Avainsana: featured

  • Raikas fenkoli-savulohisalaatti vuohenjuustolla – Maukkainta ikinä koskaan!

    Raikas fenkoli-savulohisalaatti vuohenjuustolla – Maukkainta ikinä koskaan!

    Parisen viikkoa sitten tuli tekaistua valehtelematta paras salaatti ikinä koskaan – missään. Väitän, etten edes parhaimmissa ravintoloissa ole vastaavaa salaatillista makunautintoa kokenut.

    Tosin tämän(kin) annoksen takaa löytyy timanttinen ruoka- ja ravintola-alan ammattilainen, jo Itämaisen kukkakaalisalaatin yhteydessä hehkuttamani ravintola- ja telkkukokki Yotam Ottolenghi.

    Kaikki kunnia makujen sopuisasti sointuvasta sonaatista kuuluu hänelle.

    Raikkaan fenkoli-savulohisalaatin rakennuspalikoiksi riittävät huolella valitut perusraaka-aineet, joiden hankinta luonnistuu perusruoankeräysreissulla.

    Rakennustyö on nopeaa ja helppoa – ei tarvitse olla kummoinenkaan kokki, jotta annoksen saa aikaiseksi.

    Maun lisäksi salaatissa parasta on yksinkertaisuus – yksikätinen tai yksisarvinenkin tästä selviytyisi.

    Mitään erikoistyökalujakaan ei tarvita – vihannesmandoliini on kätevä, mutta veitsellä, pikku kattilalla ja sopivalla sekoituskulholla pärjää. Ehkä raastinkin on hyvä omistaa.

    Oikaista ei kuitenkaan kannata – jos tasapainoiseen kokonaisuuteen tähtää.

    Vaikka ruoanlaitossa spontaani säveltäminen on sallittua ja omaan makuun sovittaminen toivottua, niin salaisuus piilee detaljeissa – paahdettuja fenkolinsiemeniä tai raastettua sitruunankuorta ei vuohenjuustosta sovi ”unohtaa”.

    Fenkolisalaatin pääosassa loistaa luonnollisesti aromaattinen salaattifenkoli, jonka anismaista makua sen siemenet sekä silputtu tilli komppaavat kivasti.

    Yhä fenkolia tulee käytettyä aivan liian harvoin, vaikka suureksi fenkolifaniksi julistaudunkin. Nyt olen asian tiimoilta kunnostautunut – toinen helppo fenkoliohje odottaa oikolukua.

    Sitruuna fenkolin kaverina korostaa kokonaisuuden raikkautta. Raikkauden vastapainona rasvaista kalaa sekä myöskin kohtuullisen rasvapitoisuuden omaavaa ja annokseen savulohen ohella suolaisuutta tuovaa vuohenjuustoa.

    Viimeistelyyn vielä makeita herneitä, rouskuvia herneenversoja sekä kevyesti murskattua rosépippuria. Aistillinen taivasmatka odottaa – reilussa puolessa tunnissa.

    Testaa, niin tiedät. Vaikka et fenkolin ylin ystävä olisikaan – etenkin jos et fenkolin frendi ole. Ehkä tämä on se ohje, joka saa makunystyrät kaakkoon ja fenkolille uuden kaiffarin.

    FENKOLI-SAVULOHISALAATTI VUOHENJUUSTOLLA

    2-4 annosta pääruokana tai alkusalaattina

    • 1 isohko tai pari pienempää fenkolia ohueksi siivutettuna
    • kourallinen tilliä rouheasti silputtuna
    • 2-3 rkl sitruunamehua
    • ~3 rkl oliiviöljyä
    • ½ tl suolaa
    • rouhittua mustapippuria
    • 1 pötkö (200 g) vuohenjuustoa ”kuorittuna”
    • 1 tl fenkolinsiemeniä kevyesti paahdettuna ja murskattuna
    • reilu ½ tl raastettua sitruunankuorta
    • 250 g savulohifileetä
    • herneenversoja
    • 100 g pakasteherneitä
    • oliiviöljyä ja kevyesti murskattua roseepippuria viimeistelyyn
    1. Siivuta fenkoli sopivaan sekoituskulhoon ohuiksi siivuiksi veitsellä tai mandoliinilla. Lisää rouheasti silputtu tilli, sitruunamehu ja oliiviöljy. Sekoita. Mausta suolalla ja mustapippurirouheella. Sekoita vielä hyvin, peitä kulho ja jätä jääkaappiin marinoitumaan 30-60 minuutiksi.
    2. Paahda fenkolinsiemenet kevyesti keskilämmöllä, kuivalla pannulla. Murskaa morttelissa tai lusikalla leikkuulautaa vasten painellen.
    3. Leikkaa jääkaappikylmästä vuohenjuustopötköstä pois ”kuoret”. ”Revi” käsin kulhoon sopiviksi suupaloiksi. Lisää paahdetut fenkolinsiemenet sekä sitruunankuoriraaste. Pyörittele käsin niin, että mausteet tarttuvat vuohenjuustopalojen pintaan. Peitä ja laita jääkaappiin odottelemaan annoksen kasaamista.
    4. Lisää pakasteherneet kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen. Keitä pikaisesti, noin minuutti riittää. Valuta herneet, huutele kylmässä vedessä ja jätä kylmään veteen. Valuta ennen annokseen lisäämistä.
    5. Kokoa annos / annokset. Lisää herneenversot fenkolikulhoon ja pyöräytä pikaisesti niin, että öljyyntyvät. Tee marinoidusta fenkolista ja herneenversoista peti lautaselle. Lisää lohi, vuohenjuusto ja herneet. Viimeistele oliiviöljyllä ja roseepippurilla.
    6. Nostele suuhun ja nauti!

    Loistokkaita salaattihetkiä loppukesään!

    Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

    Seurustellaan somessa!

  • Päivä pikaisesti ja pirteästi käyntiin kahvipirtelöllä

    Päivä pikaisesti ja pirteästi käyntiin kahvipirtelöllä

    Väitetään, että suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa, ja sanotaan, että kahvi on näin ollen suomalaisten kansallisjuoma. Pitänee paikkansa. Tai ainakin kahvilla on hyvin merkittävä rooli suomalaisessa kulttuurissa. Sen näkee, kuulee ja haistaa, kun kulkee aistit avoinna Suomen turuilla ja toreilla.

    Jännä sinänsä, että näinkin eksoottinen juoma on lunastanut paikkansa suomalaisten sydämissä. Kahvihan ei meillä kasva vaan sitä roudataan kilotolkulla maailman ääristä asti. Kahvia on ”Suomessa” kielletty, säännöstelty ja sallittu useampaan kertaan. Se kertonee kahvin arvosta. Aikanaan.

    Onneksi enää ei tarvitse tyytyä sikuriin tai rukiinjyvistä jauhettuun korvikkeeseen vaan kahvia on vapaasti saatavilla. Joka paikassa. Ja paljon. Kahvilaatujen kirjo on suorastaan räjähtänyt marketin hyllyille. Vaikka kahviharrastajien määrä ja kahvitietämys on lisääntynyt, niin väitän, että suurin osa suomalaisista juo kehnoa kahvia. Sitä tuttua ja turvallista Juhlavaa Mokkaa tai paremmissa tilaisuuksissa kuppiin pistetään peräti Pressaa. Koska paremmasta ei ole tietoa. Tai kokemusta.

    Ei, en arvostele ketään kahvivalinnoistaan. Mulla ei ole siihen varaa. Ensinnäkin olen oppinut juomaan kahvia vasta hyvin myöhäisellä iällä, joskus viitisentoista vuotta sitten. Sitä ennen kumosin pakkokuppeja. Jos teetä ei ollut tarjolla. Tämäkin kertonee jotain suomalaisesta kahvikulttuurista; pakko oli ainakin yksi kupillinen pitkin hampain kumota, jotta ei olisi ollut porukassa kummajainen.

    Opin juomaan kahvia, mutta oikeastaan vasta vuosi sitten ymmärsin, mitä oikeasti hyvä kahvi on. Se tapahtui ulkomailla, kahvifestareilla, jossa oli mahdollisuus maistella vähän laajemmin montaa eri sorttia. Eikä rakkaus yhdestä mukillisesta syttynyt. Makuhermoja piti vähän totutella ennen kuin aivot ymmärsivät, että NYT on laatukahvia tarjolla.

    Valitettavasti mun lempparikahvia ei Suomesta saa. Sitä täytyy lähteä maan rajojen ulkopuolelta hakemaan. Netistä ehkä saa, mutta jo valmiiksi hinnakkaalle nautintoaineelle tulee ulkomaiden postimaksujen myötä sen verran hintaa, että en ole edes vaivautunut etsimään.

