Avainsana: raakakakku

  • Kivi Paber Käärid – Gluteeniton ravintola Tallinnan Telliskivessä

    Kivi Paber Käärid – Gluteeniton ravintola Tallinnan Telliskivessä

    Viimeistä ravintolakatsausta reilun kolmen viikon takaiselta Tallinnan matkalta pukkaa.

    Toinen päivä Tallinnassa ei auennutkaan aivan yhtä auvoisissa ja aurinkoisissa tunnelmissa kuin ensimmäinen. ”Quite the opposite”, sanoisi englantilainen. Sateisesta säästä viis! Uudet seikkailut ja makumatkailu tuulisessa Tallinnassa odottivat.

    Kuten matkakertomuksesta saattoi lukea, niin uuden päivän ensimmäinen kohde oli Kultuurikatelissa pidettävät kahvifestarit. Sinne matka sujui vielä omin jaloin sadepisaroiden tippuessa taivaalta vain harvakseltaan.

    Alunperin suunnitelmissa oli jatkaa myös parin kilometrin päähän Telliskiven luovaan keskukseen jalkaisin, mutta voiton surkeassa säässä vei lähin taksitolppa, josta hurautimme muutamassa minuutissa jo edellisenä iltana jazz -konsertin yhteydessä vahingossa paikantamaani ravintola Kivi Paber Kääridiin. Paikat kun sattuivat sijaitsemaan samassa, vanhojen teollisuusrakennusten rivistössä.

    Onneksi tästä Visit Tallinnin suosittelemasta ravintolasta tuli pari ulkokuvaa napsaistua jo edellisen illan pimetessä. Nyt kävivät koivet nopsaan ja suorinta tietä Kivi Paber Kääridin ulko-ovesta sisään pakoon kevätmyrskyä, jossa vesisadekin muuttui päivän edetessä maan valkaisevaksi lumisateeksi.

    En oikein tiennyt, mitä odottaa Kivi Paber Kääridistä. Muuta kuin gluteenitonta ruokaa, jota tietysti odotin innolla. Ja illan perusteella jälleen jotain hyvin erilaista kuin edellispäivänä tutuksi tulleet ravintolat Umami ja Leib.

    Kuvien perusteella olin muodostanut ajatuksen jonkinlaisesta ruoka-annoksia tarjoilevasta, kotoisasta baarista, jota tosin maininta ”gluteeniton” hieman sekoitti. Nämä kaksi ajatusta eivät vaan tuntuneet sopivan millään yhteen; kiinnostaisiko baarinpitäjää todella tarjota asiakkailleen trendikkään terveystietoisesti gluteenitonta purtavaa?

    Mielikuvat eivät ehkä etukäteen kohdanneet, mutta tupaten täynnä olevassa, iloisen puheensorinan täyttämässä ravintolassa kaikki loksahti vähitellen kohdalleen.

    Alkuun olin hälinästä hieman hämmentynyt, mutta mitä pidempään siellä istuin, sitä paremmin viihdyin. Ja täytyy myöntää, että näin nuorekkaanakin keski-ikäisenä ajattelin aluksi astuneeni johonkin itselleni täysin sopimattomaan nuorisomestaan.

    Pieleen meni! Ensivaikutelma ei aina ole se ainoa ja oikea. KPK:stä paljastui trendikkäästi boheemi, eloisa, luovasti moniulotteinen, hienostelemattoman rento ja ennen kaikkea aidosti mielenkiintoinen, aktiivinen kohtaamispaikka.

    Oman leimansa tunnelmaan antoi uuteen käyttöön valjastettu tila jo sinänsä. Mutta erityisen mielenkiintoisen paikasta tekivät lukuisat, erilaiset yksityiskohdat aina vanhoista kaseteista ym. ”kierrätysmateriaalista” kootuista valaisimista viherkasveihin ja tauluihin sekä paikassa esiintyneiden artistien omin kätösin raapustamiin seinäterveisiin.

