Kuukausi: maaliskuu 2014

Pohjaton kuningatarpaistos

Operaatio pakkasmarjat pois pakkasesta jatkuu! Tällä kertaa lähdin hieman yllättäen piirakkalinjalle. Eikä se tietenkään mennyt heti kerralla putkeen vaan pariin otteeseen jouduin harjoittelemaan piirakan paistoa. Newbie, mikä newbie! Ensimmäinen erä kelpasi itselleni vallan mainiosti, mutta se tuskin olisi kelvannut kellekään muulle. Ja siinä asiassa sain huomata olevani harvinaisen oikeassa ;) Pohjaton piirakka on ihan hitokseen helppo ja melko nopeakin. Salaisuus piilee pohjattomuudessa. Tästä selviää ilman suurempaa taikinan vatkausta. Tosin, jos haluat oikeaa kuningatarpiirakkaa, niin tee taikina tai osta sellainen. Vaikka pohjaton onkin hyvää, niin eihän se aidolle vertoja vetele. En ihan periaatteesta pidä paleoimisesta, koska paleoimisessa on yksi iso ongelma. Ja se ongelma on aitoudessa. Jäljitelmä mikä jäljitelmä, ei siitä mihinkään pääse. Mutta! Joskus jäljitelmä ajaa aidon ohi. Se ei välttämättä mene ohi maussa tai suutuntumassa, mutta terveemmän nimissä olen joskus valmis tinkimään näistä pikkuasioista. Ja silloin, kun en ole valmis tinkimään, niin en tingi ;) Ensimmäinen yritys kosahtu makeuteen. Tai sen puutteeseen. Kuten jo mainitsin, niin sopi mulle vallan mainiosti, mutta halusin vielä väsätä jotain kaikelle kansalle sopivampaa. Niin tein! Ja se taas toi …

Toscanan auringon alla

Kuluneiden kahden viikon aikana olen viettänyt useita pieniä hetkiä Toscanan auringon alla. Fyysisesti olen kyllä ollut Suomessa, mutta näille pienille mielikuvareissuille olen matkannut lautasen kautta. En tiedä, maistuuko tässä upeassa keitossa ihan oikeasti Italia vai johtuvatko nuo mielikuvat vain siitä, että tiedän keiton juurien olevan saapasmaassa. Jos ihmisen keho on ihmeellinen asia, niin mieli se vasta kummallinen onkin! Kuinka lautaselleni päätyi tämä ribollitan kaltainen keitto, joksi sitä uskaltanen kutsua ilman, että Toscana -fanit käyvät kimppuuni ja saan syytteen kunnianloukkauksesta. Olen vieraillut Italiassa, useammassakin kylässä tai kaupungissa, mutta siihen aikaan eivät ribollitat jaksaneet kiinnostaa. Italialainen pizza ja pasta maistuivat kyllä. Mulle ribollita on tietysi telkusta tuttu! Sieltä aussien mestarikokeista, jossa joskus reilu kuukausi sitten oli haasteena valmistaa ribollitaa. Ja sitä oli sitten saatava. Joskus. Mutta joskus tulikin eteen yllättävän nopeasti, kun törmäsin marketissa mustakaaliin. Tuohon tummaan kaunottareen, johon olen tutustunut jenkki- ja aussisivustoilla, ja josta olen uneksinut jo pitkään. Siinä se nökötti nenän alla, joten ei muuta kuin pari pakettia kainaloon ja ribollitan kaltaisen keiton valmistuspuuhiin! Palatakseni vielä tuohon nimeen, niin jokainenhan tietää, mitä ovat ruoan kaltaiset …

Kaikissa sateenkaaren väreissä

Muutamia kertoja kesässä voi taivaalta bongata sateenkaaren. Taivaalta… tai pellon, meren, metsän tai tien päältä. Varmempaa on ottaa itse vastuu omasta sateenkaarielämästä. Ei, en tarkoita nyt sellaista elämää. Vaikka ei kai siinäkään mitään vikaa ole. Ei voi tietää, kun ei ole kokeillut ;) Sateen jälkeen taivahalle katsomaan jos jäät, nähdä silloin voit sä nauhat oudon värikkäät. Siellä sateenkaari jälleen aurinkoa lepyttää, eikä mene kauaa kun taas päivä hymyää. Kertoo taru vanha: päässä sateenkaaren on, auringolle tarkoitettu aarre suunnaton. Sateenkaaren pään ken löytää, aarteen tuon hän myöskin saa. Etsimässä sitä nytkin moni taivaltaa Helpoiten sateenkaaren luomaan taianomaiseen tunnelmaan pääsee puristamalla kaikki sateenkaaren kauniit värit lasiin. Ei tarvitse odottaa, että aurinko paistaa ja sataa yhtäaikaa vaan sateenkaaren nauhoista voi nauttia yksi kerrallaan. Vaikka joka päivä! Ja ilta. Värinkin voi valita parhaiten omaan tunnelmaan sopivaksi. Hieno homma! Mutta jos ihan totta puhutaan, niin useimmiten mun päivän päävärin päättää jääkaappi. Ja se aarre… täältä se löytyy, jos mistä! ”Etsimässä sitä nytkin moni taivaltaa”… ja valitettavasti ihan väärin keinoin ja vääristä paikoista. Aarre on lähempänä kuin arvaatkaan. Se on sun käsissä. Toivottavasti myös …

