Viimeistä ravintolakatsausta reilun kolmen viikon takaiselta Tallinnan matkalta pukkaa.
Toinen päivä Tallinnassa ei auennutkaan aivan yhtä auvoisissa ja aurinkoisissa tunnelmissa kuin ensimmäinen. ”Quite the opposite”, sanoisi englantilainen. Sateisesta säästä viis! Uudet seikkailut ja makumatkailu tuulisessa Tallinnassa odottivat.
Kuten matkakertomuksesta saattoi lukea, niin uuden päivän ensimmäinen kohde oli Kultuurikatelissa pidettävät kahvifestarit. Sinne matka sujui vielä omin jaloin sadepisaroiden tippuessa taivaalta vain harvakseltaan.
Alunperin suunnitelmissa oli jatkaa myös parin kilometrin päähän Telliskiven luovaan keskukseen jalkaisin, mutta voiton surkeassa säässä vei lähin taksitolppa, josta hurautimme muutamassa minuutissa jo edellisenä iltana jazz -konsertin yhteydessä vahingossa paikantamaani ravintola Kivi Paber Kääridiin. Paikat kun sattuivat sijaitsemaan samassa, vanhojen teollisuusrakennusten rivistössä.
Onneksi tästä Visit Tallinnin suosittelemasta ravintolasta tuli pari ulkokuvaa napsaistua jo edellisen illan pimetessä. Nyt kävivät koivet nopsaan ja suorinta tietä Kivi Paber Kääridin ulko-ovesta sisään pakoon kevätmyrskyä, jossa vesisadekin muuttui päivän edetessä maan valkaisevaksi lumisateeksi.
En oikein tiennyt, mitä odottaa Kivi Paber Kääridistä. Muuta kuin gluteenitonta ruokaa, jota tietysti odotin innolla. Ja illan perusteella jälleen jotain hyvin erilaista kuin edellispäivänä tutuksi tulleet ravintolat Umami ja Leib.
Kuvien perusteella olin muodostanut ajatuksen jonkinlaisesta ruoka-annoksia tarjoilevasta, kotoisasta baarista, jota tosin maininta ”gluteeniton” hieman sekoitti. Nämä kaksi ajatusta eivät vaan tuntuneet sopivan millään yhteen; kiinnostaisiko baarinpitäjää todella tarjota asiakkailleen trendikkään terveystietoisesti gluteenitonta purtavaa?
Mielikuvat eivät ehkä etukäteen kohdanneet, mutta tupaten täynnä olevassa, iloisen puheensorinan täyttämässä ravintolassa kaikki loksahti vähitellen kohdalleen.
Alkuun olin hälinästä hieman hämmentynyt, mutta mitä pidempään siellä istuin, sitä paremmin viihdyin. Ja täytyy myöntää, että näin nuorekkaanakin keski-ikäisenä ajattelin aluksi astuneeni johonkin itselleni täysin sopimattomaan nuorisomestaan.
Pieleen meni! Ensivaikutelma ei aina ole se ainoa ja oikea. KPK:stä paljastui trendikkäästi boheemi, eloisa, luovasti moniulotteinen, hienostelemattoman rento ja ennen kaikkea aidosti mielenkiintoinen, aktiivinen kohtaamispaikka.
Oman leimansa tunnelmaan antoi uuteen käyttöön valjastettu tila jo sinänsä. Mutta erityisen mielenkiintoisen paikasta tekivät lukuisat, erilaiset yksityiskohdat aina vanhoista kaseteista ym. ”kierrätysmateriaalista” kootuista valaisimista viherkasveihin ja tauluihin sekä paikassa esiintyneiden artistien omin kätösin raapustamiin seinäterveisiin.
Ravintolan konsepti kiteytyy hauskasti sen nimessä Kivi Paber Käärid. Nimi viittaa kaikille tuttuun Kivi, paperi ja sakset -peliin.
Hieman hassulta tuntui nimi alkuun, mutta kyllä taustalta ajatusta löytyy. Kivi Paber Käärid (KPK) ei ole vain rento ruokaravintola vaan ajanviete- ja viihderavintola, jonka intiimille korokkeelle kipuavat erilaiset esiintyvät artistit muusikoista stand-up -koomikkoihin.
Nimi viittaa siis paikan ohjelmatarjonnan satunnaisuuteen. Ja yllätyksellisyyteen; mitä KPK:ssä tapahtuukaan tänä iltana? Vedetäänkö esin kivi, paperi vai sakset? Niin telliskivimäistä! Kuten koko ravintolaympäristö, jossa urbaanit maailmankeskukset aina New Yorkista Pariisin kautta Lontooseen tuntuvat sekoittuvan kiintoisaksi kokonaisuudeksi.
