Paleokeittiön ulkoasua uudistetaan parhaillaan.
Sivuston sisältö on käytettävissä, mutta näkymissä voi esiintyä tilapäisiä poikkeamia. Kiitos kärsivällisyydestä!

Avainsana: gluteeniton

  • Paleo Cake Pops (G, L, S, raw)

    Paleo Cake Pops (G, L, S, raw)

    Nämä kakkutikkarit tuli tehtyä ja syötyäkin jo reilut parisen viikkoa sitten. Ensimmäistä kertaa ever oli kakkutikkaria nenän alla, kuten jo Kolmen suklaan konvehdit -postauksessa ehdin mainostaa. Mulla ei ole siis harmainta aavistustakaan, millaisia aitojen cake popsin pitäisi olla tai miltä maistua, joten saattaa olla, että kakkutikkari on aivan väärä nimitys näille luomuksille. Parempaakaan en keksinyt.

    Mulle maistuivat kuitenkin hyvin! Loksahtava suklaakuori ja pehmeä sisus tikun nokassa. Mutta pullanpurijat eivät olleet kanssani samoilla linjoilla, hah hah! Myönnän, että ”makeutusaineet” loppuivat hieman ennen aikojaan, joten makeutta olisivat, etenkin tummasuklaakuorrutteiset popsit kaivanneet ehkä hieman lisää.

    Valmistin näitä raakakakkutikkareita kahta eri makua. Taikina oli kaikissa samaa massaa, mutta kuorrutteena toimivat tiukempi tummasuklaa sekä hieman lempeämpi carob -suklaa. Suklaakuorrutteiden reseptit löytyvät täältä.

    Koristelut hoituivat kolmen eri raaka-aineen voimin. Piristin tummanpuhuvia kakkutikkareita pyrörittelemällä niitä mansikkajauheessa sekä CocoVin mehiläisen siitepölyrakeissa ja kaakaonibseissä. Vähän väriä päälle!

    PALEOPASSELIT CAKE POPSIT ELI RAAKAKAKKUTIKKARIT

    ~10 kpl

    Kakkumassa

    • 70 g cashew -pähkinöitä liotettuna
    • 50 g kookosjauhoa
    • 1-2 tl CocoVin raakakaakaojauhetta
    • reilu 1 dl vettä (~1,25 dl muistaakseni)
    • 2 rkl raakahunajaa tai vaahterasiirappia (lisää tarpeen mukaan)
    • 1 tl aitovaniljajauhetta
    1. Huuhtele ja kuivaa/valuta liotetut cashew -pähkinät.
    2. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja surauta massa taikinamaiseksi. Jonkusen kerran saattaa joutua kaapimaan massaa terien ulottuville. Lisää tarvittaessa vettä tai kookosjauhoja halutun rakenteen saavuttamiseksi. Taikinan tulisi olla hieman murumaista. Itse taisin lisätä käsin hieman kookosjauhoja valmiiseen massaan.
    3. Pyörittele peruslihapullankokoisia palloja ja laita ne pakastimeen jähmettymään.
    4. Katso ”suklaakuorrutteiden” ohje täältä tai valmista omaa sillä aikaa kun kakkupallerot jähmettyvät (pakastimessa ~30 min). Omani kuorrutin vasta seuraavana päivänä turhautuneena pieleen menneestä mansikkakuorrutteesta eli pallerot viipyivät pakastimessa yön ylitse.
    5. Laita haluamasi koristevaihtoehdot esille.
    6. Kasta kakkutikun pää kuorrutteeseen ja työnnä tikku varovasti kakkupalleroon (käytin puisia grillitikkuja).
    7. Pyörittele tikun nokassa olevaa palleroa varovasti kuorrutteessa. Käytä tarvittaessa apuna lusikkaa, jolla voi valuttaa kuorrutetta myös päältä päin esim. tikun tyveen.
    8. Anna kuorrutteen jähmettyä hetken aikaa ja pyörittele sen jälkeen vielä hieman ”tahmainen” kakkutikkari koristekupissa. Taikinapallerot ovat kylmiä, joten kuorrute jähmettyy melko pikaseen.
    9. Jätä valmiit kakkutikkarit joksikin aikaa sopivan korkeaan astiaan huoneenlämpöön tasaamaan lämpöä. Itse tuikkasin valmiit suoraan jääkaappiin, jolloin suklaakuorrute kylmeni liian nopeasti ja halkesi muutamista ennen kuin tajusin jutun juonen ;)

    Tältä ne sitten halki haukattuna näyttivät. Ellei tikkuja löydy, niin toimivat hyvin myös ilman tikkua jonkinlaisina suklaapalleroina =)

    Popsi, popsi paleo cake popsia!

