Kategoria: Ateriat

  • Fenkoliset kesäperunat savulohella & raikas fenkolisalaatti (G, M)

    Fenkoliset kesäperunat savulohella & raikas fenkolisalaatti (G, M)

    Mausta uudet perunat tillillä ja paahdetuilla fenkolinsiemenillä. Kyytipojaksi savulohta kera sitruunaisen jogurttikastikkeen. Lisukkeeksi vielä raikas fenkoli-kurkkusalaatti ja lautasella lepää pala parhainta Suomen kesää – parissa vartissa.

    Keskikesä oli ja meni, mutta kotimainen kesäperuna on yhä ajankohtainen. Itse asiassa perunan pääsato, jota kaiketi varastopotuksikin kutsutaan, korjataan vasta joskus syys-lokakuun tienoilla. Uutta perunaa siis piisaa vielä, vaikka varhaisperunan huippukausi lienee jo menneen kesän naatteja.

    Kyllä, jostain syystä tunnen tarvetta perustella perunoiden nostamista esiin elokuussa. Koska kirjoittamattomien sääntöjen mukaan ennen juhannusta pitäisi.

    Harmittaa, että vuoden parhaisiin pottuihin panostetaan eniten ennen kuin ne ovat parhaimmillaan.

    Sama pätee moneen muuhunkin sesonkikasvikseen, jotka vuosi vuodelta ilmestyvät markettien HeVi -laareihin aina vaan aiempaa aikaisemmin. Koska kiire. Myydä, tuottaa ja tuoda kuraa – keinovalon alta tai merten takaa.

    Perinteinen peruna muodossa jos monessa viihtyy suomalaisen lautasella. Paleokeittiössä pottua ei paljoa näy. Keitän perunat keskimäärin kolme kertaa kesässä. Sillä pärjään – loppuvuoden.

    En syrji siksi, että en perunasta pitäisi – minä pidän, keho ei.

    Peruna-aterian jälkeen joutuu emäntä pistämään tunniksi tai pariksi pötkölleen. Jos aivotoiminta ei nyt aivan lakkaa, niin hidastuu huomattavasti. Vaikka varhaisperuna ei ihan yhtä hyvin väsytä kuin varastoitu.

    Kesän 2020 kuuminta hottia ovat olleet hölsky- tai hyrskyperunat. Testasin – ei emännän kappa pottua.

    Paahdetuilla fenkolinsiemenillä maustetut perunat pesivät hölskytetyt mennen tullen.

    Kyytipojaksi fenkoliperunoille vielä siivu savukalaa sitruunaisella jogurttikastikkeella sekä raikasta fenkoli-kurkkusalaattia – niin ikään Food Market Herkun sekä ravintola Palacen huippukokki Eero Vottosen kesäreseptien innoittamana.

    Maukas kesäateria oli parissa vartissa valmista.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Lauhkeaa lammasta kera keväisten lisukkeiden

    Lauhkeaa lammasta kera keväisten lisukkeiden

    Paleokeittiön pääsiäispidot jatkuvat! Perinteisimmissä merkeissä.

    Kun aloin pääsiäisruokailuja pohtimaan, niin oli aika selvää, että pääosassa olisi lammas. Tai ei oikeastaan ollut. Selvää. Koska lammas on jäänyt emännälle valitettavan vieraaksi. Kerran olen karitsan sisäfileet pannulla paistanut ja yhden taginen tulille laittanut… Mutta noin yleisesti ottaen lammas taitaa olla kalan ohella se tunnetuin raaka-aine suomalaistenkin pääsiäispöydässä.

    Olen äärimmäisen onnellinen, että uskaltauduin karitsan takajalkaan tarttumaan. Sekään ei ollut aivan päivänselvää, sillä useimmiten valmistan lihat fileestä, paistista tai jauhetusta. Joskus muustakin, mutta nyt ensimmäistä kertaa luullisesta lihasta. Vaikka ravitsemuksellisesti ja maunkin puolesta lihat kannattaa kattilaan luiden kera heittää.

    Melkein tartuin tälläkin kertaa paistilihaan. Reinin Lihan ystävällinen ja avulias henkilökunta kuitenkin onnistui keikauttamaan emännän pään luomupotkan puolelle.

    Edelleen mielissä elää mielikuva villasukalle maistuvasta lampaanlihasta. Voin vakuuttaa, että nykylammas ei maistu villalle. Käsitys lienee peräisin jostain ammoisista ajoista, jolloin pataan joutuivat lähinnä vanhat lampaat. Nykyään myynnissä oleva lampaanliha on useimmiten karitsaa. Nuori, noin vuoden ikäinen villakerä on maultaan vanhaa lammasta miedompaa. Liha on pehmeämpää ja vähärasvaisempaa.

    Paleokeittiön potkat toimitti ainakin pääkaupunkiseudulla arvostettu ja laadukkaan lihan toimittajana tunnettu, pitkän linjan perheyritys Reinin Liha, jonka päätuote on juurikin kotimainen karitsa. Suurin osa Reinin karitsanlihasta kasvaa Ahvenanmaalla.

    Oli myös ilahduttavaa kuulla, että vaikka tehotuotetusta lampaasta ei Suomessa oikein voidakaan puhua, niin Reinin Lihan tuotannosta on peräti noin puolet luomutuotettua lihaa. Luomupotkaa päätyi emännänkin pöytään. Pehmeäksi haudutettu karitsanpotka oli kyllä parasta kasvatettua lihaa pitkään aikaan. Eikä näkynyt villasta vilaustakaan!

    Minä pääsin poimimaan potkat pikaisesti Sörkan Teurastamolta, Reinin Lihan kiireisestä lihaleikkaamosta. Pääsiäisen sesonkina kun pistetään lammasta paloiksi oikein olan takaa.

    Reinin Liha toimittaa kuitenkin lihaa ympäri Suomen maan, joten muutkin kuin pääkaupungin asukit pääsevät nauttimaan Reinin maukkaasta pääsiäislampaasta. Laajin valikoima löytynee yrityksen omasta myymälästä, Hakaniemen kauppahallista. Muualla maassa Reinin lihan perään kannattaa kysellä esim. K-ryhmän marketeista tai Stockmannin Herkuista.

    Pääsiäisen suosituimpia artikkeleita ovat potkan ohella lampaanviulu, -kare ja -paahtopaisti. Filettäkin menee. Eli jos potka ei oikein potki, niin valinnanvaraa löytyy. Jos helpolla haluaa päästä, niin kannattaa tsekata valmiiksi maustetut, vain kypsennystä vailla olevat vaihtoehdot.

