Avainsana: tuorepuristettu täysmehu

  • Kesän makein mocktail ananaksesta

    Kesän makein mocktail ananaksesta

    Hei hou, emäntä on taas takasin Paleokeittiössä! Kaikin puolin ja monessa mielessä virkistävä, jopa syväpuhdistava loma oli ja meni. Nyt on aika tarttua varovasti kauhan varteen ja istahtaa takaisin koneen ääreen.

    Vaikka loma meni, niin kesä jatkuu. Jatkuuhan? Vähän on sellainen fiilis, että onko meillä tänä vuonna oikein kesää ollutkaan. Jotenkin odottelen sitä yhä vaan alkavaksi.

    No mutta, huomenissa otan ainakin askeleen eteläisempään ilmansuuntaan ja seilaan lahden yli takaisin aina aurinkoiseen Tallinnaan tsekkailemaan, mitä etelänaapurin monipuoliseen ravintolamaailmaan näin loppukesästä kuuluu. Parin päivän ”ruokaloma” onkin oikein sopiva tapa aloittaa työrupeama ;)

    Mutta niin on myös tämä, kesän kirjaimellisesti makein mocktail oikein sopiva tapa avata Paleokeittiö paussin jälkeen! Koska kesää on vielä jäljellä! Ainakin elokuun loppuun saakka. Ja vakaasti uskomme, että viilentävälle mocktailille on vielä tänä kesänä tilausta.

    Sitruunan ja mintun raikastama, tuorepuristettu ananasmehu on ollut mun tämän kesän ehdoton lempparijuoma. Olen koukussa! Ja mikäs on tässä koukussa ollessa. Mehu maistuu makialta ja on kohtuudella nautittuna hyväksi hyvinvoinnille.

    Ajatus heittää ananasmehun sekaan sitruunaa ja minttua lähti HeyDayn Sunbeam -mehusta, joka maun puolesta ajoi kohdallani muiden HeyDay -mehujen ohi. Oli aika kaivaa oma puristin naftaliinista ja pistää puristimen ruuvi pitkästä aikaa pyörimään. Ananakset ovatkin nyt olleet sesongissa, ja ainakin itse olen onnistunut poimimaan poikkeuksellisen makeita kruunupäitä.

    Testailin muutamia eri versioita, joista tämä, limellä täydennetty ja kurkulla laimennettu tuntuu maistuvan parhaiten. Kurkkua tosiaan lykkäsin sekaan toivoen sen taittavan mehun imelintä makeutta. Kurkku kyllä auttaa, mutta omaan makuun mehu on edelleen aika makeaa, joten olenkin päätynyt laimentamaan sitä vedellä.

    Laimentamisen hyvä puoli on, että yhdestä puristuskerrasta riittää juotavaa pidemmäksikin aikaa. Mutta toisaalta en oikein pidä tuorepuristettujen mehujen laimentamisesta, koska hommassa valitettavasti kärsii myös valmistustavalle tyypillinen intensiteetti.

    Mehujen puristaminen on aina yhtä helppoa. Kunnon välineet helpottavat myös hommaa, johon pätee sovellettuna vanha, kunnon neljän P:n sääntö. Ei sentään ”pitää pystyä puristamaan puhumaan puuskuttamatta” vaan ”poista kuoret, paloittele, purista, pullota”. Iisii! Ja niin hyvää!

    SITRUUNAINEN ANANASMEHU RIPAUKSELLA MINTTUA

    ~8 dl

    • 1 makea ananas
    • 1 keskikokoinen kurkku
    • 2 sitruunaa
    • 8-10 isoa vahvan mintun lehteä
    • ripaus suolaa
    • (1 lime)
    1. Kuori ananas ja sitrukset. Poista ananaksesta myös puumainen keskiosa.
    2. Paloittele kaikki kasvikset mehupuristimen mentäviksi paloiksi ja anna puristimen hoitaa loput. Pistä myös mintunlehdet puristimeen muiden ainesten mukana.
    3. Mausta valmis mehu ripauksella suolaa.
    4. Tarjoile sellaisenaan jääpalojen kanssa tai laimenna tarvittaessa mehua vedellä.

    Yksinkertaisimmillaan myös kombinaatio ananas, sitruuna ja minttu toimii vallan mainiosti

    Ja jos kuplista tykkää, niin joukkoon voi aina kaataa veden sijaan ja tilanteen mukaan kivennäisvettä tai jotain kivaa kuohuviiniä. Veikkaan, että kuivempi passaa paremmin ;)

    facebook | instagram | pinterest | twitter | bloglovin | uutiskirje | verkkokauppa

  • Terveysruokaa Tallinnassa – Ravintola Kadriorg

    Terveysruokaa Tallinnassa – Ravintola Kadriorg

    Juhannus tuli, oli ja meni ilman sen suurempia ruoka- tai juomajuhlia. Hyvä niin, sillä Tallinnassa tuli ruokajuhlittua juhannuksenkin edestä. Keskikesän kekkereistä jäi kyllä muutama uusi resepti takataskuun, joista toisen innoittajana toimi viimeisimmällä Tallinnan matkalla tutuksi tullut, terveysravintolaksi itseään tituleeraava ravintola Kadriorg.

    Ravintola Kadriorg löytyy nimensä mukaisesti kivenheiton päässä ydinkeskustasta sijaitsevasta Kadriorgin puistomaisesta kaupunginosasta, jossa kannattaa ehdottomasti piipahtaa fiilistelemässä seesteistä ja vehreää tunnelmaa.

