Paleokeittiön ulkoasua uudistetaan parhaillaan.
Sivuston sisältö on käytettävissä, mutta näkymissä voi esiintyä tilapäisiä poikkeamia. Kiitos kärsivällisyydestä!

Avainsana: jauheliha

  • Lauantain kaalilaatikko

    Pidin suunnitelmistani kiinni. Pyöräytin lauantaina kaalilaatikon. Vaikkakin se valmistui vasta Gordon Ramseyn luotsaaman Kauhukeittiön lopputekstien aikaan. Vetäytymiseen vielä puolisen tuntia ja pääsin nauttimaan illallista.

    Kaalilaatikko on aina yhtä maukasta. Pidän sen valmistamista vaan työläänä, joten harvemmin tulee hommaan lähdettyä. Pitää pilkkoa, keittää, paistaa, maustaa, antaa hautua ja odotella. Odotus kyllä palkitaan. Kärsimätön harvemmin malttaa. Mutta onneksi palkitsevaa on paitsi maukas ja terveellinen laatikko, niin myös tulevat ruokahuolettomat päivät. Neljä päivää elelee näillä eväillä loistavasti. Tämä on tällä hetkellä tärkeää, koska puuhaa riittää ilman ruoanlaittoakin. Ensisijaisesti kuitenkin siksi, että kesä kääntyy syksyyn. Kausi vaihtuu ja minä ruokakriiseilen. Elän taas vaihetta, jossa kaupasta ei löydy mitään kelvollista eikä mitään tee mieli. Tökkii yksi, jos toinenkin ruoka-aine. Pakko-ostoksia. Pakkosyöttöä.

    Lauantain koollooda (kaalilaatikko på svenska, 4 annosta)

    • reilu 1 kg keräkaalia
    • 1 iso sipuli (punainen tälläkin kertaa)
    • 400-500 g Hereford -jauhelihaa
    • 1/2 litraa vettä
    • 1/2 dl quinoaa
    • suolaa, mustapippuria ja meiramia
    • sopivasti kookoskermaa (ehkä 1/2 – 1 dl, kaadoin suoraan purkista sen enempää mittailematta)
    • luomu kirnuvoita
    • vaahterasiirappia

    Kaalit silpuksi ja kattilaan suolaveteen pehmiämään noin puoleksi tunniksi. Sillä välin sipulin kuullotus ja jauhelihan paisto ja mausteet lihan joukkoon. Kuullotetut sipulit lykkäsin siksi aikaa kaalien kanssa kattilaan. Voitele vuoka kunnon voilla ja ripottele huolellisesti huuhdellut quinoa -suurimot vuoan pohjalle. Kaada perään pehmennyt kaali-sipuliseos nesteineen. Lisää jauheliha ja sekoittele. Kaada pinnalle kookoskermaa, vaahterasiirappia ja lisää muutama nokare voita. Anna kypsyä uunissa, 175-200 asteessa noin tunnin verran. Anna vetäytyä.

    Vinkki pitkäpinnaisemmille; mitä kauemmin ja mitä miedommalla lämmöllä laatikon malttaa kypsentää, sen parempaa! Parasta kuitenkin seuraavana päivänä pannulla lämmitettynä =)

    Kategoriointi on hieman haastavaa, koska osa paleosuuntauksista pitää quinoaa sallittuna ja osa ei (elimistölle mahdollisesti haitalliset proteiinit + saponiinit). Itse pistän sen viljattomana pinaatin ja punajuuren sukulaisena ja gluteiinittomana vaihtoehtona tässä vaiheessa täyspaleon piikkiin. Sanomattakin selvää lienee, että vaahterasiirapilla maustettu kaalilaatikko ei putoa paleoon. Mutta antaa kivan säväyksen ;)

    P.S. Kaalilaatikon voinee valmistaa hyvin myös ilman jyviä. En ole kokeillut, mutta uskoisin, että ihan hyvää tulee kunhan ei läträä liian nesteen kanssa.