    Ravintolan konsepti kiteytyy  hauskasti sen nimessä Kivi Paber Käärid. Nimi viittaa kaikille tuttuun Kivi, paperi ja sakset -peliin.

    Hieman hassulta tuntui nimi alkuun, mutta kyllä taustalta ajatusta löytyy. Kivi Paber Käärid (KPK) ei ole vain rento ruokaravintola vaan ajanviete- ja viihderavintola, jonka intiimille korokkeelle kipuavat erilaiset esiintyvät artistit muusikoista stand-up -koomikkoihin.

    Nimi viittaa siis paikan ohjelmatarjonnan satunnaisuuteen. Ja yllätyksellisyyteen; mitä KPK:ssä tapahtuukaan tänä iltana? Vedetäänkö esin kivi, paperi vai sakset? Niin telliskivimäistä! Kuten koko ravintolaympäristö, jossa urbaanit maailmankeskukset aina New Yorkista Pariisin kautta Lontooseen tuntuvat sekoittuvan kiintoisaksi kokonaisuudeksi.

    KPK:n artistikattaus on varmasti mielenkiintoinen ja tunnelma katossa erityisesti kesäaikaan toiminnan laajentuessa pihalle. Meille pääasia oli tälläkin kertaa ruoka.

    Saimme istahtaa tummasävyisen, mutta valoisan, ravintolasaliin avautuvan ”kabinetin” muhkeisiin nahkanojatuoliin lounastamaan. Siellä olikin mukava nauttia hyvää ruokaa ja juomaa samalla sekä salin kuhinaa, että ulkona lumisateeksi muuttuvaa säätä seuraten.

    Ennen annoskuvauksia vielä sellainen huomio, että vaikka tarjolla on vain gluteenitonta ruokaa, niin siitä ei ole tehty numeroa, jota tarvitsisi kissankokoisin kirjaimin seinillä kuuluttaa.

    Gluteenittomuus näkyy ruokalistassa. JOS osaa asiaa siltä kantilta katsoa. Veikkaan, ettei monikaan satunnainen sisäänastuja edes tiedä vierailevansa gluteenittomassa ravintolassa. Näin voidaan keskittyä laadukkaaseen ruokaan ilman hörhöleimaa.

    Listassa on myös merkinnät laktoosittomuudesta ja ehkä vähän yllättäen myös kaseiinittomuudesta (maitoproteiini). Eikä vegaanejakaan ole unohdettu.

    Tilasin alkuun vasikankielisalaattia tonnikala-kapriskastikkeella. Kaunis, runsas ja äärettömän herkullinen annos!

    Alkuun vasikankieli vähän mietitytti, mutta oli lautasella yksi parhaista salaateista koskaan. Sitä ei siis tarvitse kenenkään lihansyöjän säikähtää. Kieli oli maukasta; niin pehmeää ja suussa sulavan mureaa. Kokonaisuuden kruunasi Vitello tonnato -tyylinen lähestymistapa, jossa vasikanliha höystetään tonnikala-kapriskastikkeella.

    Annos oli ISO, ja olisi riittänyt lounaaksi yksinäänkin. Päätimme kuitenkin ylitäyden vatsan uhallakin nauttia kokonaisen kolmen ruokalajin menuun muodostaaksemme käsityksen Kivi Paber Kääridin keittiöstä. Mutta vinkiksi vaan, että ”Light meals” ei KPK:ssä tarkoita pieniä annoksia.

    Seuralainen päätyi alkukeittoon, joka sekin oli maukas, runsas ja aivan upean värikäs. Ehkä kaunein kurpitsakeitto koskaan!

    Eikä vain pelkkää keittoa vaan virolaista kurpitsaa neljään tapaan valmistettuna; kermaisena sosekeittona, rapsakoina siemeninä, paahdettuina paloina ja raikkaaksi pikkelöitynä kurpitsanauhana. Jummi, miten nokkela annos yhdestä raaka-aineesta!