    Mutta onneksi meillä on KahviKaveri! Sieltä saa montaa eri sorttia laadukasta kahvia suoraan kotiovelle. Ja ilman toimitusmaksuja, kun tilaa vähän isomman satsin kerralla.

    Jos Helsingin seudulla asuu ja liikkuu, niin KahviKaverin valikoimaan voi käydä tutustumassa myös Töölön kivijalkamyymälässä. Sieltä saa paketit mukaansa pienemmissäkin erissä ilman lisäkuluja.

    Oletko aiemmin kuullut KahviKaverista? Minä en ollut ennen kuin meiliin tupsahti kysely, josko haluaisin heidän kahvejaan maistaa. No hitto miks ei! Tottakai halusin. Josko laiskan ja kärsimättömän emännän murukahville löytyisi maistuvampaa vaihtoehtoa. Eli joo, pikakahvin vakiokäyttäjänä mulla ei todellakaan ole varaa arvostella muiden kahvimakua.

    Postilaatikosta tipahti kokonaisten papujen muodossa paria eri sorttia, joista olen tässä kuukauden päivät vuoronperään aamukahvini keitellyt. Molemmat parempaa ja tuoreempaa kuin pikakahvi. Täytyy myöntää, että koukkuun jäin ja pistin pikakahvit pellolle.

    Suosikiksi näistä kahdesta kahvipaketista nousi 80% arabicaa ja 20% robustaa sisältävä tummapaahtoinen, mutta pehmeä ”Caprissimo Belgique” punaisessa pussissa. Siinä vaan oli mun makuun enemmän syvyyttä ja aromia kuin ”Caprissimo Fragrantessa”. Kelpo kahvi arkeen sekin.

    Toisaalta voisin kuvitella, että moni suomalainen valitsisi päinvastoin. Itse pidän intensiivisistä mauista. Oli kyseessä sitten kahvi, viini tai maukas ruoka. Huomaa myös, että KahviKaverin valikoimista löytyy vaihtoehto myös meille luomua suosiville.

    Jottei ihan vaan löpinäksi tämä postaus menisi, niin on mulla teille jotain pelkkiä sanoja hyödyllisempääkin. Olen nimittäin kehittänyt ”emännän uuden elämän” myötä uuden aamurutiinin.

    Olen huono aamupalan pupeltaja ja pärjään mainiosti ilman kiinteämpää ruokaa iltapäivään. Ilman aamukahvia en pärjää. Nyt olen kuitenkin ryhdistäytynyt aamupalan osalta.

    Edelleen haluan kahvini aamulla nopeasti ja aamupalani mahdollisimman helposti nautittavassa ja herkullisessa muodossa, joten kehittelin kaikenkattavan kahvipirtelön. Tämä on vähän niinkuin aamupala ja aamukahvi samassa lasissa. On hieman energiaa antavaa hiilaria, rakentavaa proteiinia, nälkää pitävää rasvaa ja piristävää kahvia helposti imaistavassa muodossa. Ja maistuu tietysti aivan älyttömän hyvältä! Niin hyvältä, että muutamana päivänä on pitänyt vielä toinen satsi surauttaa iltapäivän välipalaksi.

    KAIKENKATTAVA KAHVIPIRTELÖ

    1 annos

    • 2 dl kylmää tai lämmintä kahvia
    • 1 pieni banaani (~100 g, jäädytetty)
    • ½ dl kookoskermaa/-maitoa (tai muuta maitovalmistetta)
    • (reilu) 1 rkl manteli- tai maapähkinävoita
    • ~20 g proteiinijauhetta (heraproteiinia olen käyttänyt, mutta valitse mieluisa)
    • hieman vaniljajauhetta
    • ripaus ruokasoodaa tai suolaa
    1. Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen ja surauta tasaiseksi juomaksi.
    2. Tarjoile heti.

    Olen pyöräyttänyt kahvipirtelöä kylmänä ja lämpöisenä. Molemmat toimii. Kylmään olen käyttänyt pakastettuja banaaninpaloja ja kylmää kahvia. Lienee aika mahtava kesäjuoma, mutta jotenkin näin talvella lämpimämpi miellyttää mieltä enemmän.

    Jos tiedossa on oikein kiireinen aamu, niin kahvi kannattaa keittää jo illalla valmiiksi ja pistää suljettuun lasipulloon jääkaappiin. Loppuhan hoituukin vain muutamassa minuutissa ja tarvittaessa juoman voi myös napata mukaan matkalla nautittavaksi.

    Lopuksi mulla on vielä ilouutisia sulle, hyvä kahvikaveri! Sulla on nimittäin mahdollisuus päästä ihan kotikeittiössä maistamaan, kuinka maukkaita KahviKaverin kahvit ovat ja valitsemaan oma suosikkisi neljästä eri ”Tasting Boxin” kahvilaadusta. Sokkona. Aika hauska ajatus vaikka kaveri- tai työporukan kokoontumiseen.

    Eli arvontaa pukkaa! Ei tuo maistelulaatikko kuitenkaan ihan ilmaiseksi lähde vaan haluan sinulta ensin jotain. Toivon, että jaat kanssani oman kahvihetkesi – sen arkisen, aamuisen, erityisen jne… Joko kuva- tai tekstimuodossa. Tämän artikkelin kommenttiosiossa, facebook -postauksessa tai instagramissa. Ohjeet selkeämmin seuraavassa…

    EDIT 22.1.2018: ARVONTA ON PÄÄTTYNYT ja voittaja löytynyt tällä kertaa facebookin puolelta! Makoisia kahvihetkiä sinulle Laura R.! Kiitos kaikille kahvihetkensä Paleokeittiön kanavissa jakaneille!

    KAHVIKAVERIN ”TASTING BOX” -ARVONTAKILPAILU

    • jaa kuva tai kuvaile omin sanoin oma kahvihetkesi
    • kaikkien kahvihetkensä jakaneiden kesken arvotaan 1 KahviKaverin neljää eri kahvia sisältävä maistelulaatikko
    • arvonta suoritetaan maanantaina 22.1.2018 klo 12 (jos voittajaa ei tavoiteta vuorokauden kuluessa arvonnasta, niin arvon uuden voittajan)
    • arvonnan materiaalia voidaan jakaa Paleokeittiön ja/tai enJOYn kanavissa kera krediittien (alkuperäislähde mainittu)

    Kuva: kahvikaveri.fi

    Laittakaas paljon ihania kahvihetkiä tulemaan! Katso tarvittaessa inspiraatiota vaikka täältä.

    Paljastan myös sen verran, että jos oikein kovasti KahviKaverin maistelulaatikkoa itselleen haluaa, niin kannattaa pistää seurantaan enJOYn facebook tai instagram. Sillä arvontaa pukkaa sinnekin ihan lähiaikoina ;)

    Yhteistyössä KahviKaveri. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

    facebook | instagram | pinterest | twitter | bloglovin | uutiskirje

    UNIQ CONTENT Yksilöllistä sisällöntuotantoa ja -hallintaa yrityksesi tarpeisiin.

  • Deligasminen kokemus – Prosciuttoa, melonia ja mozzarellaa lautasella

    Deligasminen kokemus – Prosciuttoa, melonia ja mozzarellaa lautasella

    Piti tässä eräänä arki-iltana saada jotain helppoa ja pikaista vatsantäytettä. Kiireinen kierros lähikaupassa osoitti meloneiden saapuneen vähän isommassa mittakaavassa hevi -osaston lattianeliöitä täyttämään.

    Melonisesonkia pukkaa! Ja hunajamelonistahan ajatus raikkaasta melonilautasesta lähti. Nyt ovat vihdoin ilmatkin lämmenneet sen verran, että viileämmätkin salaattilautaset maistuvat.

    Ihan pelkällä melonilla ei ihminen elä, joten katseet kohti Italiaa ja koriin parmankinkkua sekä buffalomozzarellaa mukaan. Vähän vihreää väliin pikaisesti keitetyistä pakasteherneistä, rucolasta ja piharuukkuun istutetusta mintusta.

    Ei siinä sitten muuta kuin melonit siivuiksi ja muut ainekset sopivasti meloniviipaleiden sekaan. Päälle vielä sirpakkaa sitruunakastiketta ja kevyesti kesäisen melonilautasen kimppuun.

    Kyllä taas yllätti yksinkertainen ruoka. Pikaisesti kootusta lautasesta tuli suorastaan deligasminen kokemus! Minttua olisi voinut olla vähän enemmänkin. Mutta kun ei ollut.