Palkinto on kukka

Tämä postaus ei sisällä reseptejä, eikä tämä edes liity syömiseen. Tai ehkä se jollain tapaa linkittyy syömiseenkin, mutta ennen kaikkea kyse on itsensä palkitsemisesta. Ja ehkä myös muutaman muun ilahduttamisesta ;) Kukka kertoo viisaasti, että ”palkinto olet sinä”. Mutta minä halusin hektisen viikon päätteeksi palkita itseni jollain muulla. En useinkaan koe tarvetta palkita itseäni ruoalla tai herkuilla, ja silloin kun sen teen, niin teen sen kunnolla. Menen mielelläni fine-dine -ravintolaan ja nautin vaikka 7 ruokalajin illallisen viineineen kaikkineen. Don`t get me wrong! Kyllä mäkin pidän ”huonoista herkuista”, mutta koska koen syöväni pääsääntöisesti hyvää ruokaa ja sitä mitä haluan, milloin haluan, niin ehkä tällaista varsinaista ruoalla palkitsemisen tarvetta ei ole. Ja jos nyt ehdottomasti haluan jotain epäterveen hyvää, niin mieluummin syön äipän omin kätösin leipoman pullan kuin päädyn leivonnaistiskille arpomaan. Olen varmasti kertonut tämän tarinan joskus aiemminkin, mutta se pätee edelleen. Kun joskus oikein päättämällä päätän ostaa esim. pienen pussin irtokarkkeja (jep, 150 g riittää ja usein se näyttää muiden pussien rinnalla melko pieneltä ;)), niin päädyn vaeltamaan 20 m irtokarkkihyllyä yhteen suuntaan ja takaisin. En vain yhtä vaan …

Black is new green

Missä emäntä luuraa?! No facebookissa! Kevätsiivouksessa! Kahvakuulavalmentaja Kukka Laakson kanssa toteuttava Kevätsiivous -ravintovalmennus potkaistiin täyteen vauhtiin maanantaina. Töitä on painettu tämä viikko valmennuksen tiimoilta yötä myöden sekä eturintamalla, että kulisseissa. Alkuhärdelli alkaa vähitellen tasoittua, joten josko jo ensi viikolla aikaa liikenisi myös Paleokeittiöön. Mukaan ehtii vielä! Jos kehon Kevätsiivous kiinnostaa, niin toivotamme uudet siivoojat tervetulleiksi ryhmään vielä tämän viikon sunnuntaihin 23.3. saakka! Tämän jälkeen ovet sulkeutuvat. Tiedän, että alunperin lupasimme pitää ovet auki 31.3. asti, mutta jouduimme suuren suosion vuoksi aikaistamaan sulkemisajankohtaa viikolla. Syystä, että vasta puolivälissä mukaan tulevien olisi melko haastavaa päästä kaiken sen info- ja keskustelumäärän keskellä enää kunnolla kärryille. Pahoittelut tästä. Mutta kuten sanottua, mukaan ehtii vielä tämän viikonlopun ajan! Käy lukemassa yksityiskohtaiset toimintaohjeet täältä. Lupasin tarjota pienen kurkistuksen Kevätsiivoukseen oman siviilielämäni kautta. Näin tulen tekemään käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Ehdin ja jaksan, jos ehdin ja jaksan. Nyt ehdin ja jaksan =) Peruspläjäyksen jälkeen olemme tällä viikolla suunnanneet ajatuksemme ja toimintamme kahteen tärkeään ravitsemuksen kulmakiveen. Ensimmäinen teemaviikko käynnistyi eilen, aiheina aina vähän tylsä vesi sekä vettä huomattavasti mielenkiintoisemmat ja monipuolisemmat, ravinteikkaat kasvikset. …