    Vaikka suurin osa lampaasti nautitaan Suomessa pääsiäisenä, niin ei näin hyvää ja helppoa raaka-ainetta kannata vain pääsiäispöytään säästellä. Ravintolat tarjoavat lammasruokia jo aika mukavasti ympäri vuoden, mutta kyllä sitä sopii ihan arkipöytäänkin pistää. Itse olen viimeisen puolen vuoden aikana kunnostautunut aika hyvin riistan osalta, mutta nyt lähtevät Paleokeittiössä myös lammasmarkkinat käyntiin! Monipuolisuus ei koske vain kasviksia ;)

    Pääsiäispotkat syntyvät helposti. Joskin kypsennys ottaa useamman tunnin, mutta kun lihat saa uuniin, niin siellä ne kypsyvät ihan itsekseen ja odotusajan voi käyttää muuhun puuhastelun.

    UUNISSA HAUDUTETTU KARITSANPOTKA

    4 annosta (1 potka/ruokailija)

    • 4 Reinin Lihan luomu karitsanpotkaa
    • suolaa ja mustapippurirouhetta
    • reilusti voita tai öljyä ruskistamiseen
    • 2 keskikokoista sipulia paloiteltuna
    • 4 porkkanaa paloiteltuna
    • 3 sellerinvartta paloiteltuna
    • 6 kokonaista valkosipulikynttä
    • 1 laakerinlehti
    • 1 rosmariininoksa
    • tuoretta timjamia
    • 3 rkl tomaattipyrettä
    • 1/ 2 l lihalientä (esim. Puljonki)
    • 2,5 dl Pares Baltan Savia Viva Familia Tinto A:ta tai muuta kuivaa punaviiniä
    1. Mausta karitsanpotkat suolalla ja rouhitulla mustapippurilla. Hiero mausteet potkien pintaan. Anna maustua sillä aikaa kun paloittelet kasvikset.
    2. Kuori ja paloittele kasvikset valmiiksi.
    3. Paista potkat kuumalla pannulla voissa tai öljyssä käännellen niin, että lihan pinta sulkeutuu ja potkat saavat hieman väriä.
    4. Siirrä potkat kannelliseen pataan. Lisää liemi, punaviini, kasvikset ja yrtit.
    5. Hauduta kypsiksi 175 asteisessa uunissa reilut 3 tuntia. Valele liemen yläpuolelle jääneitä potkanosia välillä ja käännä potkat kerran tai pari kypsennyksen aikana. Tarkista myös suolan ja pippurin määrä, ja lisää tarvittaessa.
    6. Siirrä valmiit potkat tarjoilulautaselle.

    Paistolientä voi tarvittaessa annostella lautaselle sellaisenaan tai siitä voi keitellä kokoon kastikkeen. Joskin mehevä liha ei mun mielestä kastiketta kaipaa.

    Nimesin pääsiäislampaan lauhkeaksi ja sitä se monessa mielessä olikin; tuttuja perusraaka-aineita, eikä yletöntä mausteilla kikkailua. Jos oli lauhkeaa maku, niin sitä oli myös liha; pehmeää, ihanan mehevää ja helposti luusta irtoavaa. Potkia voi halutessa siistiä esim. kalvojen osalta jo etukäteen. Helpoiten homma hoituu kuitenkin lautasella, jossa kypsästä lihasta on kätevä erotella osat, joita ei suuhun halua.

    Lampaan myötä vaihtui viinin väri valkoisesta punaiseen. Lasissa edelleen espanjalaisen Pares Baltan biodynaamista luomutuotantoa, nyt Savia Viva Familia Tinto A:n muodossa.

    Monikäyttöinen, maultaan pehmeä ja hedelmäinen sekä kevyesti mausteinen Tinto A passasi pitkään, pehmeäksi haudutetun karitsanpotkan kanssa mainiosti. Toimii myös muiden pitkään kypsytettyjen lihojen, esim. possun kaverina.

    Pullon takaetiketissä on muuten mukava, pieni tarina ”Special feelings for Finland”. Lukaisepa se!

    Riedelin kauniit Veritas -sarjan samppanjalasit oli korjattu jo aiemmin pois ja nyt saivat myös saman sarjan viognier/chardonnay -lasit väistyä isomman ja pikkaisen pulleamman Old World Syrah -lasien tieltä. Nämä lienevät ainakin emännän silmään muotoilultaan Veritas -sarjan näteimmät punaviinilasit.

    Lisukkeiden osalta lähti homma vähän lapasesta. Etukäteen tuntui hyvältä idealta laittaa useampaakin sorttia väreiltä keväistä kasvista pöytään, mutta jo pöydässä totesin, että yksinkertainen, kevyt ja raikkaan rapsakka ruusukaalinlehdistä koottu salaatti riittää mainiosti.

    RAIKAS RUUSUKAALINLEHTISALAATTI TIMJAMIVINAIGRETTELLA

    4 annosta

    • 600 g ruusukaaleja
    • 1 punasipuli ohueksi siivutettuna
    • 1½ – 2 rkl balsamiviinietikkaa
    • 3 rkl (saksan)pähkinäöljyä
    • 2 tl tuoreita timjaminlehtiä
    • suolaa ja rouhittua mustapippuria
    1. Sekoita öljy, viinietikka, timjaminlehdet, suola ja rouhittu mustapippuri vinaigrettiksi. Anna maustua sillä aikaa kun esivalmistelet salaatin.
    2. Leikkaa ruusukaalien tyvi ja irroita isommat lehdet. Säästä ”sydämet” muuta käyttöä varten, esim. voissa pannulla kypsennettäväksi.
    3. Siivuta punasipuli ohuiksi puolirenkaiksi. Sekoita ruusukaalinlehtien sekaan.
    4. Kaada kastike salaatin joukkoon, sekoita kevyesti ja tarjoile.

    Ruusukaalinlehtisalaatin lisäksi paistoin potkien kylkeen hunajalla ja timjamilla maustetetut porkkanat sekä surautin sileäksi värinsä puolesta mainiosti pääsiäiseen sopivan keltajuurisoseen. Ehkä näitä vaihtoehtoja on kuitenkin hyvä juhlapöydässä olla. Joku saattaa kaivata hieman tuhdimpaakin lisuketta lautaselle. Etenkin, jos alla ei ole kahta alkuruokaa ;)

    SAMETTINEN KELTAJUURIPYREE

    4 annosta

    • ~500 g keltajuuria
    • 1 sipuli
    • 1 valkosipuli
    • kuohu- tai kookoskermaa
    • 1-2 rkl sitruunamehua
    • maun mukaan suolaa ja ripaus jauhettua valkopippuria sekä muskottipähkinää
    • tarvittaessa kurkumaa värjäykseen
    • kuullottamiseen kirkastettua voita tai kookosöljyä
    1. Kuori ja paloittele sipuli, valkosipuli ja keltajuuri. Kuullota sipuli sopivassa kattilassa. Lisää kattilaan valkosipuli, kun sipuli alkaa pehmenemään. Jatka kuullostusta hetken aikaa. Lisää lopuksi keltajuuret ja jatka kuullottamista sekoittaen.
    2. Lisää kattilaan vettä niin, että keltajuuret peittyvät juuri ja juuri. Mausta suolalla. Kiehauta ja jätä kannen alle kiehumaan miedolla lämmöllä, kunnes keltajuuret ovat pehmeitä.
    3. Kaada pois ylimääräinen neste. Siirrä keltajuuret ja sipulit tehosekoittimeen. Lisää hieman kermaa ja surauta sileäksi. Lisää kermaa sopivan koostumuksen aikaansaamiseksi.
    4. Mausta suolalla, valkopippurilla ja muskottipähkinällä. Jos haluat pyreestä keltaisemman, niin lisää kurkumaa.

