Vaikka laskiaisen pöytään perinteisesti kuuluvat SE vihreä keitto ja pulleat kermapullat, niin päätin poiketa perinteistä ja tarjota laskiaistiistain kunniaksi vihreän sijaan hehkuvan punaista soppaa. Pullista en tinkinyt tänäkään vuonna ;) Luolamiehen hernesopat tuli kauhottua jo viime viikon lopulla, joten makunystyrät kaipasivat vaihteeksi jotain muuta väliin. Jotain uutta ja punaista. Laskiaispullista sen sijaan oli jo vuosi aikaa, joten niitä en olisi jättänyt väliin edes miljoonasta! Tämä keitto on ollut jo pitkään suunnitelmissa, mutta siihen on ollut äärettömän vaikea tarttua. Koska kyseessä on kouluvuosien inhokkiruoka, johon en ole kouluaikojen jälkeen koskenut. Silloin se tunnettiin nimellä nakkiborssi. Ja se oli kamalaa. Borssipäivinä panostin enemmän veteen ja näkkileipään kuin lämpimän, verenpunaisen sopan lusikoimiseen. Ja koska elämässä on tietysti hyvä pyrkiä säilyttämään jonkinlainen tasapaino, niin borssikeitto sopi inhokkiruokana aivan mainiosti suosikkipullien seuraksi. Paitsi että… ei se mennytkään niin. Koska borssista tulikin yhden kattilallisen myötä suosikkisoppa! Yksi lisää listaan ja eräänlainen yllätyskeitto siis tämäkin! Piileekö salaisuus omien kätösten jäljessä vai makuaistin kypsymisessä. En tiedä, mutta olen äärettömän iloinen, että olen viimein päässyt makean punajuuren makuun. Punajuuri on sottainen juures käsitellä, mutta lopputulos pistää kaikessa …