niin jääkaapista kuin pakastimestakin loppu – finito. Miltä kuulostaisi pannukakkuaamiainen? Eikä mikä tahansa pannukakkuaamiainen, vaan paleopannukakuista väsätty aamiainen. Not too bad!

Jo pitkään on mielessä pyörinyt paleopannukakkujen testaus. Nyt sain siihen oivan syyn. Muna löytyi jääkaapista ja kaikki muu tarpeellinen myös omasta eikä naapurin kaapista, joten tuumasta toimeen.

Paleopannukakut

1 annos
- 1 luomu kananmuna
- reilu puoli desiä kookosmaitoa tai kermaa (tällä kertaa oli vain kookoskermaa tarjolla, joten sitä sitten)
- reilu puoli desiä mantelijauhoja
- ripaus kristallisuolaa
- ripaus jauhettua luomu vaniljaa
Kaikki ainekset vaan vispilällä sekaisin ja pannuun paistumaan! Ja kyytipojaksi pakastimesta mansikoita lämpimään vesihauteeseen sulamaan. Halusin fiilistellä hieman, joten paistoin pannukakut oikein pikkulettupannulla. Paistamiseen käytin kylmäpuristettua neitsytkookosöljyä. Ja simsalabim! Tuossa tuokiossa olin loihtinut makoisan paleoaamiaisen! Kelpais varmaan sullekin! Noh, eiväthän nämä vehnäjauhopannukakuille maistuneet, mutta hyviä olivat silti. Ensi kerralla ehkä lisään vielä hieman ruokasoodaa, jotta saadaan pannukakuista pikkuisen pulleampia ja entistä mehevämpiä :)

Ruokakriisiä ruokakaupassa..

Kävin illalla kaupassa täydentämässä tyhjenneitä ruokavarastoja. Mä en erityisesti pidä ”shoppaamisesta”. Joskin sunnuntai -ilta tarjoaa sikäli mukavammat puitteet, että porukkaa ei paljoa käytävillä pipo silmillä vaeltele vaan kauppareissu sujuu sutjakkaasti. Paitsi, että… ei suju. Ei suju, koska ruokaa pitäisi ostaa ja kilometrien pituisista hyllyistä ei sitä tunnu löytyvän. Voi ahdistus! Tai siis ”ruokaa” löytyy kyllä pilvin pimein, mutta itselleni jo ennestään suhteellisen suppeat valikoimat ovat supistuneet entisestään sen jälkeen kun satuin katsomaan Food, Inc:in. You`ll never look the dinner same way! Tämä on niin totta! Yhtä totta kuin ”You`ll never look the grocery shop same way”! Juuri kun kaikki sujui ruokailun suhteen niin hyvin ja helposti, niin mä onnistuin kehittämään itselleni ruokakriisin. Milleköhän nuppitohtorille menisin ongelmaa hoidattamaan? Ehdotuksia?

…ja ruokakriisiä adventtipöydässä

Eilen oli myöskin 1. adventti, jonka kunniaksi äippä oli väsännyt maukasta illallista. Mun äiti tekee ihan hirmu hyvää ruokaa! Niinkuin kaikki äidit tekevät ;). Oli monenlaista herkullisen näköistä sorttia ja vähän jouluruokaakin. Mutta mun ajatuksissa pyöri vain ”mistä on nämä kaikki herkut tehty?”. Ja mitä mä oikeasti syön, jos syön äipän ylpeänä esittelemää viljapossua! Ja uunilohta! Noh, siinä sitten seisoin ahdistuneena ja nälkäisenä keskellä keittiötä yrittäen keksiä jonkinlaista ratkaisua ruokakriisiini. Enkä keksinyt siihen hätään muuta järkevää kuin kompromissia.

Kaikki perunaruoat hylkäsin automaattisesti. Persiljalla maustetut, keitetyt porkkanat ajoivat hyvin perunan virkaa. Maistoin pienen palan kuuluisaa viljapossua, jonka totesin olevan tönkkösuolattua. Lopulta täytin lautasen paitsi porkkanoilla, niin myös norjalaisella lohella (jep, sillä ”soijapapukalalla”), keitetyillä kananmunilla (jotka olivat herraties mistä lähtöisin) ja ah, niin maukkaalla katkarapumajoneesilla. Ei ihan perinteinen adventtimenu, mutta vatsa tuli täyteen ja nautin hyvästä ruoasta kunhan ensin vaimensin soimaavan omatuntoni. Aterian kruunasi mausteinen porkkanakakku, jota oli ihan pakko vielä ähkyssäkin ottaa yksi pala kiellon päälle ;)
30.11.2009