All posts filed under: Makkara

Italialaista tuoremakkaraa ja viinirypäleitä | paleokeittio.fi

Italialaista tuoremakkaraa ja viinirypäleitä pannuun

Lempeästi meheviksi haudutetut karitsan salsiccia -tuoremakkarat maistuvat mainiosti makeiden viinirypäleiden ja tuoreen salaatin kera. Tämä helppo ja herkullinen resepti Italiasta sopii yhtälailla arkiseen ruoanlaittoon kuin juhlavampiinkin hetkiin. Vaikka vappuun!

Kaikkea kaalista! – Paleokeittiön kaaliviikot jatkuvat

Kaaliviikot jatkuvat Paleokeittiössä! Tällä viikolla muistutellaan mieliin kaaliruokia mm. kukkakaalista, lehtikaalista ja ehkä vähän vähemmän käytetystä kyssäkaalista. Kokeile eksootista kukkakaalisosekeittoa tai pyöräytä terveellisemmät lehtikaalisipsit leffailtaan!

Kaikkea kaalista! – Paleokeittiön kaaliviikot alkaa (+ elonkorjuuALE!)

Elokuussa Paleokeittiössä vietellään kaaliviikkoja! Kaali on hyvä, edullinen ja monipuolinen kasvis, josta syntyy helposti niin maukkaita keittoja ja kevyitä salaatteja kuin ruokaisia uuni- ja pannuruokia, pikaisia pirtelöitä ja mehujakin. Ja valikoimaa piisaa! Kukkakaalia, parsakaalia, keräkaalia, ruusukaalia, kyssäkaalia, lehtikaalia jne. Kotimaisten kaalien sato on syyskaudella parhaimmillaan, joten eiköhän hyödynnetä tuoreet, kotimaiset vihannekset ja pistetä kaikenlaista kaalia pöytään!

Paistomakkaraa savuisella kaalipedillä | TehoPaleo -reseptit 2/15

Paistomakkaraa savuisella kaalipedillä

Tänään piti postailla jotain ihan muuta, mutta kun sain taiottua lautaselle tämän savuisen mausteisen kaalipaistoksen kera paistettujen makkarasiivujen, niin totesin, että olisi suorastaan rikollista pantata näin maistuvaa ja helppoa arkiruokaa arkistoissa yhtään pidempään. Tässä on nyt myös kasviksilla höystettyä ÄIJÄRUOKAA parhaimmillaan. Koska mukana makkara ja grilliruoista tuttu savuisuus. Vinkiksi vaan teillekin, hyvät emännät, jotka joudutte monesti äijien ruokahuollosta huolehtimaan ;)

Paleohodari | paleokeittio.fi

Paleohodari, tomaattirelissiä ja guacamolea

Juhannus oli ja meni, mutta kesän ruokajuhlat ovat vasta aluillaan, right? Uhkasin taikoa juhannuksena paleohodareita ja sen tein. Parhaat hodarit ikinä! Niin namia, että jäivät juhannuksen perinteinen perunasalaatti ja jälkkärikin tänä vuonna väliin. Mutta kuten todettua, niin ehtiihän tässä. Vielä on kesää jäljellä!

Paleopyttistä kahdella tapaa

Vuonna yksnolla ja yksyks oli rekkiksen paleospydäri Paleokeittiössä suurta huutoa. Sittemmin on rekkamiehen ykkönen jäänyt vähentyneen paprikan, omenan ja tomaatin käytön myötä vähän unholaan… Kunnes tuli syksy 2013 ja päivitti pyttiksen uuteen uskoon! Paprika ja omena vaihtuivat bataattiin (joka taas taukoilun jälkeen näyttää maistuvan muodossa, jos toisessakin) ja Pajuniemen E250 luomunakki Vatajan lisäaineettomaan vastaavaan. Nakkipyttis on helppoa ja hyvää, mutta jauhispyttis vielä parempaa! Mun mielestä. PALEOPYTTIPANNU BATAATISTA (3 annosta) sopivasti bataattia paketti Vatajan lisäaineettomia luomunakkeja tai 400 g jauhelihaa iso sipuli tuoretta persiljaa maustamiseen himalajansuolaa, rouhittua mustapippuria sekä hieman tulisuutta cayennepippurista tai chilijauheesta paistamiseen kookosöljyä Nakkiversion ensimmäiseen erään piilotin myös sellaista uutta tuttavuutta kuin juuripersiljaa. Kuvittelin sen maistuvan persiljalta, mutta maku olikin yllättävän… juurekas. Loput juuripersiljasta taisi päätyä mehuksi. Pilko kuorittu bataatti kuutioiksi. Ruskista jauheliha ja kuullota silputtu sipuli. Myös nakkeihin olen hakenut hieman väriä ja lisää makua etukäteen pannulta. Laita suolalla, pippurilla ja chilillä maustettu jauheliha/nakit ja sipulit sivuun. Paista bataattikuutioita kookosöljyssä kasarissa niin, että saavat sinne tänne hieman väriä. Lisää mukaan tilkka vettä, pistä kansi päälle ja hauduta bataatit kypsiksi. Parempaa tulee, jos jaksaa paistaa bataatit kypsiksi, mutta haudutus taikoo …

