Paleokeittiön ulkoasua uudistetaan parhaillaan.
Sivuston sisältö on käytettävissä, mutta näkymissä voi esiintyä tilapäisiä poikkeamia. Kiitos kärsivällisyydestä!

Avainsana: lammas

  • Lauhkeaa lammasta kera keväisten lisukkeiden

    Lauhkeaa lammasta kera keväisten lisukkeiden

    Paleokeittiön pääsiäispidot jatkuvat! Perinteisimmissä merkeissä.

    Kun aloin pääsiäisruokailuja pohtimaan, niin oli aika selvää, että pääosassa olisi lammas. Tai ei oikeastaan ollut. Selvää. Koska lammas on jäänyt emännälle valitettavan vieraaksi. Kerran olen karitsan sisäfileet pannulla paistanut ja yhden taginen tulille laittanut… Mutta noin yleisesti ottaen lammas taitaa olla kalan ohella se tunnetuin raaka-aine suomalaistenkin pääsiäispöydässä.

    Olen äärimmäisen onnellinen, että uskaltauduin karitsan takajalkaan tarttumaan. Sekään ei ollut aivan päivänselvää, sillä useimmiten valmistan lihat fileestä, paistista tai jauhetusta. Joskus muustakin, mutta nyt ensimmäistä kertaa luullisesta lihasta. Vaikka ravitsemuksellisesti ja maunkin puolesta lihat kannattaa kattilaan luiden kera heittää.

    Melkein tartuin tälläkin kertaa paistilihaan. Reinin Lihan ystävällinen ja avulias henkilökunta kuitenkin onnistui keikauttamaan emännän pään luomupotkan puolelle.

    Edelleen mielissä elää mielikuva villasukalle maistuvasta lampaanlihasta. Voin vakuuttaa, että nykylammas ei maistu villalle. Käsitys lienee peräisin jostain ammoisista ajoista, jolloin pataan joutuivat lähinnä vanhat lampaat. Nykyään myynnissä oleva lampaanliha on useimmiten karitsaa. Nuori, noin vuoden ikäinen villakerä on maultaan vanhaa lammasta miedompaa. Liha on pehmeämpää ja vähärasvaisempaa.

    Paleokeittiön potkat toimitti ainakin pääkaupunkiseudulla arvostettu ja laadukkaan lihan toimittajana tunnettu, pitkän linjan perheyritys Reinin Liha, jonka päätuote on juurikin kotimainen karitsa. Suurin osa Reinin karitsanlihasta kasvaa Ahvenanmaalla.

    Oli myös ilahduttavaa kuulla, että vaikka tehotuotetusta lampaasta ei Suomessa oikein voidakaan puhua, niin Reinin Lihan tuotannosta on peräti noin puolet luomutuotettua lihaa. Luomupotkaa päätyi emännänkin pöytään. Pehmeäksi haudutettu karitsanpotka oli kyllä parasta kasvatettua lihaa pitkään aikaan. Eikä näkynyt villasta vilaustakaan!

    Minä pääsin poimimaan potkat pikaisesti Sörkan Teurastamolta, Reinin Lihan kiireisestä lihaleikkaamosta. Pääsiäisen sesonkina kun pistetään lammasta paloiksi oikein olan takaa.

    Reinin Liha toimittaa kuitenkin lihaa ympäri Suomen maan, joten muutkin kuin pääkaupungin asukit pääsevät nauttimaan Reinin maukkaasta pääsiäislampaasta. Laajin valikoima löytynee yrityksen omasta myymälästä, Hakaniemen kauppahallista. Muualla maassa Reinin lihan perään kannattaa kysellä esim. K-ryhmän marketeista tai Stockmannin Herkuista.

    Pääsiäisen suosituimpia artikkeleita ovat potkan ohella lampaanviulu, -kare ja -paahtopaisti. Filettäkin menee. Eli jos potka ei oikein potki, niin valinnanvaraa löytyy. Jos helpolla haluaa päästä, niin kannattaa tsekata valmiiksi maustetut, vain kypsennystä vailla olevat vaihtoehdot.