  • Lisää mehevää jauhelihaa

    Ei mitään uutta Paleokeittiössä. Joten tarjoillaan lisää vanhaa mehevää. Mehevää jauhelihapihviä nimittäin. Tuplana tällä kertaa. Jokunen viikko sitten.

    Tältä se näytti. Mehevien manaus.

    Punasipulin ja paprikan kuullotus. Olisiko ollut 1 paprika, 2 ja puoli sipulia. Jauhelihaa 800 grammaa. Herefordin pihvilihaa. Oli niin nättejä kuutioita, että oli ihan pakko tallentaa. Miksi muiden veitset leikkaa aina kauniimmin kuin oma?!

    Pihvien pyörittelyä. Ammattitaidolla! Yeah right… mutta joo, tavallaan. Kyllähän pihvien pyörittelykin visuaalista silmää kaipaa! Ihan mutulla meni tämä satsi. Tavallisesti keittiövaaka auttaa. Neuroottinenko? Voi olla. Todennäköisesti. Mutta kutsukaa mieluummin ihan vaan esteetikoksi ;)

    Kauniita tuli <3. Jep, artisti rakastuu aina omiin luomuksiina. Eikä siksi kestä kritiikkiä. Tai joutuu sen ainakin kera kyynelten nielemään. Nähty, koettu, eletty! Kasvettu.

    Ja hyviä! Meheviä. Ja maukkaita. Salaatti kruunaa! Pihvin kuin pihvin. Näinä päivinä.. kaiken.

    P.S. Ihan noita kaikkia kolmea pihviä en optimismista huolimatta kerralla jaksanut. Mutta kaks ja puol sentäs! Tai ainakin kaksi… 200 g puhdasta pihviä! Tai ainakin 160. Lihaa luolamieskin söis! Jos vaan kiinni sais.

  • Ei upee, mutta nopee – Välimeren jauhelihakastike

    Pikainen reseptipäivitys kaikille pikakokkausta suosiville! Ei ehkä maailman upein postaus tai spagettikastike, mutta aika lähellä maailman nopeinta. Oli niin nopee, ettei kuvaakaan ehtinyt räpsiä, mutta trust me, kyllä se spagettikastikkeelta näyttää. Ja maistuu. Paremmalta ;)

    Pika-ainekset yhdelle

    • puoli pussia ”Välimeren rottatuilea”
    • 100 g melko vanhaa, kypsää jauhelihaa (valmiiksi maustettu Himalajan suolalla ja pippureilla)
    • paistamiseen tuttu juttu kookosöljy
    • kruunuksi iso ruokalusikallinen Creme Bonjour Cuisine valkosipuli ja yrtit (ei yksi rkl tapa, kahdesta en mene takuuseen)

    Pikavalmistus

    1. Kookosöljy kuumenevalle pannulle.
    2. Perään ”rottatuile”; heiluttele ja kypsyttele ehkä 5 min…
    3. Mukaan valmisjauheliha; lämmittele.
    4. Päälle CBC -tahna; sekoittele.
    5. Kaada lautaselle, pistä pikana poskeen ja nauti spagettikastiketta ilman spagettia. Toimii! Myös aamupalana =)

    Harvoin valitsen valmiskastikkeellisia pakastevihanneksia, mutta nyt oli pakko. Ei ollut marketilla muuta tarjottavaa. Tai oli, mutta tätäkin huonompia vaihtoehtoja. Kastike voittaa potaatin ja nuudelin mennen tullen! CBC:kaan ei ollut omasta ostoskorista. Omasta jääkaapista kyllä. Kermaahan se vaan on. Maustettua. Oliko tämä puolustuspuheenvuoro? Oli.

  • Mehevät jauhelihapihvit


    Pitkästä aikaa reseptipostausta. Tai ylipäätään mitään postausta. Feisbuukki toimii nopeammin ;). Mutta on huono väline reseptien jakoon. On tässä muutakin tullut alkutalven mittaan kokkailtua, mm. aivan loistavaa paneroitua kampelafilettä. Aika vaan on ollut kortilla. Tai jaksaminen. Tai viitsiminen. Selityksiä, I know.. hah hah! Whåtever! Tänään, tässä ja nyt kuitenkin mehevät jauhelihapihvit paleo tyyliin! Tällä kertaa vaistojen viemänä kaappien antimista ja ihan omasta päästä.

