Month: maaliskuu 2013

Bataattiranskalaiset | paleokeittio.fi

Ranskalaiset bataatit

Published by

Tässä ne nyt viimein ovat! Saanko esitellä, ensimmäistä kertaa Paleokeittiössä ever… bataattiranskalaiset! Bataatti kun ei ole makeutensa vuoksi aikoihin viihtynyt Paleokeittiössä. Enkä koe minkäänlaista himoa rasvaisia ranskalaisiakaan kohtaan. Mutta joskus kannattaa unohtaa rajoittuneisuutensa ja kokeilla jotain uutta. Melko helppoa ja yllättävän hyvää! Toivotan ranskalaiset tervetulleiksi toistekin. Ensi kerralla ehkä palsternakasta… Tapoja valmistaa bataattiranskalaisia on varmasti yhtä monta kuin emäntääkin. Pyrin imitoimaan rapeita ranskalaisia. Siinä osin onnistuinkin. Suurin ongelma ilmeni todennäköisesti omassa tehokkuudessa. Tikutin noin puolitoista isoa bataattia, jotka eivät mahtuneetkaan yhdelle uunipellille. Ja kun normiuuniin peltejä tökkää kaksi päällekkäin, niin ei homma oikein toimi optimaalisesti. Toiset olivat rapeita alta, toiset päältä. Kuori bataatit ja pilko ne veitsellä melko ohuiksi tikuiksi viileään vesiastiaan. Nosta tikkubataatit uunipellille ja kuivaa ne huolellisesti. Itse käytin tähän imukykyistä talouspaperia. Tosin olin hieman laiska, enkä jaksanut kääntää ja kuivata toiseltakin puolen vaan annoin leivinpaperin hoitaa hommansa sen minkä se siihen kykeni. Kuivauksen jälkeen laita noin ruokalusikallinen kookosöljyä riittävän isoon pakastepussiin. Sulata juoksevaksi joko ennen pussiin menoa tai sen jälkeen, kuten itse tein. Kiinteä kookosöljy pussiin ja pussi hetkeksi kuumaan veteen. Olomuodon vaihto on …

Piña Colada

Published by

     Kovasti ovat nyt nestepitoisia nämä postaukset. Koska Paleokeittiössä ei mitään uutta eli vanhoilla ruokaresepteillä pusketaan kevättä eteenpäin. Ostoskoriin eksyi kuitenkin viime viikolla hieman harvinaisempi vieras. Makea ananas, joka vei muistoissa takaisin poolille Venezuelan polttavan auringon alle. Ja siitähän se sitten lähti! Ajatus taikoa raikasta Piña Coladaa pirtelöksi. Eihän se ihan nappiin mennyt. Lopputuloksena oli mun makuun melkoisen ällömakea pirtelö, jota ei hyvällä tahdollakaan voinut sanoa raikkaaksi. Ehkä jäämurska olisi auttanut… tai pienempi banaani. Tai sitten ei. Mutta jos kovasti makeahammasta kolottaa, niin suosittelen kokeilemaan. Mennee hedelmäkarkista ;). Itse hain ripauksen eksotiikkaa lakritsijuurijauheesta. PIÑA COLADA -PIRTELÖ ~1/4 tuoretta ananasta 1 keskikokoinen banaani (puolikas olisi riittänyt) 1 viipale sitruunaa ~1/2 dl kookoskermaa kookoshiutaleita pirtelöön ja pinnalle hieman himalajansuolaa 1-2 dl vettä (jääpaloja?) notkistamiseen (~1 tl lakritsijuurijauhetta) Valmistustapa vanha tuttu; kaikki ainekset tehosekoittimeen ja taikasana ”smoot-hie”! Lakritsijuurijauhe antoi hieman erikoisen, mutta kivan erilaisen jälkimaun =)

Aamuaurinko

Published by

Keväinen aamuaurinko leikkii kissaruohossa ja loistaa pirtelömukissa. Näillä eväillä päivästä ei voi tulla muuta kuin aurinkoinen! Mukissa viime viikon aamusuosikki, sitrus-porkkanapirtelö. Vain persilja puuttuu. Mutta jos sitä kaapista löytyy, niin kannattaa ehdottomasti tuikkaista tuppo vihreää mukaan. AAMUN AURINKOINEN SITRUS-PORKKANAPIRTELÖ puolikas verigreippi yksi appelsiini yksi isohko porkkana tai pari pienempää sitruunaviipale hieman himalajansuolaa notkistamiseen 1-2 dl vettä maun mukaan (tukko tuoretta persiljaa) Ainekset tehosekoittimeen ja sileäksi. Suu hymyyn loppupäiväksi! =)

Pullot punaista

Published by

Nämä kaverit ja hippunen himalajaa pääsivät tänään Jamien hellään huomaan. Tuloksena reilut kuusi desiä punaista parhautta pulloissa. Kiitos illan punaisesta ”rypälemehusta” ei kuulu Jamielle vaan eräälle rakkaalle valmennettavalle, joka tietää millä valmentajaa kannattaa lahjoa ;)

Kalaseljanka | paleokeittio.fi

Helposti maukkaampaa kalaseljankaa

Published by

Ihan pieni vinkki koskien tämän viikon pääruokaani, kalaseljankaa! Valmiiksi kuutioitu pakastekala on äärimmäisen helppo ja ihan kelpo vaihtoehto, mutta jos haluat keitostasi maukkaampaa, niin kannattaa ehdottomasti suosia tuoretta kalaa. Näin tein tällä kertaa, eikä se kovin paljon vaikeampaa ollut. Fileiden paloittelemiseen ei nimittäin montaa minuuttia mene. Kustannukset saattavat olla muutaman euron enemmän. En muista, paljonko pakastekalakuutiot maksavat, mutta tuoreet fileet kustansivat tällä kertaa noin kymmenisen euroa. Kokeilepa siis napata ensi kerralla tuorekalatiskiltä ~300 g ruodotonta lohi- ja saman verran turskafilettä! Omat kalani uivat keitossa hippasen turhan kauan hajoten paloista silpuksi. Haittasi ehkä näköä, mutta ei makua.