    Alueella majailee myös useampi museo ja upea Kadriorgin puisto muotoonleikattuine kasveineen, Joutsenlampineen ja japanilaisine puutarhoineen. Oiva paikka rentoon ulkoiluun! Paikalle pääsee kätevästi vaikka ratikalla.

    Kadriorgista löytyy myös useita kahviloita ja ravintoloita, mm. kovasti kehuja saanut Salt, johon en valitettavasti itse vielä tällä reissulla ehtinyt.

    Ravintola Kadriorgista en etukäteen mitään tiennyt, mutta mielenkiinto kyllä heräsi heti kun näin upean ravintolarakennuksen ulkoapäin.

    Rakennuksen sivustalla sijaitseva, viihtyisänoloinen terassi vain lisäsi kiinnostustani. Puhumattakaan ex-arkkitehdin silmää kovasti miellyttäneistä, selkeistä sisätiloista isoine ikkunoineen ja niistä aukeavine vehreine näkymineen.

    Ravintola sijaitsee kolmessa kerroksessa, ja etenkin ylimmän kerroksen enemmän yksityistilaisuuksiin ja pääkokki Mihkel Võsotskin isännöimiin illallisiin varattu tila avotakkoineen oli vaikuttava. Ensimmäinen kerros toimii jonkinlaisena sisääntulo- ja aulakerroksena. Toista kerrosta, jossa mekin lounastimme, voitanee keittiöineen pitää ravintolan kasuaaliruokailuun sopivana pääkerroksena.

    Aloitimme aterioinnin ruokalistan tutkimisella ja kannullisella kotitekoista persikkajääteetä.

    Lista oli ainakin itselleni mielenkiintoista luettavaa, ja sen perusteella allekirjoitan kyllä väittämän terveysruokaravintolasta. Vai kuinka usein ravintolalistalta löytyy sellaisia raaka-aineita kuin tuorepuristettua detoxmehua, kurkumaa, chiaa, matchaa, kvinoaa, spirulinaa, cashew -kermaa, gojimarjoja jne.?

    Myös pienet mansikantaimet pöydässä olivat suloisia.

    Kun janoisen kansan suurin nestevajaus oli saatu sammutettua, niin jatkoimme kaikki edelleen nestemäisellä linjalla. Jäätee lasissa vaan vaihtui ravinteikkaampiin terveysjuomiin.

    Jäätee oli mielestäni ihan okei, mutta ei varsinaisesti mitään tajunnanräjäyttävää. Sen sijaan tilaamani tuorepuristettu mehu, ”Turmeric Tiger” oli ihan superhyvää! Ja omenasta, appelsiinista, inkivääristä, sitruunasta sekä kurkumasta puristettua mehua oli riittävästi. Vähempikin olisi riittänyt, mutta nautiskelin kyllä kunnolla kurkumaisen mehuni viimeiseen pisaraan saakka. Ihan loistava aloitus ja tunnelma edelleen melko korkealla.

    Sanon MELKO korkealla siksi, että kovien odotusten suhteen koin, ja uskon muidenkin kokenee hienoisen pettymyksen mitä palvelun tasoon sekä erityisesti tarjoilun nopeuteen, vai pitäisikö sanoa hitauteen, tuli. Tuon mehulasin saamiseen taisi mennä kutakuinkin tunnin verran kun mehukone surrasi taustalla meille kaikille seitsemälle mehudriksuja vuoronperään.

    Vastavalmistettu on tietysti positiivinen asia, mutta nälkäisemmällä olisi jo puolivälissä odottelua hihat palaneet. Ehkä raaka-aineiden esivalmistelu, kuoriminen ja pikkominen sekä hippasen pienempi mehuannos olisi nopeuttanut asiaa…?

    Itselläni ei sikäli ollut hätää, sillä seura oli puheliasta ja vatsa vielä täynnä hiljattain nautitusta hotelli Radisson Blu Olümpian aamiaisesta. Harmillisesti tosin jäi se japanilainen puutarha nyt näkemättä lounaan venyessä peräti parituntiseksi ja Kumun jo odottaessa.

    Jos vielä vähän saa valittaa, niin ihmetten myös, että näinkin kattavasti terveystietoista ruokaa tarjoileva ravintola käyttää mehujen puristamiseen monin tavoin hyötysuhteelta heikompaa mehulinkoa puristimen sijaan. Niin tai näin, erittäin maistuvaa oli!

    Pienen mehufiaskon jälkeen tilasimme alkuun jälleen jaettavia annoksia. Yksinkertaiset tomaattilautaset tillillä ja ripauksella suolaista juustoa olivat nättejä ja yksinkertaisuudestaan huolimatta, tai juuri siksi, herkullisia.

    Tomaatin ja tillin yhdistelmä oli itselleni ihan uusi juttu, ja yllätyksekseni äärettömän toimiva. Testaa vaikka!

    Pääruoiksi tilasimme jokainen jotain erilaista, jotta pääsimme jälleen maistamaan ravintolan tarjontaa mahdollisimman kattavasti. Tilanne oli jokseenkin mielenkiintoinen kun kupit ja lautaset kiersivät pitkin pöytää, ja vaihdoimme pikaisia ajatuksia annoksista.

    Valitsin lounaaksi rapukakkua. Moni siitä piti, itse en niin ihastunut. Ihan ok ja hyvää sinänsä, mutta odotin erilaista, enemmän sellaista pehmeää rapukakkua kuin tiiviitä, kotlettimaisia ”pihvejä”.

    Eli taas pulpahti esiin odotusten valtava vaikutus kokemukseen. Pettymyksiä vaan tulee helpommin kun odotukset ovat korkealla. Tai ne ovat toteutukseen nähden erilaiset.