    Ja kyllä, olen tällä viikolla poiminut korvaani tuon uuden ruokanautintoon liittyvän sanan Radio Suomipopin valistuksen virratessa tajuntaani vanhan bemarin ratissa. Voin kertoa samalla sinullekin, mitä termi deligasm tarkoittaa. Jos vaikka on päässyt kyseinen spotti livahtamaan ohi korvien.

    Deligasm kuvaa ”hekumallista ruokanautintoa, minkä voit toisinaan suoda itsellesi vapautuaksesi arjen otteesta”. Kuulostaa tooooosi hyvältä, eiköh?! Vaikka toisaalta mietin, että mitä”arjen otteesta vapautuminen” lopulta tässä yhteydessä tarkoittaa; voisiko deligasmiset kokemukset ujuttaa osaksi arkea?

    Koen kokevani deligasmisia hetkiä en ehkä ihan, mutta melkein päivittäin. Melonilautanen sujahtaa sukkelaan kyseiseen kategoriaan. Tai niin sitä luulisi, ellei paremmin tietäisi.

    Termi deligasm on nimittäin valjastettu osaksi Radio Suomipopilla pyörivää Arnold`s Donutsin mainoskampanjaa. Ööööööh, tota noin… Ehkä olen jotenkin poikkeava yksilö, mutta mun mielestä Arskan donitseissa ei ole mitään deligasmiin viittaavaa.

    Kyllä italialainen melonilautanen pesee teolliset donitsit mennen tullen! Vai mitä mieltä olet? Toisaalta, ehkä ystäväni, joka osuu monessa oikeaan, on oikeassa myös tässä; jos ei paremmasta tiedä ;)

    PARMANKINKKU-MELONI-MOZZARELLA -LAUTANEN

    4 annosta

    • 1 hunajameloni viipaloituna
    • ~200 g prosciuttoa eli parmankinkkua revittynä
    • 2 Bufala di Mozzarella -juustopalloa revittynä
    • ~2 dl tuoreita tai pikaisesti keitettyjä pakasteherneitä
    • tuoretta minttua
    • rucolaa
    • rouhittua mustapippuria maustamiseen

    SITRUUNAVINEGRETTI

    • 3 rkl oliiviöljyä
    • 1 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa
    • 1 sitruunan mehu (~½ dl)
    • raastettua sitruunankuorta
    • ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria
    1. Valmista salaatinkastike maustumaan sekoittamalla kaikki vinegretin ainekset keskenään. Sekoita vielä ennen tarjoilua.
    2. Keitä pakasteherneet pikaisesti kevyesti suolatussa vedessä. Huuhtele kylmällä vedellä ja valuta.
    3. Viipaloi hunajameloni. Asettele lautaselle kera revityn parmankinkun ja mozzarellan. Lisää herneet. Mausta rucolalla ja suikaloidulla mintulla. Viimeistele sitruunavinegretillä ja rouhitulla mustapippurilla. Koristele mintunlehtiruusukkein.

    facebook | instagram | pinterest | twitter | bloglovin | uutiskirje | verkkokauppa

  • Lauhkeaa lammasta kera keväisten lisukkeiden

    Lauhkeaa lammasta kera keväisten lisukkeiden

    Paleokeittiön pääsiäispidot jatkuvat! Perinteisimmissä merkeissä.

    Kun aloin pääsiäisruokailuja pohtimaan, niin oli aika selvää, että pääosassa olisi lammas. Tai ei oikeastaan ollut. Selvää. Koska lammas on jäänyt emännälle valitettavan vieraaksi. Kerran olen karitsan sisäfileet pannulla paistanut ja yhden taginen tulille laittanut… Mutta noin yleisesti ottaen lammas taitaa olla kalan ohella se tunnetuin raaka-aine suomalaistenkin pääsiäispöydässä.

    Olen äärimmäisen onnellinen, että uskaltauduin karitsan takajalkaan tarttumaan. Sekään ei ollut aivan päivänselvää, sillä useimmiten valmistan lihat fileestä, paistista tai jauhetusta. Joskus muustakin, mutta nyt ensimmäistä kertaa luullisesta lihasta. Vaikka ravitsemuksellisesti ja maunkin puolesta lihat kannattaa kattilaan luiden kera heittää.

    Melkein tartuin tälläkin kertaa paistilihaan. Reinin Lihan ystävällinen ja avulias henkilökunta kuitenkin onnistui keikauttamaan emännän pään luomupotkan puolelle.

    Edelleen mielissä elää mielikuva villasukalle maistuvasta lampaanlihasta. Voin vakuuttaa, että nykylammas ei maistu villalle. Käsitys lienee peräisin jostain ammoisista ajoista, jolloin pataan joutuivat lähinnä vanhat lampaat. Nykyään myynnissä oleva lampaanliha on useimmiten karitsaa. Nuori, noin vuoden ikäinen villakerä on maultaan vanhaa lammasta miedompaa. Liha on pehmeämpää ja vähärasvaisempaa.

    Paleokeittiön potkat toimitti ainakin pääkaupunkiseudulla arvostettu ja laadukkaan lihan toimittajana tunnettu, pitkän linjan perheyritys Reinin Liha, jonka päätuote on juurikin kotimainen karitsa. Suurin osa Reinin karitsanlihasta kasvaa Ahvenanmaalla.

    Oli myös ilahduttavaa kuulla, että vaikka tehotuotetusta lampaasta ei Suomessa oikein voidakaan puhua, niin Reinin Lihan tuotannosta on peräti noin puolet luomutuotettua lihaa. Luomupotkaa päätyi emännänkin pöytään. Pehmeäksi haudutettu karitsanpotka oli kyllä parasta kasvatettua lihaa pitkään aikaan. Eikä näkynyt villasta vilaustakaan!

    Minä pääsin poimimaan potkat pikaisesti Sörkan Teurastamolta, Reinin Lihan kiireisestä lihaleikkaamosta. Pääsiäisen sesonkina kun pistetään lammasta paloiksi oikein olan takaa.

    Reinin Liha toimittaa kuitenkin lihaa ympäri Suomen maan, joten muutkin kuin pääkaupungin asukit pääsevät nauttimaan Reinin maukkaasta pääsiäislampaasta. Laajin valikoima löytynee yrityksen omasta myymälästä, Hakaniemen kauppahallista. Muualla maassa Reinin lihan perään kannattaa kysellä esim. K-ryhmän marketeista tai Stockmannin Herkuista.

    Pääsiäisen suosituimpia artikkeleita ovat potkan ohella lampaanviulu, -kare ja -paahtopaisti. Filettäkin menee. Eli jos potka ei oikein potki, niin valinnanvaraa löytyy. Jos helpolla haluaa päästä, niin kannattaa tsekata valmiiksi maustetut, vain kypsennystä vailla olevat vaihtoehdot.

    Vaikka suurin osa lampaasti nautitaan Suomessa pääsiäisenä, niin ei näin hyvää ja helppoa raaka-ainetta kannata vain pääsiäispöytään säästellä. Ravintolat tarjoavat lammasruokia jo aika mukavasti ympäri vuoden, mutta kyllä sitä sopii ihan arkipöytäänkin pistää. Itse olen viimeisen puolen vuoden aikana kunnostautunut aika hyvin riistan osalta, mutta nyt lähtevät Paleokeittiössä myös lammasmarkkinat käyntiin! Monipuolisuus ei koske vain kasviksia ;)

    Pääsiäispotkat syntyvät helposti. Joskin kypsennys ottaa useamman tunnin, mutta kun lihat saa uuniin, niin siellä ne kypsyvät ihan itsekseen ja odotusajan voi käyttää muuhun puuhastelun.

    UUNISSA HAUDUTETTU KARITSANPOTKA

    4 annosta (1 potka/ruokailija)

    • 4 Reinin Lihan luomu karitsanpotkaa
    • suolaa ja mustapippurirouhetta
    • reilusti voita tai öljyä ruskistamiseen
    • 2 keskikokoista sipulia paloiteltuna
    • 4 porkkanaa paloiteltuna
    • 3 sellerinvartta paloiteltuna
    • 6 kokonaista valkosipulikynttä
    • 1 laakerinlehti
    • 1 rosmariininoksa
    • tuoretta timjamia
    • 3 rkl tomaattipyrettä
    • 1/ 2 l lihalientä (esim. Puljonki)
    • 2,5 dl Pares Baltan Savia Viva Familia Tinto A:ta tai muuta kuivaa punaviiniä
    1. Mausta karitsanpotkat suolalla ja rouhitulla mustapippurilla. Hiero mausteet potkien pintaan. Anna maustua sillä aikaa kun paloittelet kasvikset.
    2. Kuori ja paloittele kasvikset valmiiksi.
    3. Paista potkat kuumalla pannulla voissa tai öljyssä käännellen niin, että lihan pinta sulkeutuu ja potkat saavat hieman väriä.
    4. Siirrä potkat kannelliseen pataan. Lisää liemi, punaviini, kasvikset ja yrtit.
    5. Hauduta kypsiksi 175 asteisessa uunissa reilut 3 tuntia. Valele liemen yläpuolelle jääneitä potkanosia välillä ja käännä potkat kerran tai pari kypsennyksen aikana. Tarkista myös suolan ja pippurin määrä, ja lisää tarvittaessa.
    6. Siirrä valmiit potkat tarjoilulautaselle.