    Ainekset

    • ~400 g luomujauhelihaa (kukin käyttäköön sitä minkä parhaaksi kokee, itsellä Herefordin pihvilihaa vielä pakkasesta)
    • ~0,5 dl kookosmaitoa tai -kermaa
    • ~0,5 dl mantelijauhoa
    • 1 luomumuna
    • tuoretta persiljaa
    • sipulia maun mukaan
    • tuoretta paprikaa maun mukaan (~1/4 paprika meni tänään)
    • Himalajan suolaa
    • maustepippuria
    • chilimaustesekoitusta

    Näin se käy!

    Tumpelommaltakin… ;)

    1. Sekoita kookosmaito tai -kerma mantelijauhojen kanssa. Anna turvota hetki.
    2. Lisää silputtu persilja, muna ja mausteet. Sekoita.
    3. Kuullota pieneksi kuutioitu paprika ja sipuli pannulla.
    4. Lisää seokseen jauheliha sekä pannulla pehmennyt sipuli-paprika -seos.
    5. Vaivaa taikina tasaiseksi. Joo, ällöhommaa, mutta somebody`s gotta do it!
    6. Pyöräytä kostutetuissa käsissä isot lihapullat, jotka painelet pihveiksi. Koolla ei ole väliä. Toinen tykkää isommista. Minä väänsin 10 pientä, 60-65 grammasia, joita syö kivasti kolme kerralla. Ei lopu heti kesken.
    7. Ruskista pihvelöt molemmin puolin pannulla.
    8. Siirrä pannulta uunipellille ja uuniin pariksikymmeneksi minuutiksi pariinsataan asteeseen kypsymään.
    9. B-Eat it! Höyrytettyjen tai soseutettujen kasvisten kanssa. Mun lemppari on kukkakaali-parsakaalikombo. Yleensä höyrytettynä ja suolattuna. Valkosipulimajoneesin kera. Koska olen edelleen laiska ja nähnyt jo riittämiin vaivaa piffien pyöräyttämisessä.

  • Jauheliha-munakoisovuoka

    Alkuperäisen reseptin bongasin maanmainiosta Monkeyfood -blogista, josta löytyy monta muutakin kokeilemisen arvoista paleo -reseptiä. Tämä päätyi omalle lautaselleni, koska Monkeyfoodin Ylimuuli Mukkelis mainosti kyseistä ruokaa kauan kaipaamani lihamakaronilaatikon nimissä. Makaronit ja pastat eivät luonnollisesti tule kysymykseenkään, joten olipa oiva idea korvata nämä vehnäjauhohötöt oikealla vihanneksella! Vai hedelmäkö se munakoiso oli… Ei siitä aivan makaronilaatikkoa tullut, mutta close enough! Ja tosiaan ketsuppi olisi kruunannut koko komeuden, mutta sitäpä ei ole tässä huushollissa enää aikoihin näkynyt.

    Ainekset

    • ~400 g naudan jauhelihaa (luomu)
    • sipulikuutioita (pakaste)
    • ~500 g munakoisoa
    • 4 luomumunaa
    • 1 dl kookosmaitoa
    • Himalajan suolaa ja pippuria
    • kookosöljyä vuokaan
    • (mantelijauhoa)

    Valmistus

    • kuullota sipuli ja ruskista jauheliha (mausta)
    • kuutioi munakoiso (itketä, jos et ole yhtä laiska kuin minä)
    • valmista munamaito (munat, kookosmaito ja mausteet)
    • voitele vuoka
    • heitä munakoisot vuokaan
    • lisää jauheliha-sipuliseos ja hämmennä hieman
    • lisää munamaito
    • ripottele halutessasi päälle hieman mantelijauhoa
    • paista ~30-40 minuuttia 200 asteessa
    • anna vetäytyä hetki ja nauti!