    Kenen syy? Ei kai kenenkään. Omilta odotuksilta on vaikea välttyä ja asiakkaan odotuksia ihan yhtä vaikeaa etukäteen ennustaa. Joskus ne kohtaavat ja kokemus on kaikinpuolin hyvä; kaikki tyytyväisiä.

    Parhaimmillaan odotukset tietysti ylittyvät ja silloin ollaan kiinni huippukokemuksessa, jota on helppo hehkuttaa. Tallinnassa olen kokenut monta tällaista ravintolahetkeä, vaikka väittäisin omien odotusteni olevan jo lähtökohtaisesti melko korkealla. Hankala asiakas? JEP!

    Listalla on monia erityisruokavaliot huomioivia annoksia, jotka sopivat niin maitoa, lihaa kuin gluteeniakin vältteleville.

    Mutta myös muut on huomioitu. Tarjolla oli esimerkiksi kaikin puolin kermaista, juustoista ja lihaisaa pastaa.

    Vaikka oma annosvalintani meni vähän pieleen, niin muutamat muut kyllä onnistuivat. Koin melkoista annoskateutta maistaessani esimerkiksi Natan tonnikala poke bowlia ja yllä olevaa Artun avokadoleipäannosta. Molemmat omaan makuun aivan loistavia ja poke bowlin osalta kaikki kunnia kokille pilkkomiseen käytetystä sorminäppäryydestä.

    Vaikka tarjoilu ei vastannut ravintola Kadriorgin luomia mielikuvia, niin suosittelen paikkaa kyllä. Etenkin, jos terveystietoinen ruokailu kiinnostaa.

    Itsekin olen valmis antamaan Kadriorgille uuden mahdollisuuden. Käsittääkseni ravintolan konsepti on muuttunut hiljattain ja myös henkilökunta oli uutta. Tällaisissa tilanteissa on hyvä jättää asiallista palautetta, jotta ongelmat tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua. Ikäväkseni täytyy myöntää, että ravintolan arvosteluja jälkikäteen selatessani huomasin aika monen joutuneen samaan tilanteeseen…

    Ruoassa sinänsä ei mielestäni kuitenkaan ollut valittamista. Ja lista ON mielenkiintoinen täyttäen terveystietoisen ravintolaruokailijan vaatimukset.

    Myös ympäristö näkymineen on etenkin kesällä kiva! Siisti, mutta ei liian fiini. Mainitsinko jo nuo upeat ikkunanäkymät? ;)

    Jos käyt ravintola Kadriorgissa lähiaikoina, niin kannattanee varata visiittiin vähän enemmän aikaa ja ottaa matkaan sellainen sopivan rento ja nautiskeleva mielentila. Saatat yllättyä positiivisesti!


    P.S. Jos tallinnalaiset terveysmehut kiinnostavat, niin hopihopi liittymään Paleokeittiön uutiskirjeen tilaajaksi ennen kuin kesäkuu on mennyttä kauraa! Kohta nimittäin arvotaan koko laatikollinen laadukasta, kylmäpuristettua ja kuumapastöroimatonta luomumehua =)

    Yhteistyössä Visit Tallinn. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

    facebook | instagram | pinterest | twitter | bloglovin | uutiskirje | verkkokauppa

    UNIQ CONTENT Yksilöllistä sisällöntuotantoa ja -hallintaa yrityksesi tarpeisiin.

  • Kesän kootut cocktailpalat

    Kesän kootut cocktailpalat

    Kohta vähän vahingossa syntyneisiin cocktailpaloihin, mutta ennen sitä iloisiin uutisiin.

    Sinulla on nimittäin mahdollisuus voittaa laatikollinen herkullisia HeyDayn kylmäpuristettuja ja kuumapastöroimattomia luomumehuja!

    Tähän hätään ei tarvitse tehdä muuta kuin liittyä Paleokeittiön uutiskirjeen tilaajaksi viimeistään keskiviikkona 29.6. ja jäädä odottelemaan ensi viikolla ilmestyviä Paleokeittiön Uutisia, jossa tarkemmat ohjeet arvontaan osallistumisesta. Ihan huippua! Ja aika helppoa.

    Itsehän maistoin HeyDayn tuorepuristettua mehua viimeisimmällä Tallinnan reissulla, jossa sitä tarjoiltiin ”100 esinettä Suomesta” -näyttelyn avajaisissa. Makua ja väriä löytyy kaikkiaan neljään eri lähtöön, ja voittaja pääsee nauttimaan niistä ihan jokaista. Hellävaraisen käsittelyn myötä värien ja makujen lisäksi tallella ovat myös kasvien arvokkaat vitamiinit ja muut ravinteet. Niin kuin luonto tarkoitti.

    Sitten kesäisten cocktailpalojen kimppuun.

    Jääkaappiin oli taas jäänyt kaikenlaista jämää viikon varrelta. Niistä pääsee eroon vain kaivamalla jämät jääkaapista ja tuhoamalla ne. Niinpä kaivoin, pistin kaikki palasiksi ja hammastikut viereen.

    Jep jep, laiska emäntä kun jättää asiat puolitiehen eikä jaksanut pilkkomisen jälkeen enää tikkuja koota.

    Näinhän sitä taas luulisi, ellei paremmin tietäisi! Tikut jätin nimittäin ihan tarkoituksella tarjottimelle, jotta jokainen voisi koota parhaiten itselleen maistuvat raaka-aineet omasta mielestä sopivimmaksi yhdistelmäksi. Siinäpä vinkkiä ja leppoisaa yhdessä puuhastelua vaikka juhannuksen alkupalaksi tai muihin kesäiltoihin.