    Paistolientä voi tarvittaessa annostella lautaselle sellaisenaan tai siitä voi keitellä kokoon kastikkeen. Joskin mehevä liha ei mun mielestä kastiketta kaipaa.

    Nimesin pääsiäislampaan lauhkeaksi ja sitä se monessa mielessä olikin; tuttuja perusraaka-aineita, eikä yletöntä mausteilla kikkailua. Jos oli lauhkeaa maku, niin sitä oli myös liha; pehmeää, ihanan mehevää ja helposti luusta irtoavaa. Potkia voi halutessa siistiä esim. kalvojen osalta jo etukäteen. Helpoiten homma hoituu kuitenkin lautasella, jossa kypsästä lihasta on kätevä erotella osat, joita ei suuhun halua.

    Lampaan myötä vaihtui viinin väri valkoisesta punaiseen. Lasissa edelleen espanjalaisen Pares Baltan biodynaamista luomutuotantoa, nyt Savia Viva Familia Tinto A:n muodossa.

    Monikäyttöinen, maultaan pehmeä ja hedelmäinen sekä kevyesti mausteinen Tinto A passasi pitkään, pehmeäksi haudutetun karitsanpotkan kanssa mainiosti. Toimii myös muiden pitkään kypsytettyjen lihojen, esim. possun kaverina.

    Pullon takaetiketissä on muuten mukava, pieni tarina ”Special feelings for Finland”. Lukaisepa se!

    Riedelin kauniit Veritas -sarjan samppanjalasit oli korjattu jo aiemmin pois ja nyt saivat myös saman sarjan viognier/chardonnay -lasit väistyä isomman ja pikkaisen pulleamman Old World Syrah -lasien tieltä. Nämä lienevät ainakin emännän silmään muotoilultaan Veritas -sarjan näteimmät punaviinilasit.

    Lisukkeiden osalta lähti homma vähän lapasesta. Etukäteen tuntui hyvältä idealta laittaa useampaakin sorttia väreiltä keväistä kasvista pöytään, mutta jo pöydässä totesin, että yksinkertainen, kevyt ja raikkaan rapsakka ruusukaalinlehdistä koottu salaatti riittää mainiosti.

    RAIKAS RUUSUKAALINLEHTISALAATTI TIMJAMIVINAIGRETTELLA

    4 annosta

    • 600 g ruusukaaleja
    • 1 punasipuli ohueksi siivutettuna
    • 1½ – 2 rkl balsamiviinietikkaa
    • 3 rkl (saksan)pähkinäöljyä
    • 2 tl tuoreita timjaminlehtiä
    • suolaa ja rouhittua mustapippuria
    1. Sekoita öljy, viinietikka, timjaminlehdet, suola ja rouhittu mustapippuri vinaigrettiksi. Anna maustua sillä aikaa kun esivalmistelet salaatin.
    2. Leikkaa ruusukaalien tyvi ja irroita isommat lehdet. Säästä ”sydämet” muuta käyttöä varten, esim. voissa pannulla kypsennettäväksi.
    3. Siivuta punasipuli ohuiksi puolirenkaiksi. Sekoita ruusukaalinlehtien sekaan.
    4. Kaada kastike salaatin joukkoon, sekoita kevyesti ja tarjoile.

    Ruusukaalinlehtisalaatin lisäksi paistoin potkien kylkeen hunajalla ja timjamilla maustetetut porkkanat sekä surautin sileäksi värinsä puolesta mainiosti pääsiäiseen sopivan keltajuurisoseen. Ehkä näitä vaihtoehtoja on kuitenkin hyvä juhlapöydässä olla. Joku saattaa kaivata hieman tuhdimpaakin lisuketta lautaselle. Etenkin, jos alla ei ole kahta alkuruokaa ;)

    SAMETTINEN KELTAJUURIPYREE

    4 annosta

    • ~500 g keltajuuria
    • 1 sipuli
    • 1 valkosipuli
    • kuohu- tai kookoskermaa
    • 1-2 rkl sitruunamehua
    • maun mukaan suolaa ja ripaus jauhettua valkopippuria sekä muskottipähkinää
    • tarvittaessa kurkumaa värjäykseen
    • kuullottamiseen kirkastettua voita tai kookosöljyä
    1. Kuori ja paloittele sipuli, valkosipuli ja keltajuuri. Kuullota sipuli sopivassa kattilassa. Lisää kattilaan valkosipuli, kun sipuli alkaa pehmenemään. Jatka kuullostusta hetken aikaa. Lisää lopuksi keltajuuret ja jatka kuullottamista sekoittaen.
    2. Lisää kattilaan vettä niin, että keltajuuret peittyvät juuri ja juuri. Mausta suolalla. Kiehauta ja jätä kannen alle kiehumaan miedolla lämmöllä, kunnes keltajuuret ovat pehmeitä.
    3. Kaada pois ylimääräinen neste. Siirrä keltajuuret ja sipulit tehosekoittimeen. Lisää hieman kermaa ja surauta sileäksi. Lisää kermaa sopivan koostumuksen aikaansaamiseksi.
    4. Mausta suolalla, valkopippurilla ja muskottipähkinällä. Jos haluat pyreestä keltaisemman, niin lisää kurkumaa.

    HUNAJAISET TIMJAMIPORKKANAT

    4 annosta

    • ~400 g (eri värisiä) porkkanoita kuorittuna ja paloiteltuna
    • voita
    • 1 tl hunajaa
    • tuoretta timjamia
    • suolaa ja rouhittua mustapippuria maustamiseen
    1. Esikeitä paloitellut porkkanat vähäisessä, suolalla maustetussa vedessä reilut 5 minuuttia. Valuta ja siirrä porkkanat pannulle voin ja timjaminoksien kanssa. Uuden sadon porkkanat kypsyvät pikaisesti myös ilman esikeittämistä.
    2. Kypsennä porkkanoita pannulla kunnes ovat pehmenneet niin, että purutuntumaa on vielä jäljellä.
    3. Mausta hunajalla, suolalla ja mustapippurilla. Poista timjamin varret ja siirrä tarjoiluastiaan.

    Katso myös muut Paleokeittiön Hyvän mielen pääsiäispöydän reseptit!

    Lauhkeaa ja leppoisaa pääsiäisen odotusta Sinulle!

    Kaupallinen yhteistyö; liha Reinin Liha, viinit Norex Selected Brands, lasit Decanter,
    kukat Kirkkonummen Kukka. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

    UNIQ CONTENT Yksilöllistä sisällöntuotantoa ja -hallintaa yrityksesi tarpeisiin.

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Kuohuvan tuore hernesosekeitto ja kuha-mangoceviche kevääseen

    Kuohuvan tuore hernesosekeitto ja kuha-mangoceviche kevääseen

    Koukkunokkaiset noidat kiillottelevat jo luutiaan ja mustaturkkiset kissat pörhistelevät häntiään. Rairuoho kasvaa, pajut pukkaavat kissojaan ja pölyttyneet tiput ja puput kaivetaan kohta kaapeista, kun kevään suurin ruokajuhla koittaa. Pääsiäinen nököttää nurkan takana ja emäntäkin pääsee vihdoin itse asiaan viime viikolla julkaistun pääsiäispöydän osalta. Tarjolla on reippaasti raikkaita makuja joka lähtöön, joten eiköhän aloitella. Kuohujuomasta! ;)

    Voisi kai ajatella, että vauhtisokeus iski emäntään, kun pääsiäisen menua lähti laatimaan. Ehkä se vähän iskikin, mutta vasta pääruoan kohdalla. Vaikka tarjolla on nyt vähän kaikenlaista peräti neljän ruokalajin puitteissa, niin kevyellä ja raikkaalla linjalla pysytään. Voi syödä kerralla vähän vähemmän ja nauttia hippasen pidempään. Tai on varaa, josta valita oman maun mukaan. Jos kala ei nappaa, niin ehkä keitto kuitenkin uppoaa? Ja jos ei vielä pääsiäisenä, niin ehkä ennen juhannusta kumminkin. Vaikka rakensin menuun pääsiäisen ympärille, niin kyllä kuhaa ja karitsaa voi hyvin valmistaa muulloinkin.