KPK:n artistikattaus on varmasti mielenkiintoinen ja tunnelma katossa erityisesti kesäaikaan toiminnan laajentuessa pihalle. Meille pääasia oli tälläkin kertaa ruoka.
Saimme istahtaa tummasävyisen, mutta valoisan, ravintolasaliin avautuvan ”kabinetin” muhkeisiin nahkanojatuoliin lounastamaan. Siellä olikin mukava nauttia hyvää ruokaa ja juomaa samalla sekä salin kuhinaa, että ulkona lumisateeksi muuttuvaa säätä seuraten.
Ennen annoskuvauksia vielä sellainen huomio, että vaikka tarjolla on vain gluteenitonta ruokaa, niin siitä ei ole tehty numeroa, jota tarvitsisi kissankokoisin kirjaimin seinillä kuuluttaa.
Gluteenittomuus näkyy ruokalistassa. JOS osaa asiaa siltä kantilta katsoa. Veikkaan, ettei monikaan satunnainen sisäänastuja edes tiedä vierailevansa gluteenittomassa ravintolassa. Näin voidaan keskittyä laadukkaaseen ruokaan ilman hörhöleimaa.
Listassa on myös merkinnät laktoosittomuudesta ja ehkä vähän yllättäen myös kaseiinittomuudesta (maitoproteiini). Eikä vegaanejakaan ole unohdettu.
Tilasin alkuun vasikankielisalaattia tonnikala-kapriskastikkeella. Kaunis, runsas ja äärettömän herkullinen annos!
Alkuun vasikankieli vähän mietitytti, mutta oli lautasella yksi parhaista salaateista koskaan. Sitä ei siis tarvitse kenenkään lihansyöjän säikähtää. Kieli oli maukasta; niin pehmeää ja suussa sulavan mureaa. Kokonaisuuden kruunasi Vitello tonnato -tyylinen lähestymistapa, jossa vasikanliha höystetään tonnikala-kapriskastikkeella.
Annos oli ISO, ja olisi riittänyt lounaaksi yksinäänkin. Päätimme kuitenkin ylitäyden vatsan uhallakin nauttia kokonaisen kolmen ruokalajin menuun muodostaaksemme käsityksen Kivi Paber Kääridin keittiöstä. Mutta vinkiksi vaan, että ”Light meals” ei KPK:ssä tarkoita pieniä annoksia.
Seuralainen päätyi alkukeittoon, joka sekin oli maukas, runsas ja aivan upean värikäs. Ehkä kaunein kurpitsakeitto koskaan!
Eikä vain pelkkää keittoa vaan virolaista kurpitsaa neljään tapaan valmistettuna; kermaisena sosekeittona, rapsakoina siemeninä, paahdettuina paloina ja raikkaaksi pikkelöitynä kurpitsanauhana. Jummi, miten nokkela annos yhdestä raaka-aineesta!
Alkuruoan kanssa nautimme virolaisen Jaanihansonin Brut Méthode Traditionnelle artesaanisiideriä.
En juurikaan siidereihin koske, mutta onneksi tällä kertaa uskaltauduin Keidyn suosituksesta vaihtamaan kuplajuoma rypäleisestä omenaiseen. Tämä kuiva, villihiivalla ja perinteisellä eli nk. samppanjametodilla valmistettu siideri oli jotain ihan muuta kuin sitä, mitä tavallisesti hanasta tai tölkistä saa. Kuvailisin sitä lähinnä sanalla classy.
Erittäin vahva suositus makeiden ja makuainein kyllästettyjen sijaan tyylikkäistä, aidoista siidereistä pitäville! Onneksi jääkaapissa vielä odottaa korkkaamaton tuliaispullo grillin kuumenemista =)
Pääruoan osalta menin linjalla ”KPK:n suosituin”.
Ei ehkä yllätä, että suosituimman annoksen titteliä hallitsee KPK:sakin hampurilainen. Luonnollisesti gluteeniton sellainen, jossa sämpylää ei ole korvattu gluteenittomista jauhoista valmistetulla ”kopiolla” vaan kukkakaali-juustotyynyllä, kuten Keidy asian ilmaisi. Välissä kookas, paikallisesta beefistä valmistettua jauhelihapihviä ja pekonia, cheddaria, maltilla maustettua salsaa sekä hillottua sipulia. Hattuna iso kasa tuoretta rucolaa.