    Raaka-aineita voi laittaa lautaselle mielensä mukaan. Tai hyödyntää ja täydentää niitä jääkaapin jämiä. Tällä kertaa jääkapista löytyi hunajamelonia, kirsikkatomaatteja ja ylikypsää, pintasavustettua kassleria. Yrttipenkistä hain pariksi basilikanlehtiä ja ihan hitusen pistin vielä minttua melonin päälle.

    Hiukan lämmitin kassleria ja näytin tomaateille pannua kera öljyn ja valkosipulin, jotta muuttuvat hieman pehmeiksi ja mukavan makeiksi. Päälle vielä luraus oliiviöljyä, hieman suolaa ja rouhaisu mustapippuria. Done!

    Sitten vaan aineksia tikkuihin tökkimään ja mieleisintä makuyhdistelmää etsimään. Ei siinä hirmuisen kauan kulunut kun jääkaapin jämät olivat muisto vain.

    P.S. Jos ylikypsää savukassleria ei ole saatavilla, niin kokeile prosciuttoa tai muuta ilmakuivattua kinkkua!

    Arvonta yhteistyössä HeyDay. Toteutus UNIQ Content -tuotantoa.

    facebook | instagram | pinterest | twitter | bloglovin | uutiskirje | verkkokauppa

    UNIQ CONTENT Yksilöllistä sisällöntuotantoa ja -hallintaa yrityksesi tarpeisiin.

  • Kaikkea kaalista! – Paleokeittiön kaaliviikot jatkuvat

    Kaikkea kaalista! – Paleokeittiön kaaliviikot jatkuvat

    Tervetuloa Paleokeittiön toiselle kaaliviikolle! Jos ensimmäinen meni ohitse, niin täältähän ne löytyvät, kuusi monenmoista ja maukasta kaalireseptiä.

    Ja kaalien kaluaminen sen kun jatkuu! Elokuun loppuun saakka =)

    Ennen kaaleihin kapsahtamista muistuttaisin vielä Paleokaupan elonkorjuukamppiksesta. Sieltä löytyvät nyt sekä Soppa&Salaatit että TehoPaleo -reseptit loppukesän alennettuun hintaan. Osa tämän postauksen resepteistä löytyy myös TehoPaleo -reseptivihkosesta, joten jos ohjeet eivät aukene, niin nokka kohti Paleokauppaa!

    Resepteihin jälleen otsakkeita klik klik klikkaamalla.

    Mausteinen kukkakaalisosekeitto

    https://paleokeittio.fi/wp-content/uploads/2015/09/p8292316-001.jpg

    Kauniin keltaiseen kukkakaalisosekeittoon väriä ja makua antavat kukkakaalien paahtaminen sekä eksoottiset mausteet. Valmistaminen on superhelppoa, vaikka aikaa kuluukin vähän varttia pidempään kukkakaalien tienatessa dalmatialaiset täplänsä.

    Lehtikaalisipsit leffailtaan

    http://farm3.staticflickr.com/2842/10924987755_aa9e82f40c_o.jpg

    Ensin niitä ihasteltiin aurinkoisen päivän valossa. Sitten ne pestiin, kuivattiin ja revittiin kappaleiksi. Jonka jälkeen ne valeltiin yltäpäältä kookosöljyssä. Ja taas ihasteltiin. Sitten ne leviteltiin uunipellille, maustettiin ja tuikattiin reiluksi 10 minuutiksi uuniin. Tämän jälkeen niiden annettiin rapsakoitua lautasella. Sitten purppuraisen punaisesta lehtikaalista valmistetut sipsit syötiin. The end of story.

    Kyssäpannua paleopöytään

    https://paleokeittio.fi/wp-content/uploads/2014/10/pa113659.jpg

    Emännän ehdoton suosikkikaali on mehukas kyssäkaali! Kyseessä on kertakaikkisen mahtava ja monipuolinen kasvis! Parasta kyssäkaali on mun mielestä raakana; raasteena tai sopiviksi suupaloiksi pilkottuna . Niin rapsakkaa ja mehukasta vienolla kaalin maulla maustettuna. Ja tietysti mitä parhainta paleoruokaa! Oletko kokeillut?

    Eksoottisempi kaaliraastesalaatti (coleslaw)

    https://paleokeittio.fi/wp-content/uploads/2015/09/p9132542.jpg

    Ajaton kaaliraastesalaatti eli tuttavallisemmin coleslaw on täällä taas! Tällä kertaa uudistuneena. Tämä värikäs päivitys vanhasta klassikosta osui ja upposi. Toimii mainiosti etenkin tähän aikaan vuodesta; on vähän enemmän lämpöä, väriä ja makua alkuperäiseen verrattuna. Ja vivahdus aina piristävää Aasiaa.

    Purple power -punakaalimehu

    https://paleokeittio.fi/wp-content/uploads/2014/01/p1018319.jpg

    Purppuraisessa punakaalissa on jotain maagista. Eikä se maagisuus rajoitu vain visuaalisuuteen vaan koko kaali on taikuutta täynnä. Oletko samaa mieltä?

    Kaalikeittoa arkilautaselle

    https://paleokeittio.fi/wp-content/uploads/2012/08/p7252501.jpg

    Uuuuh… kaali on aivan mahtava raaka-aine. Kypsänä ja kypsentämättömänä. Ja kaalilaatikko on comfort foodia parhaimmillaan. Laatikon päälle kokkasin keittoa. Melkein sama asia. Lisäliemellä. Ja melkein yhtä mahtavaa kuin laatikko.