    Vaikka suurin osa lampaasti nautitaan Suomessa pääsiäisenä, niin ei näin hyvää ja helppoa raaka-ainetta kannata vain pääsiäispöytään säästellä. Ravintolat tarjoavat lammasruokia jo aika mukavasti ympäri vuoden, mutta kyllä sitä sopii ihan arkipöytäänkin pistää. Itse olen viimeisen puolen vuoden aikana kunnostautunut aika hyvin riistan osalta, mutta nyt lähtevät Paleokeittiössä myös lammasmarkkinat käyntiin! Monipuolisuus ei koske vain kasviksia ;)

    Pääsiäispotkat syntyvät helposti. Joskin kypsennys ottaa useamman tunnin, mutta kun lihat saa uuniin, niin siellä ne kypsyvät ihan itsekseen ja odotusajan voi käyttää muuhun puuhastelun.

    UUNISSA HAUDUTETTU KARITSANPOTKA

    4 annosta (1 potka/ruokailija)

    • 4 Reinin Lihan luomu karitsanpotkaa
    • suolaa ja mustapippurirouhetta
    • reilusti voita tai öljyä ruskistamiseen
    • 2 keskikokoista sipulia paloiteltuna
    • 4 porkkanaa paloiteltuna
    • 3 sellerinvartta paloiteltuna
    • 6 kokonaista valkosipulikynttä
    • 1 laakerinlehti
    • 1 rosmariininoksa
    • tuoretta timjamia
    • 3 rkl tomaattipyrettä
    • 1/ 2 l lihalientä (esim. Puljonki)
    • 2,5 dl Pares Baltan Savia Viva Familia Tinto A:ta tai muuta kuivaa punaviiniä
    1. Mausta karitsanpotkat suolalla ja rouhitulla mustapippurilla. Hiero mausteet potkien pintaan. Anna maustua sillä aikaa kun paloittelet kasvikset.
    2. Kuori ja paloittele kasvikset valmiiksi.
    3. Paista potkat kuumalla pannulla voissa tai öljyssä käännellen niin, että lihan pinta sulkeutuu ja potkat saavat hieman väriä.
    4. Siirrä potkat kannelliseen pataan. Lisää liemi, punaviini, kasvikset ja yrtit.
    5. Hauduta kypsiksi 175 asteisessa uunissa reilut 3 tuntia. Valele liemen yläpuolelle jääneitä potkanosia välillä ja käännä potkat kerran tai pari kypsennyksen aikana. Tarkista myös suolan ja pippurin määrä, ja lisää tarvittaessa.
    6. Siirrä valmiit potkat tarjoilulautaselle.

    Paistolientä voi tarvittaessa annostella lautaselle sellaisenaan tai siitä voi keitellä kokoon kastikkeen. Joskin mehevä liha ei mun mielestä kastiketta kaipaa.

    Nimesin pääsiäislampaan lauhkeaksi ja sitä se monessa mielessä olikin; tuttuja perusraaka-aineita, eikä yletöntä mausteilla kikkailua. Jos oli lauhkeaa maku, niin sitä oli myös liha; pehmeää, ihanan mehevää ja helposti luusta irtoavaa. Potkia voi halutessa siistiä esim. kalvojen osalta jo etukäteen. Helpoiten homma hoituu kuitenkin lautasella, jossa kypsästä lihasta on kätevä erotella osat, joita ei suuhun halua.

    Lampaan myötä vaihtui viinin väri valkoisesta punaiseen. Lasissa edelleen espanjalaisen Pares Baltan biodynaamista luomutuotantoa, nyt Savia Viva Familia Tinto A:n muodossa.

    Monikäyttöinen, maultaan pehmeä ja hedelmäinen sekä kevyesti mausteinen Tinto A passasi pitkään, pehmeäksi haudutetun karitsanpotkan kanssa mainiosti. Toimii myös muiden pitkään kypsytettyjen lihojen, esim. possun kaverina.

    Pullon takaetiketissä on muuten mukava, pieni tarina ”Special feelings for Finland”. Lukaisepa se!

    Riedelin kauniit Veritas -sarjan samppanjalasit oli korjattu jo aiemmin pois ja nyt saivat myös saman sarjan viognier/chardonnay -lasit väistyä isomman ja pikkaisen pulleamman Old World Syrah -lasien tieltä. Nämä lienevät ainakin emännän silmään muotoilultaan Veritas -sarjan näteimmät punaviinilasit.