    Aivan alkuun tekaisin kevyen keiton herneistä. Siis ihanko hernekeittoa pääsiäisen juhlapöytään?! Kyllä vaan, mutta ei ihan mitä tahansa hernerokkaa vaan ranskalaiset juuret omaavaa tuorehernekeittoa, jonka viimeistelee kuohuviini. Tai samppanja, jos ehtaa ranskalaista haluaa.

    Keväänvihreä keitto syntyy helposti parissakymmenessä minuutissa. Helppoutta huomattavampaa on maku! Täytyy sanoa, että on siinä hernesopalla ja tuoreella hernekeitolla eroa. Kuin yöllä ja päivällä. Tämä keitto nimittäin vie mukavasti kesäisiin tunnelmiin ja kesän ensimmäisten herneenpalkojen ääreen. Toimii hienosti kuohuviinillä, mutta yhtä hyvin myös ilman. Ihastuin!

    CREME NINON -TUOREHERNEKEITTO

    4 annosta

    • 2 salottisipulia silputtuna
    • 1 pienehkö palsternakka paloiteltuna (~100 g)
    • 2 rkl kirkastettua voita
    • 2½-3 dl kana- tai kasvislientä
    • 100 g ranskankermaa
    • ¾ dl kookoskermaa
    • 450 g pakasteherneitä sulatettuina
    • 1-2 rkl sitruunamehua
    • suolaa ja valkopippuria
    • 1 dl Pares Balta Brut ”B” cavaa tai muuta kuivaa kuohuviiniä
    • tarjoiluun notkistettua ranskankermaa (tai kookoskermaa)
    1.  Sulata sopivassa kattilassa voi. Lisää sipulit ja palsternakka. Kuullota kunnes sipuli muuttuu läpikuultavaksi.
    2. Lisää liemi, ranskankerma ja kookoskerma. Kiehauta ja jätä kannen alle kiehumaan noin vartiksi tai kunnes palsternakka on pehmennyt.
    3. Lisää herneet kattilaan. Kiehauta ja anna kiehua muutamia minuutteja.
    4. Kaada keitto tehosekoittimeen, lisää sitruunamehu, suolaa ja jauhettua valkopippuria. Soseuta samettisen sileäksi. Voit käyttää soseuttamiseen myös sauvasekoitinta. Paseeraa soseutettu keitto tarvittaessa siivilän läpi.
    5. Kaada keitto takaisin kattilaan tarkista maku (etenkin suola!). Kaada keiton joukkoon lopuksi valkoviini. Hämmennä tasaiseksi ja tarjoile välittömästi kera notkistetun ranskankerman.

    Alkumaljaksi, keittoon ja keiton kanssa sopii mainiosti biodynaamisesti tuotettu Pares Baltan Brut ”B” luomukuohuva. Eli cava kun Espanjasta tullaan. Joku ehkä muistaakin emännän visiitin tämän kuplajuoman alkulähteille Katalonian rannikolle vain kivenheiton päähän upeasta Barcelonasta.

    Vaikka Brut B on nimensä mukaisesti kuiva, niin se ei ole kuitenkaan ”hapan” vaan mukavan pirteä ja vahvasti hedelmäinen. Olen tuolla viinimaailmassa seikkaillessani huomannut, että yllättävän moni haluaa yhä nauttia kuohujuomansa vähintään puolikuivana ja mieluiten makeana. Kannattaa kokeilla näitä kuivempiakin. Sillä maailma menee eteenpäin ja viinit siinä sivussa. Eikä ole muuten hinnalla pilattu tämä paleoystävällisempi juhlajuoma. Irtoaa Alkon vakiovalikoimasta karvan alta 11 euron. Iso suositus!

    Toivottavasti laitoit merkille myös etenkin ensimmäisessä kuvassa edukseen esiintyvän Riedelin uuden Veritas -sarjan superkauniin samppanjalasin (joka on muuten tarjouksessa huhtikuun ajan). Kuva kertoo ehkä enemmän kuin tuhat sanaa, mutta ei vastaa todellisuutta. Nämä Decanterin valikoimasta löytyvät Riedelin ohuen ohuet lasit ovat todellisuudessa häkellyttävän upeita!

    Samppanjalasi ajatellaan perinteisesti kapeaksi, mutta jos haluat tarjota kuohujuomasi trendikkäästi, niin kannattaa valita tällainen rungoltaan hieman pulleampi ja suuaukoltaan kapeampi lasi, joka korostaa viinin hedelmäisyyttä ja tasapainottaa hapokkuutta. Ja kyllä, lasilla ON väliä!

    Aion vielä uhmata kaikkia interwebin postaussääntöjä ja käydä samassa artikkelissa kuhan kimppuun. Ceviche, jostain muusta kuin katkaravuista, on ollut mielessä jo pitkään. Ja jotenkin cevichen raikkaat maut vaan passaavat mun mielestä pääsiäiseen. Eikä se herkullisen ruoanlaiton helppouskaan ole yhtään hullumpi juttu. Joten cevicheä pääsiäispöytään!

    Cevichen juonihan piilee usein sitruunalla tai limellä happokypsytetyssä kalassa. Ja nimenomaan TUOREESSA kalassa.

    Omani hain naapurikunnasta, kantatie 51:n varrella kaikenlaisia kala- ja muita merenelävistä valmistettuja herkkuja toimittavan Four Seasons Fishin myymälästä, joka meillä tuttavallisemmin tunnetaan Siuntion kalasavustamona. Nimensä mukaan kalasavustamossa savustetaan ja jatkojalostetaan kalaa, mutta löytyypä sieltä paljon muutakin, mm. kalaa tuoreena ja tällaisiakin merellisen herkkulautasen kokoamiseen sopivia aineksia.

    Nuo, ja monet muut laajan valikoiman herkut valmistetaan savustamossa paikan päällä ja ihan itse. Ovat kyllä niin maukkaita, että ei ihme, että tästä perheyrityksestä on tullut käsite sekä lähikuntien, että pidemmältä matkaavien keskuudessa. Myymälässä tuntuu olevan aina vipinää ja jutustelinkin omaa kalaa noutaessa hetken vantaalaisen rouvan kanssa, joka piipahti poimimaan matkan varrelta evästä mökkiviikonloppuun. Jouluna ja juhannuksena Four Seasons Fishin kalaherkkuja saa jonotella jokusen tunnin ja saattaapi niin käydä pääsiäisenäkin, joten kannattaa tsekata tuoreimmat kalauutiset savustamon facebookista ja suunnata ajoissa pyyntireissulle ;)

    Vinkiksi vielä muutama pääsiäiseen sopiva poiminta Four Seasons Fishin valikoimista niille, jotka eivät halua itse puljata tuoreen kalan kanssa. Lämminsavulohen ystävien pääsiäispöytään sopivat esim. sitruunan-, limen- ja appelsiininkuorella maustettu sitruslohi tai mintulla maustettu vastaava. Graavilohen puolesta peukuttajille suosittelen limellä ja inkiväärillä maustettua versiota.

    Halusin cevicheen jotain keväistä makua ja erityisesti näköä, joten täydensin kalaa eksoottisella, parhaillaan sesongissakin olevalla mangolla ja passionhedelmän siemenillä. Etenkin mango sopii tasapainottamaan makeudellaan sitruksisen kalan kirpeyttä. Kylkeen vielä viipaloitua avokadoa ja tuoreesta korianterista pyöräytettyä yrttiöljyä, niin johan oli annoksessa makua, näköä ja juhlan tuntua!

    Cevichessä kala monesti pilkotaan pieniksi kuutioiksi. Niinkin sopii tehdä, mutta itse halusin raaka-aineiden erottuvan kokonaisuudesta selvästi ominaan ja siksi käytinkin veistä vähän rouheammin. Toimii tuoreella kalalla hyvin, joskin vaatii vähän pidemmän kypsennysajan. Kalaa ei kuitenkaan kannata ylikypsyttää, sillä silloin siitä tulee vaan ”kuivaa” ja kalan luontainen ”mehevyys” menetetään.

