Month: joulukuu 2011

Joulu jatkuu…

…äipän joulupöydässä =) Tuli kuvailtua hiukka huonosti äipän runsaan ja kauniin joulupöydän antimia kun keskityin enemmän siihen tärkeimpään eli ruoista nauttimiseen. Ja yhdessäoloon =) Laatikot jäivät kokonaan kuvaamatta. Ehkä osin siksi, että en niistä niin välitä. Bataattilaatikko taisi olla ainoa, jota lusikallisen verran maistoin savukalkkunan kaverina. Panostin enemmän alkuruokiin. Jälkkäreistä jätin lämpimän joulutortun syömättä. Maistoin puolikkaan palan taatelikakkua, piparkakun ja äidin omatekemää pikkuleipää, jossa välissä vadelmahilloa. Meillä on perinteisesti näitä murotaikinasta väännettyjä pikkuleipiä aina ollut, jo mummon joulupöydästä lähtien. Nimeä en kyllä tiedä tai ainakaan tähän hätään muista. Loppuilta menikin suklaata ihan liikaa ahtaen. Kun ottaa sen ensimmäisen, niin ottaa toisenkin. Ja kolmannen ja loputkin rasiasta. Aamuyön vietinkin sitten oksentaen. Siitä lähtien olen ollut enemmän tai vähemmän kipeänä. Tänään vasta ensimmäinen hieman selkeämpi päivä. Ensimmäinen kattaus eli ruokaa alkuun Silliä sille, joka sillistä piittaa Lohirullat ja katkarapukimaralla koristellut munanpuolikkaat Lohta savuna ja loimutettuna Nälättömän valinnat Savukalkkuna hakkasi kinkun tänäkin vuonna Tuttavaperheen isännän pamauttamaa villiä sikaa etelänaapurista Ja se perinteisempi possu, johon en kajonnut

Amerikkalainen joulupöytä by Klaus K

Ennen virallisia joulupyhiä kävimme ystäväni kanssa nauttimassa amerikkalaisen joulupöydän antimista Klaus K:n Ilmattaren American Christmas Grillissä. Klaus K:n jouluravintolaan piti suunnata jo viime vuonna, mutta jostain syystä keikka jäi silloin tekemättä. Nyt sitä ei vaan voinut jättää välistä kun huomasin jälkiruokamenussa koreilevan World famous Death by Chocolate -kakun! Pahoittelen osin huonoa kuvanlaatua. Olimme eläneet koko päivän käytännössä kahvilla, joten kuuden aikaan illalla mielessä oli jokin muu kuin valokuvaus ;). Huomautettakoon vielä, että tällä illalla tai sen antimilla ei ollut mitään tekemistä paleon kanssa. Ei ollut tarkoituskaan. Tarkoituksena oli nauttia kaikesta tarjolla olleesta niin paljon kuin napa vetää! Sen teimme! Harvemmin sitä on tullut ruokapöydässä miltei neljää tuntia pupellettua, hah hah! Aperitiiviksi valikoitui menunkin suosittelema ja amerikkalaisten joulun aikaan suosima munatoti. Itse tyydyin vain maistamaan yhteisestä drinksusta kulauksen. Ihan hyvää, mutta alko ei vaan ole niin mun juttu. Punaviini on ;) Alkuruokapöydässä oli herkkua monenmoista, joista melkein kaikkea taisi tulla jopa maisteltua. Parasta oli ehdottomasti kuhaceviche. Myös ankanmaksapatee mausteisella punasipulihillokkeella oli melkoista namia. Sen sijaan perunasalaatin olisi voinut jättää syömättäkin. Samoin pari leipäpalaa, jotka vaan turhaa …

Joululounaalla

Suuntasimme viime perjantaina iki-ihanan jumpparyhmämme kanssa Bistro O Mat:iin joululounaalle juhlistamaan ryhmän nelivuotista taivalta, syyskauden päättäjäisiä ja tulevaa joulua. Hikijumpan jälkeen tietenkin! Bistro O Matissa kävin ensimmäisen kerran aiemmin syksyllä. Silloin ihan kaikki ei mennyt putkeen, mutta mielestäni ravintola ansaitsi toisen tilaisuuden. Osin jo siksi, että kyseessä on oman kylän gourmet -ravintola. Pidän myöskin ravintolan ajatuksesta hyödyntää lähi- ja luomuruokaa. Menutkin ovat olleet houkuttelevia. Ja tunnelma lämmin. Tälläkään kertaa ihan kaikki ei mennyt putkeen. Tarjoilussa olisi ollut hieman parannettavaa, mutta tämän seikan pystyin vielä ohittamaan, koska kyseessä oli lounasaika. Vaikka olisihan se ollut mukavaa, ettei seurueen olisi tarvinnut odotella meitä matti myöhäsiä täysin kuivin suin. Etenkin näin intensiivisen treenisession jälkimainingeissa. Olin katsonut omat valintani valmiiksi netistä ja suurin pettymys syntyikin, kun valmiiksi miettimääni alkuruokaa ei ollutkaan tarjolla. Piti olla, mutta ei ollut, kuului selitys. Selvä! Alkuruoat sikseen! Muu seurue aloitteli alkoholittomalla vaalealla glögillä. Minä valitsin reteesti perjantaipäivän kunniaksi pienen lasillisen luomupunkkua. Se kun sattui sopivasti sopimaan myös pääruokani palan painikkeeksi =) Puolet seurueesta valitsi pääruoaksi joulupöydän. Itselleni ei pöydästä löytynyt oikein muuta aidosti mieleistä kuin …

I niinkuin iloinen…

…ja iHerb! Alkuviikosta iloitsin iHerbin paketeista, kuten täällä itseäni ilmaisin. Mitä sieltä tällä kertaa saapuikaan? Iso kasa ihanuuksia! =D Okei, nyt mä lopetan tämän i -kirjaimella alkavien sanojen viljelyn. Katsokaa kuvista mitä sieltä saapui! Kuvista puuttuu vain maailman paras hunaja, jonka rohmusin heti auki ja säilöin kaappiin, jonne se sitten kuvista unohtui. Listausta, lisäinfoa ja linkitykset tuotteisiin löytyvät UP-sivuston iHerb -osastolta. Paljon vakiokamaa, mutta mukana myös muutama uutukainen ja samaa tavaraa eri valmistajilta testiin. Artisanan suklaaherkku on edelleen parasta! Too good, too easy! Valitettavasti koko boksi on jo tuhottu. Viidessä päivässä. Shit happens! Nyt ollaan sitten puolitoista kuukautta taas ilman. Ahneella on! Nopea loppu. Toinen odotettu uutukainen oli suklaisen tuorepuuron ainekset. Mukana mm. chia -siemeniä, taatelia, raakakaakaota, kaakaonibsejä ja monta muuta terveellistä ainesosaa. Lisää vain vesi. Kuuma tai kylmä. Suklaatuorepuuro on ihan syötävää, mutta ei kuitenkaan ihan sellaista herkkua kuin odotin. Ja kyllä! Päivän sana on taas SUKLAA, josta jo jossain vaiheessa onnistuin itseni irrottamaan. Addiktio on back! Eikä mun jostain syystä tee edes mieli tehdä sille mitään. Katsotaan sitten kevväämmällä kun aurinkokin taas jaksaa …