Kuukausi: Touko 2013

Raaka kesäkurpitsavuoka

Ituhippi tässä hei! Ensin taloon tulivat viherpirtelöt nokkosineen ja voikukkineen, sitten raaka Äitienpäivän suklaakakku ja nyt raaka kesäkurpitsavuoka, jota kansantajuisemmin voisi myös lasagneksi kutsua. Kuka olisi uskonut?! Bodarista raakaruokailijaksi. En minä ainakaan! =D Mutta niin siinä käy kun elämä heittelee. Ja se on hienoa. Muutos on aina parempi kuin paikalleen jämähtäminen. Muutoin tämä(kin) viikonloppu on mennyt stabiileissa merkeissä. Kuumeen kourissa taas kärvistellään. Kun yrjöstä pääsin, niin lentsu iski. Kesäflunssa on karmea. Makaat pää ja kroppa jäässä, ja tuijottelet ikkunan läpi aurinkoa nenä sisä- ja ulkopuolelta kipeänä keskellä räkäpaperien valtaamaa, siivotonta kämppää. Ja odotat. Odotat, että tunnit kuluvat ja että huomenna on jo parempi päivä. Muuhunkaan musta ei ole. Aika menettää merkityksensä, on aivan sama onko yö tai päivä. On samalla äärettömän tylsää ja levoton olo. Koska ”pitäisi” -asioiden lista vaan kasvaa köllötellessä. Eilisen suurin ponnistus oli tämä raaka kesäkurpitsakeko, josta suurin osa odottaa edelleen syöjäänsä jääkaapissa. Ensin hieman koosta riippuen 2-3 kesäkurpistaa juustohöylällä siivuiksi. Mulla oli pieniä luomukesäkurpitsoita, joten niitä taisi mennä peräti neljä kappaletta. Siemeniset sisukset jätin käyttämättä. Myös koristeporkkanasuipaleet syntyvät siinä samalla. Kuorimaveitsellä …

Pirteät piparjuuri-lohirullat | paleokeittio.fi

Pirteät piparjuuri-lohirullat

Tällaiset pirteän keväiset kuvat löytyivät kuva-arkistosta! Vastahan nämä ovat miltei pari kuukautta julkaisemista odottaneet. Noh, on kai ollut muuta. Kiireellisempää… Kuten jo aiemmin olen varmasti maininnut, niin en ole mikään ”raa`an” kalan ystävä. Kyse lienee suutuntumasta. Bistro O Matin pääsiäispöydässä sain kuitenkin niin mainiota kylmäsavulohiherkkua, että intouduin kokeilemaan sitä kotosallakin. Valitettavasti tuosta kokeilusta on jo niin kauan, että en ihan tarkkaan muista mitä tuli tehtyä. Helppoa se kuitenkin oli! Ei ehkä ihan pääsiäispöydän veroista herkkua, mutta syötävää joka tapauksessa. PIPARJUURI-LOHIRULLAT siivutettua kylmäsavulohta piparjuuri -tuorejuustoa sitruunamehua tilliä (mustapippurirouhetta?) Aseta kylmäsavulohiviipaleet vieri viereen ja hiukan limittäin tuorekelmulle niin, että niistä muodostuu levy. Levitä päälle tuorejusto, johon on sekoitettu sitruunamehu ja tillisilppu. Muistaakseni rouhin päälle vielä hieman mustapippuria. Kääri levy tuorekelmua apuna käyttäen rullalle ja laita pakastimeen jähmettymään. Leikkaa jähmettyneestä rullasta siivuja terävällä veitsellä. Anna hieman sulaa ja nauti sellaisenaan tai esimerkiksi riisikakkujen ”koristeena”.

TehoPaleo30 – Lihaa, lihaa, enemmän lihaa!

Kolmatta TehoPaleo -viikkoa viedään jo! Ei edelleenkään ihan oppikirjan mukaisesti, mutta paremmin jo kuin viime viikolla. Tavallaan. Vatsataudin jälkeen into ruoanlaittoa kohtaan hiipui huolestuttavasti, joten viikko on ollut melko mielikuvitukseton. Vähän lihaa, lihaa ja lisää lihaa. Kilon pyöröpaistista on riittänyt pupellettavaa päivälle, jos toisellekin. Ja on tämä kokoliha vaan sen verran namia, että tämän jälkeen jauhelihaa on vaikea saada maistumaan yhtä hyvältä. Oman haasteensa on edelleen tuonut tehosekoitin vailla kannua. Olen totaalisen lost ilman pirtelövehjettä! Mutta josko jo tänään postimies toisi ilouutisia. Viikonloppu ilman Wilfaa kauhistuttaa… Herefordin pitkään haudutettua pyöröpaistia, pari salaatinlehteä ja paistettua tankoparsaa. Mukana menossa myös tutut persilja ja oliiviöljy. Ja kas, pyöröpaistihan se siinä! Valkosipulisessa kookosöljyssä kypsennetyllä kesäkurpitsa-porkkanasuipalepedillä. Salaatin virkaa toimittavat salaattisiemenet. Lämmin paisti-parsasalaatti. Pyöröpaistia, keitettyä tankoparsaa, kananmuna, puolikas avokado, salaattia sekä edelleen ne vanhat jutut, persilja ja oliiviöljy. Kylmä kalalautanen, jossa ylisuolaista ja muutenkin melko karmeaa lämminsavulohta, kylmää tankoparsaa, kananmuna, puolikas avokado ja salaatin virkaa tällä kertaa toimittamassa kurkku ;). Note to myself: Älä osta enää kuralohta! Ellei löydy luomua tai villiä, niin ole ilman! Mä olen niin tuskastunut tähän surkeaan …