    Lisukkeiden osalta lähti homma vähän lapasesta. Etukäteen tuntui hyvältä idealta laittaa useampaakin sorttia väreiltä keväistä kasvista pöytään, mutta jo pöydässä totesin, että yksinkertainen, kevyt ja raikkaan rapsakka ruusukaalinlehdistä koottu salaatti riittää mainiosti.

    RAIKAS RUUSUKAALINLEHTISALAATTI TIMJAMIVINAIGRETTELLA

    4 annosta

    • 600 g ruusukaaleja
    • 1 punasipuli ohueksi siivutettuna
    • 1½ – 2 rkl balsamiviinietikkaa
    • 3 rkl (saksan)pähkinäöljyä
    • 2 tl tuoreita timjaminlehtiä
    • suolaa ja rouhittua mustapippuria
    1. Sekoita öljy, viinietikka, timjaminlehdet, suola ja rouhittu mustapippuri vinaigrettiksi. Anna maustua sillä aikaa kun esivalmistelet salaatin.
    2. Leikkaa ruusukaalien tyvi ja irroita isommat lehdet. Säästä ”sydämet” muuta käyttöä varten, esim. voissa pannulla kypsennettäväksi.
    3. Siivuta punasipuli ohuiksi puolirenkaiksi. Sekoita ruusukaalinlehtien sekaan.
    4. Kaada kastike salaatin joukkoon, sekoita kevyesti ja tarjoile.

    Ruusukaalinlehtisalaatin lisäksi paistoin potkien kylkeen hunajalla ja timjamilla maustetetut porkkanat sekä surautin sileäksi värinsä puolesta mainiosti pääsiäiseen sopivan keltajuurisoseen. Ehkä näitä vaihtoehtoja on kuitenkin hyvä juhlapöydässä olla. Joku saattaa kaivata hieman tuhdimpaakin lisuketta lautaselle. Etenkin, jos alla ei ole kahta alkuruokaa ;)

    SAMETTINEN KELTAJUURIPYREE

    4 annosta

    • ~500 g keltajuuria
    • 1 sipuli
    • 1 valkosipuli
    • kuohu- tai kookoskermaa
    • 1-2 rkl sitruunamehua
    • maun mukaan suolaa ja ripaus jauhettua valkopippuria sekä muskottipähkinää
    • tarvittaessa kurkumaa värjäykseen
    • kuullottamiseen kirkastettua voita tai kookosöljyä
    1. Kuori ja paloittele sipuli, valkosipuli ja keltajuuri. Kuullota sipuli sopivassa kattilassa. Lisää kattilaan valkosipuli, kun sipuli alkaa pehmenemään. Jatka kuullostusta hetken aikaa. Lisää lopuksi keltajuuret ja jatka kuullottamista sekoittaen.
    2. Lisää kattilaan vettä niin, että keltajuuret peittyvät juuri ja juuri. Mausta suolalla. Kiehauta ja jätä kannen alle kiehumaan miedolla lämmöllä, kunnes keltajuuret ovat pehmeitä.
    3. Kaada pois ylimääräinen neste. Siirrä keltajuuret ja sipulit tehosekoittimeen. Lisää hieman kermaa ja surauta sileäksi. Lisää kermaa sopivan koostumuksen aikaansaamiseksi.
    4. Mausta suolalla, valkopippurilla ja muskottipähkinällä. Jos haluat pyreestä keltaisemman, niin lisää kurkumaa.

    HUNAJAISET TIMJAMIPORKKANAT

    4 annosta

    • ~400 g (eri värisiä) porkkanoita kuorittuna ja paloiteltuna
    • voita
    • 1 tl hunajaa
    • tuoretta timjamia
    • suolaa ja rouhittua mustapippuria maustamiseen
    1. Esikeitä paloitellut porkkanat vähäisessä, suolalla maustetussa vedessä reilut 5 minuuttia. Valuta ja siirrä porkkanat pannulle voin ja timjaminoksien kanssa. Uuden sadon porkkanat kypsyvät pikaisesti myös ilman esikeittämistä.
    2. Kypsennä porkkanoita pannulla kunnes ovat pehmenneet niin, että purutuntumaa on vielä jäljellä.
    3. Mausta hunajalla, suolalla ja mustapippurilla. Poista timjamin varret ja siirrä tarjoiluastiaan.