    Paleokeittiö facebookissa Paleokeittiön uutiskirje Paleokeittiö pinterestissä 
    Osa valmistusaineista saatu CocoVin blogiyhteistyön tiimoilta.
  • Omenaiset ohukaiset (G, L, S)

    Omenaiset ohukaiset (G, L, S)

    Ensin olivat amerikkalaiset paleopannukakut, sitten tulivat banskupannarit ja eilen, päänsärkyperjantain kunniaksi paleoliittiset omenaohukaiset!

    Ehdottomasti paremmat kuin banskupannarit! Koska banaanilla läträäminen ei vaan ole mun juttu. Banaani sellaisenaan maistuu kohtuudella kyllä, mutta jotenkin se banskumainen maku puskee usein liiaksi läpi muista keitoksista, kakuista ja pirtelöistä.

    Käytännössä omenaohukaiset ovat aivan yhtä helppoja ja nopeita väsätä kuin banskupannaritkin. Kunhan jääkaapista löytyy omenasosetta/-hilloa ja kuivakaapista hieman mantelijauhoa.

    Omenasosetta olen käyttänyt aiemminkin menestyksekkäästi, esimerkiksi raparperihillokkeessa ja paleoliittisessa suklaakakussa. Mukava makeuttaja ilman lisättyä sokeria tai muita kyseenalaisempia aineita.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Paleoliittinen savulohi-parsapiiras

    Paleoliittinen savulohi-parsapiiras

    En tiedä, mistä tämä ajatus piirakan pyöräyttämisestä taas lähti. Mä kun olin jo niin päättänyt, että nyt loppuu kokkaaminen tai ainakin herkkujen leipominen siksi aikaa, kunnes oma TehoPaleo™ -proggis on viety loppuun. Hah hah! Ja katinkontit! Niin vaan löysin itseni jälleen perjantaina kookosjauhopöllystä.

    Minkäänlaista piirakkaa en ole aiemmin leiponut, en sen enempää vehnäjauhosta kuin mistään muustakaan. Paitsi joskus nuoruusvuosina juhannuspiirakkaa, johon taikina haettiin kaupan pakastealtaasta. Mutta uusia juttuja on kiva kokeilla. Ja vielä kivempaa on, kun jos ne onnistuvat. Tämä onnistui! Tällä kertaa ;)

    PALEOLIITTINEN PIIRAKKAPOHJA

    • ~3 dl rasvaa (käytin CocoVin kookosöljyä, mutta ghee tai meijerivoikin kelvannevat ja tekevät todennäköisesti pohjasta maukkaamman ;))
    • 3 luomumunaa
    • ~2,5 dl kookosjauhoja
    • reilu 1 tl himalajansuolaa
    1. Vatkaa munien rakenne rikki ja lisää joukkoon öljy. Jatka vatkaamista, kunnes kaikki ovat ihan sekaisin. Jos munat ovat kylmiä, niin kookosöljy jähmettyy ja taikinasta tulee jo tässä vaiheessa ”kokkareista”. Ei haittaa! Mutta suosittelen sähkövatkainta ;)
    2. Lisää joukkoon pienissä erissä kookosjauho ja suola. Tarkkaile taikinan koostumusta ja käytä tarvittaessa ohjetta enemmän kookosjauhoja.
    3. Painele taikina tiiviisti piirakkavuokaan. Taikina on rasvaista, joten en itse voidellut vuokaa (eikä pohja siihen tarttunut). Huomaa, että taikina on tavanomaista piirakkataikinaa löysempää ja vaatii hieman enemmän kärsivällisyyttä työstöön kun tahtoo tarttua sormiin ja irrota vuoasta. Mutta I did it, joten you can do it too!
    4. Viimeistele pohja rei`ittämällä se haarukalla. En tiedä, onko välttämätöntä, mutta näin tein. Varmuuden vuoksi.
    5. Esipaista pohja 200 asteessa ~7-10 minuuttia uunin keskitasolla. Ota pois uunista ja anna jäähtyä hieman ennen kuin lisäät täytteet ja tuikkaat piirakan takaisin uuniin.

    Käytin ~24 senttistä vuokaa, josta jäi taikinaa hieman ylitse. En raaskinut heittää lopputaikinaa pois, joten painelin sen muffinssivuokien pohjalle. Näistä syntyikin mukavat kakkukupit, joihin palaan myöhemmin.

    Pohjasta tulee muuten kypsyessä ihanan mureaa ja etenkin kakkukuppien kohdalla toi mieleen vahvasti Fasun marjapiiraat. Tiedättehän ne, joissa on taikinakansi päällä ja joita saa ostaa kahden kappaleen pakkauksissa.