Banskupannarit

Paleopannukakut ovat jo niin out! Nyt pitää olla banaanipannareita. Tai lettuja. Pienet pannarit ovat helpommin käsiteltäviä (eivät hajoa yhtä helposti), joten päädyin niihin. Pakkohan näitä oli kokeilla, kun jo ainakin kolme ihmistä TehoPaleo -siivousryhmästä näitä trendilettuja hehkuttivat. Ja jos vähänkään surffailee blogimaailmassa, niin ovathan nämä tulleet vastaan sivustolla jos toisellakin. Banskupannarit on uusi avokadopasta! Pannukakkujen kylkeen sopii tietysti kerma ja marjat. Lehmänkerma on toistaiseksi poissa pelistä, joten korvasin sen vanhalla tutulla cashewkermalla. CASHEWKERMA ~100 g liotettuja cashew -pähkinöitä vettä tarpeen mukaan (1-2 dl?) 1-2 rkl kookosöljyä mausteeksi himalajansuolaa ja vaniljajauhetta Valmistusohje löytyy täältä. Kookosöljyä lisäsin jämäköittämään rakennetta. Toimii viileässä. Makeutusta ei cashewkerma mielestäni välttämättä tarvitse, koska itse pähkylät ovat jo hieman makeita. Tarvittaessa makeutukseen voitanee käyttää vaahterasiirappia, hunajaa tai taatelia. BANAANIPANNUKAKUT (~12 kpl) 1 isohko banaani (kypsä) 2 kananmunaa 1/4 tl leivinjauhetta maustamiseen suolaa, ceyloninkanelia ja vaniljajauhetta paistamiseen kookos- tai macadamiaöljyä (kookosöljy toimi mulla paremmin) Banaani ja kananmunat sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Mukaan leivinjauhe ja mausteet. Lettupannulle öljyt ja lettumassa perään. Paistetaan molemmin puolin kullanruskeaksi. Tarjoillaan välittömästi paistamisen jälkeen cashewkerman ja tuoreiden tai pakastemarjojen kera. Mielellään myös vaahterasiirappia. …

Takaiskuja TehoPaleolla

Nyt eletään jo kolmatta TehoPaleo -viikkoa, mutta palataanpa pikaisesti vielä kakkosviikon loppupuolelle. Kaikki ei aina suju kuten Strömsössä, joten TehoPaleokin otti viime viikolla hieman iskua. Ateriakuvia ei tuolta ajalta ole (koska paleoliittista ateriointiakaan ei ollut), mutta tarjoilenpa tässä samalla muutamia otoksia näistä yli-ihanista veijareista, jotka kyllä liittyvät viime viikon tapahtumiin. Tai eivät oikeastaan. Kävin nimittäin täydentämässä pakastimen laatulihavarastoja luottolihantoimittajani luona. Olisin mielelläni käynyt tapaamassa ”vanhoja tuttuja”, mutta valitettavasti he eivät halunneet tavata mua ja pysyivät visusti piilossa. Oli siis tyytyminen näiden ”pikkuisten” seuraan. Aiheesta voi lukea lisää täältä. Koska elämä TehoPaleolla on niin äärettömän helppoa, niin päätin lisätä hieman haastetta vaihtamalla TehoPaleon hetkeksi TehoPuhdistuksen kautta TehoPaastolle. Tosi Tehokasta! Eihän sitä ihminen nyt joka päivä ruokaa tarvitse! Syöminen kuormittaa ilmastoa ja kasvattaa hiilijalanjälkeä. Ja ties mitä! TehoPuhdistukseen kuului reilut 38 astetta kuumetta sekä vatsalaukun ja suoliston totaalityhjennys. Sitä voitanee kutsua kansanomaisemmin myös termillä vatsatauti, ja siihen olennaisena osana kuuluu luonnollisesti vuorokauden nestepaasto. Vai onko se nesteettömyyspaasto? Ruoasta, etenkin kiinteästä sellaisesta tulee mielellään pidäyttäytyä useammankin päivän. Edelleen, jokseenkin viikko ensioireiden jälkeen on ateriarytmi hieman hakusessa. Mutta paranemaan …

TehoPaleo30 – Ruokaa, ruokaa, enemmän ruokaa!