    Katso myös muut Paleokeittiön Hyvän mielen pääsiäispöydän reseptit!

    Lauhkeaa ja leppoisaa pääsiäisen odotusta Sinulle!

    Kaupallinen yhteistyö; liha Reinin Liha, viinit Norex Selected Brands, lasit Decanter,
kukat Kirkkonummen Kukka. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

    UNIQ CONTENT Yksilöllistä sisällöntuotantoa ja -hallintaa yrityksesi tarpeisiin.

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Hyvän mielen pääsiäispöytä

    Hyvän mielen pääsiäispöytä

    EDIT 7.4.2017:

    Poimi Paleokeittiön Hyvän mielen pääsiäispöydän reseptit!

    Pääsiäinen tulee! Saa tulla. Koska ainakin emäntä on tänä vuonna ajoissa liikkeellä ja kerrankin valmis. Pääsiäisruoat on testattu ja reseptit ylös kirjattu. Ensi viikolla kirjailen pääsiäispöydän antimet valmistusohjeineen sivustolle sinunkin iloksesi ja inspiraatioksesi. Mutta nyt jo hieman esimakua tämän vuoden pääsiäiskattauksesta näin menuun muodossa.

    Paleokeittiön pääsiäispöytä mallia 2017, olkaa hyvät!

    Nyt on aika pikaisaa ja helppoa KotiGourmeta tarjolla. Ei liian fancya, mutta kuitenkin vähän jotain muuta kuin ihan tavan arkiruokaa. Inspiroidu tai sovella, toteuta koko menu tai tarjoa parhaat päältä. Mutta ennen kaikkea vietä rento ja maukas pääsiäinen. Kunhan tässä sinne saakka päästään…

    Nimesin kattauksen ”Hyvän mielen pääsiäismenuksi”. Perimmäinen ajatus nimen taustalla löytyy hyvistä, aidoista raaka-aineista ja maukkaasta kotikokkauksesta. Reseptit ovat tuttua Paleokeittiö -juttua eli täysin viljattomia ja sokerittomia sekä melko maidottomia, mutta äärettömän herkullisia! Tietysti. Kuka sitä huonoa ruokaa laittaisi. Ainakaan pääsiäisenä ;)

    Eihän tästä kokonaisuudesta voi muuta kokoon keittää kuin hyvän mielen! On tuoreita raaka-aineita, keveyttä ja raikkaita makuja. Palan painikkeeksi biodynaamisesti tuotettuja viinejä ja jälkkäriksi raakaa makeaa. Keho kiittää ja mieli pysyy virkeänä, kun vatsa ei pingota ja tietää nauttineensa aitoa, ravitsevaa juhlaruokaa vailla vilja- tai sokeripöhöä. Tai kolkuttavaa omatuntoa ;)

    Mutta ensi viikkoon, ensi viikkoon… Silloin paneudutaan paremmin pääsiäisen reseptiikkaan.

    Hyvää mieltä ja pirteää pääsiäisen odotusta!

    Pääsiäismenussa mukana Reinin Liha, Four Seasons Fish, Norex Selected Brands, Kirkkonummen Kukka ja
Decanter. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

    UNIQ CONTENT Yksilöllistä sisällöntuotantoa ja -hallintaa yrityksesi tarpeisiin.

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Lempeä lammastagine kurpitsalla

    Lempeä lammastagine kurpitsalla

    Reilu vuosi sitten lampaat löysivät ensimmäistä kertaa polkunsa Paleokeittiöön. Ja reilu vuosi piti odotella lampaita uudelleen saapuviksi. En oikein tiedä miksi, mutta edelleen lammas tuntuu hieman vieraalta raaka-aineelta. Siitäkin huolimatta, että ensimmäinen kokeilu oli oikein onnistunut. Ja tämä toinen, se vasta onnistunut olikin! Jos olet lammasfoobikko, kuten äitini ;), niin aloita tästä.

