Paleokeittiön ulkoasua uudistetaan parhaillaan.
Sivuston sisältö on käytettävissä, mutta näkymissä voi esiintyä tilapäisiä poikkeamia. Kiitos kärsivällisyydestä!

Avainsana: jälkiruoka

  • Kaikkien aikojen helpoin Banoffee – Kokeile ja ihastu!

    Kaikkien aikojen helpoin Banoffee – Kokeile ja ihastu!

    Paleokeittiö täytti tosiaan eilen täysiä vuosia. Mitään isompia bileitä ei vietelty, vain logo sai kevyen synttäriehostuksen. Mutta JOS merkkipäivää OLISI juhlistettu, niin sen olisi voinut aivan mainiosti tehdä nostamalla ja tuhoamalla tämän paleoystävällisen banoffeemaljan!

    Itse asiassa ulkoasultaan perinteisemmän banoffeepiiraan tai -kakun pyöräyttäminen on ollut mielessä jo pitkän aikaa. Ei vaan ole emäntä saanut aikaiseksi. Mutta nyt sai! Ei kylläkään piirakkaa vaan aika kivan ja helpon jälkkärimaljan.

    Jostain sitä inspistä aina väliin pukkaa enemmän kuin toisinaan, ja tällä kertaa kookoskermaisen bansku-toffeemaljan kasaamiseen riitti malja. Eli oikeammin Spiegelaun olutlasi, jonka hiljattain sain kotiintuomisiksi Viinilehden -bloggaajatapahtumasta. Noh, olut ei emännälle maistu himpunkaan vertaa, mutta lasi on siis aivan superkaunis! Pidän tällaisista ohuista laseista. Ja mukeista myös. Ovat paitsi nättejä, niin niistä on mun mielestä myös mukavampi nauttia kaikenlaista juomaa kahvista voitehista vanhimpaan.

    Eli lasista se lähti! Aivan jumalaisen hyvä herkku! Maullisesti. Banaanin ja makean kinuskikastikkeen kanssa ei vaan voi mennä metsään. Ja kun mukaan tuupataan vielä makeutta tasapainottavaa, pehmeää kookoskermaa sekä paahdettua hasselpähkinää, niin ollaan jo aika lähellä seitsemättä taivasta. Kuudennessa vähintäänkin.

    Mitä herkkumaljan terveysnäkökulmaan tulee, niin öööööh… Noh, parempi kuin perinteinen eikä maussa yhtään häviä. Mutta parempikin herkku on aina herkku, jolla ei välttämättä kannata jokaista arkipäivää juhlistaa. Siihen riittää pari palaa tummaa suklaata. Eli vaikka kyseessä on paleoystävällisistä aineksista koostettu banoffee, niin sokeria ja rasvaa piisaa, eikä banaanikaan ole hedelmä kaikkein kevyimmistä päästä. Joten juhlahetkiin, juhlahetkiin, Ystävät hyvät ;)

    Minä nyt kokosin tämän banoffeen yhteen suurempaan maljaan, koska se oli vähän niinkuin koko homman lähtökohta. Mutta annoksesta riittää todella mainiosti kahteen isoon satsiin ja jopa neljään pienempään. Kasaa yhteen isompaan astiaan, josta kukin voi annostella omalle lautaselle tai jaa ainesosat jo heti kättelyssä pienempiin tarjoiluastioihin.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Makea porkkanakakkupirtelö: Kun jälkiruoka ja aamupala yhdistyvät!

    Makea porkkanakakkupirtelö: Kun jälkiruoka ja aamupala yhdistyvät!

    Tänään on hyvä herkkupirtelöpäivä!

    Olen aiemmin pistänyt lasiin niin brownieta kuin omenapiirakkaakin, joten eiköhän jatketa muutaman vihreämmän vaihtoehdon jälkeen taas makeammalla linjalla ja pyöräytetä myös porkkanakakku pirtelöksi.

    Inspiraationa toimi viime keväänä järjestetyn Spoonable healthy bowl -reseptikisan voittajan, Monan porkkanakakkukuppi. Pienellä viilauksella lusikoitavasta porkkanakakusta syntyi tämä pillin mentävä versio.

    Ja kyllä, olen edelleen sitä mieltä, että pirtelö on parasta pillistä. Eikä mistä tahansa muoviputkilosta imettynä vaan aidosta lasipillistä. Siinä vaan on sitä jotain pirtelölle ominaista tunnelmaa.