Terveiset Meksikosta

Published by

Ehei, ei tässä Meksikon lämpimän auringon alle olla lehahdettu vaan nautitaan edelleen kotomaan kauniista ja hyytävän kylmästä keväästä. Niin mikä kevät? Missä? Ei sinänsä, jotteiko Meksikon rannoille varpaat kaipaisi… Mutta koska se ei juuri nyt onnistu, niin toin palan lämmintä Meksikoa kylmään Suomeen. Tässä toinen näistä aiemmin mainitsemistani kesäherkuista. Guacamole meksikolaisittain. Ihan vaan avokadotahna suomeksi. En tiedä miksi, mutta jotenkin yhdistän guacamolen, siinä missä gazpachonkin, kesään. Liekö syynä alkuperäismaiden lempeämpi ilmasto vai mukavasti viilentävät muistot Suomen kuumasta(?) kesästä. Kylmiähän nämä ruokalajit ovat. Molemmat. Viilentäviä, joihin lämpöä saa maun mukaan kivasti cayennesta ja chilistä. Koska guacamole syntyi äkkipäätöksellä, niin jääkaapin ehdoilla mentiin. Eikä silloin kompromisseilta yleensä vältytä. Avokadoa löytyy jokseenkin aina. Limeäkin useasti (ei tällä kertaa), mutta tomaattia näin talvikaudella vähemmän. Mutta onneksi oli gazpacho! Gazpachosta ylitse jäänyt luomutomaatti pelasti tilanteen. Sipuliksi sai kelvata se ainoa, punainen. MEKSIKON SOVELLETTU AVOKADOTAHNA puolitoista kypsää avokadoa 1 hippasen liian kypsä luomutomaatti puolikas punasipuli puolikkaan sitruunan mehu (lime toimii paremmin) 1 mieto chilipalko tuoretta persiljaa himalajansuolaa (valkosipulinkynsi) Avokadot haarukalla muusiksi. Tomaatti ja sipuli veitsellä pieniksi. Samoin punainen chili. Sitruunamehut ja …

Lauantain hevilista

Published by

Koska jaksan aina patistaa valmennettavia syömään paleopyramidin mukaan runsaasti ja monipuolisesti etenkin kasviksia ja vihanneksia, niin sainpa eilen idean tsekkailla hieman omaa hevi -repertuaaria. Tsekkaus ei ollut millään tavalla suunniteltu vaan puhtaasti päähänpisto. Ja koska viikko on jo lopuillaan, niin myös jääkaappi on suhteellisen tyhjä eli jämillä mentiin eilinen. Jämillä mennään vielä tämäkin päivä ja yritetään taikoa olemattomasta jotain, jolla vatsa pysyy tyytyväisenä. Näin hevisti elelin eilen. Huomautettakoon vielä, että kaikki listan ruoka-aineet nautin kypsentämättömänä. Paitsi hapankaali voitanee kai lukea ainakin jollain tapaa kypsytetyksi. Siinä toinen asia, johon pyrin valmennuksessa kannustamaan; vähintään 1/3 pyramidin pohjapalikan ruoka-aineista kypsentämättömänä. Jos vatsa kestää. Alkuun ei välttämättä kestä. Silloin hyvä vaihtoehto on kevyt kypsennys ja pirtelöt. Aina ei pirtelöidenkään kanssa alkuun suju. Mehujen kanssa sujuu silloinkin. Josko siihen listaan… metsämustikka (pakaste, luomu) metsävadelma (pakaste, luomu) sitruuna luomutomaatti punainen luomupaprika punasipuli valkosipuli persilja luomuporkkana kurkku avokado mieto chilipaprika appelsiini luomuhapankaali verigreippi Tuore vihreä jäi vain persiljan ja kurkun varaan (+avokado?). Se ehkä pienenä miinuksena, mutta kyllähän listaan melko kattavasti mahtui eri sorttia. Vihreät tulee talvikaudella nautittua ensisijaisesti viherpirtelöissä, jotka ovat …

Kohta on jo kesä!

Published by

Ja kesää odotellessa on Paleokeittiössä maisteltu tällä viikolla jo kesäisiä makuja!  Tai en tiedä ovatko maut varsinaisesti niin kesäisiä, mutta muutamat murkinat ovat olleet sellaisia, joista itse nautin enemmän kesäkuumalla(?) kuin talvipakkasella. Ei se edelleenkään ole kovin kaunista katseltavaa, mutta maku ja ravitsemukselliset hyödyt ajavat helposti estetiikan ohitse. Helppoudesta puhumattakaan. Ladies and gentlemen, saanko muistutella… kylmä, espanjalainen kasviskeitto eli Gazpacho vol. 2! Avomaankurkkuja en luonnollisesti tähän hätään löytänyt, mutta reilu puolikas isohkosta, pitkästä kurkusta ajaa saman asian. Lämpöä kylmään keittoon toi reilummalla kädellä annosteltu cayennepippuri. Kruunuksi vielä pari rinkulaa lempeää smetanaa ja tuoreet persiljapöheiköt, niin ei keiton ”karuuskaan” (lue ”rumuus”) enää laimenna makunautintoa. Tällä kertaa tomaatit, paprika, punaviinietikka ja oliiviöljy olivat luomumerkittyjä, muut ainekset peruskamaa. Jos ei muuhun, niin ainakin luomutomaatteihin kannattaa gazpachon kohdalla panostaa.