Puuuuuh! Tällä ”kuurilla” ei ole toden totta tarvinnut nälästä kärsiä! Päinvastoin! Olin suunnitellut syöväni enemmän kuin napa pystyy tällä hetkellä vetämään. Sitä se teettää! Monipuolinen, ravinteikas, aito ruoka! Nytkin vatsa on niin täpösellään täysi, että päivän toinen pirtelö jäänee jälleen välistä. Taas. Kyllä, kyllä! Palaan vielä Äitienpäivän suklaakakkuun, kunhan sivusto, jolta reseptin pöllin on jälleen pystyssä. Sitä ennen ”pieni” kuvakatsaus menneiden päivien aterioihin. Jos kuvaoksennus ällöttää, niin postauksen selaaminen kannattaa jättää tähän. Luvassa on liikaa kuvia ja liian vähän tekstiä. Aamu alkaa kannullisella viherpirtelöä. Eihän se vihreältä näytä, mutta on se! Sekaan kipattu heraproteiini ja seesaminsiemenet vaan tekevät tepposia. Niin tämä on se ensimmäinen niistä päivän kahdesta pirtelöstä. Iltasella riittää puolisen litraa marjapirtelöä vallan mainiosti. Silloin kun sen kykenee kitaansa kippaamaan. Tällä viikolla viherpirtelöstä on löytynyt paitsi voikukanlehtiä, niin myös poimulehtiä. Suoraan luonnosta. Tai takin taskusta ;) Vähän ruokaisampi savulohisalaatti. Lautanen on syvä. Siihen mahtuu yksi pieni ruukkusalaatti ja puolikas isommasta. Halkaisija muuten skaalaimella mitattuna tasan 23 senttiä. Skaalain on edelleen tallessa arkkitehtiajoilta. Välillä sitä tarvitsee. Lautasten mittaukseen. Vähän tylympää settiä eiliseltä. Keinovalo tekee kuvista …

Suklaakakkua raakana | paleokeittio.fi

Suklaakakkua raakana

Äitienpäivä tuli, meni, oli ja osui tietysti TehoPaleolle jo aika päivää sitten. Tämä postaus on vaan odottanut täydennystä kun tuli ns. mutkia matkaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan pätee edelleen! Ja nyt on se myöhään. Jos halusin juhlistaa Äitienpäivää perinteisesti oikein kakulla, niin oli se leivottava itse. Olen enemmän poro- kuin jauhopeukalo, joten leipominen jo sinänsä tyrkkää mukavasti pois mukavuusalueelta. Nyt päätin kuitenkin tarttua toimeen. Joskin selvitä mahdollisimman helpolla ja TehoPaleon kannalta mahdollisimman pienillä vaurioilla, joten PaleoKeittiössä valmistui ensimmäinen raakakakku ever(mutta tuskin viimeinen ;))! Ja hyvin valmistuikin. Riittävän helpolla ja yksinkertaisella ohjeella. Monesti raakakakkujen raaka-ainelista on jo niin pitkä, että tuskin viitsin loppuun asti lukea. Jonnekin muistisopukoihin oli jäänyt mielikuva Eeva Kolun helposta raakasuklaakakusta ja sen kaivoinkin netin uumenista esiin. Juuri passeli ohje mulle! Ja mikä parasta, se sisältää ”suklaata”. Täydellistä! Jokseenkin Eevan ohjeen mukaan mentiin, mutta hippasen päädyin matkan varrella tuunaamaan. Myös mansikat vaihtuivat matkalla vadelmiin. VADELMAINEN SUKLAARAAKAKAKKU Pohja 2,5 dl saksanpähkinöitä 2,5 dl pehmeitä taateleita 1 dl raakakaakaojauhetta 1 dl manteleita (käytin kuorellisia luomumanteleita) hieman himalajansuolaa Alkuun murskasin mantelit karkeaksi ”rouheeksi” tehosekoittimessa. Sen jälkeen …

Say Yes to No.

