All posts filed under: Valokuvaus

Viilentävä viherpirtelö

Ihana kesä meillä ollut! Toivottavasti jatkoa piisaa, vaikka tänään aurinko pilvessä piilossa pysyykin. Onneksi sentään on edelleen mukavan lämmintä. Minä ♥ Suomen kesä! 2013 ;D Pikaisesti tulin kirjaamaan itselleni ylös kesän viileän viherpirtelön. Ei, sen ei tarvitse olla fyysisesti viileää tai kylmää. Se viilentää kehoa sisältäpäin. Ja tuli ehdottomasti tarpeeseen. Oma keho kun osoitti selviä ylikuumenemisen oireita. Ja edelleen käy mimmi hieman turhan kuumana, mutta josko sitä vähitellen taas tasapainoa päin =) KESÄN VIILENTÄVÄ VIHERPIRTELÖ (1-2 annosta) 2-3 sellerin vartta 1-2 lehtikaalin lehteä (koosta riippuen) vähintään puolikas ruukkupersilja (tai tuoretta minttua) ~1-1,5 cm:n viipale sitruunaa 1 luomupäärynä (tai vihreä omena tai tuoretta ananasta tai melonia) 1 avomaankurkku 1-1,5 dl maustamatonta herajauhetta 1-2 tl savijauhetta 1 tl himalajansuolaa 2-2,5 dl vettä Ainekset pesun kautta sopiviksi paloiksi ja blenderiin. Lehtikaalista olen poistanut vahvimman keskiruodon. Sitruuna kuorittuna ;)

Tapsantanssit

…tanssittiin tänäkin vuonna jossain muualla kuin Paleokeittiössä. Tapaninpäivä toi tullessaan vihdoinkin jouluun kaipaamaani rauhaa. Päivä meni mukavasti kotosalla touhuillessa; purkaillessa lahjoja ja etsiessä niille sekä neljän kilon peuran kupeelle paikkaa pakkasessa, pitkällä pakkaslenkillä naapurin Sohvi Sopulin kanssa sekä tietysti lahjasuklaita tuhotessa. Ruoka ei maistunut. Suklaa maistui. Mutta se nyt maistuu emännälle aina. Oli joulu tai ei. Uusivuosi tosin alkakoon edes hetken aikaa lakkoillessa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Hyvästi joulu! Tervetuloa ensi vuonna uudelleen!     Uusivuosikin saa tulla! Olen valmis ja varustautunut. Jonkun vuoden tuloon. Vielä ei osaa varmuudella sanoa pidetäänkö pirskeet tänä, ensi vai sitä seuraavana vuonna. Aika näyttää ja sydän kertoo millä mielellä vuosi 2013 otetaan vastaan. Aikaa on! Vielä monen monituista päivää ja yhtä monta yötä =) P.S. Kyllä mä kuvasin myös Paleokeittiön kannalta merkittävimmät lahjat; ”kohta katkee kaalinpää” -veitsen, ”parasta peurasta” -paistomittarin, ”kaikki käyttöön” -nuolijan ja mustat ”paree ottaa varman päälle” -nahkahanskat. Oliko vika sitten kamerassa vai kuvaajassa, mutta pahasti blurrista kuvista ei ollut kellekään mitään iloa. Hautasin bittiavaruuteen. Amen.