    HUNAJAISET TIMJAMIPORKKANAT

    4 annosta

    • ~400 g (eri värisiä) porkkanoita kuorittuna ja paloiteltuna
    • voita
    • 1 tl hunajaa
    • tuoretta timjamia
    • suolaa ja rouhittua mustapippuria maustamiseen
    1. Esikeitä paloitellut porkkanat vähäisessä, suolalla maustetussa vedessä reilut 5 minuuttia. Valuta ja siirrä porkkanat pannulle voin ja timjaminoksien kanssa. Uuden sadon porkkanat kypsyvät pikaisesti myös ilman esikeittämistä.
    2. Kypsennä porkkanoita pannulla kunnes ovat pehmenneet niin, että purutuntumaa on vielä jäljellä.
    3. Mausta hunajalla, suolalla ja mustapippurilla. Poista timjamin varret ja siirrä tarjoiluastiaan.

    Katso myös muut Paleokeittiön Hyvän mielen pääsiäispöydän reseptit!

    Lauhkeaa ja leppoisaa pääsiäisen odotusta Sinulle!

    Kaupallinen yhteistyö; liha Reinin Liha, viinit Norex Selected Brands, lasit Decanter,
    kukat Kirkkonummen Kukka. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

    UNIQ CONTENT Yksilöllistä sisällöntuotantoa ja -hallintaa yrityksesi tarpeisiin.

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Kuohuvan tuore hernesosekeitto ja kuha-mangoceviche kevääseen

    Kuohuvan tuore hernesosekeitto ja kuha-mangoceviche kevääseen

    Koukkunokkaiset noidat kiillottelevat jo luutiaan ja mustaturkkiset kissat pörhistelevät häntiään. Rairuoho kasvaa, pajut pukkaavat kissojaan ja pölyttyneet tiput ja puput kaivetaan kohta kaapeista, kun kevään suurin ruokajuhla koittaa. Pääsiäinen nököttää nurkan takana ja emäntäkin pääsee vihdoin itse asiaan viime viikolla julkaistun pääsiäispöydän osalta. Tarjolla on reippaasti raikkaita makuja joka lähtöön, joten eiköhän aloitella. Kuohujuomasta! ;)

    Voisi kai ajatella, että vauhtisokeus iski emäntään, kun pääsiäisen menua lähti laatimaan. Ehkä se vähän iskikin, mutta vasta pääruoan kohdalla. Vaikka tarjolla on nyt vähän kaikenlaista peräti neljän ruokalajin puitteissa, niin kevyellä ja raikkaalla linjalla pysytään. Voi syödä kerralla vähän vähemmän ja nauttia hippasen pidempään. Tai on varaa, josta valita oman maun mukaan. Jos kala ei nappaa, niin ehkä keitto kuitenkin uppoaa? Ja jos ei vielä pääsiäisenä, niin ehkä ennen juhannusta kumminkin. Vaikka rakensin menuun pääsiäisen ympärille, niin kyllä kuhaa ja karitsaa voi hyvin valmistaa muulloinkin.

    Aivan alkuun tekaisin kevyen keiton herneistä. Siis ihanko hernekeittoa pääsiäisen juhlapöytään?! Kyllä vaan, mutta ei ihan mitä tahansa hernerokkaa vaan ranskalaiset juuret omaavaa tuorehernekeittoa, jonka viimeistelee kuohuviini. Tai samppanja, jos ehtaa ranskalaista haluaa.

    Keväänvihreä keitto syntyy helposti parissakymmenessä minuutissa. Helppoutta huomattavampaa on maku! Täytyy sanoa, että on siinä hernesopalla ja tuoreella hernekeitolla eroa. Kuin yöllä ja päivällä. Tämä keitto nimittäin vie mukavasti kesäisiin tunnelmiin ja kesän ensimmäisten herneenpalkojen ääreen. Toimii hienosti kuohuviinillä, mutta yhtä hyvin myös ilman. Ihastuin!

    CREME NINON -TUOREHERNEKEITTO

    4 annosta

    • 2 salottisipulia silputtuna
    • 1 pienehkö palsternakka paloiteltuna (~100 g)
    • 2 rkl kirkastettua voita
    • 2½-3 dl kana- tai kasvislientä
    • 100 g ranskankermaa
    • ¾ dl kookoskermaa
    • 450 g pakasteherneitä sulatettuina
    • 1-2 rkl sitruunamehua
    • suolaa ja valkopippuria
    • 1 dl Pares Balta Brut ”B” cavaa tai muuta kuivaa kuohuviiniä
    • tarjoiluun notkistettua ranskankermaa (tai kookoskermaa)
    1.  Sulata sopivassa kattilassa voi. Lisää sipulit ja palsternakka. Kuullota kunnes sipuli muuttuu läpikuultavaksi.
    2. Lisää liemi, ranskankerma ja kookoskerma. Kiehauta ja jätä kannen alle kiehumaan noin vartiksi tai kunnes palsternakka on pehmennyt.
    3. Lisää herneet kattilaan. Kiehauta ja anna kiehua muutamia minuutteja.
    4. Kaada keitto tehosekoittimeen, lisää sitruunamehu, suolaa ja jauhettua valkopippuria. Soseuta samettisen sileäksi. Voit käyttää soseuttamiseen myös sauvasekoitinta. Paseeraa soseutettu keitto tarvittaessa siivilän läpi.
    5. Kaada keitto takaisin kattilaan tarkista maku (etenkin suola!). Kaada keiton joukkoon lopuksi valkoviini. Hämmennä tasaiseksi ja tarjoile välittömästi kera notkistetun ranskankerman.