    Maistuvia kaalikokkailuja kaikille!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Kurkumalla terästettyä appelsiini-porkkanamehua vaeltavaan pikkuflunssaan

    Kurkumalla terästettyä appelsiini-porkkanamehua vaeltavaan pikkuflunssaan

    Tiedättekö, mikä on vaeltava pikkuflunssa? Se on sitä, kun välillä aivastuttaa, välillä kurkkua raastaa ja nenukan limakalvot ovat hiekkapaperia. Ja seuraavana päivänä ei taas mitään. Sellaista on ollut nyt vähän ilmassa, ja siksi olinkin onnessani kun vihdoin bongasin tuoretta kurkumaa perusmarketista. Luomuna!

    Olikohan vuosi tai pari sitten, kun itkin feissarissa tuoreen kurkuman perään ja nyt sitä saa! Kehitys kehittyy ja tarjonta monipuolistuu. Vielä kun markettien hyllyillä näkyisi monipuolisuutta pähkinävoiden osalta. Ei oikein jaksa ymmärtää, miksi maapähkinävoita löytyy sen kahdeksaa eri sorttia (laskin!), mutta manteli-, cashew- tai macadamiavoita ei purnukan purnukkaa! Kookosvoista puhumattakaan…

    Nojoo, kurkuman ympärille lähdin mehua rakentamaan, ja jotenkin aika luonnollisesti lasiin mukaan astuivat appelsiini ja porkkana. Se vanha ja varmasti hyväksi todettu yhdistelmä. Koska tavoitteena oli vastustuskyvyn tukeminen, niin äkkiäkös mehupuristimeen sujahtivat myös pala tuoretta inkivääriä ja sitruunaa. Vielä ripaus cayennepippuria ja laatusuolaa viimeistelyyn, niin luonnon omat torjunta-aineet vaeltavaan pikkuflunssaan olivat kasassa!

    Hieman on kurkumassa heti tuoreeltaan nautittuna kitkerä maku, joka kyllä tasoittuu kivasti kun pistää mehun tiiviiseen lasipulloon ja jääkaappiin seuraavaa aamua odottamaan.

    Eikä se maku mitään, mutta se väri! Ei ihme, että kurkumaa pidetään loistavana lääkkeenä vaivaan, jos toiseenkin. Jotain voima-ainettahan siinä täytyy olla kun pigmenttiä löytyy pilvin pimein!

    Punajuuren, porkkanan tai mustikan väriaineet eivät ole mitään kurkumaan verrattuna. Kyllähän mä tämän tiesin, mutta yllätyin kuitenkin, kuinka tiukassa milteinpä neonkeltainen väri istuu. Noh, keltainen on kevään väri! Sitä on nyt käsissä, kynsissä ja kielessä. Mehupuristimessa, tiskialtaassa ja tiskiharjassa. On ja pysyy! Jos joku kaipaa kesäksi keltaista luomutukkaa, niin ei muuta kun kurkumaa päähän.

    TUOREPURISTETTU APPELSIINI-PORKKANA-KURKUMAMEHU

    1-2 annosta (~4 dl)

    • ~1/2 kg luomuporkkanoita
    • 2 appelsiinia
    • 1/2 sitruuna
    • pieni pala tuoretta luomuinkivääriä
    • pieni pala tuoretta luomukurkumaa
    • ripaus laatussuolaa
    • (ripaus cayennepippuria)
    1. Kuori ja paloittele porkkanat, appelsiini, sitruuna ja inkivääri mehupuristimen mentäviksi paloiksi. Ensimmäisen kurkuman kuorin, seuraavat sijahtivat puristimeen kuorineen. Koska se väri!
    2. Mausta ripauksella suolaa ja cayennepippuria.
    3. Nauti heti tai jääkaappikylmänä seuraavana päivänä.

    Ikäväkseni joudun ilmoittamaan, että tulevina viikkoina taitavat blogipostaukset jäädä vähän vähiin emännän keskittyessä kokkailemaan Soppaa&Salaattia. Jos kevään kivoin hyvän olon kokkausryhmä kiinnostaa, niin parhaiten pysyt aiheesta kärryillä Paleokeittiön facessa ja instassa, jossa esimakua tulevasta erityisesti hashtagilla #soppaetsalaatti.

    Kurkumaisen keltaisia voimamehuhetkiä Sinullekin!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • #mehuviikot – 9 raikasta mehureseptiä

    #mehuviikot – 9 raikasta mehureseptiä

    Muistatteko vielä tämän? Emännän mehuviikot vuoden lopulta?

    Sain #kaamoksenkaatoon #juosateenkaari #mehuviikot -projektin päätökseen joskus joulukuun puolivälissä. Kuukausi siinä hurahti kivasti tankaten nestemmäistä kasvista päivittäin. Onnistunut projekti kaiken kaikkiaan ja mukava muistutus jälleen kerran siitä, että tuorepuristetut mehut ovat helppo ja maukas tapa nauttia monipuolisesti ja helposti kasa kasvisten tarjoamia ravinteita. Välillä hommaan on jotenkin vaikea tarttua, mutta kun päättää ja puuhaan ryhtyy, niin jo alta viikossa siitä tulee itsestään selvä rutiini. Tämä on se syy, miksi minä tykkään tällaisista pienistä projekteista! Näiden avulla on kätevää elvyttää hyviä elintapoja ja sujauttaa niitä takaisin perusarkeen. Jotain sinne aina jää myös projektin jälkeen. Joksikin aikaa ;)

    Kirjailin osan mehuresepteistä Paleokeittiön facebookiin ja instaankin tuli kuvia postailtua. Koska facesta on hieman hankalaa hakea näitä jälkeenpäin, niin pistetäänpä vielä blogiinkin talteen.