    Alkuruoan kanssa nautimme virolaisen Jaanihansonin Brut Méthode Traditionnelle artesaanisiideriä.

    En juurikaan siidereihin koske, mutta onneksi tällä kertaa uskaltauduin Keidyn suosituksesta vaihtamaan kuplajuoma rypäleisestä omenaiseen. Tämä kuiva, villihiivalla ja perinteisellä eli nk. samppanjametodilla valmistettu siideri oli jotain ihan muuta kuin sitä, mitä tavallisesti hanasta tai tölkistä saa. Kuvailisin sitä lähinnä sanalla classy.

    Erittäin vahva suositus makeiden ja makuainein kyllästettyjen sijaan tyylikkäistä, aidoista siidereistä pitäville! Onneksi jääkaapissa vielä odottaa korkkaamaton tuliaispullo grillin kuumenemista =)

    Pääruoan osalta menin linjalla ”KPK:n suosituin”.

    Ei ehkä yllätä, että suosituimman annoksen titteliä hallitsee KPK:sakin hampurilainen. Luonnollisesti gluteeniton sellainen, jossa sämpylää ei ole korvattu gluteenittomista jauhoista valmistetulla ”kopiolla” vaan kukkakaali-juustotyynyllä, kuten Keidy asian ilmaisi. Välissä kookas, paikallisesta beefistä valmistettua jauhelihapihviä ja pekonia, cheddaria, maltilla maustettua salsaa sekä hillottua sipulia. Hattuna iso kasa tuoretta rucolaa.

    Kylkeen tulevat tavallisesti palmuöljyssä paistetut ranskanperunat, jotka sain pyynnöstä vaihdettua bataattiranskiksiin. Yummy ja vatsa täys!

    Seuralaisen lautaselle listasta valikoitui savuiset ribsit mustikkakastikkeella siveltynä, kaaliraastesalaattia ja uuniperunaa kera mausteisen tomaattikastikkeen ja ruohosipulikerman.

    Yleensä maistan kaikkea muiden lautasilta, mutta tällä kertaa olin niin tohkeissani omasta annoksestani, että tämä kiiltävän mustapintainen kylkipala meni omasta suusta ohi. Mutta kyllä siihen käsitykseen jäin, että maukasta oli ja vatsa tuli tästäkin täyteen.

    Lihaisten pääruokien myötä vaihtuivat siiderilasit punaviiniin. Ribsien kyytipoikana italialaista Monte dei Cocci Syrahta ja hampparille oranssietikettistä Biberius Roble Tempranilloa Espanjasta. Ihan mukavasti matsasi, vaikka alkuun ajattelin pyöreän ja pehmeän Tempranillon olevan liian kevyttä hampurilaisen kylkeen.

    Oluen ystäville vielä tiedoksi, että vaikka viinilista on Kivi Paber Kääridissä  maltillinen, niin oluita löytyy pitkä lista paikallisista ulkomaisiin vaihtoehtoihin.

    Vaikka vadelmainen mutakakku houkutti kovasti, niin jälkkäriksi kaipasin jälleen jotain tuhtia suklaista raikkaampaa. Raaka juustokakku tyrnimarjoista kuulosti juuri passelilta jaettavaksi! Koska kivan kirpakka ja harvemmin vastaan tuleva tyrni.

    Raakakakut voivat olla todella tuhtia tavaraa, mutta tämä olikin ohuen pohjan ja ilmavan moussekerroksen myötä ihanan kevyt. Kakkuun ja kiitoksiin oli oikein mainiota päättää pidemmän kaavan lounas rennon tunnelman KPK:ssä.

    Muutama sana vielä hintatasosta. Lähes 13 euron hampurilainen saattaa äkkisältään kuulostaa yleiseen, ydinkeskustan ulkopuoliseen hintatasoon nähden korkealta. Itse pidin sitä kohtuullisena.