    Alkumaljaksi, keittoon ja keiton kanssa sopii mainiosti biodynaamisesti tuotettu Pares Baltan Brut ”B” luomukuohuva. Eli cava kun Espanjasta tullaan. Joku ehkä muistaakin emännän visiitin tämän kuplajuoman alkulähteille Katalonian rannikolle vain kivenheiton päähän upeasta Barcelonasta.

    Vaikka Brut B on nimensä mukaisesti kuiva, niin se ei ole kuitenkaan ”hapan” vaan mukavan pirteä ja vahvasti hedelmäinen. Olen tuolla viinimaailmassa seikkaillessani huomannut, että yllättävän moni haluaa yhä nauttia kuohujuomansa vähintään puolikuivana ja mieluiten makeana. Kannattaa kokeilla näitä kuivempiakin. Sillä maailma menee eteenpäin ja viinit siinä sivussa. Eikä ole muuten hinnalla pilattu tämä paleoystävällisempi juhlajuoma. Irtoaa Alkon vakiovalikoimasta karvan alta 11 euron. Iso suositus!

    Toivottavasti laitoit merkille myös etenkin ensimmäisessä kuvassa edukseen esiintyvän Riedelin uuden Veritas -sarjan superkauniin samppanjalasin (joka on muuten tarjouksessa huhtikuun ajan). Kuva kertoo ehkä enemmän kuin tuhat sanaa, mutta ei vastaa todellisuutta. Nämä Decanterin valikoimasta löytyvät Riedelin ohuen ohuet lasit ovat todellisuudessa häkellyttävän upeita!

    Samppanjalasi ajatellaan perinteisesti kapeaksi, mutta jos haluat tarjota kuohujuomasi trendikkäästi, niin kannattaa valita tällainen rungoltaan hieman pulleampi ja suuaukoltaan kapeampi lasi, joka korostaa viinin hedelmäisyyttä ja tasapainottaa hapokkuutta. Ja kyllä, lasilla ON väliä!

    Aion vielä uhmata kaikkia interwebin postaussääntöjä ja käydä samassa artikkelissa kuhan kimppuun. Ceviche, jostain muusta kuin katkaravuista, on ollut mielessä jo pitkään. Ja jotenkin cevichen raikkaat maut vaan passaavat mun mielestä pääsiäiseen. Eikä se herkullisen ruoanlaiton helppouskaan ole yhtään hullumpi juttu. Joten cevicheä pääsiäispöytään!

    Cevichen juonihan piilee usein sitruunalla tai limellä happokypsytetyssä kalassa. Ja nimenomaan TUOREESSA kalassa.

    Omani hain naapurikunnasta, kantatie 51:n varrella kaikenlaisia kala- ja muita merenelävistä valmistettuja herkkuja toimittavan Four Seasons Fishin myymälästä, joka meillä tuttavallisemmin tunnetaan Siuntion kalasavustamona. Nimensä mukaan kalasavustamossa savustetaan ja jatkojalostetaan kalaa, mutta löytyypä sieltä paljon muutakin, mm. kalaa tuoreena ja tällaisiakin merellisen herkkulautasen kokoamiseen sopivia aineksia.

    Nuo, ja monet muut laajan valikoiman herkut valmistetaan savustamossa paikan päällä ja ihan itse. Ovat kyllä niin maukkaita, että ei ihme, että tästä perheyrityksestä on tullut käsite sekä lähikuntien, että pidemmältä matkaavien keskuudessa. Myymälässä tuntuu olevan aina vipinää ja jutustelinkin omaa kalaa noutaessa hetken vantaalaisen rouvan kanssa, joka piipahti poimimaan matkan varrelta evästä mökkiviikonloppuun. Jouluna ja juhannuksena Four Seasons Fishin kalaherkkuja saa jonotella jokusen tunnin ja saattaapi niin käydä pääsiäisenäkin, joten kannattaa tsekata tuoreimmat kalauutiset savustamon facebookista ja suunnata ajoissa pyyntireissulle ;)

    Vinkiksi vielä muutama pääsiäiseen sopiva poiminta Four Seasons Fishin valikoimista niille, jotka eivät halua itse puljata tuoreen kalan kanssa. Lämminsavulohen ystävien pääsiäispöytään sopivat esim. sitruunan-, limen- ja appelsiininkuorella maustettu sitruslohi tai mintulla maustettu vastaava. Graavilohen puolesta peukuttajille suosittelen limellä ja inkiväärillä maustettua versiota.

    Halusin cevicheen jotain keväistä makua ja erityisesti näköä, joten täydensin kalaa eksoottisella, parhaillaan sesongissakin olevalla mangolla ja passionhedelmän siemenillä. Etenkin mango sopii tasapainottamaan makeudellaan sitruksisen kalan kirpeyttä. Kylkeen vielä viipaloitua avokadoa ja tuoreesta korianterista pyöräytettyä yrttiöljyä, niin johan oli annoksessa makua, näköä ja juhlan tuntua!

    Cevichessä kala monesti pilkotaan pieniksi kuutioiksi. Niinkin sopii tehdä, mutta itse halusin raaka-aineiden erottuvan kokonaisuudesta selvästi ominaan ja siksi käytinkin veistä vähän rouheammin. Toimii tuoreella kalalla hyvin, joskin vaatii vähän pidemmän kypsennysajan. Kalaa ei kuitenkaan kannata ylikypsyttää, sillä silloin siitä tulee vaan ”kuivaa” ja kalan luontainen ”mehevyys” menetetään.

     RAIKAS KUHACEVICHE MANGOLLA

    4 annosta

    • ¾ dl limenmehua + ¾ dl sitruunanmehua
    • 2-3 rkl oliiviöljyä
    • 1-2 valkosipulinkynttä rutistettuna
    • 2 keskikokoista jalopenoa pieneksi kuutioituna
    • suolaa ja rouhittua mustapippuria maustamiseen
    • ~400 g tuoretta kuhafilettä paloiteltuna
    • 1 vihreä paprika pieneksi kuutioituna
    • 1 pienehkö punasipuli puolitettuna ja ohueksi siivutettuna
    • 1 mango kuutioituna
    • tarjoiluun avokadoa, passionhedelmää ja korianteriöljyä (tuoretta korianteria + oliiviöljyä + ripaus suolaa tehosekoittimessa sekoitettuna)
    1. Suolaa kuhafileet kevyesti molemmin puolin. Anna maustua kymmenisen minuuttia kelmun alla.
    2. Sekoita sillä aikaa sitruunamehu, limenmehu, oliiviöljy, valkosipuli ja jalopenot liemeksi. Mausta kevyesti suolalla ja rouhitulla mustapippurilla.
    3. Leikkaa kuhafilee sopiviksi, ~1½ sentin levyisiksi paloiksi. Kaada liemi kuhapalojen päälle sopivaan kulhoon. Sekoita ja painele kalapaloja liemeen niin, että ne ovat jokseenkin liemen peitossa. Laita jääkaappiin maustumaan.
    4. Pilko paprika ja punasipuli. Sekoita kalan joukkoon ja jätä jääkaappiin.
    5. Pilko mango kun ceviche on maustunut puolisen tuntia. Sekoita joukkoon ja jätä maustumaan vielä noin puoleksi tunniksi.
    6. Sekoita, tarkista suola ja mustapippuri. Tarjoile kera siivutetun avokadon. Koristele annos passionhedelmän siemenillä ja korianteriöljyllä.

