All posts filed under: Suolaiset herkut

Kaikkea kaalista! – Paleokeittiön viimeinen kaaliviikko

Tervetuloa Paleokeittiön viimeiselle kaaliviikolle! Tällä kertaa on arkistoista kaivettu esiin niin Kolmen kaalin syyssalaattia kuin lehtikaalista ja pekonista valmistettua ”Luolamiehen hernesoppaakin”. Mukana myös takuuvarmat kaalihitit Tahmainen ruusukaali-pekonipannu sekä paleoystävän kukkakaalipohjainen pizza!

Paleohodari | paleokeittio.fi

Paleohodari, tomaattirelissiä ja guacamolea

Juhannus oli ja meni, mutta kesän ruokajuhlat ovat vasta aluillaan, right? Uhkasin taikoa juhannuksena paleohodareita ja sen tein. Parhaat hodarit ikinä! Niin namia, että jäivät juhannuksen perinteinen perunasalaatti ja jälkkärikin tänä vuonna väliin. Mutta kuten todettua, niin ehtiihän tässä. Vielä on kesää jäljellä!

Paleoystävän bruschetta | paleokeittio.fi

Paleoystävän ”bruschetta”

Juhannusjuhlat jatkuu! Vesisateessa. Oli tarkoitus vietellä rauhassa juhannusvapaita ja postailla juhannusjuttuja vasta ensi viikolla. Mutta koska sade. Ja tylsyys. Joten miksipä en käyttäisi tätäkin aikaa hyödyksi raapustamalla juhannusaaton alkuruokaa eli helppoa ja yksinkertaista, mutta mukavan näyttävää, paleotyylistä vuohenjuusto-mansikka bruschettaa blogiin. Sopii hyvin alkupalaksi niin arkisempaan viikonloppugrillailuun kuin hieman juhlavampiinkin kesäkekkereihin.

Kevätkääryleitä ja kuohujuomaa vappuun | paleokeittio.fi

Vapun helpot kevätkääryleet ja kuohujuomaa

Olemme pienellä ruokabloggaajien porukalla harrastaneet kuukausittaisia ruokahaasteita. Kuluvan kuukauden haasteessa halusimme hyödyntää vapun bileet! Saimme kukin haasteeseen osallistuja maisteltavaksi Vino Nostrumin toimittaman pullollisen eri kuohuviiniä ja haasteena oli kehittää kuplajuoman kaveriksi sopivaa vappupurtavaa. Eri kuohupullot arvottiin haasteeseen osallistujien kesken. Minä esitin ennakkoon toiveen rosèsta ja kas, arpaonni suosi kalastelijaa, hah hah!

Paleoystävällinen pizza vol. 2 | paleokeittio.fi

Paleoystävän talvipizza

Perjantai on perinteisesti pizzapäivä. Mutta kyllä maanantaikin voi olla! Itse asiassa maanantaipizza piristää päivää kummasti ja antaa siinä samalla kivasti potkua uuteen viikkoon. Etenkin, kun tästä pizzasta riittää vielä keskelle viikkoakin =) Pizzaa ei ole Paleokeittiössä leivottu hetkeen. Melkein vuoteen, jos tarkkoja ollaan. Ja tänään muistin jälleen miksi. Siksi, että pizzan vääntäminen on työlästä. Kun kaiken työstää miltei alkutekijöistä valmiiksi paleopizzaksi, niin se ON työlästä. Voisiko joku ystävällinen taho alkaa valmistamaan kukkakaalipohjia pizzoihin? Pääsisi huomattavasti helpommalla. Tosin tänään homman tavallista työläämmäksi teki myös täytteiden esikäsittely. Mutta oh boy, se oli niin vaivan arvoista! Yllä talvinen pizza ennen uunia, alla juustoraasteen, uunin ja muiden härpäkkäiden jälkeen. Pohjan resepti on vanha tuttu, joten en ala sitä tähän uudelleen rustaamaan. Se kun löytyy vain yhden klikkauksen takaa, täältä. Mutta täytteistä aion kirjoittaa muutaman sanasen. Koska siitä se idea koko pizzan paistoon lähti, villisialla taitetusta hirvimakkarasta, jota viikonloppuna sain äipältä pätkän ja toisenkin. Se toinen taisi olla kuitenkin puhdasta villisikaa. Itse kaadettua. Tai siis perhetuttumme kaatamaa. Niin kuin se hirvikin. Ja siinä ne nyt ovat, sulassa sovussa keskenään pizzan päällä. …