Kevättä ananas lasissa

Vaikka takatalvi yllätti tänäkin vuonna, niin kevättä ei vaan voi estää! Kevät näkyy ja tuntuu hieman siellä, ja vähän täällä, ja ihan joka puolella. Kevättä voi jo fiilistellä kadulla, kahvilassa, linnunlaulussa, lasissa ja tietysti kevään cooleimmassa siivousryhmässä! Vaikka Kevätsiivous alkaa virallisesti vasta ”ensi maanantaina” eli huomenna, niin meillä on ryhmässä jo täysi pöhinä päällä. Se on kai itsestään selvää kun mukaan on ilmoittautunut iso ja innokas joukko oman kehonsa siivoojia. Hieno juttu! Ihan mahtavaa, että näin moni on kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan. Tai hehkeämmästä ja hoikemmasta olemuksesta. Kuulaammasta kevätihosta. Ja kivemmista kevätfarkuista. Tai kuka nyt kohdallaan mistäkin. Ja paleosta! Vaikka paleo sinänsä onkin siivouksessa sivuroolissa. Pohjana paleo, pääosassa terveemmät ruokailutottumukset! Näillä mennään seuraavat neljä viikkoa =) Jos olet harkinnut ryhmään liittymistä, niin se kannattaa ehdottomasti tehdä nyt! Asiaa on paljon ja sitä tulee koko ajan lisää. Mukaan pääset lunastamalla ensin Kevätsiivous -paketin ja liittymällä sen jälkeen ryhmän jäseneksi. Laakson Kukka siellä kovasti klikkailee ihmisiä mukaan =). Aloituspaketti on jo jaossa, jotta ehtii hieman makustella aihetta, suunnitella ja valmistella ennen tositoimia. Aloitin omat valmisteluni Kevätsiivousta silmällä pitäen eilen. …

Makee mandariinikakku

Välillä tekee hyvää saada suun täydeltä sokeria ja mahaan makeita mandariinikakkusia! Tässä on ehtinyt jo vierähtää reilu kuukausi siitä, kun kokeilin leipasta mandariinikakkua. Mutta koska facebookissa menin reseptiä lupaamaan vielä ennen viikonloppua, niin tässä sitä nyt olisi. Tiukille menee, mutta vielä ehtii maistaa mandariinikakkua ennen maanantaina alkavaa Kevätsiivousta! Ja koska Kevätsiivousta kestää kuukauden päivät, niin ihan hetkeen ei näitä syntisiä reseptejä Paleokeittiöön tipu! Jos ei nyt muutenkaan ihan hirveän usein, eihän? ;) Kevätsiivous tullee näkymään myös enemmän tai vähemmän Paleokeittiössä tulevina viikkoina. Vaikka en itse todennäköisesti pipo silmillä hommaan tällä kertaa lähdekään, niin pyrin parhaani mukaan omalla toiminnallani kannustamaan siivousjoukkoja. Eli eiköhän Kevätsiivouksen tällä kertaa sivuuttaneet tule tätä kautta saamaan pienen annoksen projektista. Jos jollekin iskee inspiraatio matkan varrella, niin uudet Kevätsiivoojat ovat tervetulleita hyppäämään kelkkaan aina 31.3. saakka! Suosittelen kyllä lämpimästi aloittamaan NYT, heti maanantaina. Alusta asti on helpompi pysyä kelkan kyydissä. Sillä tämä kelkka tulee kiitämään kovaa! Kevätsiivouksesta takaisin, ei ehkä kaikkein nopeimpiin, mutta aivan naurettavan helppojen mandariinikakkusten pariin! Koska vielä saa ja ehtii ;). Mandariinikakkuset eivät ole paleota parhaimmillaan, mutta aika hyvällä polulla …