    Porkkanakakkupirtelöstä saa taas mukavasti terveempää tyydytystä satunnaiseen makeanhimoon ja samalla pysyy pikkunälkäkin loitolla vähän pidempään.

    Mutta mun mielestä porkkanakakku nestemmäisessä muodossa ja vähän maltillisempina annoksina sopii kivasti myös jälkkäripöytään. Kun päälle kiepauttaa vielä vaniljalla maustettua ja taatelein tai vaahterasiirapilla makeutettua cashewkermaa, niin ollaan yksi askel lähempänä autenttista porkkanakakkukokemusta.

    Maistuu ihan varmasti myös muksuille! Niillekin, jotka eivät innostu paljaan porkkanan pureskelusta.

    Ja hei, jos mieli tekee ihan oikeaa, mutusteltavaa porkkanakakkua, niin sellaisenkin ohje löytyy gluteenittomana ja sokerittomana Paleokeittiöstä!

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Aamun omenainen kerrosvanukas: Herkullinen tapa aloittaa päivä (jopa sängystä!)

    Aamun omenainen kerrosvanukas: Herkullinen tapa aloittaa päivä (jopa sängystä!)

    Omena aamussa aloittaa päivän makeammin! Ja helpommin. Ehkä paremminkin? Ainakin joskus.

    Paleoliittisesta uunipannarista jäi kivasti omenahilloketta jääkaappiin ja siitähän tämä ajatus lähti; hillokkeen hyödyntäminen aamuateriassa.

    Tai niin mä luulin! Makeat aamunaloitukset eivät ole oikein mun juttu, joten omenainen kerrosvanukas tuli hyödynnettyä lähinnä välipaloina. Pienempinä annoksina sopii mainiosti myös makeaksi jälkkäriksi.

    Ja joo, mun omenahillokkeesta tuli makeiden omenien myötä melkoisen makeaa. Happamampien omenien kanssa ei välttämättä ilman lisämakeutusta tule, joten älkää hyvät ihmiset syyttäkö emäntää, jos päivä alkaakin makean sijaan happamana ;)

    Ohjeessa on mukana myös vähän enemmän pureskeltavaa pähkinöiden muodossa, mutta ne voi jälleen jättää tarvittaessa pois.

    Olen yrittänyt koota syyskauden TehoPaleo -resepteihin ohjeita ja aterioita mahdollisimman monipuolisesti ajatuksella jokaiselle jotakin. Paleoaamiaisten perään kysellään paljon, joten siksi olen astunut oman mukavuusalueeni ulkopuolelle ja yrittänyt miettiä (ja mutustaa ;)) vaihtoehtoja erilaisten aamiaisten ystäville.

    Mun mielestä muna-aamiainen on aina hyvä, mutta kaikille ei kananmuna sovi, eikä aikakaan aina aamuisin riitä kattavamman muna-aamiaisen kokoamiseen (tsekkaa myös Paleoliittinen aamiaispannu!).

    Silloin syön itse keitetyn kananmunan sormin ja lätkin purkista majoneesia päälle, hah hah! Ihan vaan vinkiksi TODELLA pikaisen muna-aamiaisen kavereille ;).

    Mutta tällä kertaa tarjolla olisi kuitenkin lusikoitavaa kerrosvanukasta ajatellen lähinnä jogurttien, rahkojen ja puurojen fanittajia. Terveempi makea maistuis varmaan muksuillekin?

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • ”Turkissa et palele”

    ”Turkissa et palele”

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Kerta toisensa jälkeen lankean ”kiellettyyn hedelmään”. Lopputulos on aina sama. Hyvää, mutta huono. Turkkilainen lämmittää ehkä mieltä, mutta ei helli kehoa. Paitsi saunassa. Ei edes laktoositon turkkilainen, jonka näköjään vahingossa olin napannut maitohyllystä mukaani. Kolmen päivän vatsakivut eivät ole tämän herkun arvoisia. Jätetään jatkossakin markettiin. Kunnes aika jälleen kultaa muistot ja päätän haluta taas turkkilaista. Todetakseni saman, jonka totesin jo tämän kappaleen alkumetreillä. Kuinka monta kertaa täytyy ihmisen erehtyä ennen kuin se oppii?

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA   OLYMPUS DIGITAL CAMERA
    Mutta nauttikaa te, joita turkkilaiset ja kreikkalaiset kokonaisvaltaisesti ilahduttavat! Turkissa tai ilman. Ulkomailla tai kotona.