    Kotomaassa olen nauttinut useampiakin ”vastaavia”, valmiiden sämpylöiden väliin koottuja ravintolahamppariannoksia niukin naukin alta kahdenkympin ja jokusen annoksen muutaman lantin ylikin. Täytyy muistaa, että kukkakaali-juustoaluset eivät tule paketista. Lisäksi kyseessä on erityisravintola, jonka listalta voi valita mielensä mukaan mitä tahansa ja saada kaiken takuuvarmasti gluteenittomana.

    Jos oikein edullisesti haluaa KPK:ssä syödä niin kannattaa valita annos lounasaikaan tarjoiltavalta ”päivän erikoiset” -listalta. Tai syödä vaikka koko kolmen ruokalajin menu. Karvan vaille 8 egeä. Kaikki. Yhteensä.

    KPK:stä löytyy myös erillinen, ennen klo 14 tarjoiltava aamiaismenu. Listalla on useampikin muna-aamiainen, mutta myös terveellistä pirtelöä, gluteenitonta kaurapuuroa ja tattaripannareitakin löytyy.

    Tupa oli tosiaan ääriään myöten täynnä kun sinne lauantaipäivänä puolen päivän jälkeen astelimme. Kannattaakin varata pöytä, jos haluaa varmistaa paikan pöydän ääressä. Mutta kannattaa myös käydä kurkkaamassa tilannetta, jos hoodeilla liikuskelee muuten vaan, ja vaikka ei gluteeniton ravintola vierailukohteista löytyisikään. Telliskiven luova keskus on kivan kompakti alue, josta löytyy useampi ravintola tai kahvila vain kivenheiton päässä toisistaan. Jonnekin mahtuu aika varmasti aina.

    Loppuun kiitokset miellyttävästä kokemuksesta ystävälliselle emännällemme, ravintolapäällikkö Keidy Arulle, joka kiireisen iltapäivän keskellä ehti istahtamaan seuraamme kertomaan ravintola Kivi Paber Kääridin taustoista ja toiminta-ajatuksista =)

    Yhteistyössä ravintola Kivi Paber Käärid ja Visit Tallinn. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

    facebook | instagram | pinterest | twitter | bloglovin | uutiskirje | verkkokauppa

    UNIQ CONTENT Yksilöllistä sisällöntuotantoa ja -hallintaa yrityksesi tarpeisiin.

  • Äidille!

    Äidille!

    Hyvää Äitienpäivää | paleokeittio.fi

     Parhainta Äitienpäivää Sinulle tänään, Äiti!

  • Raaka puolukka-kinuskikakku (G, M, V opt.) – Kevään juhliin!

    Raaka puolukka-kinuskikakku (G, M, V opt.) – Kevään juhliin!

    Hyvää päivää maailma, synnyinmaa Suomi sekä Paleokeittiön vakituiset ja satunnaiset vierailijat! Emäntä on elossa, vaikka ei postaustahdista niin uskoisi. Valmennukset, Fire Food Challenge 2014 (mukaan ehtii vielä sunnuntaihin saakka!) ja blogin taustatyöt ovat vaatineet oman aikansa. Harmittavasti se aika on pois Paleokeittiöstä, yhtälailla hellan äärestä kuin blogistakin. Elävän elämän prioriteetteja.

    Puolukkaraakakakku | paleokeittio.fi

    Pääsiäinenkin tuli, oli ja meni. Melko jouluisissa tunnelmissa mentiin tänä vuonna. Pääsiäisen pääruokana äipän pääsiäispöytien lisäksi talvisen mausteista kurpitsasosekeittoa. Koska flunssasta toipuva keho niin tahtoi. Jälkkärinä aika raakaa puolukka-kinuskikakkua, jota on ollut vakaa aikomus valmistaa koko talven, mutta johon vasta nyt kevään korvalla löytyi oikea aika.

