Viikko sitten lauantaina oli aika tarttua TehoPaleo30 -ryhmän viimeisen viikon haastetehtävään. Mun kohdalla se tarkoitti lammasta pöytään!

Lampaan- tai karitsanliha on mun suurta herkkua. Jos syön ravintolassa ja listalta jotain maukasta lammasta löytyy, niin valinta osuu mieluummin siihen kuin nautaan. Nauta is so normal! Mutta osin siis siksi, että pidän hyvin valmistetusta lampaasta ja koska en valmista ole valmistanut lammasta kotona.

Meillä ei ole koskaan kotikotona syöty lammasta. Lampaanliha on purukumia, täynnä ikäviä yllätyksiä ja maistuu villasukilta. Sä olit niin väärässä, Äiti kulta! Jopa kotona valmistettu lammas voi olla täydellisen mureaa ja maistua maukkaalta =)

Ennen kuin sain lammasta pöytään, piti se ensin metsästää. Lähdin metsälle kohti marketin tuorelihatiskiä. Ei tarttunut pässi pyydykseen siellä.

Koska valmistin lammasta nyt ensimmäistä kertaa, niin halusin pelata varman päälle. Jotta voisin valmistaa sitä joskus toistekin. Jos eka kerta on karmea kokemus, niin samaan hommaan ei ihan heti lähde uudelleen. Siksipä valitsin uhriksi sisäfileen. Sen kanssa en vaan voisi epäonnistua! Tai ainakin se olisi hippasen hankalampaa ;)

Marketin lihatiski tarjoili tuoreena vain ulkofilettä, joten se siitä. Ja koska ulkofileellä oli hintaa päälle neljäkymppiä kilolta, niin SE SIITÄ! Jatkoin jahtia pakastealtaalle ja sieltä sain kuin sainkin tähtäimeeni uusi-seelantilaisen lambin. Puoli kiloa sisäfilettä kolmenkymppiä kilolta, kiitos!

Kotona kohmeinen lammas yön yli jääkaappiin sulattelemaan lihassäikeitä. Aamusta näkyvimpien kalvojen teurastus ja marinadin tekoon. Tuo kalvojen poisto taisi olla tämän keikan haasteellisin vaihe.

Marinadin sovelsin pienestä, sievästä päästäni periaatteilla jotain happoa, jotain öljyä, vähän minttua ja valkosipulia, suolat ja pippurit siihen päälle. Tämä osio kaipaa hieman tuunausta; vähemmälläkin hapolla olisi selvitty. Fileet pussiin, marinadit sekaan ja taas odoteltiin ehkä 7-8 tuntia.

MINTTU-VALKOSIPULIMARINADI LAMPAALLE

• 1 dl oliiviöljyä
• 1 dl sitruunamehua (ensi kerralla vähempikin riittää ;))
• 3 mintunvarren lehdet silputtuna
• 2 valkosipulinkynttä puristettuna
• rouhittua mustapippuria
• hippasen himalajan suolaa (varsinainen suolaus vasta paistamisen jälkeen Maldonilla)

Loppu sujuikin leikiten. Ja valmisteluihin nähden nopsaan. Tuntia ennen h-hetkeä lammaspussi pois jääkaapista huoneenlämpöön lämmittelemään. Ylimääräisten marinadien poisto ja fileiden kuivatus, josta matka jatkui kuumana tirisevälle pannulle. Pari minuuttia paistoa puolin ja toisin, lihat hetkeksi folion alle lepäilemään ja lautaselle.

I made it! Ylitin itseni ja odotukseni. Kaveriksi rapeita bataattiranskalaisia ja lammasta nassuun seuraavat kolme päivää. Kehtaisin tarjota muillekin =)