     RAIKAS KUHACEVICHE MANGOLLA

    4 annosta

    • ¾ dl limenmehua + ¾ dl sitruunanmehua
    • 2-3 rkl oliiviöljyä
    • 1-2 valkosipulinkynttä rutistettuna
    • 2 keskikokoista jalopenoa pieneksi kuutioituna
    • suolaa ja rouhittua mustapippuria maustamiseen
    • ~400 g tuoretta kuhafilettä paloiteltuna
    • 1 vihreä paprika pieneksi kuutioituna
    • 1 pienehkö punasipuli puolitettuna ja ohueksi siivutettuna
    • 1 mango kuutioituna
    • tarjoiluun avokadoa, passionhedelmää ja korianteriöljyä (tuoretta korianteria + oliiviöljyä + ripaus suolaa tehosekoittimessa sekoitettuna)
    1. Suolaa kuhafileet kevyesti molemmin puolin. Anna maustua kymmenisen minuuttia kelmun alla.
    2. Sekoita sillä aikaa sitruunamehu, limenmehu, oliiviöljy, valkosipuli ja jalopenot liemeksi. Mausta kevyesti suolalla ja rouhitulla mustapippurilla.
    3. Leikkaa kuhafilee sopiviksi, ~1½ sentin levyisiksi paloiksi. Kaada liemi kuhapalojen päälle sopivaan kulhoon. Sekoita ja painele kalapaloja liemeen niin, että ne ovat jokseenkin liemen peitossa. Laita jääkaappiin maustumaan.
    4. Pilko paprika ja punasipuli. Sekoita kalan joukkoon ja jätä jääkaappiin.
    5. Pilko mango kun ceviche on maustunut puolisen tuntia. Sekoita joukkoon ja jätä maustumaan vielä noin puoleksi tunniksi.
    6. Sekoita, tarkista suola ja mustapippuri. Tarjoile kera siivutetun avokadon. Koristele annos passionhedelmän siemenillä ja korianteriöljyllä.

    Cevichen myötä vaihtui juoma kuplaisesta valkoiseen ja lasikin siinä samalla. Riedelin laseissahan eräänä kantavana ajatuksena on lasien muotoilu siten, että ne korostavat eri viinien ominaisuuksia. Siksipä Pares Baltan biodynaaminen luomuvalkkari Savia Viva Familia Xarel-lo sai lasikseen samppanjalasia suuremmalla suuaukolla varustetun Viognier/Chardonnay -lasin.

    Savia Viva Familia Xarel-lo sopi mainiosti kuhacevichen kaveriksi. Voin kertoa, että viini yllätti emännän. Positiivisesti. Sitä kyllä suositellaan vaaleille kaloille, mutta en ollut cevichen sitruksisuuden ja jalopenon hienoisen tulisuuden sopivuudesta aivan varma. Nyt olen. Kuivanakin ihanan raikas viini, joka sopii nautittavaksi myös seurustelujuomana ihan sellaisenaan. Hinta-laatusuhteeltaan ihan loistava valinta!

    Näillä korkattiin Paleokeittiön Hyvän mielen pääsiäispöytä. Seuraavaksi jatketaan hieman enemmän perinteitä kunnioittaen pääsiäiskaritsan ja vähän överiksi menneiden lisukkeiden kanssa. Noh, onpahan mistä valita! :D

    Katsasta myös muut Paleokeittiön Hyvän mielen pääsiäispöydän reseptit!

    Kevyen raikasta pääsiäisen odotusta!

    Kaupallinen yhteistyö; kala Four Seasons Fish, viinit Norex Selected Brands, lasit Decanter,
    kukat Kirkkonummen Kukka. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

    UNIQ CONTENT Yksilöllistä sisällöntuotantoa ja -hallintaa yrityksesi tarpeisiin.

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Mausteinen kasviskeitto kikherneillä

    Mausteinen kasviskeitto kikherneillä

    Vuoden ensimmäinen kokkaus ja resepti!

    Kuten edellisessä postauksessa kerroin, niin emännän osalta vuosi 2017 on startannut hyvin, hyvin hitaasti… ja sikäli hieman ikävissä merkeissä, että influenssa iski ennen vuodenvaihdetta rajusti ja näyttää nyt olevan vielä harvinaisen sitkeää mallia.

    Joutuipa tässä viime viikolla lähtemään ihan lääkärin pakeille tarkistuttamaan, ettei pitkittyneessä flunssassa ole kyse mistään normaalia vakavammasta. Ei ole. Vähitellen alkaa kuitenkin ihan oikea ruoka taas appelsiini- ja mandariinivoittoisen kauden jälkeen maittaa. Ja mikä parasta, niin sitä jaksaa jo ihan itse väsätäkin!

    Kasviskeitolla on hyvä korkata uusi ruokavuosi ja tällainen, ei tulinen, mutta lempeän mausteinen soppa sopii oivasti vallitsevaan, talviseen tunnelmaan. Näin sairastamisen jälkimainingeissa olisi tietysti hyvä keskittyä superterveelliseen ruokaan kehon elpymistä avittamaan. Mutta voin kertoa, että tällä hetkellä eivät terveyskuurit jaksa kiinnostaa. Sellaisen aika tulee kyllä. Vähän myöhemmin. Nyt tuntuu mielekkäimmältä lähteä liikkeelle mielihaluista. Ne motivoivat lieden ääreen eniten. Joten sillä mennään, mitä mieli tekee! Ja mieli tekikin yllättäen KIKHERNEITÄ :D

    Paleokeittiössä ei ole juurikaan palkokasveja satunnaista maapähkinävoipurkkia lukuunottamatta nähty. Palkokasvithan eivät kuulu tiukkiksen paleoon, mutta ehkä suurin syy omalta kohdalta löytyy tätä nykyä kuitenkin siitä, että en ole kokenut minkäänlaista vetoa palkokasveja tai palkokasvivalmisteita kohtaan. Toki kesällä menee jokunen herneenpalko, mutta siinäpä ne himotukset sitten ovatkin. Ja maapähkinävoita vaan löytyy täältä syrjäseuduilta valmiina sen seitsemää eri sorttia helpommin kuin mantelista vastaavaa. Muista pähkinävoista puhumattakaan…

    Kikherneitä ei ole emännän ostoskorissa aiemmin lojunut. Nyt on sitten sekin päivä nähty. Eikä se päivä ollut yhtään hullumpi. Olen toki syönyt kikherneitä aiemminkin, silloin kun niitä on jonkun muun toimesta tarjolla ollut. Ovat musta ihan hyviä, mutta aiemmin en ole kikherneitä kohtaan vastaavaa mielitekoa kokenut. Saa nähdä, jääkö tämä satunnaiseksi kokeiluksi vai alkavatko kikherneet, ja ehkä muutkin palkoperäiset kasvit viihtyä Paleokeittiössä paremminkin.

    Soppa on helppo, syntyy suhteellisen nopeasti ja ravitsee useamman päivän. Hirmu hyväkin siitä tuli ja kikherneet antavat kasviskeitolle ruokaisuutta. Jos joku kaipaa vielä enemmän ruokaisuutta, niin mukaan sopii heittää vaikka paistettua jauhelihaa sellaisenaan tai jos jaksaa nähdä vähän enemmän vaivaa, niin pieniksi cocktail -pulliksi pyöritettynä. Elleivät kikherneet maistu tai palkokasvit ovat ehdoton nounou, niin kikherneet voi hyvin korvata myös jauhelihalla, jolloin lopputulemana on mausteinen jauhelihakeitto. Ei huono vaihtoehto sekään!

    Myös leipä toimii aina keiton kanssa. Mutta niin toimii meijerivoilla voideltu riisikakkukin. Maistuu toki myös nakuna.

    Hiukan harmittaa, ettei soppaan kaapista löytynytkään muutamaa sellerinvartta. Vaikka piti. Toimii ilman, mutta kyllä selleri olisi antanut mukavaa vivahdetta makuun. Ja on tietysti terveysnäkökulmastakin katsottuna oiva lisä. Noh, sillä mentiin, mitä oli, mutta ehkä ensi kerralla tarkistan selleritilanteen vähän tarkemmin.