    Puolukkaraakakakku | paleokeittio.fi

    Olisihan kakkuun voinut törkätä jotain keväisempää tai kesäisempääkin marjaa tai hedelmää puolukan sijaan, mutta ahkerasta puolukkapuuroilusta huolimatta puolukoita vielä lepää pakastimessa. Mutta kyllä ne tässä koko ajan kesää kohti vähenevät =)

    Lisäksi piti tietysti hyödyntää koko talven kehitteillä ollut ”paleoystävällisempi toffee”, josta useista yrityksistä huolimatta tuli aina vaan kinuskisoosia. Ja minkäs kanssa se kinuski paremmin passaa kuin puolukan?! Kevättä oli nyt haettava kakkuun muualta kuin raaka-aineista. Ja sitähän löytyi! Äipän kukkapenkistä ;)

    Sinivuokko

    Ensin pistin kakkuun kevään siniset vuokot. Ihan kivaa ja herkkää, mutta halusin vielä vähän enemmän.

    Puolukkaraakakakku | paleokeittio.fi

    Joten seuraavaksi suunta krookuspenkkiin, josta löytyi tyydyttävä lopputulos. Sinivuokoista sen verran, että interwebin mukaan ne saattavat aiheuttaa ”paikallista ärsytystä”. Kukaan ei onneksi tähän kakkuun kuollut, vaikka sinivuokot päällä hetken lepäillivätkin. Krookukset sen sijaan ovat sahramien sukua ja tietämykseni mukaan paitsi kauniita kevään kukkasia, niin myös myrkyttömiä.

    Krookus

    Puolukkaraakakakku | paleokeittio.fi

    Tästä puolukka-kinuskikakusta tuli vain aika raaka, koska kinuskia on keitetty tovi, jos toinenkin. Jos haluat 100% raakakakkua ja/tai täyttä paleota, niin jätä kinuski pois tai korvaa se jollain muulla sopivalla, esim. lucuma -pohjaisella kerroksella.

    AIKA RAAKA PUOLUKKA-KINUSKIKAKKU

    ~25 cm:n vuokaan

    Pohja

    • ~3 dl liotettuja, kuorellisia manteleita
    • ~4 dl rusinoita (tai taateleita)
    • 1 tl ceyloninkanelia
    • ½ tl himalajansuolaa
    1. Liota manteleita yön yli tai ainakin useampi tunti. Kaada liotusvesi pois ja huuhtele ennen käyttöä.
    2. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja taikinaksi.
    3. Painele taikina leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle.
    4. Laita jääkaappiin odottelemaan kinuskikerrosta.

    Kinuskitäyte

    • 2 dl kookoskermaa
    • reilu 1 dl CocoVin kookossokeria (tai raakaruokosokeria)
    • hieman himalajansuolaa
    • (pari siivua tuoretta inkivääriä)
    1. Mittaa kookossokeri ja -kerma pieneen kattilaan.
    2. Kuumenna ja anna kiehua ehkä puolisen tuntia miedolla lämmöllä välillä hämmentäen niin, että kastike pulpahtelee hieman. Lisää joukkoon muutama, ohut siivu tuoretta inkivääriä (ei välttämätön, mutta antaa kivan maun). Kinuski on valmista kun se tummuu ja koostumus muuttuu. Tee tarvittaessa vesilasitesti eli tipauta pisara kinuskia kylmään vesilasiin. Jos pisara pysyy kasassa, niin kinuski on valmista.
    3. Kaada valmis kinuski jääkaapissa kylmettyneen pohjan päälle, tasoita ja pistä takaisin jääkaappiin jähmettymään.
    4. Valmista seuraavaksi puolukkatäyte.