    Seuraavaksi täytteiden kimppuun! Täytteenä käytin lämminsavulohta, tankoparsaa ja kookosöljyssä kevyesti kuullotettua purjosipulia. Mausteeksi vielä kasa kapriksia ja reippaasti tuoretta tilliä, niin avot!, piirakka on munamaitoa ja kypsennystä vailla valmis!

    Täytteeksi voi laittaa mitä kukin haluaa, mutta mulla oli vuorossa kalapäivät, joten lohella mentiin. Ja parsa nyt vaan on tähän aikaan vuodesta niin ajankohtainen, että sitä voi laittaa joka paikkaan.

    SAVULOHI-PARSAPIIRAKAN TÄYTTEET

    • reilulla kädellä ruodotonta lämminsavulohta
    • 3-4 tankoparsaa
    • 1 laihahko purjosipulin varsi
    • ~2 tl pieniä kapriksia
    • kourallinen tuoretta tilliä
    • (+ CocoVin kookosöljyä kuullotukseen)
    1. Esikeitä parsa ja kuullota hyvin pesty, renkuloitu purjosipuli.
    2. Lado ainekset piirakkapohjan päälle.

    Ostin lämminsavulohta hieman alta puolen kilon kimpaleen, josta jäi piirakan jälkeen jämät vielä yhteen lohisalaattiin. Tämän perusteella veikkaisin, että lohta upposi piirakkaan ~300-350 grammaa.

    En itse esikeittänyt parsaa, mutta totesin jälkeenpäin, että olisi ehkä pitänyt… Parsaa laitoin sekä täytteeseen paloiteltuna, että koristeeksi kokonaisina tankoina piirakan päälle.

    Ylemmissä kuvissa piirakka matkalla uuniin, alemmassa aika valmiina suuhun.

    PALEOLIITTINEN MUNAMAITO

    • 5 luomumunaa
    • ~ 1 dl kookosmaitoa
    • puolikkaan sitruunan mehu
    • maustamiseen himalajansuolaa ja mustapippurirouhetta
    1. Vatkaa kaikki ainekset sekaisin ja kaada piirakan päälle.
    2. Kypsennä piirakka 170 asteisessa uunissa 25-30 minuuttia tai kunnes munamaito on sopivasti hyytynyt. Keskeltä hieman kostea on hyvä =)

    Nauti lämpimänä tai lämmitettynä. Sellaisenaan tai vihreän salaatin kyljessä. Ulkoilmassa ja aurinkoisessa säässä, tietenkin ;)

    Parhaita paleoliittisia piirakkapäiviä, Sinulle!

  • Helpot karamellikeksit

    Helpot karamellikeksit

    Leivoin eilen elämäni ensimmäiset keksit! Niistä tuli vähän kovia, mutta muuten oikein hyviä pikku makeanälän selättäjiä =)

    Reseptirungon kaivoin uusimman ”kokki-idolini”, Daniel Churchillin blogista, jossa juhlistettiin Australian ja Uuden-Seelannin joukkojen juhlapäivää kera asiaankuuluvin anzac -keksein.

    Karamellikeksit | paleokeittio.fi

    HELPOT KARAMELLIKEKSIT

    12 keksiä

    1. Sekoita kuiva-aineet kookossokeria lukuunottamatta kulhossa.
    2. Kuumenna kookossokeri, vaahterasiirappi ja kookosöljy pienessä kattilassa tai pannulla keskilämmöllä niin, että kookossokeri on täysin sulanut ja seos kiehahtaa (alkaa vaahdota).
    3. Kaada kuuma seos kuiva-aineiden sekaan ja sekoita tasaiseksi massaksi. Seos on kiehuvan kuumaa, joten älä käytä käsiä! ;)
    4. Pyörittele taikinasta sormenpäillä pieniä palloja, litistä hieman ja laita leivinpaperilla päällystetylle pellille. Jätä rakoa keksien väliin, sillä ne leviävät uunissa jonkin verran.
    5. Törkkää pelti ~175 asteiseen uuniin noin varttitunniksi. Käännä pelti tarvittaessa puolivälissä.
    6. Anna jäähtyä ja nauti vaikka kahvin kera!

    Koska halusin samalla kokeilla suklaisia karamellikeksejä, niin lisäsin osaan taikinasta raakakaakaojauhetta. Toimi muuten oikein hyvin, mutta taikinasta tuli hieman kuiva ja kekseistä astetta peruskeksejä kovempia. Uunissa olisivat voineet olla hieman vähemmän aikaa, jotta olisivat jääneet keskeltä hieman pehmeiksi. Lämpiminä homma toimikin näin, mutta jäähtyessä keksit muuttuivat kauttaaltaan koviksi. Mutta niinhän keksien pitääkin! Olla kovia ;)

