Terveempi syysburgeri syntyy portobellohattujen väliin kasatuista savulohesta, punajuuresta ja pinaatista, joita raikastavat pikapikkelöity punasipuli sekä sirpakka sitruunalla ja timjamilla maustettu majoneesi. Sivuun vielä rapsakat bataattiranskalaiset ja syksyn herkullisin hampurilaisateria on valmis!
Burgeri on parasta kesäruokaa! Ja terveysburgeri vielä parempaa. Paleokeittiön viljaton juhlapurilainen syntyy grillissä tai lieden äärellä, ja se kootaan kahden Portobello -sienihatun väliin. Hampurilaisen väliin kätkeytyvät suolainen sinihomejuusto sekä makeaksi karamellisoitu, tahmainen punasipuli. Ja koko komeuden sydämenä sykkii laadukkaasta laidunlihasta valmistettu jauhelihapihvi. Luvassa on kreisi burgerikesä vailla omantunnon tuskia! Testaa ite!
Kaipaatko säkin silloin tällöin jotain terveempää mättöruokaa? Kokeile salaatinlehdiltä tarjoiltuja, luonnollisesti gluteenittomia kanafajitoja kera kotitehdyn tomaattisalsan! Mausteisen kanan ja kasvisten yhdistelmällä lähtee nälkä ja poistuvat mättöfiiliksit. Jäljelle jäävät vain monipuolisesti ravittu keho ja HYVÄ MIELI!
Nyt laitetaan jämäpaloja tikkuun ja nautitaan itsekootuista kesän cocktailpaloista! Juhannuksen jälkeen joku onnekas pääsee myös nauttimaan herkullisistä HeyDayn tuorepuristetuista mehuista. Tilaa Paleokeittiön uutiset ja osallistu arvontaan!
Blinit! Ensimmäistä kertaa Paleokeittiössä ja emännän edessä. Ei ihan perinteiseen tapaan valmistettuna, vaan gluteenittomina, maidottomina ja hiivattomina. Mutta äärimmäisen maukkaina! Kuohkeina ja keveinä. Mukana myös viinivinkki!
Tervetuloa Paleokeittiön viimeiselle kaaliviikolle! Tällä kertaa on arkistoista kaivettu esiin niin Kolmen kaalin syyssalaattia kuin lehtikaalista ja pekonista valmistettua ”Luolamiehen hernesoppaakin”. Mukana myös takuuvarmat kaalihitit Tahmainen ruusukaali-pekonipannu sekä paleoystävän kukkakaalipohjainen pizza!
Juhannus oli ja meni, mutta kesän ruokajuhlat ovat vasta aluillaan, right? Uhkasin taikoa juhannuksena paleohodareita ja sen tein. Parhaat hodarit ikinä! Niin namia, että jäivät juhannuksen perinteinen perunasalaatti ja jälkkärikin tänä vuonna väliin. Mutta kuten todettua, niin ehtiihän tässä. Vielä on kesää jäljellä!
Juhannusjuhlat jatkuu! Vesisateessa. Oli tarkoitus vietellä rauhassa juhannusvapaita ja postailla juhannusjuttuja vasta ensi viikolla. Mutta koska sade. Ja tylsyys. Joten miksipä en käyttäisi tätäkin aikaa hyödyksi raapustamalla juhannusaaton alkuruokaa eli helppoa ja yksinkertaista, mutta mukavan näyttävää, paleotyylistä vuohenjuusto-mansikka bruschettaa blogiin. Sopii hyvin alkupalaksi niin arkisempaan viikonloppugrillailuun kuin hieman juhlavampiinkin kesäkekkereihin.
Olemme pienellä ruokabloggaajien porukalla harrastaneet kuukausittaisia ruokahaasteita. Kuluvan kuukauden haasteessa halusimme hyödyntää vapun bileet! Saimme kukin haasteeseen osallistuja maisteltavaksi Vino Nostrumin toimittaman pullollisen eri kuohuviiniä ja haasteena oli kehittää kuplajuoman kaveriksi sopivaa vappupurtavaa. Eri kuohupullot arvottiin haasteeseen osallistujien kesken. Minä esitin ennakkoon toiveen rosèsta ja kas, arpaonni suosi kalastelijaa, hah hah!
Perjantai on perinteisesti pizzapäivä. Mutta kyllä maanantaikin voi olla! Itse asiassa maanantaipizza piristää päivää kummasti ja antaa siinä samalla kivasti potkua uuteen viikkoon. Etenkin, kun tästä pizzasta riittää vielä keskelle viikkoakin =) Pizzaa ei ole Paleokeittiössä leivottu hetkeen. Melkein vuoteen, jos tarkkoja ollaan. Ja tänään muistin jälleen miksi. Siksi, että pizzan vääntäminen on työlästä. Kun kaiken työstää miltei alkutekijöistä valmiiksi paleopizzaksi, niin se ON työlästä. Voisiko joku ystävällinen taho alkaa valmistamaan kukkakaalipohjia pizzoihin? Pääsisi huomattavasti helpommalla. Tosin tänään homman tavallista työläämmäksi teki myös täytteiden esikäsittely. Mutta oh boy, se oli niin vaivan arvoista! Yllä talvinen pizza ennen uunia, alla juustoraasteen, uunin ja muiden härpäkkäiden jälkeen. Pohjan resepti on vanha tuttu, joten en ala sitä tähän uudelleen rustaamaan. Se kun löytyy vain yhden klikkauksen takaa, täältä. Mutta täytteistä aion kirjoittaa muutaman sanasen. Koska siitä se idea koko pizzan paistoon lähti, villisialla taitetusta hirvimakkarasta, jota viikonloppuna sain äipältä pätkän ja toisenkin. Se toinen taisi olla kuitenkin puhdasta villisikaa. Itse kaadettua. Tai siis perhetuttumme kaatamaa. Niin kuin se hirvikin. Ja siinä ne nyt ovat, sulassa sovussa keskenään pizzan päällä. …
PALEOKEITTIÖ 