    KIELLETTY TURKKILAINEN HEDELMÄ

    • ~150 g turkkilaista jogurttia
    • 1 kypsä ja makea nektariini (myös mango toimii kivasti, paremmin ilman siirappia)
    • ”silputtua” luomumantelia
    • luraus vaahterasiirappia (tai hunajaa)

    Sopivasti paloiksi ja kuppiin!

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

  • Pientä joulun viettoa paikassa Klaus K, osa 3

    Pientä joulun viettoa paikassa Klaus K, osa 3

       

    Hetken aikaa ehtii paneutua vielä joulua edeltäneeseen elämään ennen kuin laukkaan jälleen ruokapöytään. Viime yö meni pahoinvoidessa, joten saapi nähdä saanko tänään muruakaan jouluruokaa alas. Toistaiseksi olen ollut yököttävän yön jäljiltä paastolla.

    Mutta viime perjantaina ei paastosta ollut tietoakaan kun Klaus K:n ravintola Ilmatar tarjoili jouluisia jälkiruokiaan! Pakkohan sitä oli taas melkein kaikkea maistaa, edes vähäsen ;)

    Ennen makeita väliin pikkuisen juustoja. Viikunahilloke oli hyvää ja sopi mainiosti juustojen kaveriksi. Juustot sen sijaan olivat jo aikansa eläneitä; liian lämpimiä, päältä kellertäviä ja kuivuneita. Ja ihan kiva olisi ollut tietää mitä juustoja tuli maisteltua. Jotain sinihomeista ja jotain… muuta. Loppua kohden alkoi jo makuaisti sekoamaan kaikesta tykityksestä; liika on liikaa. Joojoo, oma moka, mutta minkä sitä ihminen luonnolleen voi kun seisovan eteen pääsee! ;)

    Söpö macaron-piparitalo ja tuima, puolenmetrin pukki valvoi jälkkäripöytää. Oishan sitä voinut pukkia vähän parrasta lipasta ;)

       

    No sitten näitä kakkuja joka lähtöön! Kuvittelin suklaakakkua tai pekaanipiirakkaa suosikikseni, mutta voiton vei ehkä kuitenkin porkkanakakku. Itse asiassa vatsa huusi tässä vaiheessa iltaa hoosiannaa, ja kuten mainitsin, niin makuaisti taisi olla jo niin sekaisin, että kaikki maistui mössölautaselta melkein samalta. Ällömakealta. Karviaismoussekakku taisi tarjota ”raikkaimman” makuelämyksen.

       

       

    Brunbergin pusut jätin syömättä, samoin talon pikkuleivät jäivät maistamatta. Suukkoja kun saa muutenkin, enkä nähnyt pikkuleivissä mitään erikoista. Konvehteja otin yhden joka laatua, puraisin palasen ja loput jäivät lautaselle. Näyttivät paremmilta kuin maistuivat. Brunbergin tryffelit, yksi joka makua, päätyivät lopulta käsilaukkuun.

       

    Noniin, tähänhän tämä taas päätyi! Lautanen täynnä sitä sun tätä sekaisin. Näyttää melko kuvottavalta, vaikka yritin annosta piristää vaahtokarkein. Asiaa olisi ehkä auttanut pirteämmät lautaset. Jo viime vuonna muistan kiinnittäneeni huomiota tylsän harmaisiin jälkkärilautasiin. Erityisesti nahistuneet juustot näyttivät lautasella ekstra-ankeilta. Jos oikein ymmärsin, niin Klaus K:n ravintolat ovat menossa vuodenvaihteen jälkeen remonttiin. Toivottavasti nämä karmeat lautaset tulevat siinä samalla tiensä päähän.

    Mitäs tästä nyt yhteenvetona sanoisi… Kokemus ei ollut yhtä sykähdyttävä kuin viime vuonna. Saattaa johtua siitä, että konsepti oli jo tuttu. Uudet jutut kun tahtovat tuntua aina hienoimmilta. Ellei nimenomaan kaipaa jotain tuttua ja turvallista. Itse en lukeudu niihin ihmisiin. En tiedä, toteutuuko amerikkalainen joulupöytä enää ensi vuonna, mutta edelleen suosittelen tutustumaan, ellet ole vielä ehtinyt. Itse taidan keksiä ensi vuodelle jotain uutta… ellei konsepti sitten muutu radikaalisti.