    Karamellikeksit | paleokeittio.fi

    Ai miksi Dan on mun suosikkikokki? No eihän kaveria tarvitse kuin katsoa; rento, fitness -orientoitunut australialainen surffitukka, joka ymmärtää terveellisen ruoan ja paleon päälle. Eikä tietysti sovi unohtaa tyypin Masterchef Australia taustaa! Iso plussa! Multa. Viidettä kautta Suomen telkkaan odotellessa… ;)

    For example I myself use what I like to call a palaeolithic base of food. In other words I work around eating Paleo however I do not by any means follow it religiously, I am still trying to find the phrase to call this sometimes Paleo sometimes not lifestyle.. maybe ill just leave it at “life is a balance”. ~Dan ”The healthy cook” Churchill

    Paleokeittiön uutiskirje Paleokeittiö facebookissa 
    Osa valmistusaineista saatu CocoVilta.
  • Makee mandariinikakku

    Makee mandariinikakku

    Välillä tekee hyvää saada suun täydeltä sokeria ja mahaan makeita mandariinikakkusia!

    Tässä on ehtinyt jo vierähtää reilu kuukausi siitä, kun kokeilin leipasta mandariinikakkua. Mutta koska facebookissa menin reseptiä lupaamaan vielä ennen viikonloppua, niin tässä sitä nyt olisi.

    Tiukille menee, mutta vielä ehtii maistaa mandariinikakkua ennen maanantaina alkavaa Kevätsiivousta! Ja koska Kevätsiivousta kestää kuukauden päivät, niin ihan hetkeen ei näitä syntisiä reseptejä Paleokeittiöön tipu! Jos ei nyt muutenkaan ihan hirveän usein, eihän? ;)

    Kevätsiivous tullee näkymään myös enemmän tai vähemmän Paleokeittiössä tulevina viikkoina. Vaikka en itse todennäköisesti pipo silmillä hommaan tällä kertaa lähdekään, niin pyrin parhaani mukaan omalla toiminnallani kannustamaan siivousjoukkoja. Eli eiköhän Kevätsiivouksen tällä kertaa sivuuttaneet tule tätä kautta saamaan pienen annoksen projektista. Jos jollekin iskee inspiraatio matkan varrella, niin uudet Kevätsiivoojat ovat tervetulleita hyppäämään kelkkaan aina 31.3. saakka! Suosittelen kyllä lämpimästi aloittamaan NYT, heti maanantaina. Alusta asti on helpompi pysyä kelkan kyydissä. Sillä tämä kelkka tulee kiitämään kovaa!

    Kevätsiivouksesta takaisin, ei ehkä kaikkein nopeimpiin, mutta aivan naurettavan helppojen mandariinikakkusten pariin! Koska vielä saa ja ehtii ;). Mandariinikakkuset eivät ole paleota parhaimmillaan, mutta aika hyvällä polulla ollaan silloin, kun kaksi kolmesta pahasta on poissa. Kakkuset ovat gluteenittomia ja maidottomia. Mutta eivät sokerittomia! Alkuperäinen resepti on herkkupeppu Nigella Lawsonin käsialaa, joten makeutta ei näistä kakkusista todellakaan puutu! Pikkasen muokkasin reseptiä parempaan korvaamalla valkoisen sokerin luomuraakaruoko- eli intiaanisokerilla. Toimii oikein hyvin. Mutta vähempikin olisi mun mielestä riittänyt.
    Siinä kakkusten pääraaka-aineet; sulassa sovussa suklaa ja kasa mandariineja. Nigellan reseptissä ei suklaata tällä kertaa näkynyt, mutta en vaan voinut vastustaa ajatusta chilisuklaalla kuorrutetuista mandariinileivonnaisista. Vaikka chilisuklaa ei niin kovin chilistä ollutkaan, niin makupari sopi yhteen paremmin kuin paita ja pyrstö!

    Kuten jo mainitsin, niin kakku on yksi helpoimmista ikinä! Tarvitset vain muutaman mandariini ja…
    …kuusi kananmunaa ja…

    …kupillisen raaruokosokeria sekä…

    …vähän isomman kupillisen mantelijauhoa. Siinäpä ne, kaikki oleellisimmat!

