Pääsiäispyhien jälkeen lempeä ja ihana paluu arkeen. Herkuttelu on kivaa kun sitä harvoin tekee. Kivaa on myös herkuttelun jälkeinen muistutus arkisyömisen ihanuudesta. Helppoudesta. Hyvästä olosta. Tai paremmasta vielä tässä vaiheessa.
Tällä hetkellä ei ole paljonkaan päivitettävää reseptirintamalla. Kevät on korkannut salaattikauden. Joka vuosi sitä jaksaa vaan ihmetellä kuinka vuodenajat vaikuttavat syömiseen. Mielitekoihin. Talven herkut eivät enää maistu. Lihaa on vaikea niellä ja uunikasvikset kauhistuttavat. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin tulevat kuukaudet ahmitaan yksinkertaisesti ja tuoretta. Sitä keho nyt kaipaa. Sitä sille tarjoiltakoon. Ruoanlaitto ei vaadi paljoa mielikuvitusta. Perussalaattiainekset ja kaveriksi jotain proteiinin tynkää. Siinäkään ei ole paljoa valinnanvaraa. Eikä valinnanvaikeutta. Punainen liha tökkii isosti, siipikarja jonkin verran ja feta saa vatsan surulliseksi. Pelkällä kaninruoalla en edes lähtökohtaisesti elä. Valinnanvaikeudesta eloonjäämistaisteluun.
Pääsiäisen jälkeen alkoivat rääppiäiset. Jääkaappi on pullollaan aitoa, oikeaa Tammisaaren ja Kemiön ”elävää vettä” ja mahlaista viherpirtelöä. JA pääsiäisen ”liharuokia”, joista on vaan päästävä eroon, vaikka ei niin maistuisi eikä mieli tekisi. Pääsi kai pyhien vauhtisokeus yllättämään. Ruokaa riittää armeijan tarpeisiin asti.
Tuumasta toimeen ja tuhoamaan! Illalla meni kalat. Aamu alkoi karitsan munapaistoksella, jossa…
- puolitoista valmiiksi kypsennettyä karitsan sisäfilettä
- 2 munanvalkuaista
- 1 kokonainen luomumuna
- luraus luomukermaa (täyspaleo –>korvaa vedellä tai kookoskermalla/-maidolla)
- mausteeksi suolaa ja pippuria
- koristeeksi luomumajoneesia (täyspaleo –> jätä pois tai korvaa kotitekoisella avokadomajoneesilla)
Fileet palasiksi ja pannulle kookosöljyyn paistumaan. Sekaan munakasmassa. Parit pyöräytykset puuhaarukalla. Valmista majoneesilla koristeltavaksi. Vihreät imin suoraan pullosta. Nälkä tyydytetty puoleksi päiväksi ja ensimmäinen tuhoamistehtävä suoritettu. Plain and simple! Ja aurinkoa päälle. Elämä on!
Oletko huomannut vuodenaikojen vaikuttavan syömiseesi? Miten? Entä pääsiäisen rääppiäiset? Jäikö räävittävää? Kuinka hankkiudut jäljelle jääneestä eroon?