    Paleokeittiössä tarjoillaan tämän viikon pääruokana mausteista ja mukavasti lämmittävää, mureaa marokkolaista eli lammastaginea. Koska en omista oikeaa, aitoa taginepataa, niin tätäkin ruokalajia pitäisi kaiketi kutsua ihan vaan suoraan suomalaisittain lammaspadaksi. Mutta lammaspata ei kerro mielestäni yhtään, mistä tässä padassa on kyse! Ja siksi käytän häikäilemättömästi hyväkseni taginea. Suomalaisella ja pohjois-afrikkalaisella lammaspadalla kun on vissi ero. Sen eron maistaa! Isosti!

    Koska kerta oli ensimmäinen, niin googlailin vinon pinon reseptejä läpi. Lopulta päädyin ottamaan yhtä sieltä ja toista täältä. Loput sovelsin omasta päästä. Mausteiden suhteen mentiin maistamalla ja lisäämällä matkan varrella vähän sitä ja enemmän tätä, joten pyydän suhtautumaan reseptissä esiintyviin maustemittoihin avoimin mielin. Perusmaustaminen sujunee näillä määrillä kyllä, mutta luota omaan makumaailmaasi ja maustekaapin sisältöön.

    Tuttuun Paleokeittiö -tyyliin kyse on jälleen helposta ja nopeasta arki- tai miksei juhlaruoastakin. Pitkää raaka-aineiden listaa ei siis kannata pelästyä. Eikä sitä helposti yli vuorokauden mittaiseksi venyvää valmistusta, sillä se on pääasiassa odottelua. Valmistusvaiheet sinänsä ovat lyhyitä ja ytimekkäitä. Lopputulos palkitsee odottelun takuuvarmasti.

    En tiedä, mikä siinä on, mutta jotain maagista näissä pitkään, miedolla lämmöllä haudutetuissa ruoissa piilee. Yritin miettiä, kuinka tuota maagisuutta kuvaisin, mutta tehtävä ei ollutkaan aivan yksinkertainen. Sen täytyy olla se extralämpö! Mausteet tuovat toki oman lämpönsä, mutta kyllä kyse on jostain enemmästä. Olenko ainoa, jonka mielestä tunteja haudutettu ruoka antaa vielä vähän enemmän? Se vaan on jotenkin kotoisampaa, lempeämpää, mukavampaa, lohdullisempaa ja… lämpimämpää! Ei kuumaa pikaruokaa vaan kärsivällisesti kypsyteltyä comfort foodia. Paljon, puhdasta rakkautta! Ja ei, lohturuoka ei nyt sovi tähän(kään).

    Kuvien kautta ohjeisiin! Kerrankin sain valmistettua ruokaa vielä valoisaan aikaan, joten kuviakin tuli eilen päivänvalossa napsittua hieman tavallista enemmän. Tosin ruoan valmistuttua oli jo pilkkosen pimeää, ja vieläkin pimeämpää oli ennen kuin sain lampaat kurpitsoineen lautaselle. Onnea on toimiva kirkasvalolamppu.

    Lempeän lammastaginen valmistus alkoi jo edellisenä iltana mausteseoksen valmistamisesta, karitsanpaistien pilkkomisesta ja paistipalojen maustamisesta. Odottelivat kiltisti yön yli jääkaapissa, jossa kävin niitä välillä vähän veivaamassa.

    MAROKKOLAINEN LAMMASTAGINE KURPITSALLA

    Maustesekoitus

    • 1/2 tl cayennepippuria
    • 1 tl rouhittua mustapippuria
    • reilu 2 tl paprikajauhetta
    • reilu 1/2  rkl kurkumaa (taisi mennä vähän enemmänkin, koska kurkuma on cool!)
    • 1 tl kanelia
    • 1/2 tl juustokuminaa
    • 1/2 tl kardemummaa
    • 1/4 tl jauhettua neilikkaa
    • 1/4 jauhettua korianteria
    • reilu 1 tl himalajansuolaa
    • hippunen sahramia (kyllä, ihan tätä varten ostin tätä maailman kalleinta maustetta!)
    • ~1,5 cm pala tuoretta inkivääriä raastettuna tai pilkottuna (tai pari tl inkiväärijauhetta)
    • 2 rkl oliiviöljyä
    1. Annostele kaikki kuivat mausteet pieneen astiaan ja sekoita hyvin. Käytä noin puolet mausteseoksesta paistipalojen esimaustamiseen.
    2. Lisää maustamispussiin/-astiaan lihojen lisäksi myös pilkottu inkivääri sekä pari lusikallista oliivi- tai muuta sopivaa öljyä.
    3. Anna maustua jääkaapissa yön yli tai ainakin ~8 tuntia.