    MAKEET MANDARIINIKAKKUSET

    • 375 g mandariineja (koosta riippuen ~3-5 kpl)
    • 6 isohkoa luomumunaa
    • 225 g ruokosokeria (myös kookossokeri toiminnee)
    • 250 g mantelijauhoja
    • 1 tl leivinjauhetta

    Muutama raaka-aineisiin liittyvä huomio tähän väliin. Sokeria olisi tosiaankin voinut olla vähemmänkin. Seuraavaan satsiin aion käyttää ainakin 50 g vähemmän sokeria. Lisäksi Nigella on mun mielestä unohtanut suolan! 1/2 – 1 tl himalajansuolaa olisi todennäköisesti tasapainottanut makuja kivasti. Mutta koska kyseessä oli ensimmäinen kerta ever, niin noviisina noudatin kuuliaisesti mestarin ohjeita =)

    1. Pese mandariinit huolellisesti (käytin apuna ruokasoodaa), laita kokonaisina kuorineen kaikkineen kattilaan kylmään veteen ja keitä hiljalleen 2 tuntia. Kyllä, kaksi tuntia! Soseuta keitetyt mandariinit sauva- tai tehosekoittimella. Edelleen kuorineen kaikkineen =)
    2. Vispaa kananmunien rakenne rikki ja sekoita kaikki ainekset keskenään taikinaksi tehosekoittimella tai vatkaimella. Taisin käyttää sähkövatkainta..
    3. Kaada taikina voideltuun vuokaan (mulla 25 x 20 sentin vuoka + voideltu leivinpaperi) ja paista 190 asteessa ~40-60 minuuttia kunnes taikina ei enää tartu testitikkuun. Kannattaa alkaa tsekkailemaan jo siinä 35 minuutin kohdalla.
    4. Anna jäähtyä, leikkaa sopiviksi paloiksi ja syö sellaisenaan tai kuorruta mielesi mukaan. Kakku on ehdottomasti parasta seistyään päivän, kaksi tai kolme!

    Itse kuorrutin osan kakkusista sulatetulla chilisuklaalla. Osan tarjoilin ihan sellaisenaan koristeiden kera, koska kaikille ei tummasuklaa vaan maita. Ei voi käsittää! =D Yritin ensin valmistaa suklaasta ganachea, mutta se juoksettui ja sydän itki verta kun kippasin yhden suklaalevyllisen roskiin. Noh, aina ei voi voittaa. Toisen suklaalevyn kanssa en enää riskeerannut vaan käytin sen sellaisenaan.

    Koristeeksi valmistin karamellisoituja mandariiniviipaleita, jotka nekään eivät aivan onnistuneet. Näyttivät kyllä kauniilta, mutta eivät maistuneet kovin hyvältä. Kehotinkin kaikkia mandariinikakkusista osingoille päässeitä siirtämään mandariinisiivut suosiolla sivuun.

    KARAMELLISOIDUT MANDARIINISIIVUT

    • 2-3 mandariinia siivutettuina
    • 375 g ruokosokeria
    • 2,4 dl vettä
    1. Pese ja viipaloi mandariinit ohuiksi siivuiksi.
    2. Kiehauta vesi ja sokeri pannulla. Lisää joukkoon mandariiniviipaleet.
    3. Anna kiehua, kunnes mandariinit ovat pehmeitä (~20-25 min).
    4. Valuta ja jäähdytä uuniritilän tai leivinpaperin päällä.

    Jos mandariineja ei ole saatavilla, niin samalla metodilla syntyy kakkua esim. sitruunalla taitetuista appelsiineista (Nigellan vinkki ;)).

    Kakku oli kyllä makeaa, mutta ihanan kosteaa ja äärettömän mehevää! Oikein hyvä kakku. Ei aivan paleobrownieden tasoa, mutta kyllä näille mahdollisuus kannattaa antaa. Siinä missä browniet olivat suloisen suklaisia ja höyhenenkevyitä, niin mandariinikakkuset puolestaan makean hedelmäisiä ja ”lyijynraskaita”. Mantelijauhoilla leivotut kakut ym. tulevat helposti raskaiksi. Siis jo ihan fyysisesti painaviksi. Eikä näistä kyllä energiaakaan puutu!

    Makoista, mandariinikakkuista viikonloppua, Sinulle!

    Kevätsiivous2014

  • Paleoystävällinen pizza

    Paleoystävällinen pizza

    Pizzan paistosta on jo parisen viikkoa aikaa, mutta yritänpä palautella mieleen ajatuksia ja ohjeita ajan takaa.

    Miksi paleoemäntä leipoo pizzaa? Todettakoon aivan ensimmäiseksi, että en ole ns. paleoimisen kannalla eli että jokaisesta epäterveellisestä herkusta väännetään paleoversio, joka ei loppupeleissä kuitenkaan yllä alkuperäisversion tasolle. Syön mieluummin ”aitoa kamaa” harvemmin. Välillä täytyy kuitenkin rajoja vähän venyttää ;). Enkä yrityksistä huolimatta kyennyt keksimään tälle tuotokselle mitään muuta yhtä kuvaavaa nimeä kuin pizza. Ehdotuksia?