Puolukasta puuroksi

Huo-men-tah Suomi, kuinka kulkee?! Emäntä on jälleen humpsahtanut jonnekin omaan pikku maailmaansa eikä muun maan, saati maailman menosta ole hajuakaan. Jotain kriisejä taitaa olla liikkeellä, mutta eiköhän noin yleisesti ottaen meillä kaikilla kulje ihan kohtalaisesti? Vai olenko aivan väärässä? ;) Vaikka reseptejä (tai ainakin ruokakuvia) on vieressä vino pino, niin tuntuu, että siitä on ikuisuus kun olen postaillut minkäänmoista ruokaohjetta. Monen monta talvista keitto-ohjettakin on julkaisematta, vaikka talvi taittaa jo selkää kovasti kevään puolelle. Hiukan harmittaa, mutta nou can do! Kaikki vuorokauden 84600 sekuntia ovat olleet ahkerassa käytössä. Töitä, töitä, töitä… paljon töitä, mutta kaikkia ihania töitä! Niin ihania, että petiin olen malttanut irrottuatua koneen äärestä vasta aamukolmen aikaan. Taas. Ja niin ihania, että olen kuluneella viikolla syönyt rasiallisen Saarioisten äitien tekemää maksalaatikkoa. Koneen ääressä. Kylmänä. Haarukalla suoraan foliolaatikosta. Oli siinä päällä sentään lusikallinen puolukkahilloa. Ihan hyvää se oli. Musta maksalaatikko ON hyvää! Maultaan. Paljon muuta hyvää siinä ei sitten olekaan. Vatsa tuli täyteen ja kipeäksi. Maksalaatikko on harvinainen vieras Paleokeittiössä. Todistettavasti olen maksalaatikon poiminut lähikaupasta… noh, jokunen vuosi sitten. Viimeksi sitä olen kuitenkin pistänyt suuhuni jouluna. …

Hyvät ja huonot uutiset

Lupasin ”ihan kohta” kertoa hyviä ja huonoja uutisia PäinPaleota12 -valmennusta koskien. Onneksi ”ihan kohta” on suhteellinen käsite. Pari päivää sitten se tarkoitti parin päivän päästä, tänään se tarkoittaa NYT! Aika on hieno asia! Välillä sitä on liikaa, välillä liian vähän ja toisinaan ei yhtään. Jotenkin sitä on meillä jokaisella päivästä riippuen eri määrä. Siitäkin huolimatta, että kellon mukaan aikaa on! Joka päivä ne samat 24 tuntia, 1440 minuuttia ja 84600 sekuntia. Siis ihan käsittämättömän paljon! Sekunteja! Aloitetaan huonoilla uutisilla. Huonot uutiset on kuulemma hyvä vaan töksäyttää, joten pidemmittä puheitta kerron, että PäinPaleota12 ei toteudu tänä(kään) keväänä. Seuraava yritys on syksyllä. Katsokaas kun elämä harvoin menee suunnitelmien mukaan. PP12 -matkalle on osunut yhtä jos toista vastoinkäymistä, mutta myös tilaisuuksia, joihin tulee tarttua. Koska sydän niin sanoo ja nekin menevät aikanaan ohitse aivan samoin kuin ongelmatkin. Elämä on! Jatkuvaa muutosta ja liikettä. Johonkin suuntaan, eteen tai taaksepäin. Ja välillä se myös pysähtyy, mutta vain hetkeksi. Kun tietokone hajoaa, niin se pysähtyy viikoksi ;). Go with the flow ja elämä on paitsi helpompaa, niin myös antoisampaa. Kas, menin …

Paleokansa vastaa

Kun kysytään, niin paleokansa vastaa! Muutama viikko sitten pyysin paleokansalta pienen kyselyn muodossa apua peilatakseni omia ajatuksiani päivitystyön alla olevan PäinPaleota12 -materiaalin jäsentämiseksi. Mulla on luonnollisesti omat käsitykseni paleoasioista, mutta kun jonkin asian parissa työskentelee pitkään ja pääasiassa yksin, niin sitä tavallaan sokeutuu. Moni asia on itselle niin itsestään selvä, että siinä helposti unohtuu, miltä muiden saappaissa tuntuu. Siksi halusin kartoittaa hieman laajemmin, kuinka ihmiset ovat kokeneet oman paleomatkansa. Ja koska lupasin laittaa kyselyn tulokset kaiken paleo- ja muun kansan nähtäville, niin here it comes! Vastauksia tuli yhteensä huikeat 129 kappaletta, joka oli ainakin neljä kertaa enemmän kuin osasin odottaa. Vastauksia tuli niin paljon, että kaikki vastaukset hyödyntääkseni jouduin vaihtamaan Kyselynetin ilmaisversion maksulliseen. Uskon, että pieni rahallinen panos kuitenkin kannatti ja tulee maksamaan jokaisen sentin takaisin. Iso kiitos vielä kaikille vastanneille! Olette olleet suureksi avuksi paitsi minulle, niin myös kaikille tuleville paleoihmisille, jotka tarvitsevat alkumatkalleen tukea ja tuuppausta PP12 -valmennuksen muodossa. Ja näin paleokansa vastasi! Mistä ruoka-aineista luopumisen olet kokenut paleolla haasteellisimmaksi? Maitotuotteet Sokeri ja sokeria sisältävät tuotteet Viljatuotteet Palkokasvit Teollisesti valmistetut tuotteet Teolliset kasvirasvat Maitotuotteista …