    MAUSTEINEN KIKHERNE-KASVISKEITTO

    • 1 sipuli
    • 2 porkkanaa
    • (2 sellerinvartta)
    • 1 pss Pirkka -lehtikaalia (125 g)
    • 3 valkosipulinkynttä
    • 1 l Puljonki -kanalientä (tai kasvislientä vegesoppaan)
    • 1 prk Mutti -kirsikkatomaatteja ( tai tomaattimurskaa)
    • 3 rkl Mutti -tomaattipyrettä
    • 2 tetraa Go Green -kikherneitä (350 g valutettuna tai palkokasvittomaan versioon 400 g jauhelihaa paistettuna)
    • 2 rkl sitruunamehua (+ kuorta raastettuna)
    • maustamiseen suolaa ja rouhittua mustapippuria maun mukaan
    • tarjoiluun tuoretta korianteria (+ notkistettua smetanaa)
    • 2 rkl kookosöljyä kuullottamiseen

    MAUSTESEOS

    • 1 tl juustokuminaa
    • 1 tl savupaprikajauhetta
    • ½ tl Ceylonin kanelia
    • ½ tl jauhettua inkivääriä
    • ripaus chilijauhetta
    • ripaus cayennepippuria
    1. Mittaa mausteet valmiiksi seokseksi.
    2. Kuullota kuoritut ja pilkotut porkkanat sekä siivutettu sipuli (+ pilkottu varsiselleri) isohkossa kattilassa, kookosöljyssä, kunnes sipuli on läpikuultavaa. Lisää joukkoon mausteseos sekä puristetut valkosipulinkynnet. Jatka kuullottamista parisen minuuttia.
    3. Lisää muutama desi kanalientä. Sekoita niin, että mausteet irtoavat kattilasta ja liukenevat nesteeseen. Lisää loput kanaliemestä, kirsikkatomaatit, valutetut ja huuhdotut kikherneet sekä tomaattipyre. Kiehauta. Lisää lehtikaali ja jätä kannen alle porisemaan miedolla lämmöllä noin 10 minuutiksi tai kunnes kasvikset ovat sopivan kypsiä (al dente).
    4. Mausta lopuksi sitrunaamehulla (+ sitruunankuoriraasteella) ja rouhitulla mustapippurilla. Tarkista suola ja muut mausteet.
    5. Tarjoile tuoreen korianterin (+ smetanan tai riisikakun) kera.

    Ja taas varoittelen jeerasta eli juustokuminasta. Jos juustokumina ei ole aiemmin tullut tutuksi, niin siihen kannattanee totutella alkuun pienemmällä annostelulla. Sama taitaa päteä tuoreeseen korianteriin; näistä joko tykkää tai ei. Itse olen oppinut pitämään molemmista ajan kanssa, vaikka alkuun eivät kumpikaan ilahduttaneet. Korianterin voi hyvin korvata myös esim. lehtipersiljalla.

    Lämpöisiä kasviskeittolautasellisia Sinullekin!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Pinaatti-melonisalaatti, marinoitua punasipulia ja fetaa (+viinivinkki!)

    Pinaatti-melonisalaatti, marinoitua punasipulia ja fetaa (+viinivinkki!)

    Kuukausi ehkä vaihtuu, mutta KESÄ jatkuu Paleokeittiössä! Koska en vaan yksinkertaisesti suostu luopumaan sen enempää kivoista kesäfiiliksistä kuin kevyistä kesäruoistakaan.

    Sitä paitsi ruoan puolesta kesän sato alkaa olla vasta parhaimmillaan. Nyt on tarjolla etenkin hyviä kotimaisia raaka-aineita, joista valita! Metsässä, puutarhassa ja marketin hyllyilläkin.

    https://c1.staticflickr.com/9/8733/28451280572_1ab011f6ee_o.jpg

    Kesäisellä salaatilla jatketaan! Ajatus raikkaasta pinaatti-melonisalaatista lähti oikeastaan jääkaapissa valmiina odottavista piklatuista kantarelleista ja marinoiduista punasipuleista. Eikä lautaselle enää montaa raaka-ainetta tarvittu näitä kahta täydentämään, kun kesäinen salaattiannos oli valmis. Vain vähän vihreää. Ja suolaista.

    Ennen salaattireseptiä vielä yksi aika mainio viinivinkki loppukesään! Uudehko, ympäristöystävällisistä ja pehmeistä arvoista ponnistava Footmark Organic White -luomuvalkkari Espanjasta on nimittäin aika hyvä valinta piknik- tai reissuviiniksi. Testasin!

    https://c1.staticflickr.com/9/8744/27988311563_873dcfe32e_o.jpg

    Suuntasin eräs kaunis ja lämmin kesäilta auringonlaskun aikaan Inkoon rantakalliolle nauttimaan luonnonrauhasta ja nappasin pullon mukaani. Toimi!

    Itse viini oli positiivinen yllätys, jota en osannut odottaa. Sellainen helposti nautittava, joka ei välttämättä kaipaa rinnalle purtavaa.

    Alhaiset odotukset juontanevat muovipulloon, joka saa valitettavasti aina viinin tuntumaan… ”halvalta”. Ja kyllähän myös hinta on tällä luomuviinillä enemmän kuin kohillaan. Alta kympin lähtee litran pullo! Niin, siis todellakin LITRA eikä vaan kolmen varttia.

    Vaikka muovipullot eivät kauheasti houkuta, niin kyllähän sellaisella hyvät puolensa on silloin, kun lähdetään ovesta ulos; vähemmän kannettavaa ja huolta pullon rikkoutumisesta. Kierrekorkkikin on reissussa luonnonkorkkia kivempi. Koska pullonavaaja unohtuu kuitenkin kotio. Ja siinähän sitä on sitten vääntämistä, jotta päästään viinistä nauttimaan ja mietitään, että millähän tämä nyt suljetaan, kun siirrytään paikasta toiseen.

    Eli menkäähän muutkin vielä nauttimaan elokuun toivottavasti lämpimistä, mutta takuuvarmasti pimenevistä illoista luonnonhelmaan ja napatkaa pullollinen Footmarkin luomuvalkkaria mukaan! Siitä riittää useammallekin retkeilijälle. En mäkään sentään koko pulloa kerrasta yksin tyhjentänyt ;)

    Ja hei, kannattaa käydä tutustumassa ajatuksiin tuotemerkin taustalla ja muihinkin tuoteperheen tuotteisiin vaikkapa Footmarkin kotisivuilla! Sanoisin, että melko paleoystävällistä ;)

    https://c1.staticflickr.com/9/8814/28557790405_758721c131_b.jpg

    PINAATTI-MELONISALAATTI, MARINOITUA PUNASIPULIA JA FETAJUUSTOA

    • tuoretta babypinaattia
    • rucolaa
    • hunajamarinoitua punasipulia + lientä kastikkeeksi
    • pie del sapo- tai muuta makeaa melonia
    • murustettua fetajuustoa
    • tuoretta basilikaa
    • rouhittua mustapippuria
    • pikkelöityjä kantarelleja
    1. Huuhtele pinaatti ja rucola tarvittaessa.
    2. Paloittele kuorittu meloni.
    3. Kasaa kaikki ainekset lautaselle, lisää päälle punasipulien marinointilientä ja nauti samantien.

    Jos piklattuja kantarelleja ei satu olemaan saatavilla, niin salaatti toimii vallan mainiosti ilmankin. Sienistä ei siis saa tekosyytä jättää salaattia syömättä ;)

    https://c1.staticflickr.com/9/8881/27940723774_434a7557f4_o.jpg

    Nautinnollisia salaatti- ja retkihetkiä alkavaan loppukesään!

    Footmark Organic White saatu testattavaksi Norex Spiritsiltä. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

    UNIQ CONTENT Yksilöllistä sisällöntuotantoa ja -hallintaa yrityksesi tarpeisiin.

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Mansikan makeaa, kookoksen kermaista… JUHANNUSTA!

    Mansikan makeaa, kookoksen kermaista… JUHANNUSTA!

    Ei mulla sit muuta! Juhannusta tulin vaan pikaseen toivottelemaan näin Paleokeittiön juhannusmenuusta löytyvän, kesäisen mansikkamaljan muodossa =)

    Jos mansikkamalja, sokeriton marenki ja muut juhannusmenuun herkut kiinnostavat, niin ohjetta ja juhannuksen ruokalistaa löytyy Paleokeittiön viimeisimmästä uutiskirjeestä. Juhannus on hetken vaan, mutta kesä jatkuu ja näitä kesäkauden ruokia (ja juomia ;)) voi hyvin nauttia juhannuksen jälkeenkin. Joten klik klik uutiskirjeeseen poimimaan vinkkejä ja inspistä!

    Juhannusfiilikseen liittyen suosittelen tsekkailemaan myös kuvia ja pientä tarinaa viikko sitten kartanoravintola Wohls Gårdissa viettämästämme grilliviini-illasta. Sieltäkin saattaa jokunen kesäinen vinkki irrota ;). Instassa enemmän kuvaa, facessa tekstiäkin.

    Oikein ihanaa ja kaikin puolin nautinnollista keskikesän juhlaa Sinulle!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Breezy Midsummer Spritzer!

    Breezy Midsummer Spritzer!

    JUHANNUS! Suomalaisten suurin kesäjuhla tekee tuloaan hurjaa vauhtia! Ensi viikolla tähän aikaan käyvät grillit kuumina ja juhannusjuomat on korkattu. Muutamaan otteeseen.

    Myös Paleokeittiön juhannusmenu on hyvää vauhtia valmistumassa. Ruoat ovat jälkkäriä vailla valmiit ja juhannusjuomat sekoiteltu.