    Pizzaa olen viimeksi tehnyt kolme vuotta sitten ja syönyt 2,5 vuotta sitten. Silloin puolikkaan ihan oikeaa turkkilaisen paistamaa pizzaa keskellä yötä jostain hulinoista kotiutuessani. Joku voisi kuvitella, että en pidä pizzasta… wrong! Rrrrrakastan hyvää pizzaa siinä missä useimmat muutkin meistä, mutta en vain pidä siitä olosta ja niistä lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksista, joista saan ”nauttia” seuraavat kaksi viikkoa suolaisen vehnäletun jälkeen.

    Mutta niin, miksi pizzaa? Samoista syistä kuin silloin kolme vuotta sitten. Joulupöydän savukalkkuna oli aivan älyttömän hyvää, mutta kun sitä viikon verran päivittäin sellaisenaan pupeltaa, niin alkaa vähitellen ilmaantua nielemisvaikeuksia. Pizzaan on kätevä upottaa melkein mitä tahansa, joten sinne savukalkkunat siis.

    Koska kaikki kalkkunanjämät eivät vielä yhteen pizzaan mahtuneet, niin tein perään vielä toisenkin. Enkä ihan vaan pelkän kalkkunan vuoksi vaan siksi, että tämä pizza oli hurrrrrjan hyvää! Laskin, että yhdellä pizzanväännöllä valmistuu kolmen päivän pizzat. No väärin laskin. Ensimmäinen erä riitti tasan kahdeksi päiväksi. Toisesta, samanlaisesta sentään riitti jo kolmeen päivään. 2 + 3 = 5. Kyllä, emäntä eli kokonaiset viisi päivää pizzalla, hah hah! Onneksi pizzanpaisto on mun mittakaavassa suhteellisen työlästä puuhaa, joten tuskinpa sitä nyt ihan heti tulee väsättyä. Ehkä uudeksi vuodeksi 2015.

    Mutta hei! Nyt ilouutinen kaikille niille ravintovalmennettaville, joiden ensimmäinen kysymys on ollut erittäin huolestunut, jopa kauhunsekainen kiljahdus ”Enkö mä saa ENÄÄ KOSKAAN syödä PIZZAA?!”. Tämä menee ehdottomasti sinne ”useimmin kysytyt kysymykset” -kategoriaan ja vie vielä sielläkin kirkkaasti voiton. Huoli pizzasta on paleolle siirtymisen yhteydessä kova.

    Kenenkään ei tarvitse elää koko loppuelämäänsä ilman pizzaa, jos ei niin halua. Ei edes ilman sitä aitoa ja oikeaa turkkilaisen paistamaa täytettyä vehnälettua. Mutta tässäpä on nyt oiva vaihtoehto pizzanpitäjille, jotka eivät kuitenkaan halua kuormittaa kehoa gluteenilla. Kyseessä on siis gluteeniton ja sokeriton, mutta ei juustoton, kananmunaton tai kasvikseton pizza. Rasvattomastakaan en perusta, vaikka öljyttömänä rasvaakin tässä versiossa lienee kohtuullisen vähän.

    Edellisestä kokeilusta oli mieleen painunut pizzan ”raskaisuus”. Nyt halusin jonkun kevyemmän vaihtoehdon, joka käytännössä tarkoitti mantelijauhoista luopumista. Ystävämme Google käteen ja aika pian selvisi, mikä pizza on maailman paleopiireissä ehdoton hitti. Se on kukkakaalipizza! Kyllähän siinä hetki tuli epäröityä, mutta what the hell! Let`s give it a try! Kannatti. Kokeilla. Koska tuloksena oli ehkä maukkainta pizzaa ever! Tai sitten mä olen ehtinyt jo unohtaa miltä aito, oikea, hyvä pizza maistuu =D

    Tein molemmat pohjat täysin samoista raaka-aineista, jokseenkin samoilla ainesosien määrillä ja metodilla. Siitäkin huolimatta ensimmäinen onnistui mielestäni paremmin. Pohja pysyi paremmin koossa ja lopputulos oli kaikin puolin jotenkin mehevämpi.

    Toisen kohdalla oikaisin vain yhdessä asiassa. Homman nopeuttamiseksi käytin korkeampia paistolämpötiloja. Ehkä kärsivällisyys palkitaan. Myös pizzanpaistossa. Toinen mahdollisuus on, että en ehkä malttanut esikeittää kukkakaaliriisiä riittävän kauan.