    Puolukkatäyte

    • ~400-500 g sulatettuja puolukoita
    • 2 kypsää banaania
    • reilu 100 g liotettuja cashewpähkinöitä
    • 2 ½ dl CocoVin kookosöljyä
    • 2 rkl tocoa eli riisinlesejauhetta
    • 1/2 tl suolaa
    1. Liota cashewpähkinöitä yön yli tai ainakin useampi tunti, kaada lioutusvesi pois ja huuhtele.
    2. Aja banaanit ja puolukat tehosekoittimessa sileäksi.
    3. Lisää joukkoon cashewpähkinät ja juokseva kookosöljy. Jatka sekoittamista.
    4. Lisää vielä toco ja suola. Tehosekoita joukkoon.
    5. Kaada puolukkatäyte kinuskikerroksen päälle, tasoita ja palauta kakku jääkaappiin (tai pakastimeen) valmistumaan.
    6. Irrota vuoan reunat, siirrä leivinpaperia apuna käyttäen tarjoiluvadilla je koristele puolukoin sekä kukkasin. Parasta seuraavana päivänä, mutta säilyy hyvin jääkaapissa peitettynä viitisenkin päivää.
    7. Syö ja tarjoa pullanpupeltajillekin!

    Puolukkaraakakakku | paleokeittio.fi

    Tarjosin kakkua kaikkiaan neljälle pullanpupeltajalle. Kolmelle maistui, yhdelle ei maistunut. Kuin kookokselle. Kyseinen pullanpupeltaja tultanee jatkossa ennakkoasenteiden vuoksi eliminoimaan testiryhmästä. Sori, iskä ;)


    Mitä muuta kevätuutta Paleokeittiössä?

    No ainakin uutiskirje, joka on vihdoin kuukausien aikomisen jälkeen nähnyt päivänvalon! Yhtään kirjettä en ole vielä lähettänyt, mutta mukaan postituslistalle saa liittyä jo! Jos haluaa emännältä jatkossa muutakin kuin pelkkää blogipostia.

    Uutiskirje | paleokeittio.fi

     

    Koska ensimmäinen uutiskirje ilmestyy? God only knows, mutta kyllä se ilmestyy. Silloin, kun sitä vähiten osaat odottaa ;). Uutiskirje ei tipahda meiliboxiin mitenkään säännöllisesti vaan ainoastaan silloin, kun aihetta ja asiaa on. Kannattaa ainakin katsoa, mistä on kyse! Ei maksa mitään ja jos ei tykkääkään, niin peruuttaminen onnistuu yhdellä klikkauksella.

    Iiris

    Mini-iiristen myötä värikästä kevään jatkoa, Sinulle!

    Osa valmistusaineista saatu CocoVilta.
    Kukat ja pöytäliinan tarjosi äiti.
    Inspis löytyi Laura Kaapron "Kiusauksessa" -blogin "Helppo puolukka-raakakakusta".
  • Testissä tiramisu raakana

    Testissä tiramisu raakana

    Tuuppastaan sitten se viimeinenkin joulun resepti ihmisten ilmoille! Tai ei tämä nyt varsinaisesti ole niin jouluinen, vaikka itse sitä jouluksi Johan & Nystömin kahvilan innoittamana valmistinkin. Tiramisu sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Myös raakana. Vaikkapa hitusen tervempään uuteenvuoteen ;)

    Aikani googlailin kakkureseptejä ja otin lopulta lähtökohdaksi tämän Helsingin Sanomien reseptin. Koska se tuntui sopivan yksinkertaiselta. Ja koska lähes kaikki ainekset löytyivät jo valmiiksi kaapista. Vain tocon kävin nappaamassa luontaistuotekaupasta. Maksoin sen kyllä. Myös rommin kävin ”lainaamassa” äipältä ;)

    Kakun valmistuksessa on karkeasti viisi eri vaihetta. Aloita täytteen valmistamisesta, valmista sitten pohja, kokoa kakku, anna jähmettyä ja koristele.

    RAAKATIRAMISU

    TÄYTE

    • 4 dl kookoskermaa
    • 1 dl kookospalmusokeria (liikaa!)
    • ~1/2 tl jauhettua vaniljaa tai siemenet tangosta
    • 2 rkl pikakahvijauhetta
    • 2 rkl riisinlesejauhetta eli tocoa
    • 1 1/2 dl kookosöljyä

    1. Vatkaa jääkaappikylmä, valutettu kookoskerma vaahdoksi.
    2. Lisää vaahdon joukkoon kuiva-aineet.
    3. Lisää sulatettu kookosöljy hiljalleen nauhana kermamassan joukkoon.
    4. Laita jääkaappiin ”jähmettymään” siksi aikaa kun valmistat pohjan. Sekoita välillä.

