On taas se aika vuodesta kun lautaselle lapataan hernerokkaa, suupielistä pyyhitään kermavaahtoa ja pohditaan, jotta kumpaa sinne pullan väliin pitäisi laittaa, mantelimassaa vai marjahilloa. Jospa sinne laittaisi jotain ihan muuta? Vaikka rommilla terästettyä kirsikkahilloa ja tryffelitäytettä – laskiaispullat aikuiseen makuun.
Kaipaatko syksyyn jotain tuhtia, kermaisen täyteläistä ja täyttävää – lohtua? Punaviinillä ja pekonilla täydennetty kantarellirisotto on viilenevien viikonloppupäivien ja pimenevien arki-iltojen ilo – syksyistä lohturuokaa täydellisimmillään.
Kylmäsavulohen kruunaamat avokadotoastit valmistuvat helposti ja nopeasti. Sopivat myös moneen makuun ja tilanteeseen. Niin arkiseen aamuun ja välipalaksi kuin juhlavampiinkin hetkiin. Testaa ja maista mikä on sun suosikki! Mitätön meksikolainen, arkinen aasialainen vai perinteinen suomalainen?
Vihdoin hirvipullien kimppuun! Näistä tuli kyllä parhaimmat paleopullat ikinä! Samalla pääsi myös pitkään pakastimessa lojunut hirvenjauheliha hyötykäyttöön. Riista on parasta paleota, mutta vaikka mulla on ollut mahdollisuus hirvieläinten lihaa käyttää, niin olen sitä vierastanut. Syynä nauttimieni hirviruokien kuivakkuus ja hirvenlihan vieras ja voimakas maku. Mutta nämä pullatpa eivät ole kuivia! Vaan ihanan meheviä ja maukkaita kera selleri-päärynäpyreen ja herukkaisen punasipulikastikkeen.
Hyviä uutisia pastan ystäville! Etenkin sinulle, joka et syystä tai toisesta voi tai halua vehnäistä pastaa pupeltaa. Sillä tämä kermainen, sinihomejuustolla maustettu kaali-jauhelihapaistos muistuttaa erehdyttävästi pasta-annosta.
Kesä ON ihanaa aikaa! Etenkin kun sää suosii. Vähän epävakaisesti on tänä kesänä suosinut, mutta sen verran ehti aurinko viime lauantaina pilvien välistä pilkistää, että saimme järkättyä perheen kesken jo perinteeksi muodostuneet lettukestit! Äippä paistoi maidottomat letut ja vatkasi vaahdon. Iskä hoiti mustikat metsästä. Kakun kokosimme äipän kanssa yhdessä. Ja minä toin pullon Pinkiä pöytään. Koska pinkki kuplajuoma vaan kuuluu kesään ja samalla saatiin kesteille vähän enemmän juhlan tuntua.
Kuppiruoat ovat maailmalla edelleen pop, ja tuntuu, että niihin voi kasata mitä vain. Muutamat smoothie bowlsit on nähty Paleokeittiössäkin, mutta jokunen viikko takaperin kasasin ensimmäisen salaattikupin ever. Ja heti perään sen tavanomaisen, sekaisen salaattilautasen.
Maistuiskos raaka ja rapea ”riisisuklaa”? Emännälle maistui, ja maistuipa tuo ihan tavan pullanpurijoillekin! Miksei siis sullekin? Ajatus kotitekoisesta ja hieman terveellisemmästä riisisuklaasta lähti oikeastaan näistä äitienpäivän suklaakuorrutteista mansikoista. Halusin kuorruttaa mansikat raakasuklaalla, joka napsahtaa haukatessa, ja kestää sulamatta tai valumatta huoneenlämmössä.
Muistaako ”vanhempi kansa” vielä hopeatoffeen? Sen mustan lituskaisen pikkupatukan, joka jäi hampaisiin kiinni ja maistui salmiakkiin vivahtavalle lakritsille? Minä en muistanut. Ennen viime viikonloppua. En tiedä, kauanko patukka on ollut uusiomyynnissä, mutta karkkihyllyn reunassa luki ”uutuus”. Jep, karkkihyllystä mä sen löysin päivittäistä viikottaista tummasuklaalevyä hakiessa. Niin vaan tarttui tutunoloinen käärepaperi silmän kautta käteen ja päätyi lopulta kauppakoriin. Varoin visusti valmistusaineluettelon lukemista. Jos niin erehdyn tekemään, niin karkit, jätskit ym. valmisherkut palautuvat aika nopsaan takaisin hyllyyn. Jep, olen vuosien saatossa onnistunut kehittämään vakavan syömishäiriön, nimittäin kammon tiettyjä ainesosia kohtaan. Valitettavasti näitä ainesosia löytyy melkeinpä tuotteesta kuin tuotteesta. Tai no, en nyt tiedä onko se kovin valitettavaa. Koska se kannustaa kokeilemaan näitä homemade -versioita. Ne eivät ehkä yllä aivan alkuperäisen tasolle, mutta pitävät mielen rauhallisempana =D. Vaikka eipä siihen satunnaiseen hopeatoffeepatukkaan kai kukaan ole kuollut ;) Eilen käväisin lenksun jälkeen pikaisesti lähikaupassa täydentämässä välttämättömiä ruokavarastoja. Ja kas kummaa, siellä se oli taas! Tällä kertaa tihrustin vanhoilla silmillä valmistusaineluettelon ja jo ensimmäisen valmistusaineen kohdalla palautui patukka välittömästi takaisin hyllyyn. Ja siitä se ajatus sitten lähti. Kotio päästyäni aloin kehittelemään ja keittelemään …
Välillä tekee hyvää saada suun täydeltä sokeria ja mahaan makeita mandariinikakkusia! Tässä on ehtinyt jo vierähtää reilu kuukausi siitä, kun kokeilin leipasta mandariinikakkua. Mutta koska facebookissa menin reseptiä lupaamaan vielä ennen viikonloppua, niin tässä sitä nyt olisi. Tiukille menee, mutta vielä ehtii maistaa mandariinikakkua ennen maanantaina alkavaa Kevätsiivousta! Ja koska Kevätsiivousta kestää kuukauden päivät, niin ihan hetkeen ei näitä syntisiä reseptejä Paleokeittiöön tipu! Jos ei nyt muutenkaan ihan hirveän usein, eihän? ;) Kevätsiivous tullee näkymään myös enemmän tai vähemmän Paleokeittiössä tulevina viikkoina. Vaikka en itse todennäköisesti pipo silmillä hommaan tällä kertaa lähdekään, niin pyrin parhaani mukaan omalla toiminnallani kannustamaan siivousjoukkoja. Eli eiköhän Kevätsiivouksen tällä kertaa sivuuttaneet tule tätä kautta saamaan pienen annoksen projektista. Jos jollekin iskee inspiraatio matkan varrella, niin uudet Kevätsiivoojat ovat tervetulleita hyppäämään kelkkaan aina 31.3. saakka! Suosittelen kyllä lämpimästi aloittamaan NYT, heti maanantaina. Alusta asti on helpompi pysyä kelkan kyydissä. Sillä tämä kelkka tulee kiitämään kovaa! Kevätsiivouksesta takaisin, ei ehkä kaikkein nopeimpiin, mutta aivan naurettavan helppojen mandariinikakkusten pariin! Koska vielä saa ja ehtii ;). Mandariinikakkuset eivät ole paleota parhaimmillaan, mutta aika hyvällä polulla …
PALEOKEITTIÖ 