    PALEOYSTÄVÄLLINEN KUKKAKAALIPIZZA

    Pohja

    • ~1 l kukkakaaliriisiä
    • 1 kananmuna
    • 1 prk pehmeää vuohenjuustoa
    • ~1 tl suolaa
    • ~1 tl pizzamaustetta
    1. Surauta tai raasta kukkakaali ”riisiksi”. Itse käytin tällä kertaa Wilfan tehosekoitinta, jolla homma sujui suhteellisen näppärästi kun hieman hioin ensin tekniikkaa. Aiemmin kukkakaalin riisiyttäminen ei ollut multa tehosekoittimella sujunut vaan käytin raastinta. Vika ei näemmä ollutkaan tehosekoittimessa vaan sen käyttäjässä.
    2. Lisää kukkakaaliriisi kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen ja keitä pehmeäksi, mutta älä muusiksi ~5-10 minuuttia vähässä vedessä (vettä ~2,5-3 cm kattilan pohjalla).
    3. Valuta suurimmat vedet lävikössä. Ennen sitä kannattaa kukkakaali huuhtoa seuraavaa vaihetta silmällä pitäen kylmässä vedessä.
    4. Painele mahdollisimman paljon vettä pois lävikössä, jonka jälkeen ota avuksi puhdas, ohut keittiöliina, harsokangas tai vastaava. Kaada kukkakaaliriisi kankaan keskelle, taittele nyytiksi ja lähde kangasta kiertäen puristamaan kukkakaali mahdollisimman kuivaksi. Vettä irtoaa paljon! Mitä kuivempi kaali, sen parempi.
    5. Kuivat kaalit kulhoon, perään yksi karkeasti vatkattu kananmuna, vuohenjuusto, suola ja pizzamauste. Vaivaa sekaisin tasaiseksi taikinaksi.
    6. Aseta taikina leivinpaperin päälle uunipellille ja painele haluttuun muotoon noin sentin paksuiseksi levyksi.
    7. Esipaista ~35-40 minuuttia 200 asteessa uunin keskitasolla .

    Päälliset ovat vapaasti valittavissa. Itse päällystin pizzan seuraavilla ainesosilla…

    Täytteet

    • tomaattipyrettä + luomuketsuppia
    • savukalkkunaa
    • tuoretta ananasta
    • ricottaa tai mozzarellaa (pallo)
    • paprikaa
    • kookosöljyssä kuullotettua sipulia (työläämpää, mutta parempaa kuin raaka ;))
    • tuoretta persiljaa
    • (paahdettuja pinjansiemeniä; oli jämiä, niin heitin sekaan)

    Lataa päälliset esipaistetun pohjan päälle ja laita ylätasolle paistumaan ~5-10 minuutiksi tai kunnes pizza näyttää valmiilta. Käytin juustona ensin ricottaa ja sitten mozzarellaa, koska en halunnut mitään suolaista juustoa jo melko suolaisen kalkkunan rinnalle. Mozzarella toimi paremmin kuin ricotta.

    Viimeistele valmis pizza tuoreella persiljalla. Nauti vastavalmistuneena ja lämmitä seuraavana päivänä! Yhdestä satsista riittää hyvin kolmeen isohkoon annokseen pääruoaksi. Välipaloiksi useammin.

    Parhaita pizzapäiviä! Laittakaahan kokemuksianne tulemaan kommenttiosastoon tai feissariin, jos uskaltaudutte tätä mainiota versiota kokeilemaan! Näyttää aika hyvältä, eikö näytäkin? ;)

  • Rumaa ja kaunista

    Rumaa ja kaunista

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Vietimme toissa viikonloppuna perheen kesken pienimuotoisia kesän avajaisia. Hieman yllättäen tarjoiluista vastasin minä. Puolikuntoisena kerkiää tehdä vaikka mitä! TehoPaleon viimeisiä päiviä vietiin, joten yritin pysyä mahdollisimman puhtaalla polulla, vaikka hiukan pientareen puolelle tehopaleoliittisesta näkökulmasta katsoen tulikin astuttua. Täyspaleota? Kyllä. TehoPaleota? Melkein. Hyvää? Kyllä! Kaunista? Ei ;)

    ~ KESÄN AVAJAISET MENU ~

    • paleoliittista suklaakakkua ja vaniljaista raparperihilloketta
    • vaniljaista raparperimehua
    • avointa mieltä ja ilta-aurinkoa

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA   OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Tarpeita tarjoiluun kävin poimimassa äipän puutarhasta. Kukkivia unikkoja ja mansikoita kelpasi ihailla siinä samalla. Nyt vaan odotellaan, että kukat kantavat hedelmää. Lupaavalta näyttää!

    Mukaan lähti nippu raparperinvarsia. Ajatuksena oli keitellä raparperit mehuksi. Niin tein ja raparperihilloke syntyi siinä samalla. Vähän vahingossa. En nimittäin raaskinut heittää mehun keiton ylijäämää pois. Hyvä niin. Nyt siitä on ollut iloa koko viime viikoksi. Mikäs sen parempi kesämaku pirtelölle kuin raparperilla maustettu mansikka. Palataan siihen myöhemmin.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    VANILJAINEN RAPARPERIMEHUTIIVISTE

    • ~1 1/2 litraa vettä
    • ~1 kg raparperia
    • 1 vaniljatanko
    • yhden sitruunan mehu
    • makeutukseen raakahunajaa maun mukaan (puristin suoraan putkilosta, mutta ehkä sitä puolisen desiä meni?)