    Henkilökunta oli ystävällistä ja palvelu pelasi viime vuoden malliin. Joskin musta on aina hieman outoa kun Suomessa palvelu tapahtuu englanninkielellä. Parissa eri ravintolassa olen ilmiöön törmännyt, ja ymmärrän sen kyllä. Etenkin hotelliravintolan kohdalla, jossa vierailee paljon ulkomaalaisia. Erityiskiitos mahdollisuudesta vaihtaa hieman tylsää pöytää rauhallisempaan ja valoisampaan sekä lisukeruusukaalien korvaamisesta ”kalkkunatäytteellä” =)

    Kaiken kaikkiaan mieli oli lähtiessä korkealla, eikä tuntunut, että olisin maksanut turhasta. Koko rahan edestä tuli maisteltua ja harjoiteltua tankkausta joulua varten. Strategiasta huolimattaa vatsaa kivisti edellisvuoden malliin. Kai se on ihan hyvä merkki ;)

    Juttusarjan muut osat…

  • Uusi aurinko

    Uusi aurinko

    Resepti on jo tuttu juttu, satsi uusi. Tällä kertaa aurinkoista mangoa koristivat aiemmin kaavailemani kurkun sijaan pakasteesta kaivamani menneen kesän villit vadelmat.

    Minttukin oli tuoretta. Mango liiankin tuoretta; vähemmän mehua ja mössöä, mutta valitettavasti myös vähemmän auringon kultaa ja makeaa. Kaunista ennen kastikkeen kumoamista ja vadelmien vettymistä.

       

  • Aurinkoa elämään!

    Aurinkoa elämään!

    Missä olet armahin aurinko? Taivaalta etsin sua turhaan, joten tähän pimeään ja kosteaan vuodenaikaan aurinkoa elämään on parasta taikoa ihan itse. Tehtävään sopii mainiosti makeana hehkuva mango! Inspiraatiota kaivoin eksoottisesta katkarapucocktailista. Ihan hyvä vaihtoehto sekin, mutta sopii paremmin kuumaan ja kesään. Aurinkoinen mango puolestaan toimii loistavasti välipalana ja jälkiruokana talvisella säällä. Sekaan paljon chiliä ja inkivääriä, niin kylmä keltainen myös lämmittää mukavasti ;)

       

    AURINKOINEN MANGO 2 annosta

    • 1 mango (kypsä paree maun puolesta, vähemmän kypsä toimii esteettisesti paremmin)
    • puolikas avokado
    • tuoretta minttua (pakastimesta)
    • 1 limen mehu
    • siivu tuoretta inkivääriä
    • chiliä tai chilijauhetta

    Homma kannattaa aloittaa kastikkeesta, jotta se ehtii muhia ja maustua hetken. Lime mehuksi, sekaan silputtu inkivääri, chili sekä minttu. Tuoreet raaka-aineet kaunistavat. Vähemmän tuoreet toimivat ja helpottavat aurinkoista elämää. Tuoretta minttua ei tällä kertaa ollut ja myöskin chili tuli jauheena purkista. Pakastimesta sen sijaan löytyy melkeinpä aina myös minttua. Viherpirtelötarkoituksiin. Tuore inkivääri säilyy kivasti viileäkaapissakin.

    Kuori mango ja pilko palasiksi. Itse teen kuorimisen jälkeen kokonaiseen hedelmään ruutuviillot kiveen saakka, jonka jälkeen leikkaan palat irti lituskaista kiveä myöten. Kivi kannattaa imeskellä puhtaaksi. Näin tulee mangokin hyödynnettyä viimeiseen pisaraan saakka. Avokadon ruudutan kuoreen ja kaivan sieltä sopivan kokoisiksi pilkotut palat pois lusikalla. Melko kätsyä tätsyllekin!

    Mangot ja avokadot kuppiin sekaisin, pirtsakka limekastike päälle ja hetkeksi jääkaappiin maustumaan. Parasta päivänä seuraavana. Pakastetuksen jälkeen lötköksi sulaneet mintunlehdet toimivat huonosti koristeena, mutta tuore persilja paikkaa aivan loistavasti nääntyneen mintun virkaa =)

    Aurinkoinen mango toimii makeanystäville ihan sellaisenaankin ilman avokadon apua. Hieman kermavaahtoa tai smetanaa päälle ja jälkkäri on valmis. Itse käytän mielelläni avokadoa tasapainottamaan mangon makeutta ja tuomaan mukaan rasvaa pitkittämään kylläisyyttä sekä tasaamaan sokerin vaikutuksia kehoon ja mieleen.

    Uusi mango odottaa jo jääkaapissa. Tällä kertaa aion tyrkätä mukaan myös kurkkua raikastamaan mangon makeutta. Katkaravut jätän edelleen ensi kesään.