Tämä on ehkä paras koskaan tekemäni investointi! Vai mitä sanotte? Eroon huolista, stressistä, unettomuudesta, uteliaista sukulaisista, äänekkäistä naapureista, liukkaista teistä ja vielä hyttysistäkin! Kolmellatoista eurolla! Sanoisin, että melko hyvä kauppa ;) Ja sitten Äitienpäivä. Joka tietysti osui tiukasti sokerit, jauhot ja kermat eliminoivalle TehoPaleolle. Mutta siitäkin selvittiin. Kutakuinkin kunnialla. Nimittäin… kuka arvaa millä?! Ne, jotka tietävät pitävät tietysti suuren salaisuuden vielä toistaiseksi itsellään =) Huomenissa suuren salaisuuden paljastus mitään salaamatta ja lisää juttua Äitienpäivästä TehoPaleolla. Loppuun vielä viimeinen kuulutus TehoPaleo30 -siivousryhmästä kiinnostuneille! Muutama päivä on vielä aikaa ilmoittautua mukaan tehokkaaseen ryhmään! Seuraavaa mahdollisuutta ei ehkä tule. Tai jos tulee, niin aikaisintaan syksyllä 2013. Tartu mahdollisuuteen! Perjantaina jatkamme lopullisesti lukittujen ovien takana. Lisätietoja klikkaamalla kuvaa!

TehoPaleo30 – Viides päivä sucks!

30 päivän matkani TehoPaleon puhdistaviin syövereihin oli edennyt eilen jo viidenteen päivään. Valitettavasti viides päivä ei ollut ihan sitä, mitä ajattelin tai toivoin sen olevan. Se selvisi jo heti aamusta silmät avattuani. Koska ne eivät meinanneet yksinkertaisesti aueta. Syy ei ollut unissa. Mutta näin tämä homma menee! Yksi päivä yhtä ja toinen toista! Kolmas ja neljäs päivä toivat mukanaan ihanan keveyden kehoon. Ja duracell -paristot tuli asennettua siinä sivussa; paljon energiaa, terävä ja pirteä mieli. Lääkäri olisi todennäköisesti diagnosoinut maaniseksi ja lyönyt purkin rauhoittavia käteen. Missä syy? Voisin väittää, että puhtaassa, ravinteikkaassa ruoassa tietysti! En kuitenkaan väitä. Koska en tiedä. Syy saattaa löytyä myös viime päivinä hartaudella tankkaamastani luonnon D-vitamiinista. Tai ihan vaan auringonvalosta. Ehkä maadoittumisesta? Hyvistä ajatuksista? Metsälenkeistä? Kivasta tekemisestä? Ihanista ihmisistä? Parhaista karvanaamoista? Tai josko sittenkin… kaikista näistä ja monesta muusta tekijästä, joita en osaa edes ajatella. Noh, se oli kolmannen ja neljännen päivän ihanuutta. Viides toi yllätyksen. Ja ei, se ei ollut piristävä yllätys. Se oli väsyttävä yllätys. Sellainen mukava pieni nesteturvotus, että luulin talven palanneen. Ja toppavaatteet pakkasten perässä; michelinmies tässä …

Avokadopasta goes paleo

En tiedä, onko mistään reseptistä koskaan ikinä kohkattu yhtä paljon kuin avokadopastasta! Viime viikolla (vai oliko se jo sitä edellisellä?) avokadopasta rantautui jookostakookosta.comin ansiosta viimein myös PaleoKeittiöön. Samoilla raaka-aineilla ja ohjeilla mentiin. Melkein loppuun saakka. AVOKADOTAHNA 2 kypsää avokadoa 1 valkosipulinkynsi 1/2-1 chilipaprika 1 limetti (mehu) sopivasti Pecorino romano -juustoa reilu loraus oliiviöljyä yhtä sopivasti tuoretta basilikaa mausteeksi suolaa ja mustapippurirouhetta Ruuduta avokadon puolikkaat veitsellä kuoriinsa ja kaavi palat lusikalla kippoon. Pilko chilipaprika (poista siemenet!) ja valkosipuli silpuksi. Purista limetistä mehut pihalle ja lisää muiden seuraksi. Silpu joukkoon myös basilika. Lorauta sekaan oliiviöljyä, suolat ja pippurit. Raasta mukaan vielä lampaanmaidosta valmistettu Pecorino romano-juusto. Sekoita ja jätä maustumaan siksi aikaa, kun valmistat ”pastan”. Uuuuuuh… I hate paleoiminen, joten korvataanpa ”pasta” vaikka kasvisloiroilla. Tai suikaleilla. Tai jollain muulla yhtä kuvaavalla nimityksellä. Älä edes kuvittele, että tämä on pastaa. Kun se ei ole. Pasta on vettä ja vehnäjauhoja. Tämä on porkkanaa ja kesäkurpitsaa. Eroa löytyy kuin yöllä ja päivällä. Auringolla ja kuulla. Maalla ja merellä. SUIKALOIDUT KASVIKSET 2 kesäkurpitsaa 2-3 porkkanaa paistamiseen voita tai kookosöljyä Suikaloi kasvikset kuorimaveitsellä …