    Cevichen myötä vaihtui juoma kuplaisesta valkoiseen ja lasikin siinä samalla. Riedelin laseissahan eräänä kantavana ajatuksena on lasien muotoilu siten, että ne korostavat eri viinien ominaisuuksia. Siksipä Pares Baltan biodynaaminen luomuvalkkari Savia Viva Familia Xarel-lo sai lasikseen samppanjalasia suuremmalla suuaukolla varustetun Viognier/Chardonnay -lasin.

    Savia Viva Familia Xarel-lo sopi mainiosti kuhacevichen kaveriksi. Voin kertoa, että viini yllätti emännän. Positiivisesti. Sitä kyllä suositellaan vaaleille kaloille, mutta en ollut cevichen sitruksisuuden ja jalopenon hienoisen tulisuuden sopivuudesta aivan varma. Nyt olen. Kuivanakin ihanan raikas viini, joka sopii nautittavaksi myös seurustelujuomana ihan sellaisenaan. Hinta-laatusuhteeltaan ihan loistava valinta!

    Näillä korkattiin Paleokeittiön Hyvän mielen pääsiäispöytä. Seuraavaksi jatketaan hieman enemmän perinteitä kunnioittaen pääsiäiskaritsan ja vähän överiksi menneiden lisukkeiden kanssa. Noh, onpahan mistä valita! :D

    Katsasta myös muut Paleokeittiön Hyvän mielen pääsiäispöydän reseptit!

    Kevyen raikasta pääsiäisen odotusta!

    Kaupallinen yhteistyö; kala Four Seasons Fish, viinit Norex Selected Brands, lasit Decanter,
    kukat Kirkkonummen Kukka. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

    UNIQ CONTENT Yksilöllistä sisällöntuotantoa ja -hallintaa yrityksesi tarpeisiin.

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Jäähyväiset kesälle – Italialainen lounaslautanen

    Jäähyväiset kesälle – Italialainen lounaslautanen

    Syyskuun myötä se olisi sitten ihan virallisestikin kesä ohi. Tuntuu, että vasta hetki sitten toivotin kesän tervetulleeksi Välimerellisellä mansikka-mozzarella -salaatilla ja nyt pitää jo jättää jäähyväiset. Niin se aika rientää… kesä kesältä nopeammin ;)

    https://c1.staticflickr.com/9/8472/28778112114_4a5f0666af_b.jpg

    Kuinka aion toivottaa syksyn tervetulleeksi? En mitenkään. Koska mun puolesta kesä voisi olla ikuinen, enkä ole syksyn, saati talven saapumisesta ollenkaan onnellinen. Kesäihminen! Henkeen ja vereen.

    Tervetuliaisannoksen sijaan kasasin jäähyväislautasen. Vähän niin kuin pakon sanelemana sanoisin. Siivosin nimittäin kesän pois jääkaapista ja jäännöksistä syntyikin aika kiva lounaslautanen. Helpolla. Kokoamista helpommalla ei kokkaamisessa voi päästä. Ainekset lautaselle ja napaan!

    https://c1.staticflickr.com/9/8670/28780708203_c9e16f7fb0_o.jpg

    Tyhjensin jääkaapin sinne kesän aikana päätyneistä aineksista paristakin syystä. Se pakottavampi syy oli tietenkin käyttöpäivämäärien umpeutuminen, koska seuraava osoite olisi ollut jätelaari, joka ei vaan käy päinsä. Ruoan pois heittäminen riipaisee edelleen syvältä, joten oli parempi pistää kesäherkut lautaselle ja parempiin poskiin.

    Mulla on ollut tapana näin syksyisin siivota kesä pois myös kropasta, joka tarkoittaa jonkinlaista puhdistuskuuria. Luonnollisesti ennen kropan siivousta on syytä hankkiutua eroon myös kaikenlaisista kaapeissa lymyilevistä houkutuksista. Niistä, vanhenevista ja muuten vaan purnukoiden pohjalle jääneistä jämistä on tämä italiaishenkinen lautanen koottu.

    https://c1.staticflickr.com/9/8223/28780707963_5ecea0e377_b.jpg

    Blogiin asti lautasen ei alunperin pitänyt päätyä, mutta laitanpa nyt kuitenkin, koska hyvää oli ja josko joku muukin inspiroituisi. Ei välttämättä siivoamaan jääkaappia tai kroppaa, mutta kokoamaan helpon ja herkullisen lounaslautasen kesken kiireistä arkipäivää.

    ITALIALAINEN LOUNASLAUTANEN

    • Bresaola -leikkelettä eli italialaista ilmakuivattua naudanlihaa
    • Mozzarella di Bufala Campanaa eli puhvelinmaidosta valmistettua mozzarella -juustoa
    • cocktail -terttutomaatteja
    • Kalamata -oliiveja
    • päälle laadukasta neitsytoliiviöljyä, rouhittua mustapippuria ja tuoretta basilikaa

    Kasaa kaikki ainekset lautaselle, viimeistele oliiviöljyllä, mustapippurirouheella ja basilikanlehdillä. Nauti italialaisesta makumaailmasta mennyttä kesää muistellen!

    Aineksia voi annostella lautaselle oman mielen ja nälän mukaan. Aika mukavasti pitää kuitenkin nälkää tällainen rasvalla höystetty proteiinipitoinen annos =)

    https://c1.staticflickr.com/9/8202/28780707913_076423a815_b.jpg

    Se oli sit siinä. Kesä 2016 ja viimeinen kesälautanen! Aika maukas olikin, koko kesä ja jämistä koottu jäähyväisannos. Yllättäen samassa hengessä lopetettiin kuin aloiteltiinkin =)

    https://c1.staticflickr.com/9/8507/28780707993_6aa2042bcd_b.jpg

    Tiesitkö, että voit seurata Paleokeittiön uusimpia postauksia kätevästi myös Bloglovin`in kautta?!