    Alla yhdeksän raikasta mehureseptiä mehuviikoilta. Jos näistä mikään ei iske tai tarvitset lisää inspistä omiin mehustuspuuhiisi, niin loput viitisenkymmentä tuorepuristettuja mehuja hyödyntävää juomaohjetta löytyvät helpoiten täältä. Mukana myös mocktailia, kuplivaa spritzeriä sekä parit glögitkin. Ensi jouluksi ;)

    Tutusta ja turvallisesta oli hyvä aloittaa. Monille lienee ainakin yhdistelmä appelsiini ja porkkana tuttu. Tuttuun juttuun saa kivasti hieman lisää potkua, kun sekaan heittää vielä palasen tuoretta inkivääriä. Ja inkiväärihän on se ihan superterveellinen juttu, jota sopiikin laittaa vähän joka paikkaan. Inkivääriövereitä suosittelen kuitenkin välttämään, maullisista syistä ;)

    OITNB (Orange Is The New Black)

    •  1 appelsiini
    • maun ja koon mukaan ~2-4 luomuporkkanaa
    • ohut siivu tuoretta inkivääriä
    • hyppysellinen himalajansuolaa

    Hieman tiukemman tuorejuoman ystäville…

    VITAALI VIHREÄ

    •  1 isohko sellerinvarsi
    • 1 lime
    • 1/2 vihreä paprika
    • 1/2 kurkku
    • pari mintunvartta lehtineen
    • hyppysellinen himalajansuolaa

    Väliin taas jotain vanhaa ja tuttua. Melkein. Koska jotain pääsi vahingossa unohtumaan ja Sweet Red Devilistä tuli pelkkä Sweet Red.

    SWEET RED (DEVIL)

    • 1 pieni tai 1/2 isompi punajuuri
    • 2-4 luomuporkkanaa
    • 1 appelsiini
    • 1/2 verigreippi
    • (pala tuoretta inkivääriä, jos haluat myös paholaisen lasiin)
    • hyppysellinen himalajansuolaa

    Piti laittaa lilaa lasiin, mutta lasista tulikin ruusunpunainen. Aina ei voi tietää, miltä lopputulos näyttää. Tai maistuu ;). Tämä kombinaatio pääsi nimittäin yllättämään. Positiivisesti! Vaikka et olisikaan sellerin ylin ystävä, niin tästä saattaisit kuitenkin pitää…

    RED IS NEW PURPLE

    • 100 g sulatettuja mustaherukoita
    • 1/2 sitruuna
    • 1/2 kurkku
    • 1 appelsiini
    • 1-2 lehtisellerinvartta (kokeilin ensin yhtä, mutta kaksi toimi paremmin)
    • hyppysellinen himalajansuolaa

    Jos mieli tekee jotain vähän makeampaa ja täyteläisempää, niin tummanpuhuva antioksidanttipommi on se juttu!

    BLACK BOMB

    • yhden granaattiomenan siemenet
    • 150 g pakastemustikoita
    • viipale kuorittua sitruunaa
    • hyppysellinen himalajansuolaa

    Vaikka joulu meni jo, niin tsekkaa myös Black bomb X-mas edition!

    MIGHTY WHITE (eli aika mahtava aamujuoma)

    • 1/2 – 1 vaalea greippi
    • 1 omena
    • 1/2 sitruuna
    • hyppysellinen himalajansuolaa

    Tämä on ihan superhyvää! Jos greippi ei ole sun suurin suosikkisi, niin kokonaisen sijaan puolikas greippi yhtä omenaa kohti does the trick.

    Oletko kokeillut tuorepuristaa mustaherukkaa? Vallan mainio marja! Myös lasiin!

    CARROTY CASSIS

    • 1 appelsiini
    • 2-3 porkkanaa
    • ~50 g sulatettuja mustaherukoita
    • hyppysellinen himalajansuolaa

    Jos ei ole koiraa karvoihin katsomista, niin ei myöskään kannata tuijottaa väriä lasissa! Sillä ankeasta värityksestä huolimatta tämä ”jämät jääkaapista” -tyyppinen ratkaisu toimi kivasti ja oli jopa maukasta! Vähemmän kauniillekin kannattaa antaa mahdollisuus.

    UGLY DUCKLING

    • 2-3 porkkanaa
    • 1 punajuuri
    • 1/2 kurkku
    • kourallinen tuoretta pinaattia
    • 2 sellerinvartta
    • 1/2 sitruuna
    • pala tuoretta inkivääriä
    • hyppysellinen himalajansuolaa

    TALVEN VIHREÄ KIIVI

    • 1/2 kurkku
    • 1 kiivi
    • 1 lime
    • 2-3 sellerinvartta
    • hyppysellinen himalajansuolaa

    Jos kaipaat lasiin jotain keväisempää ja hitusen lempeämpää, niin tsekkaa tämän talvisen version serkku Kevään vihreä kiivi!

    Jos joku siellä ihmettelee, että miksi lisään mehuihin hippusen suolaa, niin lähinnä parista syystä. Ensinnäkin suola jeesaa nesteen imeytymistä ja toisekseen se korostaa myös makua. Käytän jodirikastettua himalajansuolaa, joten samalla kulauksella on kätevää täydentää myös kehon jodin saantia. Eihän sitä suolaa tietysti kannata kauheasti mehuun lusikoida. Se, mitä sormenpäiden väliin rennosti mahtuu riittää hyvin.