    Pese ja pilko raparperit. Keitä ~15 minuuttia kiehuvassa vedessä. Mukaan keitokseen heitin yhden vaniljatangon, josta olin ensin raapinut siemenet erillisinä sekaan. Älä sekoita vaan anna kiehua rauhassa, jotta mehusta tulee kivan kirkasta. Siivilöi mehu, anna jäähtyä, lisää sekaan sitruunamehu ja mausta hunajalla. Pullota valmis mehutiiviste. Laimenna maun mukaan vedellä. Toimivaksi sekoitussuhteeksi olen todennut yhden osan tiivistettä ja 2-3 osaa vettä. Reilun viikon verran säilöin laimentamatonta mehua lasipulloissa jääkaapissa.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Jäljelle jääneestä raparperimössöstä tuli siis hilloketta, joka sopi aivan mainiosti paleoliittisen suklaakakun kaveriksi. Ja sittemmin tosiaan myös pirtelöihin niin, että viikossa tuli tämäkin purkki tyhjennettyä.

    VANILJAINEN RAPARPERIHILLOKE

    • raparperimehun keitosta jäänyt massa
    • makeuttamiseen makeuttamatonta luomuomenasosetta maun mukaan (Terrasana, fiiliksellä mentiin taas, mutta oisko pari desiä jotain sinnepäin?)
    • puolikkaan sitruunan mehu (ei ehkä välttämätön, mutta käytän säilyvyyden parantamiseen)
    • hieman himalajansuolaa

    Jäähtynyt massa ja muut ainekset blenderissä sekaisiin. Lasipurkkiin ja jääkaappiin.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Kesäbileet kruunasi tietysti suklaakakku! Joka hieman epäonnistuneena maistui mulle, muille ei ehkä niinkään =D. Eka kerta on aina eka kerta ja kun on syntynyt jauhopeukalo keskellä kämmentä, niin eihän siitä täydellistä voinut saada sitten millään. Suurin moka oli taikinan jakaminen kahteen 17 sentin vuokaan. Yksi olisi toiminut paremmin. Pelasin kuitenkin varman päälle, koska mulla ei ollut hajuakaan kuinka paljon taikina kohoaisi uunissa. No ei se mihkään kohonnut, joten yksi vuoka olisi tuottanut huomattavasti mehevämmän kakun.

    PALEOLIITTINEN SUKLAAKAKKU (kypsennetty)

    • 10-12 pehmeää taatelia
    • 2,5 dl makeuttamatonta luomuomenasosetta
    • 3 munaa
    • 1,2 dl kookosöljyä
    • 1,2 dl vahvaa kahvia (nesteenä siis, käytin Clipperin pikakahvia 1 tl verran + kiehuva vesi)
    • 1 tl vaniljajauhetta
    • 1,2 dl kookosjauhoja
    • 1,2 dl raakakaakaojauhetta
    • 1 tl leivinjauhetta
    • 1/2 tl himalajansuolaa

    Soseuta taatelit ja omenasose blenderissä tai sauvasekoittimella. Lisää massaan kananmunat, kookosöljy ja kahvi. Sekoita tasaiseksi massaksi sähkövatkaimella (medium -vauhti). Sekoita kuiva-aineet erillisessä kulhossa. Lisää kuiva-aineet vähitellen massaan samalla sähkövatkaimella hitaasti sekoittaen. Vatkaa, kunnes massa on tasaista.

    Mulla ei huonona leipurina ollut sopivaa vuokaa, joten turvauduin kertakäyttövuokiin. Huono homma, sillä tietysti kakku tarttui pohjasta kiinni. Suosittelen siis jotain ihan oikeaa vuokaa, joka kannattaa voidella (ja ehkä mantelijauhottaakin?) hyvin. Paista kakku kypsäksi 175 asteessa noin puolisen tuntia. Kypsyys kannattaa tsekata hammastikulla.

    Anna jäähtyä, kumoa kakku (jos onnistuu ;)) ja tarjoile vaikka raparperihillokkeen ja/tai vaahdotetun kookoskerman kera!

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    P.S. TehoPaleo -kuulumisia on kyllä tulossa! Kuinka siivousryhmän kävi? Entä sairastelevan emännän? Kerron, kunhan viimeisetkin siivoojat pääsevät tämän viikon jälkeen maaliin. Ihan huippua on pienistä vastoinkäymisistä huolimatta ollut! <3

    P.P.S. Kakun tekoon inspiroi Paleo Spirit ja raparperimehua puolestaan väännettiin Leipovan Leilan innoittamana.