    Kesäisen maukkaita muisteluhetkiä Sinullekin!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Pikaruokaa jämistä – Broccolinin varsia ja thaibasilikaa

    Pikaruokaa jämistä – Broccolinin varsia ja thaibasilikaa

    Parasta ”Pikaruokaa jämistä” -teema jatkuu! Koska parsalautanen oli emännän mielestä varsinainen menestys, niin samalla konseptilla mennään. Helppoa, nopeaa, maukasta ja terveellistä – mitä muuta sitä voisi ruoanlaitolta toivoa! Sen lisäksi tietysti, että kaikki kaappiin hankittu tulee hyödynnettyä trendikkääseen ”from root to stem” -tyyliin. Jep, olen seurannut silmä kovana nyt jo päättynyttä Masterchef Australian uusinta kautta =D

    Tällä kertaa parsat vaihtuivat Kookoksisen mango-kanacurryn jäljiltä jämiksi jääneisiin broccolinin varsiin sekä thaibasilikaan. Muutoin noudatin tuttua kaavaa. Mitä sitä hyvää hylkäämään? Sitä paitsi, mun mielestä varsiparsakaali muistuttaa jopa jollain tapaa tankoparsaa. Kokonaisuus, oliiveineen kaikkineen, toimii mainiosti!

    PIKAINEN BROCCOLINILAUTANEN

    1 annos

    • broccolinin eli varsiparsakaalin varsia (ehkä myös muutama kukinto)
    • pari ulkokananmunaa
    • ~2 rkl luomumajoneesia
    • ~1 rkl sitruunamehua
    • luomu kalamata -oliiveja
    • reilusti tuoretta thaibasilikaa
    • paistamiseen reippaasti meijerivoita
    • maustamiseen sormi-/hiutalesuolaa ja rouhittua mustapippuria
    1. Valmista sitruunamajoneesi puristamalla sitruunamehua luomumajoneesin joukkoon. Sekoita ja pistä jääkaappiin odottelemaan.
    2. Paista pannulla pari kananmunaa runsaassa voissa ”sunny side up”. Huuhtele ja pilko sillä aikaa broccolinin varret.
    3. Pistä valmiit munat lautaselle ja vasiparsakaalin varsipalat pannuun. Lisää tarvittaessa vähän voita. Paista 5-10 minuuttia. Jos mukana on kukintoja, niin niitä hieman vähemmän. Varsiin saa jäädä purutuntumaa. Kippaa broccolinin varsipalat lautaselle munien päälle.
    4. Kaada päälle majoneesi. Lisää puolitetut oliivit sekä reilusti silputtua thaibasilikaa (korianteria tai muuta jämäyrttiä). Ripottele lopuksi koko komeuden päälle suolaa ja rouhi mustapippuria. Nauti!

    EARLY BIRDS HERÄTYS!

    Haluatko olla se tyyppi, joka madon nappaa?!

    Nyt alkavat olla viimeiset hetket käsillä Paleokeittiön Soppa&Salaatti -tempausta ajatellen. Käy lukemassa aiheesta lisää tai mene suoraan Paleokauppaan! Tosin uutiskirjeen tilaajille saattaa olla vielä jotain pientä kivaa extraa tiedossa ;)

    Helppoja jämäkokkauksia myös Sinulle!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Pikaruokaa parsan jämistä – Paras parsalautanen (G, M)

    Pikaruokaa parsan jämistä – Paras parsalautanen (G, M)

    Mun pitäisi olla tekemässä jotain ihan muuta kuin kirjoittaa postausta nahjuuntuneista parsoista. Mutta tuli niin maukas annos jääkaapin jämistä, että olisi melkein rikos jättää vinkkaamatta näin helposta ja herkullisesta pikaruoasta.

    Annoksen päätähtenä loistavat (kirjaimellisesti!) pari paistettua ulkokananmunaa ja viime viikon Soppa&Salaatti -kokkailuista jääkaappiin unohtuneet tankoparsat.

    Sen verran infoa Soppa&Salaatti -valmennuksesta kiinnostuneille, että päivämäärä on vihdoin päätetty ja ovet kevään kivoimpaan hyvän olon kokkausryhmään avautuvat perjantaina 29.4. Lisää infoa ja early bird -tarjousta tulossa Paleokauppaan vielä tällä viikolla.

    Takaisin tankoparsaan! Päätähtien kylkeen kaivoin sitruunalla maustetun majoneesin lisäksi purkista muutamat oliivit ja ”tuoretta”, jo parhaat päivänsä nähnyttä basilikaa. Viimeistelyyn vielä reippaasti suolaa sekä rouhittua mustapippuria ja TSA-DAA…! Pikainen jämälounas oli valmis!

    Niin hyvää ja helppoa, ja aika nättiäkin siitä loppujen lopuksi tuli. Vatsakin täyttyi mukavasti ja rasvan määrä pitänee nälän poissa vielä pitkälle iltaan.

    PIKAINEN PARSALAUTANEN

    1 annos

    • vihreää tankoparsaa
    • pari kananmunaa
    • ~2 rkl luomumajoneesia
    • ~1 rkl sitruunamehua
    • luomu kalamata -oliiveja
    • tuoretta basilikaa
    • paistamiseen reippaasti meijerivoita
    • maustamiseen sormi-/hiutalesuolaa ja rouhittua mustapippuria
    1. Valmista sitruunamajoneesi puristamalla sitruunamehua luomumajoneesin joukkoon. Sekoita.
    2. Paista pannulla pari kananmunaa runsaassa voissa ”sunny side up”. Huuhtele sillä aikaa parsat, leikkaa kovat tyviosat pois ja kuori halutessasi. Itse syön parsat kuorineen.
    3. Pistä munat lautaselle ja parsat pannuun. Lisää tarvittaessa vähän voita. Paista 3-5 minuuttia niin, että parsat saavat vähän väriä, mutta eivät paistu lötköiksi. Kippaa parsat munien päälle.
    4. Kaada päälle majoneesi. Lisää puolitetut oliivit sekä silputtua basilikaa. Ripottele lopuksi koko komeuden päälle aika avokätisesti suolaa ja rouhi mustapippuria. Syö samantien! Koska parasta lämpimänä!

    Katso myös Paleokeittiön muut parsareseptit!

    Pikaisia parsalautasia Sinullekin!

  • Meksikolainen muna-aamiainen: Mausteinen ja täyttävä aamupala

    Meksikolainen muna-aamiainen: Mausteinen ja täyttävä aamupala

    Aamiainen, aamupala, päivän ensimmäinen ateria… En ole kovinkaan innostunut aamiaisista, lounaista, päivällisistä tai illallisista, joten aika harvoin näitä Paleokeittiössä tarjoilen.

    Mutta nyt teen yleisön pyynnöstä poikkeuksen! Joten, maistuisiko meksikolainen muna-aamiainen?