    Näin minä sen tein. Jos haluat päästä helpolla, niin heitä kaikki muut ainekset, paitsi kookosöljy tehosekoittimeen ja surauta tasaiseksi vaahdoksi. Lisää lopuksi nestemäinen kookosöljy nauhana sekaan.

    Täytteestä tuli omaan makuun aivan liian makeaa eli ainakin minä aion seuraavalla kerralla vähentää kookossokeria reippaasti sekä täytteestä, että pohjasta.

    POHJA

    • 2 dl mantelijauhoa
    • 1 dl kookospalmusokeria (liikaa!)
    • 2 rkl kookosöljyä
    • ~1/2 tl suolaa (himalajaa hiukkasen enemmän)
    • mausteeksi hieman Ceyloninkanelia
    • (1 rkl rommia, marsalaa tai jotain muuta sopivaa alkomaholia, esim. kahvi- tai mantelilikööriä)

    1. Sekoita kuiva-aineet kulhossa.
    2. Lisää nestemäinen kookosöljy.
    3. Sekoita ”käsin” kuivahkoksi taikinaksi. Sekoittaminen onnistui hyvin lusikalla painelemalla lopuksi massaa kulhoa vasten niin, että kookosöljyn sai ”hierottua” kuiva-aineisiin.
    4. Lisää ja sekoita tarvittaessa alkoholi pohjamassaan.
    5. Painele pohjamassa vuoan pohjalle. Itse käytin 21 x 16 cm lasivuokaa.
    6. Anna jähmettyä ~15 min jääkaapissa, jonka jälkeen voit levittää täytteen pohjan päälle.

    KORISTELU

    Koristele valmis tiramisu sihtaamalle päälle raakakaakaojauhetta. Kohmeiset marjat antavat kakulle vähän väriä. Itse käytin pakastimesta oranssina hehkuvia tyrnimarjoja. Tarjoile kakku vähintään jääkaappikylmänä, mieluiten ehkä pakastinkylmänä.

    Valmistin kakun noin vuorokautta ennen tarjoilua ja annoin maustua ja kiinteytyä sen aikaa jääkaapissa. Koristelemisen hoidin seuraavana päivänä.

    Kakku ei ollut mikään joulun jälkkäripöydän suuri menestys. Myös itseäni häiritsi sen makeus sekä turhan romminen maku. Mulla ei tosiaan ollut hajuakaan, paljonko viinaa yhden kakun maustamiseen tarvitaan ja sitä sitten tuli lisättyä vähän reilummalla kädellä, kun välitön makutesti sitä tuntui kaipaavan. Maustuminen ei vaan tapahtunut hetkessä ja seuraavana päivänä maistelimme melko tujua tiramisua, hah hah! Mutta ratkaisu löytyi pakastimesta. Jääkylmä kakku maistui oikein hyvälle. Ja jos tästä kokeilusta vielä innostun tekemään seuraavan editionin, niin jähmetän ja tarjoilen kakun todennäköisesti melko suoraan pakastimesta. Jääkaappi ei nimittäin riittänyt paljoa täytettä jähmettämään. Liekö syynä suuri sokerimäärä vai mikä?

    Loppuun vielä pieni varoituksen sana. Vaikka raakakakut ja muut terveysleivonnaiset ovatkin se parempi vaihtoehto, niin ei näitä nyt sentään edes sen varjolla ihan joka päivä sovi vedellä. Loppujen lopuksi terveyskakut ovat melkoisia energiapommeja pähkinöineen, öljyineen, kuivahedelmineen ym. raaka-aineineen. Vaikkakin täyteläisyytensä vuoksi usein vain pieni pala kakkua riittää =)

  • Suklaakakkua raakana

    Suklaakakkua raakana

    Suklaakakkua raakana | paleokeittio.fi

    Äitienpäivä tuli, meni, oli ja osui tietysti TehoPaleolle jo aika päivää sitten. Tämä postaus on vaan odottanut täydennystä kun tuli ns. mutkia matkaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan pätee edelleen! Ja nyt on se myöhään.

