Gluteeniton, KotiGourmet, Maidoton, Pähkinätön, Reseptit, SEMIPALEO, Sokeriton, Suolaiset herkut, Suomi100
Jätä kommentti

Paleokeittiön helpot blinit (G, M, hiivaton)

Blinit! Ensimmäistä kertaa Paleokeittiössä ja emännän edessä. Ei ihan perinteiseen tapaan valmistettuna, vaikka innostus blinejä kohtaan Suomen ruokaperinteistä lähtikin. Ja lähestyvästä laskiaisesta.

Perinteisesti laskiaisena nautitaan hernesoppaa ja kermatäytteisiä laskiaispullia. Hillolla tai marsipaanilla, molemmilla lienee omat kannattajansa.

Minä kuulun ehdottomasti hilloporukkaan. Ja laskiaisena aion noudattaa meidän perheen perinteitä nauttimalla ihan oikean, äipän leipoman laskiaispullan. Tai muutaman. Se vaan on sellainen juttu, josta en suostu tinkimään. Koska tinkimiseen ei ole mitään perusteltua syytä ja äipän laskiaispullat ovat maailman parhaita!

Terveempää versiota laskiaispullasta ei ole Paleokeittiössä nähty ja tuskin tullaan näkemäänkään. Mutta blineistä väänsin paleoystävällekin sopivan version.

Blinejä on hehkutettu ja pupellettu jo tammikuun alusta saakka. Bliniviikko on venynyt bliniviikoiksi, joita monissa ravintoloissa vietetään vielä pitkälle maaliskuuhun. Jos perinteitä haluaa noudattaa, niin bliniviikko rajoittuu laskiaisviikkoon.

Siinä, missä laskiaispullat ovat rantautuneet Suomeen länsinaapurista, niin bliniperinne on peräisin itärajan toiselta puolelta. Siellä blinejä on nautittu, ja nautitaan edelleen, ennen pääsiäistä edeltävän paaston alkua Maslenitsan eli auringon juhlan yhteydessä. Viimeiset ruokajuhlat siis! Ja keeeevät!

On jokseenkin perusteltua pitää blinejä perinteisenä laskiaisruokana myös meillä. Blinejä on popsitttu Suomessa jo satoja vuosia, vaikkakin aiemmin ensisijaisesti venäläisten ja paremman väen keskuudessa Helsingissä ja itäisellä Uudellamaalla. Siellä Porvoon ja Sipoon suunnalla, jossa emäntä kävikin pienellä tourneella jokunen viikko sitten (kuvia ja juttua instassa).

paleokeittio_logo_kotigourmetb paleokeittio_logo_suomi100b

Yhdistin blinit mielessäni (ja Paleokeittiössä) pariinkiin teemaan. Suomi juhlistaa sadatta itsenäisyysvuotta ja halusin sen puitteissa heittää oman lusikkani soppaan tutkiskelemalla suomalaista perinneruokakulttuuria.

Blinit olkoon ensimmäinen osa Paleokeittiön Suomi100 -sarjaa, jossa etsiskelen inspiraatiota perinteistä. Mutta vain inspiraatiota! Myös Suomi100 -sarjan reseptit tulevat olemaan taattua Paleokeittiö -laatua, jossa perinneruoatkin näyttäytyvät nykypäivään ja erityisesti terveellisempään ruokavalioon päivitettyinä.

Korkkasin hiljattain myös KotiGourmet -teeman. Jonkin aikaa pohdin, jotta mahtuvatko blinit tähän kategoriaan vai ei, mutta kyllä ne mahtuvat. Vaikka paleoblinit syntyvät vaivattomasti, niin mukana on myös aineksia, jotka harvemmin kuuluvat ainakaan emännän arkipöytään. Viittaan nyt lähinnä täytteinä käytettyihin muikunmätiin ja savuporoon. Blinien ympärille on myös kiva kerätä kaveriporukkaa ja juhlistaa joko emännän tapaan laskiaista tai tavallista talvista viikonloppua. Joten onhan blineissä ripaus gourmeeta, eiköh? Viinivinkkiä unohtamatta! ;)

Blinit olivat mulle tosiaan aivan uusi tuttavuus. En ole ennen tuntenut niitä kohtaan minkäänlaista himoa tai edes vetoa. Johtunee aiemmin vallinneesta, tiukasti viljattomasta paleolinjasta. Myöskään perinteisesti blinien kanssa nautittu mäti ei ole kuulunut suosikkeihini.