    Mehuisia ja ravinteikkaita tammiviikkoja Sinulle!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Black bomb X-mas edition

    Black bomb X-mas edition

    Tänään PITI postata arjen ruokarealismia savuisen jämämunakkaan muodossa, mutta munakas odottakoon, koska emäntä on ihan superinnoissaan tästä joulunmakuisesta, tuorepuristetusta mehusta! Joulureseptejä onkin jo toivottu, ja jotain ajatuksia aiheen tiimoilta päässä pyörii. Tällä helpolla, jouluisella juomalla päästään kuitenkin pikaisesti tunnelmaan =)

    Kuten Paleokeittiön facebook- ja instagram -seuraajat ovatkin jo voineet todeta, niin emäntä vaihtoi reilu viikko sitten suklaat mehuihin. Mehureseptejä pukkaa ensisijaisesti faceen, mutta parhaat on paree pistää talteen myös blogin puolelle. Facesta kun on hiukan hankala tarpeen vaatiessa kaivella menneitä. Ehkä teen jossain vaiheessa mehuviikoista vielä jonkinlaisen koostepostauksen…

    Ja hei, kaikkien laatumehuista kiinnostuneiden kannattaa kurkata nyt myös Paleokaupan puolelle! Siellä on nimittäin aiheeseen liittyvää kamppista meneillään. Mutta VAIN 21.12.15 saakka!

    Palataanpa takaisin herkkumehun pariin! Kyseessähän ei ole mikään Paleokeittiössä ennennäkemätön terveyspommi. Black bomb näki päivän valon jo lähes pari vuotta sitten. Mutta jouluversio sen sijaan on jotain uutta ja aika mahtavaa! Pientä tuunausta peliin ja mehu on kuin uusi ja ihan joulua varten tehty!

    BLACK BOMB X-MAS EDITION 2015

    • yhden granaattiomenan siemenet
    • 150 g sulatettuja pakastemustikoita
    • viipale kuorittua sitruunaa
    • 1 tl glögimaustetta
    1. Anna pakastemustikoiden sulaa huoneenlämmössä tai lämpimässä vesihauteessa.
    2. Kerää granaattiomenasta siemenet. Nopeiten hommasta suoriutuu puolittamalla granaattiomena, venyttelemällä kuorta hieman ja koputtelemalla siemenet kuoren uumenista esiin rennosti lusikalla vähän isompaan kippoon.
    3. Sekoita sulaneiden mustikoiden joukkoon teelusikallinen glögimaustetta.
    4. Pudottele marjat mehupuristimeen ja nauti ravinteikkaasta, jouluisesta juomasta.

    Vielä kun olisin älynnyt heittää lasiin kanelitangon sekoitustikuksi! Mutta enpätällä kertaa älynnyt ;)

    Tsekkaa myös terveemmät vaihtoehdot perinteiselle tölkkiglögille!

    Jouluisia mehuhetkiä Sinullekin!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Raikas kesäjuoma – Strawberry Agua Fresca

    Raikas kesäjuoma – Strawberry Agua Fresca

    Juhannus jatkuu ja jatkuu. Lautasella ja lasissa. Juhannusjämillä elää hyvin vielä tämänkin viikon. Jämistä syntyi nimittäin tämäkin raikas kesäjuoma, mansikkainen Agua Fresca eli vapaasti suomennettuna raikas mansikkavesi. Tuttu juttu ainakin tuolla latinalaisen Ameriikan puolella Meksikossa, Karibialla ja Väli-Amerikassa. Mutta istuu mainiosti myös tähän Suomen kuumaan ja kuivaa kesään. Yeah, in my dreams only… Mutta jonkinlaiseen kesäfiilikseen pääsee kuitenkin. Koska mansikka ;)

    Juhannusmansikoiden menekki jäi jälleen kerran heikoksi ja yli puoli rasiaa saksalaista alkoi vähitellen näyttämään siltä, että niille pitäisi keksiä pikaisesti jotain käyttöä. Mehut ja pirtelöt toimivat aivan loistavasti jämäkasvisten eliminointiin. Ovat helppoja ja nopeita valmistaa, ja vielä helpommin kumottu kurkusta alas. Mansikkamaljoja on Paleokeittiössä nosteltu ennenkin, mutta tällä kertaa hommiin ei päässytkään Hurmuri vaan Iso O eli kolmiheppainen Omega BL632 -tehoblenderi. Laita ihmeessä viestiä, jos Iso O kiinnostaa sinuakin! Ehkä saamme siitä hierottua jonkin kivan diilin Paleokauppaan ;)

    STRAWBERRY AGUA FRESCA

    2 annosta

    • ~250-300 g tuoreita mansikoita
    • ~3 dl vettä
    • 1/2 limen mehu
    • 1 tl hunajaa
    • hieman himalajansuolaa
    • jäitä
    • (1-2 rkl CocoVin chiasiemeniä –> Chia Fresca)
    1. Huuhtele ja nypi mansikat, purista limetti.
    2. Mittaa kaikki ainekset jäitä lukuunottamatta tehosekoittimen kannuun ja surauta sileäksi.
    3. Laita lasiin reippaasti jäitä ja kaada mansikkamehu päälle. Koristele esim. lime- tai mansikkaviipaleilla ja jollain vihreällä, esim. mintun-  tai basilikanlehdillä.
    4. Nauti välittömästi tai säilytä ilman jäitä jääkaapissa.