    Monkeyfoodin ohjeesta poiketen en käyttänyt kookosjauhoa. Koska sitä ei ollut. Eikä mielestäni loppujen lopuksi edes tarvittu. Jotain jäi vuoka kaipaamaan… Ensi kerralla kokeilen heittää muutamat vuohenjuustosiivut vielä päälle :)

  • Itämainen jauhelihapannu

     

    Vihannespakasteet ovat ruokateollisuuden oiva keksintö paleo -diggarille. Ovat aina saatavilla (jos on muistanut täyttää pakastimen) ja valmistuvat nopeasti. Valikoimaakin riittää… vai riittääkö? Valitettavan moni vaihtoehto sisältää perunaa tai papuja. Niin myös tämän päivän ”Pimp my Pöperö”, mutta eipä taas tartuta sivuseikkoihin! ;)

    Perjantai -illan kunniaksi päätin oikein kokata! Tuttuun tapaan nopeaa, helppoa ja yksinkertaista. Asioita, joista en tingi. Käytännössä kokkaus tarkoitti peruspöperön tuunausta. Pakastevihanneksiin saa mukavasti vaihtelua kun viitsii hieman pilkkoa. Ja paistaa. Not too much asked! Resepti puhuu enemmän kuin tuhat väsynyttä sanaa, joten punainen lanka jääköön tällä kertaa lukijan löydettäväksi. Here it comes! Perjantain luksusillallinen lähes-melkein paleo -style!

    Itämainen jauhelihapannu

    (1 luolaemännän annos)

    Perusainekset

    • puoli pussia Itämaisia wok -vihanneksia (papuineen..)
    • 100 g eilen valmiiksi paistettua naudan paistijauhelihaa
    • kookosöljyä paistamiseen
    • himalajan suolaa ja pippuria maustamiseen

    Tuunausainekset

    • puolikas kuutioitu tuore paprika
    • 1 pilkottu tuore ananasviipale
    • 2 rkl Creme Bonjour Cuisineen laatua Valkosipuli ja yrtit (paleohifistelijä käyttää tietysti kookoskermaa, aitoa valkosipulia ja oikeita yrttejä)
    • mustia oliiviviipaleita
    • cayenne -pippuria

    Lisuke

    • munakokkeli
      • 1 kokonainen kananmuna
      • 1 valkuainen
      • kookoskermaa
      • pippurisekoitusta ja himalajan suolaa

    Ja näin se syntyi…

    1. Paista paprikakuutioita kookosöljyssä uitetussa pannussa.
    2. Lisää ananaspalat mukaan soppaan.
    3. Päästä pakastevihannekset pussista pannulle lämmittelmään.
    4. Lisää messiin valmis jauheliha.
    5. Mausta suolalla ja tuoreella pippurirouheella.
    6. Tulistuta cayennella.
    7. Säästä sähköä ja sammuta levy.
    8. Pyöräytä sekaan ranskalainen kermavalmiste.
    9. Viimeistele oliiveilla.
    10. Vapauta pannu munakokkelin valmistusta varten.
    11. Lisää valmiiksi sekoitettu munamassa ja liikuttele vaikka kakkulapiolla ellei parempaa työkalua löydy. Tässä vaiheessa kannattaa myös käyttää sähköä.
    12. Kaada kokkelit pöperöä täynnä olevan syvän lautasen huipulle ja nauti raa`asti haarukalla.

    Perjantai -illan luksusfiiliksen takaa vielä pieni lasillinen syvänpunaista Merlotia =)

    Ellei punainen lanka vielä Merlotin myötä syttynyt loistamaan, niin paljastettakoon koko juoni. Pimp your Pöperö lisäämällä rohkeasti peruspöperön sekaan vähän kaikkea mitä kaapista löytyy. Koe kokkauksen ilo ja huku uusiin makunautintoihin! Ei ole elämä tylsää ei! Etenkään perjantai -iltana. Tästä se lähtee… viikonloppu!