    Eräs, ehkä eniten esitetyistä kysymyksistä ”paleopiireissä” nimittäin kuuluu, että mitä mä syön aamiaiseksi? Jos murot, puurot, leivät ja jogurtit ovat poissa pelistä, niin mitä ihmettä mä oikein syön?!

    Vastaus on yksinkertainen, syö sitä mitä mieli tekee ja mitä löytyy! Unohda aamiaiset ja muut vuorokauden ajan mukaan määritellyt syömiset, ja ala syömään aterioita. Kun tämän tajuaa, niin alkaa vähitellen ymmärtämään paremmin, mistä paleossa on kyse ja elämä on yhtäkkiä niin kovin paljon helpompaa.

    Ja kysehän on… paluusta juurille, sinne yksinkertaisemman ja vähemmän ulkoa ohjaillun ja ohjelmoidun elämän pariin, ylitarjonnasta oleelliseen.

    Okei, en nyt malta olla kaivelematta aihetta vähän syvemmin eli astutaanpa hetkeksi oman yltäkylläisen elämän ulkopuolelle ja mietitään aamiaista hieman laajemmasta näkövinkkelistä. Nimittäin totuus on, että aika monen ihmisen täällä maapallolla ei tarvitse miettiä, ottaako aamulla jogurttia vai leipää vaan sitä syödään, mitä on. Jos jotain on.

    Hiljattain telkasta tuli seikkailija Bear Gryllsin houstaama sarja, jossa joukko ihan tavallisia brittimiehiä heitettiin oman onnensa nojaan autiolle saarelle.

    Joo, mä tykkään näistä selviytymissarjoista. Ja kuvittelin aikanaan itsekin selviäväni elämästä luonnon armoilla, kunnes ihan oikeasti vietin pari päivää venezuelalaisessa viidakossa Orinoco -joen varrella. Pari tuntia keskipäivälläkin hämärässä, kosteassa viidakossa moskiittojen purtavana ja kotia alkoi jo olla kova ikävä. Yöstä puhumattakaan =D.

    No mutta, Orinocolta takaisin Bear Gryllsin joukkioon, jonka ei aamuisin tarvinnut miettiä, että syödäänkö tässä nyt etanaa, mädännyttä kalaa, maniokkia, kookospähkinää, kaimaania vai appelsiinia. Sitä syötiin mitä oli, löydettiin ja kiinni saatiin.

    Eli jos nyt epätoivoisesti mietit, että mikä on optimaalisin tapa aloittaa päivän pupellus, niin se on se, että ylipäätään työnnät kitusiin jotain, joka antaa energiaa ja pitää sinut hengissä.

    Mutta munalla on aina hyvä aloittaa päivä! Koska se on hyvää, helppoa ja nopeaa valmistaa, pitää nälkää, tarjoaa ravinteita ja siitä saa taiottua vaikka mitä. Lienee yksi monipuolisimmista raaka-aineista ikinä, mitä käyttöön ja valmistukseen tulee.

    Tällä kertaa ei töihin tarvitse lähteä pelkällä munalla vaan mukana on myös monipuolisesti kasviksia; meksikolainen muna-aamiainen eli huevos rancheros Paleokeittiön tyyliin valmistettuna ja tarjoiltuna, olkaapa hyvät!

    Tuttuun tapaan edelleen hyvää ja helppoa perussettiä, johon mehikon makuja myötäilevä kasvispaistos antaa oman säväyksensä. On aika mukava tapa aloittaa vaikka viikonlopun vietto ja jatkaa vielä maanantainakin lämmitetyllä versiolla.

    Ja vaikka tämän reseptin nyt hyvänä aamiaisvaihtoehtona esittelenkin, niin kyllä tätä(kin) kelpaa syödä mihin aikaan päivästä tahansa. Olen nauttinut meksikolaista aamiaista yhtä menetyksekkäästi niin aamulla, päivällä kuin illallakin. Yön olen vielä ainakin toistaiseksi jättänyt välistä ;)

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Vihreää ja voita

    Vihreää ja voita

    Voita, paljon voita! Ja vähän vihreää voilla, voin kanssa, voin ohella ja voin mukana. Ehkä sydänkuolemakin. Jossain vaiheessa. Yhdellä sanalla se on KEVÄT! Myös lautasella =)

    Ei pelkkää sosekeittoa vaan vihdoinkin jotain kunnon kokkailua keittiössä! Emäntä viettää jonkinlaista pääsiäislomaa, joka heijastunee myös Paleokeittiöön ;). Eilen ainakin aloitin mielestäni vahvasti keittelemällä uppomunat ja bearnaisekastikkeen ekaa kertaa ever. Tänään aion vielä jatkaa samalla linjalla.

    Ja niin sitä taas kolkuteltiin ruokataivaan portteja. Onko mitään sen parempaa kuin kevään ensimmäiset tankoparsat dipattuna bearnaisekastikkeeseen?! Eilen ei ainakaan ollut. Vaikka pääsiäiseksi kehitelty jälkkäri oli hyvää sekin. Siihen palaamme vielä. Ennen pääsiäistä.

    Eilinen yhden hengen menu, nimeltä ”Vihreää ja voita”, sisälsi cosmopolitan -salaatinlehtiä, savustettua saunapalvikinkkua, valkosipulivoissa haudutettua mustakaalia, voissa paistettua tankoparsaa sekä uppomunaa bearnaisekastikkeessa. Aika monta juttua syntyi käden käänteessä, ehkä kahdessa vartissa. Kuulostanee sekasotkulta, mutta kyllä nämä kaikki olivat oikein hyviä kavereita yhdessä ja keskenään ”korentojen” seassa.

    VALKOSIPULIVOISSA HAUDUTETTU MUSTAKAALI

    • 5-6 mustakaalin lehteä
    • nokare voita
    • 1 ohueksi siivutettu valkosipulinkynsi
    • maustamiseen ripaus suolaa, rouhittua mustapippuria sekä chilijauhetta
    1. Pese mustakaali ja poista keskimmäiset lehtiruodit. Paloittele.
    2. Esikeitä ~5 minuuttia kiehuvassa vedessä.
    3. Laita samalla pannu lämpenemään ja lisää pannulle nokare voita sekä ohueksi siivutettu valkosipulinkynsi.
    4. Siivilöi mustakaalit vedestä ja siirrä pannulle. Lisää chilijauhe.
    5. Paista, kunnes mustakaali alkaa painua kevyesti kokoon.
    6. Viimeistele suolalla ja mustapippurirouheella.