Lohi-parsapiirakka | paleokeittio.fi

Paleoliittinen savulohi-parsapiiras

En tiedä, mistä tämä ajatus piirakan pyöräyttämisestä taas lähti. Mä kun olin jo niin päättänyt, että nyt loppuu kokkaaminen tai ainakin herkkujen leipominen siksi aikaa, kunnes oma TehoPaleo™ -proggis on viety loppuun. Hah hah! Ja katinkontit! Niin vaan löysin itseni jälleen perjantaina kookosjauhopöllystä. Minkäänlaista piirakkaa en ole aiemmin leiponut, en sen enempää vehnäjauhosta kuin mistään muustakaan. Paitsi joskus nuoruusvuosina juhannuspiirakkaa, johon taikina haettiin kaupan pakastealtaasta. Mutta uusia juttuja on kiva kokeilla. Ja vielä kivempaa on, kun jos ne onnistuvat. Tämä onnistui! Tällä kertaa ;) PALEOLIITTINEN PIIRAKKAPOHJA ~3 dl rasvaa (käytin CocoVin kookosöljyä, mutta ghee tai meijerivoikin kelvannevat ja tekevät todennäköisesti pohjasta maukkaamman ;)) 3 luomumunaa ~2,5 dl kookosjauhoja reilu 1 tl himalajansuolaa Vatkaa munien rakenne rikki ja lisää joukkoon öljy. Jatka vatkaamista, kunnes kaikki ovat ihan sekaisin. Jos munat ovat kylmiä, niin kookosöljy jähmettyy ja taikinasta tulee jo tässä vaiheessa ”kokkareista”. Ei haittaa! Mutta suosittelen sähkövatkainta ;) Lisää joukkoon pienissä erissä kookosjauho ja suola. Tarkkaile taikinan koostumusta ja käytä tarvittaessa ohjetta enemmän kookosjauhoja. Painele taikina tiiviisti piirakkavuokaan. Taikina on rasvaista, joten en itse voidellut vuokaa (eikä pohja …

Paleoystävällinen pizza

Pizzan paistosta on jo parisen viikkoa aikaa, mutta yritänpä palautella mieleen ajatuksia ja ohjeita ajan takaa. Miksi paleoemäntä leipoo pizzaa? Todettakoon aivan ensimmäiseksi, että en ole ns. paleoimisen kannalla eli että jokaisesta epäterveellisestä herkusta väännetään paleoversio, joka ei loppupeleissä kuitenkaan yllä alkuperäisversion tasolle. Syön mieluummin ”aitoa kamaa” harvemmin. Välillä täytyy kuitenkin rajoja vähän venyttää ;). Enkä yrityksistä huolimatta kyennyt keksimään tälle tuotokselle mitään muuta yhtä kuvaavaa nimeä kuin pizza. Ehdotuksia? Pizzaa olen viimeksi tehnyt kolme vuotta sitten ja syönyt 2,5 vuotta sitten. Silloin puolikkaan ihan oikeaa turkkilaisen paistamaa pizzaa keskellä yötä jostain hulinoista kotiutuessani. Joku voisi kuvitella, että en pidä pizzasta… wrong! Rrrrrakastan hyvää pizzaa siinä missä useimmat muutkin meistä, mutta en vain pidä siitä olosta ja niistä lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksista, joista saan ”nauttia” seuraavat kaksi viikkoa suolaisen vehnäletun jälkeen. Mutta niin, miksi pizzaa? Samoista syistä kuin silloin kolme vuotta sitten. Joulupöydän savukalkkuna oli aivan älyttömän hyvää, mutta kun sitä viikon verran päivittäin sellaisenaan pupeltaa, niin alkaa vähitellen ilmaantua nielemisvaikeuksia. Pizzaan on kätevä upottaa melkein mitä tahansa, joten sinne savukalkkunat siis. Koska kaikki kalkkunanjämät …

Häivähdys purppuraa

Ensin niitä ihasteltiin aurinkoisen päivän valossa. Sitten ne pestiin, kuivattiin ja revittiin kappaleiksi. Jonka jälkeen ne valeltiin yltäpäältä CocoVilta saadussa kookosöljyssä. Ja taas ihasteltiin. Tällä kertaa kirkasvalolampun valossa. Sitten ne leviteltiin uunipellille, maustettiin Maldon -suolalla ja chilijauheella, ja tuikattiin reiluksi 10 minuutiksi 175 asteiseen uuniin. Tämän jälkeen niiden annettiin jäähtyä ja rapsakoitua lautasella. Sitten kauniin purppuraisesta punaisesta lehtikaalista valmistetut, makoisat sipsit syötiin. The end of story.