    Varsinainen valmistusprosessi alkoi luonnollisesti esivalmisteluista, jotka olivat lähinnä pilkkomista ja paistamista. Ensin pistin kurpitsan ja porkkanat paloiksi.

    Sen jälkeen siirryin silppuamaan sipuleita.

    Josta jatkoin jokseenkin jouluiseen kuivahedelmä-mantelilastusekoitukseen.

    Vielä purkki murskattuja tomaatteja auki, ja siitä sulavasti lieden ääreen pikaista paistopintaa lihoihin ja esikypsyttelyä muihin.

    Muut ainekset

    • ~500-600 g karitsanpaistia
    • 1 sipuli
    • 3 valkosipulikynttä
    • pari porkkanaa
    • 1 pieni myskikurpitsa
    • 1 prk tomaattimurskaa (400 g)
    • 1 luomusitruunan kuori raastettuna
    • ~10 kuivattua aprikoosia
    • ~5 kuivattua taatelia
    • ~30-50 g rusinoita (mieluiten vaaleita)
    • ~30-50 g mantelilastuja
    • ~3-5 dl kana- tai lihalientä
    • suolaa maun mukaan
    • kookosöljyä kuullottamiseen
    • tarjoiluun tuoretta korianteria tai persiljaa sekä granaattiomenan siemeniä
    1. Paloittele karitsanpaistit sopiviksi paloiksi, laita esim. paistopussiin kera oliiviöljyn ja mausteseoksen. Anna maustua jääkaapissa yön yli. Ks. mausteseoksen valmistus ylempää.
    2. Ota maustunut liha lämpiämään huoneenlämpöön noin tuntia ennen pannulle päätymistä. Voit sillä aikaa hoitaa muut esivalmistelut ja virittää uunin 150 asteeseen.
    3. Kuori ja pilko porkkanat ja kurpitsa.
    4. Silpu sipuli ja valkosipulinkynnet.
    5. Annostele puolitetut aprikoosit, pilkotut taatelit, rusinat sekä mantelilastut.
    6. Paista lihat parissa erässä pikaisesti kuumalla pannulla, jotta paistipalojen pinta sulkeutuu. Siirrä pataan tai muuhun uuninkestävään astiaan. Kaada pannulle lopuksi osa kanaliemestä, jotta saat kaikki maut irti pannun pinnasta ja mukaan uuniin. Eli kaada pannulla käytetty liemi lihojen kaveriksi pataan.
    7. Kuullota sipulisilppua kookosöljyssä noin viitisen minuuttia pannulla. Lisää joukkoon loput kuivamausteseoksesta ja jatka kuullottamista.
    8. Lisää sipulien joukkoon myös porkkanat ja kurpitsat. Jatka kuullottamista ja kääntelyä.
    9. Kippaa kasvikset lihojen kaveriksi pataan, sekoita ja puhdista jälleen pannu kanaliemellä.
    10. Kaada pannulle lopuksi tomaattimurska. Anna lämmetä sekoitellen ja lisää joukkoon kuivahedelmäseos sekä raastettu sitruunankuori. Lisää hieman suolaa sekä loput mahdollisesti jäljellä olevasta kanaliemestä. Itse käytin kanalientä kaikkiaan ehkä sen kolmisen desiä. Enemmän olisi nestettä voinut olla, sillä pata pääsi hieman kuivahtamaan uunissa. Mutta kuten kuvasta näkyy, niin pataan ei mahtunut enää milliäkään lisää nestettä.
    11. Kaada kiehahtanut tomaattiliemi hedelmineen pataan ja sekoita.
    12. Hauduta uunissa kypsäksi noin 2-2,5 tuntia, kunnes liha on haarukkaan hajoavan mureaa.
    13. Tarkista maku! Lisää tarvittaessa suolaa ja/tai muita mausteita. Suolaa sain lisätä aika reippaalla kädellä. Mahtoiko makeat pistää suolat suuhun?
    14. Viimeistele tuoreella korianterilla tai persiljalla sekä granaattiomenan siemenillä, jotka tuovat kivasti kaivattua hapokkuutta pataan.