Kylkeen tulevat tavallisesti palmuöljyssä paistetut ranskanperunat, jotka sain pyynnöstä vaihdettua bataattiranskiksiin. Yummy ja vatsa täys!
Seuralaisen lautaselle listasta valikoitui savuiset ribsit mustikkakastikkeella siveltynä, kaaliraastesalaattia ja uuniperunaa kera mausteisen tomaattikastikkeen ja ruohosipulikerman.
Yleensä maistan kaikkea muiden lautasilta, mutta tällä kertaa olin niin tohkeissani omasta annoksestani, että tämä kiiltävän mustapintainen kylkipala meni omasta suusta ohi. Mutta kyllä siihen käsitykseen jäin, että maukasta oli ja vatsa tuli tästäkin täyteen.
Lihaisten pääruokien myötä vaihtuivat siiderilasit punaviiniin. Ribsien kyytipoikana italialaista Monte dei Cocci Syrahta ja hampparille oranssietikettistä Biberius Roble Tempranilloa Espanjasta. Ihan mukavasti matsasi, vaikka alkuun ajattelin pyöreän ja pehmeän Tempranillon olevan liian kevyttä hampurilaisen kylkeen.
Oluen ystäville vielä tiedoksi, että vaikka viinilista on Kivi Paber Kääridissä maltillinen, niin oluita löytyy pitkä lista paikallisista ulkomaisiin vaihtoehtoihin.
Vaikka vadelmainen mutakakku houkutti kovasti, niin jälkkäriksi kaipasin jälleen jotain tuhtia suklaista raikkaampaa. Raaka juustokakku tyrnimarjoista kuulosti juuri passelilta jaettavaksi! Koska kivan kirpakka ja harvemmin vastaan tuleva tyrni.
Raakakakut voivat olla todella tuhtia tavaraa, mutta tämä olikin ohuen pohjan ja ilmavan moussekerroksen myötä ihanan kevyt. Kakkuun ja kiitoksiin oli oikein mainiota päättää pidemmän kaavan lounas rennon tunnelman KPK:ssä.
Muutama sana vielä hintatasosta. Lähes 13 euron hampurilainen saattaa äkkisältään kuulostaa yleiseen, ydinkeskustan ulkopuoliseen hintatasoon nähden korkealta. Itse pidin sitä kohtuullisena.
Kotomaassa olen nauttinut useampiakin ”vastaavia”, valmiiden sämpylöiden väliin koottuja ravintolahamppariannoksia niukin naukin alta kahdenkympin ja jokusen annoksen muutaman lantin ylikin. Täytyy muistaa, että kukkakaali-juustoaluset eivät tule paketista. Lisäksi kyseessä on erityisravintola, jonka listalta voi valita mielensä mukaan mitä tahansa ja saada kaiken takuuvarmasti gluteenittomana.
Jos oikein edullisesti haluaa KPK:ssä syödä niin kannattaa valita annos lounasaikaan tarjoiltavalta ”päivän erikoiset” -listalta. Tai syödä vaikka koko kolmen ruokalajin menu. Karvan vaille 8 egeä. Kaikki. Yhteensä.
KPK:stä löytyy myös erillinen, ennen klo 14 tarjoiltava aamiaismenu. Listalla on useampikin muna-aamiainen, mutta myös terveellistä pirtelöä, gluteenitonta kaurapuuroa ja tattaripannareitakin löytyy.
Tupa oli tosiaan ääriään myöten täynnä kun sinne lauantaipäivänä puolen päivän jälkeen astelimme. Kannattaakin varata pöytä, jos haluaa varmistaa paikan pöydän ääressä. Mutta kannattaa myös käydä kurkkaamassa tilannetta, jos hoodeilla liikuskelee muuten vaan, ja vaikka ei gluteeniton ravintola vierailukohteista löytyisikään. Telliskiven luova keskus on kivan kompakti alue, josta löytyy useampi ravintola tai kahvila vain kivenheiton päässä toisistaan. Jonnekin mahtuu aika varmasti aina.
Loppuun kiitokset miellyttävästä kokemuksesta ystävälliselle emännällemme, ravintolapäällikkö Keidy Arulle, joka kiireisen iltapäivän keskellä ehti istahtamaan seuraamme kertomaan ravintola Kivi Paber Kääridin taustoista ja toiminta-ajatuksista =)
Yhteistyössä ravintola Kivi Paber Käärid ja Visit Tallinn. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.