Kesän ensimmäiset

Siinä ne nyt ovat! Kesän ensimmäiset perunat ja makkarat! Tarkemmin ajateltuna taitavat olla tämän vuoden ensimmäiset… Uutta, vetistä ja mautonta ruotsalaista pottua (jota ei edes kirnuvoi pelastanut), valkosipuliraakamakkaraa oikein kaksin kerroin ja kyljessä hapankaalit. Näyttää… hmmm… ei niin hyvältä. Maistui… hmmm… ei yhtään paremmalta. Ehkä annan tilaisuuden loppukesästä vielä äipän maan perunoille. Muuten kesän perunat taitavat olla jotakuinkin tässä. Pitäydyn hyvillä mielin värikkäissä salaateissa, joista tulee hyvä olo ja iloinen mieli. Mielikuvat osoittautuivat jälleen kerran vääriksi, mutta tulipa uuden potun himot kerralla tyydytetyksi.      No okei, ehkä mä vielä kokeilen ne kaupan uudet kotimaiset. Ja yritän ensi kerralla muistaa myös tillin. Josko vika olikin tillin ja kidesuolavoin puuttumisessa ;)

Arki toi munakkaan

Joulut, uudetvuodet, loppiaiset ja lomat vietetty! Arjen velvollisuudet vievät mennessään ja aika Paleokeittiössä käy kortille. Mutta ollaan täällä jotain syöty; lammasmakkaraa kahden munan munakkaassa! Tomaatti tai paprika olisivat tuoneet visuaalisesti aneemiseen munakkaaseen kivasti väriä. Jos jompaa kumpaa olisi jääkaapista ollut… MERQUEZ -MUNAKAS 2 luomumunaa reilu teelusikallinen smetanaa mausteeksi suolaa ja rouhittua mustapippuria tuoretta persiljaa 1 viipaloitu Merquez -raakamakkara, 100% lammasta (Wurst Fennica) Valmiiksi paistettu ja viipaloitu raakamakkara pannulle lämpiämään. Perään munakasmassa ja päälle silputtu persilja. Melko helppoa! Täyspaleoliittinen versio syntyy korvaamalla smetana kookoskermalla/-maidolla tai pelkällä vedellä. Lammasmakkara sopii mainiosti myös lauantaimakkaraksi =)

Joulu maistuu makkaralle

No ei nyt ihan kuitenkaan. Joulu makkaralle maistu. Mutta makkara maistuu joululle! Tai sit ei ihan kuitenkaan… Joulufiiliksissä tarttui marketin lihatiskiltä mukaani muutama Wurst Fennican jouluinen raakamakkara. Valmistusaineista ei ole hajuakaan, mutta noin yleensä ottaen Wurst Fennican tuoremakkarat ovat täyslihamakkaroita vailla täyteaineita. En tiennyt mitä joulumakkaralta olisi voinut odottaa, mutta eipä tuo mun makuun joululta maistunut. Hippasen mausteista oli joo, mutta ei hajuakaan mistä mausteista joulu oli makkaraan taiottu. Yritetty taikoa. Joulun sijaan joulumakkara oli aivan järettömän rasvainen. Tiedoksi vaan niille, jotka rasvaa edelleen pelkäävät. Ja niille, jotka on rasvalla puolikuoliaaksi peloteltu. Lyödessäni haarukan metsästäjän elkein pannulla paahtuneeseen saaliiseen lensi rasvanoro kaaressa pitkin liettä. Loput valuivat samoista haarukanrei`istä lautaselle. Olen kyllä aiemmin maistamistani Wurst Fennicalaisista pitänyt (Merquez, Thüringer ja Oberländer). Joulumakkara upposi kyllä, mutta ei oikein muuten osunut. Näitä once in a lifetime juttuja. Tässä yhteydessä on hyvä ottaa esille eräs mieltäni pitkään vaivannut ruokavalmiste, nimittäin ketsuppi. Kyllä paleoistikin haluaa välillä nauttia nakkinsa ketsupilla! Ongelmana on vaan ollut sopivan tomaattikastikkeen löytäminen. Aiemmin vannoin luomun nimeen, mutta luomuketsupin muovinen maku ei enää uppoa. Ketsuppia löytyy jos jonkinlaista …