    Jos halusin juhlistaa Äitienpäivää perinteisesti oikein kakulla, niin oli se leivottava itse. Olen enemmän poro- kuin jauhopeukalo, joten leipominen jo sinänsä tyrkkää mukavasti pois mukavuusalueelta. Nyt päätin kuitenkin tarttua toimeen. Joskin selvitä mahdollisimman helpolla ja TehoPaleon kannalta mahdollisimman pienillä vaurioilla, joten PaleoKeittiössä valmistui ensimmäinen raakakakku ever(mutta tuskin viimeinen ;))! Ja hyvin valmistuikin. Riittävän helpolla ja yksinkertaisella ohjeella.

    Monesti raakakakkujen raaka-ainelista on jo niin pitkä, että tuskin viitsin loppuun asti lukea. Jonnekin muistisopukoihin oli jäänyt mielikuva Eeva Kolun helposta raakasuklaakakusta ja sen kaivoinkin netin uumenista esiin. Juuri passeli ohje mulle! Ja mikä parasta, se sisältää ”suklaata”. Täydellistä!

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Jokseenkin Eevan ohjeen mukaan mentiin, mutta hippasen päädyin matkan varrella tuunaamaan. Myös mansikat vaihtuivat matkalla vadelmiin.

    VADELMAINEN SUKLAARAAKAKAKKU

    Pohja

    • 2,5 dl saksanpähkinöitä
    • 2,5 dl pehmeitä taateleita
    • 1 dl raakakaakaojauhetta
    • 1 dl manteleita (käytin kuorellisia luomumanteleita)
    • hieman himalajansuolaa

    Alkuun murskasin mantelit karkeaksi ”rouheeksi” tehosekoittimessa. Sen jälkeen mantelit ulos ja muut raaka-aineet sisään ja sileäksi. Lopuksi sekoitin ”mantelirouheen” käsin tahmaisen taikinan sekaan ja painelin käsin tasaiseksi 17 cm:n kertakäyttövuoan pohjalle –> peitto päälle ja jääkaappiin.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Kuorrutus

    • puolitoista keskikokoista, kypsää avokadoa
    • reilu 1/2 dl raakakaakaojauhetta
    • ~1 tl luomuvaniljajauhetta
    • ~4 rkl vaahterasiirappia (Myös hunaja käy ja olisi raakana ollut parempi valinta TehoPaleolle. Halusin kuitenkin jotain maukkaampaa, joka maistuisi myös muille kuin mulle, joten pikku kompromissi tässä kohtaa ;))
    • hieman himalajansuolaa

    Kaikki vaan tehosekoittimeen, josta ei tullut sitten yhtään mitään terien pyöriessä tyhjää. Vaihdoin lennossa sauvasekoittimeen ja johan alkoi tulla tasaista jälkeä. Valmiin kuorrutteen säilytin suljetussa astiassa jääkaapin viileässä.

    Päälliset

    • 250 g tuoreita vadelmia
    • kookoshiutaleita
    • 1 Äitienpäivän ruukkuruususta pöllitty ruusu

    Tein komponentit valmiiksi jo lauantaina ja kokosin kakun vasta sunnuntaina. Kylmän pohjan päälle suklaalevite veitsellä tasaiseksi viilaten, päälle keko vadelmia, ripaus kookoshiutaleita ja valkoinen ruusu.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Siinäpä se. Koko komeudessaan. Ja maistui myös muille kuin terveysintoilijoille! Myös isukille, joka lopulta vetäisi loppukakun viikon alkupäivinä massuunsa. Tämä oli ensimmäinen voitto ”terveysruoalle”! Aika montaa sorttia olen jo pakottanut maistamaan. Heikoin tuloksin =D