    Yläkuvassa matkalla pitkähkölle matkalle uuniin ja alla valmiina lautasella. Muutamia kertoja kävin pataa paistoaikana kääntelemässä, mutta muuten sai aika rauhassa uunin lämmössä kypsyä ja köllötellä.

    Ja mikä parhainta, tätä herkkua riittää ainakin puoleen viikkoon! Halutessa lammastaginen voin tarjoilla myös riisin kera, mutta kurpitsa ajaa kyllä hyvin riisin virkaa ja sillä silmällä mukaan kurpitsan ja porkkanaa lykkäsinkin. Sopii siis aivan mainiosti tiukemmillekin paleoisteille =)

    Ja kuten facebookin puolella jo totesinkin, niin kylkeen vielä lasillinen pehmeää punaviiniä ja joulu saa tulla! =D

    Lammasta ja lämpöä alkutalveesi! <3

    P.S. Paleokauppa on vielä vähän vaillinainen, mutta olemme AUKI! Saa tykätä myös facebookissa! Koska kivoja juttuja tulossa ja facebook tietää aina ekana ;)

  • Lauantain uhrilampaat

    Lauantain uhrilampaat

    Viikko sitten lauantaina oli aika tarttua TehoPaleo30 -ryhmän viimeisen viikon haastetehtävään. Mun kohdalla se tarkoitti lammasta pöytään!

    Lampaan- tai karitsanliha on mun suurta herkkua. Jos syön ravintolassa ja listalta jotain maukasta lammasta löytyy, niin valinta osuu mieluummin siihen kuin nautaan. Nauta is so normal! Mutta osin siis siksi, että pidän hyvin valmistetusta lampaasta ja koska en valmista ole valmistanut lammasta kotona.

    Meillä ei ole koskaan kotikotona syöty lammasta. Lampaanliha on purukumia, täynnä ikäviä yllätyksiä ja maistuu villasukilta. Sä olit niin väärässä, Äiti kulta! Jopa kotona valmistettu lammas voi olla täydellisen mureaa ja maistua maukkaalta =)

    Ennen kuin sain lammasta pöytään, piti se ensin metsästää. Lähdin metsälle kohti marketin tuorelihatiskiä. Ei tarttunut pässi pyydykseen siellä.

    Koska valmistin lammasta nyt ensimmäistä kertaa, niin halusin pelata varman päälle. Jotta voisin valmistaa sitä joskus toistekin. Jos eka kerta on karmea kokemus, niin samaan hommaan ei ihan heti lähde uudelleen. Siksipä valitsin uhriksi sisäfileen. Sen kanssa en vaan voisi epäonnistua! Tai ainakin se olisi hippasen hankalampaa ;)

    Marketin lihatiski tarjoili tuoreena vain ulkofilettä, joten se siitä. Ja koska ulkofileellä oli hintaa päälle neljäkymppiä kilolta, niin SE SIITÄ! Jatkoin jahtia pakastealtaalle ja sieltä sain kuin sainkin tähtäimeeni uusi-seelantilaisen lambin. Puoli kiloa sisäfilettä kolmenkymppiä kilolta, kiitos!

    Kotona kohmeinen lammas yön yli jääkaappiin sulattelemaan lihassäikeitä. Aamusta näkyvimpien kalvojen teurastus ja marinadin tekoon. Tuo kalvojen poisto taisi olla tämän keikan haasteellisin vaihe.

    Marinadin sovelsin pienestä, sievästä päästäni periaatteilla jotain happoa, jotain öljyä, vähän minttua ja valkosipulia, suolat ja pippurit siihen päälle. Tämä osio kaipaa hieman tuunausta; vähemmälläkin hapolla olisi selvitty. Fileet pussiin, marinadit sekaan ja taas odoteltiin ehkä 7-8 tuntia.