    Juhannusmenuun saat varmimmin ja ajoissa tilaamalla uutiskirjeen, joka kolahtaa meiliboxeihin huomenna! Laittelen menuun blogiin juhannuksen kynnyksellä, JOS vaan ehdin. Suunnitelmissa on, mutta työn alla on monta muutakin juttua, jotka toivon saavani valmiiksi ennen ensi viikonloppua. Mutta aloitellaanpa juhannuspostaukset raikkaasta spritzeristä!

    Kuten Paleokeittiön instagramia seuraavat ovat saattaneet huomata, niin kulunut viikko onkin ollut emännän osalta poikkeuksellisen alkoholi juomapainotteinen. Määrät ovat toki pysyneet kohtuudessa, mutta aika montaa sorttia olen maistanut. Olen oikeastaan viettänyt juhannusta jo tällä viikolla! Ensi viikonlopun aionkin ottaa rauhallisemmin. Ja syödä terveemmin. Kroppa ja yleinen olotila alkavat taas muistutella asiasta…

    Aloitin juomapainotteisen viikkoni juhannusjuomien testaamisella keskiviikkona. Onneksi niin, koska sää oli kuvia ajatellen mitä mainion! Torstai menikin Taste of Helsinki -tapahtuman hulinoissa. Ja perjantaina jatkoin matkaani viinimaailmaan kartanoravintola Wohls Gårdin grilliviini-illassa, jossa kartanonemäntä Sirpa Granqvist-Häiväläinen tarjoili lihaisia kesäherkkuja raikkaine salaatteineen grillin täydeltä. Ja vatsan! Huh!

    Koska kyseessä oli grilliVIINI-ilta, niin saimme myös maistella ja miettiä omia grilliruokiin mätsääviä viinisuosikkejamme. ”Viinipastori” Juha Rantala esitteli tuttuun, persoonalliseen ja viihdyttävään tyyliinsä valikoiman laatuviinejä. Vinkiksi vain yksi sana! ZINFANDEL! Ja mausteinen grilliruoka. (Teenköhän nyt kauheasti laittomuuksia linkittäessäni Alkon sivuille…? Ehkä joku tulee kertomaan. Kommentointi on kuitenkin tässä postauksessa suljettu, joten privaviestejä odotellessa ;))

    Ja muuten NYT, jos koskaan kannattaa harrastaa maaseutumatkailua ja käydä tsekkailemassa Wohls Gårdin kesäiset järvimaisemat! Kesälomalla sinne siis!

    Löpinät sikseen ja Paleokeittiön virallisen juhannusjuoman, vuosikertaa 2016 kimppuun. Toimii tilanteen mukaan hyvin sekä alkoholittomana, että kuohuviiniversiona.

    Testasin spritzeriin muutamaa eri kuoharia, ja mielestäni parhaiten toimi erittäin kuivanakin mukavan pehmeä ja pyöreä, Parès Baltan biodynaaminen ”b” Cava Brut. Loistava kesäkuohari sellaisenaankin! Ja tietysti biodynaamisena ja kuivana sieltä paleommasta päästä.

    Alkoholittomassa vaihtoehdossa virkistävät kuplat tulevat vichystä. Pidin kyllä kivennäisvesikuplista ihan yhtä paljon kuin kuohujuoman vastaavista. Molemmat hyviä! Toisesta saattaa vaan humaltua hieman enemmän kuin toisesta ;)

    Lähdin miettimään juomaa hunajamelonin ympärille. Alusta lähtien ajatuksissa oli mukana myös piristävä lime. Kurkku tuli kuvioihin mukaan jossain matkan varrella, ja koeponnistusvaiheessa päädyin lisäämään sekaan vielä muutaman mintunlehden.

    Kuulostaa kesältä! Ja maistuu myös! Hunajamelonista huolimatta enemmän raikkaalta kuin makealta. Kelpasi testiryhmälle kuumana kesäpäivänä myös janojuomaksi. Viineineen kaikkineen. Bottoms up!

    KESÄN RAIKAS HUNAJAMELONI-KURKKU -SPRITZER

    ~4  annosta (lasin koosta ja jäiden määrästä riippuen)

    • 1/2 hunajameloni kuorittuna (ja siemennettynä)
    • 1/2 keskikokoinen kurkku
    • 2 limen mehu
    • 5 isoa tai 10 pienempää mintunlehteä
    • ripaus suolaa
    • kivennäisvettä (vichyä) tai Parès Balta ”b” Cava Brut
    • tarjoiluun jääpaloja ja jäädytettyjä hunajamelonipalloja
    • koristeluun ohut kurkkusuikale ja ehkä vielä jokunen lehti tuoretta minttua
    1. Valmista melonipirtelö mittaamalla tehosekoittimeen kaikki muut ainekset paitsi valitsemasi kuplajuoma. Surauta tasaiseksi. Huom. purista limestä mehut! Juomasta tulee karvas, jos limet heittää vaan kuorittuna tehosekoittimeen (kuten mulla yleensä on tapana). Säilytä jääkaapissa, suljetussa lasipullossa, jos h-hetki koittaa vasta myöhemmin.
    2. Valmista sekoitustikku grillitikkuun rypytetystä kurkkusiivusta. Ohut siivu syntyy helposti esim. juustohöylällä.
    3. Laita isohkoon lasiin vuorotellen reippaasti jääpaloja ja koristeellisempina jääpaloina toimivia, jäädytettyjä hunajamelonipalloja (+ minttua).
    4. Lisää lasiin melonipirtelöä noin puoliväliin ja täydennä loppu kuplivalla.
    5. Sekoita tikulla ja nauti välittömästi! Kylmänä!

    Jos tykkää makeammasta, niin kannattaa testata inkiväärisiirappia.

    Tarkkasilmäisimmät saattavat huomata, että mun lasista puuttuvat jääpalat. Ja nyt sen tietävät kaikki muutkin!

    Kävi nimittäin niin, että kun näitä eri juomia aurinkoisessa säässä testailin ja kuvailin, niin viimeisiä lasillisia väsäessä olivat jääpalat muuttuneet vedeksi. Mutta ehdottomasti jääpalat mukaan! Olkaa te niiden kanssa tarkempia kuin minä olin. Aurinko ehkä tykkää jääpaloista, mutta jääpalat eivät auringosta.

    Raikkaan kuplivaa juhannuksen odotusta Sinulle!

    Konsultointiapua ja kuohuviinit juhannusjuoman kehittelyyn tarjosi Norex Spirits.
    Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

    UNIQ CONTENT Yksilöllistä sisällöntuotantoa ja -hallintaa yrityksesi tarpeisiin.

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Kolmen aineksen valkosuklaa fudge – Helppo herkku!

    Kolmen aineksen valkosuklaa fudge – Helppo herkku!

    Sainko huomiosi?! Hyvä hyvä! Sillä tätä terveempää ja supersimppeliä omintekoista herkkua et halua missata! Jos terveemmät herkut noin ylipäätään inspiroivat.

    Suklaaton suklaa, mitä se sellainen on? Noh okei, täytyy myöntää, että otsikko johtaa ehkä hippasen harhaan… Pardon me ;)

    Maailmalla tämä hyvä herkku taitaa kantaa nimeä fudge. Mutta valkosuklaa oli asia, joka mun mieleen ensimmäisenä tuli, kun tätä raparperilla ja vaniljalla maustettua namia maistoin. Täytyy kyllä melkein samaan hengenvetoon todeta, että aitoa, oikeaa valkosuklaata ei ole hetkeen emännän suuhun pistetty. Tummasuklaata sitäkin enemmän ;)

    Yleensä suklaiset raakaherkut sisältävät vähintäänkin kaakaovoita, mutta tässä ei sitä ole. Siitä nimitys suklaaton suklaa. Kaakaovoin korvaa kookosvoi, jota kookosmannankin nimellä saa. Melkein sama asia, eri pähkinä.

    Vaaleaa fudgea on helppo varioida oman mielen mukaan. Tehdä siitä tarvittaessa vaikka tummaa esim. lisäämällä massaan raakakaakaojauhetta.

    Itse lykkäsin mukaan raparperia. Koska ajatus kirpsakoista raparperipaloista vaniljaisen ja ”makean” peruspalan seassa kiehtoi. Liekö syynä raparperiaika? Todennäköisesti.

    Toimiko? Alkuun paremmin kuin parin päivän päästä, jolloin raparperibiitit muuttuivat pehmeiksi ja hävittivät happoisuutensa. Mutta hyvin kelpaa edelleen! Jep, pari palaa on vielä jäljellä.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Tämä resepti löytyy myös ladattavasta PALEOKEITTIÖN PARHAAT 25 -reseptivihkosesta.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.