    Ihan aidon ja oikean Agua Frescan valmistuksessa hurautetaan mansikat tai muut hedelmät/kasvikset tehosekoittimessa ensin soseeksi, joka siivilöidään ennen kuin joukkoon lykätään vesi ja muut ainekset. Noh, mäkin ajattelin siivilöidä ylimääräiset siemenet ja muut romppeet pois, mutta Iso O oli vetänyt homman niin sileäksi, ettei siivilöitävää löytynyt. Joten eiköhän mennä jatkossakin näin helpoimman kautta ;)

    Sellainen vinkki vielä, että joillekin lienee jo muinaisten atsteekkien voimajuoma Chia Fresca tuttu. Jos haluat valmistaa tätä pitkänmatkan juoksijoiden unelmajuomaa mansikanmakuisena, niin lisää vain valmiin juoman joukkoon 1-2 rkl chiasiemeniä ja anna geeliytyä ainakin vartin verran. Juo. Ja juokse.

    #arjenruokarealismia ja mansikan viileitä hetkiä keskelle kesää!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Tilaa uutiskirje!

  • Kevään kupliva raparperi Spritzer

    Kevään kupliva raparperi Spritzer

    Kävin eilen äidin kasvimaalla. Raparperivarkaissa. Raparperipuska oli venähtänyt sellaisiin mittoihin, että sen lehtien alle olisi mahtunut ryömimään tällainen hiukan sammakkoa isompikin otus.

    Raparperi kuuluu loppukevääseen ja alkukesään. Tänä vuonna sato taitaa kolean kevään myötä olla parhaimmillaan juuri nyt. Pakkohan tämä kauden, hieman haastava kasvis on jotenkin hyödyntää! Happamana ja kirpeänä raparperi on tosiaan hiukan hankala. Paitsi jos sekaan lykkää tonnin sokeria. Ja sitähän me emme halua tehdä, emmehän? Päätin kuitenkin tarttua raparperia varresta ja haastaa itseni viettämään raparperiviikkoa!

    Hurmuri on viettänyt viimeiset pari kuukautta hiljaiseloa, mutta eilen pistin puristimen pitkästä aikaa töihin. Koska juomasta tai pirtelöstä on aina helppo aloittaa. Ja töitä saikin Hurmuri painaa oikein olan takaa! Raparperi kun on myös mehupuristimen näkökulmasta kuituisena hieman hankala. Mutta hyvin selvisi Hurom tästäkin urakasta. Olisi ehkä selvinnyt vieläkin paremmin, jos laiska emäntä olisi jaksanut kuoria raparperin varret. Sellaisen pienen vinkin kuitenkin antaisin puristimen työtä helpottamaan, että varret kannattaa pilkkoa melko pieniksi paloiksi ennen puristimeen pujottamista. Ja vähemmän on enemmän eli kaikkia paloja ei kannata puristimeen kerralla kaataa. Pala tai pari kerrallaan tuottaa enemmän mehua ja vähemmän jätettä.

    Tuore raparperimehu on aika kirpakkaa sellaisenaan, joten jotain luonnollista makeuttajaa piti mukaan keksiä. Raparperi ja mansikka ovat klassinen yhdistelmä, mutta se vaan toimii! Mukaan lykkäsin siis myöskin äipältä pöllittyjä, viimeisiä oman maan pakastemansikoita.

    Ihan hyvä yhdistelmä, mutta ei vielä täydellinen! Toki toimii, jos mansikkaa laittaa hieman enemmän ja raparperia vähemmän. Mutta nythän piti valmistaa raikasta ja kuplivaa raparperijuomaa eikä mitään mansikkamehua! Ja koska raparperia meni hieman enemmän, eikä mansikkaa enää ollut enempää, niin paikkasin tilannetta omenalla. Bingo!

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Pääsiäisen pirteä spritzer

    Pääsiäisen pirteä spritzer

    Eiköhän korkata lauantai-illan kunniaksi Paleokeittiön pääsiäismenu! Paljastan koko menun vähän myöhemmin, mutta tästä pirteästä vihreäomena spritzeristä on hyvä ja helppo aloittaa pääsiäisen ruokajuhla. Tai sen suunnittelu =)

    Kyseessä on alkoholiton versio spritzeristä, mutta mikäänhän ei estä kuplaveden korvaamista kuohujuomalla. Ja jos haluaa valmistella pääsiäispöytää jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä, niin mehun voi puristaa valmiiksi jo edellisenä päivänä, kunhan siihen lyö limen mukaan edistämään säilyvyyttä ja estämään tummumista.

    PÄÄSIÄISEN PIRTEÄ VIHREÄOMENA SPRITZER

    • 2/3 osaa tuorepuristettua omenamehua (Granny Smith)
    • 1/3 osa Vichyä
    • rutistus limetin mehua
    • lisäksi jääpaloja, omenankuorta sekä viipale limeä
    1. Purista vihreäomena mehuksi. Jos käytät mehupuristinta, niin pane puristimeen myös kuorittu lime. 1/2 lime yhtä omenaa kohden on aika passeli suhde.
    2. Laita lasiin jäitä sekä kuorimaveitsellä taiteiltu omenankuori. Lasin reunalle lisäksi viipale limeä. Täytä tämän jälkeen noin 2/3 lasista omenamehulla ja täydennä loput kuplavedellä.
    3. Tarjoile välittömästi!

    Aperitiivin jälkeen siirrytään alkuruokaan heti huomenna! Pääsiäismenun alkuruoka on samalla Paleokeittiön vastaus järjestyksessään toiseen paikallisten ruokabloggaajien virittämään haasteeseen. Kolme vaihtoehtoa yhdellä iskulla, joten kannattaa pistäytyä Paleokeittiössä huomennakin! =)

    Parhainta viikonlopun jatkoa Sinulle!