Siksi olikin hieman hassua lähteä paistamaan paleoblinejä ilman minkäänlaista kokemusta edes aidoista. Tiesin, että blinit tehdään tattarista ja että niiden kanssa nautitaan smetanaa ja kaviaaria. Mutta siinäpä se!

Tutkailin aikani erilaisia blinireseptejä ja kuuntelin kokeneempia. Kyllähän siinä viisastui, mutta lopulta päätin vain lähteä soitellen sotaan ja kokeilla omaa blinireseptiä. Täytyy myöntää, etteivät odotukset onnistumisesta olleet kovin korkealla ja ilo olikin suuri, kun pannussa paistui kuohkeita ja keveitä pikkulättysiä, jotka maistuivat itseni lisäksi kokeneemmillekin blinien purijoille.

Oli alusta asti selvää, että blineistä tehtäisiin gluteenittomia, maidottomia ja hiivattomia. Ja niin tehtiin! Vehnäjauhon korvasi riisijauho, maidon tuttuun tapaan kookoskerma ja hiivan leivinjauhe sekä vichyvesi.

PALEOYSTÄVÄN BLINIT

~8 pikkubliniä

  • 1 dl tattarijauhoa
  • ¾ dl riisijauhoa
  • 1 tl leivinjauhetta
  • suolaa
  • 1 ½ dl kookoskermaa (riisi-/mantelimaitoa tms.)
  • ½ dl vichyä (Olvi)
  • 1 munanvalkuainen
  • kirkastettua voita (tai kookosöljyä) paistamiseen
  1. Sekoita tattari- ja riisijauho, leivinjauhe ja suola keskenään.
  2. Lisää kookoskerma ja sekoita tasaiseksi, paksuhkoksi taikinaksi. (Kuiva-aineet ja kookoskerman voi mitata myös tehosekoittimeen ja sekoittaa taikinaksi sillä.)
  3. Vatkaa munanvalkuainen kovaksi vaahdoksi (vrt. marenki).
  4. Lisää taikinaan vichy ja sekoita (älä vatkaa!). Kääntele lopuksi joukkoon munanvalkuainen esim. spatulalla ja sekoita varovasti taikina tasaiseksi.
  5. Paista blinit molemmin puolin kuumalla (pikkulettu)pannulla.
  6. Tarjoa hieman jäähtyneinä smetanan ja muiden täytteiden kera.

Tunnetuin täyte lienee smetana-mäti-punasipuli -kombinaatio. Täytteet voi kuitenkin jokainen valita mielensä mukaan. Halusin tarjota jokaiselle jotakin, joten täytteet kokosin periaatteella kasvis, kala ja liha.

Täytteet

  • smetana-merileväkaviaari-ruohosipuli
  • smetana-muikunmäti-punasipuli (+ mustapippurirouhe)
  • smetana-savuporo-kevätsipuli (tuore rakuuna tai ruohosipuli)

Blinien päälle sopii mainiosti myös tilli. Savuporoblineille oli varattu rakuunaa, joka pääsi nuukahtamaan pahasti ennen käyttöä, joten sitä ei kuvissa näy, vaikka se myöhemmin pääsikin testiin savuporomoussen muodossa. Myös sienisalaattia ja savulohta näkyy monesti täytevaihtoehdoista löytyvän.

Loppuun vielä viinivinkki!

Bliniviiniksi valikoitui tällä kertaa itävaltalainen, käsinpoimituista rypäleistä valmistettu valkoviini Wohlmuthin Sauvignon Blanc Klassik. Ykkösvaihtoehtoni olisi luonnollisesti ollut jokin kupliva, esim. Wolfbergerin (W) Crémant d’Alsace Organic Brut (luomu), mutta kokeilumielellä ja Alkon valikoimasta uutena löytyvällä, blinien kylkeenkin suositellulla Wohlmuthilla mentiin.

Kyseinen viini viljellään muuten luomusti, vaikka sillä ei virallista luomusertifikaattia olekaan. Näin on asianlaita myös monien muiden viinien kohdalla. Virallisen sertifikaatin hakeminen on prosessi, johon eivät kaikki ryhdy. Kuten viime syksynä tapaamani Weingut Winterin viininviljelijä Stefan Winter osasi omalta kohdaltaan kertoa. Myös Winterin viinit ovat epävirallisesti luomua.

Sanoisin, että Wohlmuthin Sauvignon Blanc Klassik on ihan kelpo blinivalkkari, mutta kyllä kuplat olisivat tuoneet blinibileisiin enemmän hohdokkuutta ;)

Riehakasta blinilaskiaista Sinulle!

Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s