Juhannustunnelmia

Mitä olisi juhannus ilman… …juhannusruusua? …perinteistä peltomaisemaa? …raikasta ja ravinteikasta salaattia? …auringossa kylpeviä päivänkakkaroita? …makeita mansikoita?     …tummimmastakin tumminta ”suklaata”? …maistuvaa, kesänmakuista jälkiruokaa? …sinitaivasta ja kaikissa sateenkaaren väreissä loistavia kukkaniittyjä, …ahkerana pörrääviä mehiläisiä ja… …muita veikeitä ötököitä? …harvinaisia herkkuja… …ja raukeita hetkiä päivänpaisteessa? Se olisi erilainen juhannus. Mun juhannus oli tänä vuonna tällainen. Vietimme sen kolmisin karvakakaroiden kanssa kotona. Minä vielä antibiooteista velttona. Vaikka juhannuspäivänä taivas kaatoi vettä niskaan tuutin täydeltä, niin juhannusaaton paahteinen aurinko korvasi kaiken. Tämäkin juhannus olisi ollut täydellinen, ellen olisi tänä aamuna herännyt raastavaan kurkkukipuun. Kuukauden lepäilyn jälkeen olisin niin mieluusti jo palannut ensi viikolla liikunnallisen elämän pariin, mutta kattoos nyt… kuinka tässä käy. Pidetään peukkuja! =)

Juhannusterveiset…

…naapurin tädin ”unikkopellosta”! =)     Erityisesti oopiumiunikon maitiaisnesteessä on yhdisteitä, joita käytetään päihteinä. Kasvin sato korjataan noin viikko terälehtien putoamisen jälkeen. Kodan kylkeen tehdään varovaisia viiltoja, joka saa valkean maitiaisnesteen valumaan kodan pintaan. Kuivunut maiti sisältää lajikkeesta riippuen 20–35 % ainakin kahtakymmentäviittä eri alkaloidia, joista 4–21 % on morfiinia, 4–8 % noskapiinia, 0,8–2,5 % kodeiinia, 0,5–2,5 % papaveriinia ja 0,5–2 % tebaiinia. Yhdestä kodasta voidaan elinkaarensa aikana kerätä jopa 30 grammaa oopiumia. Saadusta morfiinista ja kodeiinista voidaan jalostaa heroiinia. ~Wikipedia

Hyvästi kevät!

Kun tämä postaus tulee ulos eletään kevään viimeistä päivää ja minä olen todennäköisesti par`aikaa nauttimassa shamppanja-aamiaista jossakin entisen Itä-Euroopan viehättävässä kaupunkimaisemassa. Niin hullulta kuin se omaan korvaani kuulostaakin, niin kyllä, shampanja on ollut jonkinlainen tämän kevään teema elämässäni! Olen kai huudellut riittävän kuuluvasti mieltymyksestäni kuplajuomaan ;D Ja mikäs siinä! Kuplathan sopivat oikein mainioisti yhteen kevään kanssa! =) Mennyt kevät on ollut tapahtumarikas ja puuhakas. Paljon hyvää, mutta vähintään yhtä paljon vastoinkäymisiä. Viimeiset puolitoista kuukautta olen tuntenut oloni stressaantuneeksi. Toivonkin kesän tuovan mukanaan ansaitun breikin ja paljon aikaa ihan vaan itselleni. Ja mikäs sen parempi tapa päästä kesätunnelmaan ja rentoilun makuun kuin pakata kimpsut, vaihtaa maisemaa ja jättää arki hetkeksi taakse. Teidän täytyy huolehtia ensin itsestänne, ennen kuin voitte vastuullisesti huolehtia toisista, työstänne jne. Te tulette ensimmäisenä. Kerään vielä viimeiset muistot talteen tästä keväästä ja sitten sanon ”Hyvästi kevät, tervetuloa kesä!”    

Tulppaanitaivaassa

Tupsahdin lenkillä tulppaanitaivaaseen. Ei muuta kuin kamera kaulasta ja kuvaamaan. Tämä hetki on hetkessä ohi. Se oli ikuistettava nyt. Tai ei koskaan. Kaikki alla olevat kuvat on otettu yhdestä ja samasta pihasta. Enkä edes ihan kaikkia tohtinut tallentamaan. Postaukseenkin pääsivät vain kaikkein kauneimmat, sillä…                 …tämä kuvapostaus on omistettu kelles muullekaan kuin rakkaalle Äipälle! Äippä ♥ Tulppaani! P.S. Klikkaamalla pikkukuvat suuremmiksi!