    MINTTU-VALKOSIPULIMARINADI LAMPAALLE

    • 1 dl oliiviöljyä
    • 1 dl sitruunamehua (ensi kerralla vähempikin riittää ;))
    • 3 mintunvarren lehdet silputtuna
    • 2 valkosipulinkynttä puristettuna
    • rouhittua mustapippuria
    • hippasen himalajan suolaa (varsinainen suolaus vasta paistamisen jälkeen Maldonilla)

    Loppu sujuikin leikiten. Ja valmisteluihin nähden nopsaan. Tuntia ennen h-hetkeä lammaspussi pois jääkaapista huoneenlämpöön lämmittelemään. Ylimääräisten marinadien poisto ja fileiden kuivatus, josta matka jatkui kuumana tirisevälle pannulle. Pari minuuttia paistoa puolin ja toisin, lihat hetkeksi folion alle lepäilemään ja lautaselle.

    I made it! Ylitin itseni ja odotukseni. Kaveriksi rapeita bataattiranskalaisia ja lammasta nassuun seuraavat kolme päivää. Kehtaisin tarjota muillekin =)

  • Karitsat munakaspannulla

    Pääsiäispyhien jälkeen lempeä ja ihana paluu arkeen. Herkuttelu on kivaa kun sitä harvoin tekee. Kivaa on myös herkuttelun jälkeinen muistutus arkisyömisen ihanuudesta. Helppoudesta. Hyvästä olosta. Tai paremmasta vielä tässä vaiheessa.

    Tällä hetkellä ei ole paljonkaan päivitettävää reseptirintamalla. Kevät on korkannut salaattikauden. Joka vuosi sitä jaksaa vaan ihmetellä kuinka vuodenajat vaikuttavat syömiseen. Mielitekoihin. Talven herkut eivät enää maistu. Lihaa on vaikea niellä ja uunikasvikset kauhistuttavat. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin tulevat kuukaudet ahmitaan yksinkertaisesti ja tuoretta. Sitä keho nyt kaipaa. Sitä sille tarjoiltakoon. Ruoanlaitto ei vaadi paljoa mielikuvitusta. Perussalaattiainekset ja kaveriksi jotain proteiinin tynkää. Siinäkään ei ole paljoa valinnanvaraa. Eikä valinnanvaikeutta. Punainen liha tökkii isosti, siipikarja jonkin verran ja feta saa vatsan surulliseksi. Pelkällä kaninruoalla en edes lähtökohtaisesti elä. Valinnanvaikeudesta eloonjäämistaisteluun.

    Pääsiäisen jälkeen alkoivat rääppiäiset. Jääkaappi on pullollaan aitoa, oikeaa Tammisaaren ja Kemiön ”elävää vettä” ja mahlaista viherpirtelöä. JA pääsiäisen ”liharuokia”, joista on vaan päästävä eroon, vaikka ei niin maistuisi eikä mieli tekisi. Pääsi kai pyhien vauhtisokeus yllättämään. Ruokaa riittää armeijan tarpeisiin asti.

    Tuumasta toimeen ja tuhoamaan! Illalla meni kalat. Aamu alkoi karitsan munapaistoksella, jossa…

    • puolitoista valmiiksi kypsennettyä karitsan sisäfilettä
    • 2 munanvalkuaista
    • 1 kokonainen luomumuna
    • luraus luomukermaa (täyspaleo –>korvaa vedellä tai kookoskermalla/-maidolla)
    • mausteeksi suolaa ja pippuria
    • koristeeksi luomumajoneesia (täyspaleo –> jätä pois tai korvaa kotitekoisella avokadomajoneesilla)

    Fileet palasiksi ja pannulle kookosöljyyn paistumaan. Sekaan munakasmassa. Parit pyöräytykset puuhaarukalla. Valmista majoneesilla koristeltavaksi. Vihreät imin suoraan pullosta. Nälkä tyydytetty puoleksi päiväksi ja ensimmäinen tuhoamistehtävä suoritettu. Plain and simple! Ja aurinkoa päälle.  Elämä on!

    Oletko huomannut vuodenaikojen vaikuttavan syömiseesi? Miten? Entä pääsiäisen rääppiäiset? Jäikö räävittävää? Kuinka hankkiudut jäljelle jääneestä eroon?