    VOISSA PAISTETUT TANKOPARSAT

    • tankoparsaa
    • nokare voita
    • hieman suolaa ja mustapippurirouhetta
    1. Poista parsatankojen puumainen tyvi. Leikkaa veitsellä tai napsauta poikki.
    2. Kuori tarvittaessa nupun alapuolelta tyveen päin.
    3. Lisää pannulle nokare voita ja parsat perään, kun pannu on riittävän kuuma.
    4. Paista välillä kääntäen niin, että parsat saavat hieman väriä.
    5. Mausta suolalla ja mustapippurirouheella.

    UPPOMUNAT

    • 1 1/2 l vettä
    • 1/3 dl omenaviinietikkaa
    • kananmunia yksi kerrallaan
    1. Kuumenna vesi isohkossa kattilassa kiehuvaksi.
    2. Lisää joukkoon viinietikka.
    3. Riko kananmunat lasiin tai muuhun kuppiin yksi kerrallaan. Tee kauhalla veteen pyörre ja lisää muna varovasti, läheltä vedenpintaa kattilaan.
    4. Kypsennä hieman munan koosta riippuen 3-4 minuuttia, jonka jälkeen munan voi siirtää kylmään veteen kypsymisen pysäyttämiseksi. Mulla oli aika pieniä munia, jotka sitten menivätkin hieman turhan kypsiksi…

    HELPPO BEARNAISEKASTIKE

    • 150 g aitoa voita
    • 3 kananmunan keltuaista
    • 2 rkl valkoviinietikkaa
    • maustamiseen valkopippuria, tuoretta silputtua persiljaa sekä tarvittaessa ripaus suolaa
    1. Sekoita munankeltuaiset ja valkoviinietikka vispilöimiseen soveltuvassa astiassa.
    2. Sulata voi kattilassa. Anna sen kiehahtaa, mutta älä ruskista.
    3. Kaada sula rasva keltuais-etikkaseoksen joukkoon ohuena nauhana samalla jatkuvasti vispaten.
    4. Mausta valkopippurilla, persiljalla ja tarvittaessa suolalla. Tarkista maku ennen suolan lisäämistä, sillä voi sisältää jo suolaa! Toinen enemmän ja toinen vähemmän, laadusta riippuen.

    Hirmu helppo ja ihan ylihyvä päivän pääateria! Bearnaise jäi mulla hieman löysäksi. Johtuneeko pienistä munista? Keltuaisia olisi saanut luultavasti olla neljäkin. Myös munat menivät yli, kuten jo mainitsinkin, mutta muuten kokonaisuudessan ihan mahtava, keväinen annos =)

    Pssst! Jos parsaa ja bearnaisea jää yli, niin iltapalalla on mukava dipata parsanvartta soosiin ja naksauttaa hampailla poikki. Niin yksinkertaista, niin hyvää!

    Parasta parsakevättä, Sinulle!

    Paleokeittiö facebookissa

  • Joululle kiitos

    Joululle kiitos

    Kiitos ihana joulu! Kiva kun kävit, kiva kun menit ja tervetuloa ensi vuonna uudelleen!

    Tapaninpäivä oli mun virallinen joulun syöpöttelypäivä. Joulupäivän aterialla vasta lämmittelin ja virittelin itseäni tämän päivän ähkyisään tunnelmaan. Yhden tankkauksen taktiikalla mentiin! Päivän ensimmäisen aterian jätin suosiolla väliin. Jotta jaksaa sitten tankata jouluaterialla! Ja niin sitä tankattiin. Jotta ei tarvinnut enää tänä jouluna tankkailla.

    Joulusuklaat on kunnialla tuhottu ja kahvipöytään taikomani, mutta huonolla menestyksellä tarjoiltu raakatiramisu siirretty pakastimeen odottamaan ensi joulua. Tai ehkä kuitenkin vain vuodenvaihdetta. Iltapalaksi nautin sitruunalla maustettua, ”Huru-ukolla” puristettua kurkkumehua. Se maistui paremmalta kuin muistinkaan. Savukalkkunaa piisaa vielä. Sillä eletään välipäivät.

    Juhlat on juhlittu ja huomenna herätään naama turvoksissa arkisempiin lomatunnelmiin. Hyvä niin. Innolla odotan olon normalisoitumista. Joulu toi kaiken sen, minkä toivoin sen mukanaan tuovan. Jäähyväiset eivät ole erityisen haikeat tai vaikeat. Juhla oli hyvä, arki on parempi!

  • On äiti laittanut kystä kyllä

    On äiti laittanut kystä kyllä

    Niin se joulu mennä puksuttaa! Tulee joka vuosi yhtä nopeasti ja on ohitse ennen kuin huomaakaan. Tässäpä hieman emännän joulutunnelmia lähinnä Joulupäivän aterialta, josta tänäkin vuonna kiitokset kuuluvat äitimuorille =). Jouluaaton syömiset rajoittuivatkin pariin voilla, juustolla ja tuoreella savukalkkunalla päällystettyyn Limpukka -viipaleeseen. Suklaakonvehteja tuli tietysti myös naposteltua ihan huomaamatta siinä lahjapaketteja availlessa ;)

    Pöydässä oli perinteisesti lämminsavulohta ja katkarapusalaatilla koristeltuja munanpuolikkaita…

    …lisukesalaatteja ja sillejä, jotka eivät jostain syystä mahtuneet kuvaan (juu, en syö silliä!)…

    Ja tietysti pöydässä oli myös joulutonttuja!

    Makumakun lahjoittamaa palkintoluomukinkkua koristivat omena ja karpalot. Kinkun tosiaan voitin Makumakun arvonnassa. Ihana ylläri! =)

    Joulupukki poroineen tervehti keittiön ikkunasta.

    Millä strategialla minä istahdin joulupöytään? Fiiliksellä! Jouluruoat eivät ole mitään suurinta herkkuani savukalkkunaa lukuunottamatta, joten joulupöydästä kunnialla selviämiseen ei paljon strategioita tarvittu. Alkuruoaksi maistuivat lämminsavulohi, katkarapukananmunat ja äipän tekemät mummonkurkut.

    Pääruoaksi riitti savukalkkuna kotitekoisella sinapilla sekä lisukesalaatit. Kinkkuakin maistoin. Muodon vuoksi. Pitihän sitä maistaa miltä palkintokinkku maistui! Possu ei oikein ole suosikkiruokaani, paitsi rapeaksi paahdettuna pekonina. Kinkkuövereistä ei siis tarvitse huolehtia joulunakaan.

    Päätimme tänä vuonna skipata Joulupäivän kahvipöydän jälkkäreineen ja panostaa siihen vasta tänään Tapanina, kun ystäväni liittyy seuraamme viimeiselle viralliselle jouluaterialle. Lahjasuklaat kelpasivat hyvin jälkkäriksi. Onneksi pukki toi niitä tänä vuonna kohtuudella, sillä jouluherkuista juurikin suklaa taitaa olla suurin heikkouteni ;)