All posts tagged: valkosipuli

Ihanat parsakaalit pellillä

Jonossa on ihan hirmuisen monta hyvää(?) reseptiä! Loogisinta lienee aloittaa viimeisimmästä? ;) Koska vielä muistan, mitä tuli laitettua ja miten. Pitäisi varmaan kirjoitella reseptit heti ylös, mutta vielä en ole oppinut. Ajatus kulkee sitä rataa, että laitan tämän huomenna blogiin. Tulee huominen, ylihuominen, seuraava viikko ja menee kuukausi tai kaksi. Katselen kauniita kuvia ja tajuan, että mulla ei enää ole hajuakaan miten tuon sopan keitin. Mutta tämän sopan muistan vielä! Koska olen tehnyt sitä kuluneella viikolla ihastuksissani jo kahteen otteeseen ja syönyt 7 päivää putkeen =D. Tämä sosesoppa on melko nopeatekoinen, äärettömän helppo, aivan superterveellinen ja mielettömän maukasta. Mun makuun. Äipälle kiikutin maistiaisia ja odotin ilahtunutta hihkuntaa sekä vuolaita ylistyksen sanoja, mutta ne jäivät kyllä saamatta, hah hah! ”Ihan hyvää, vähän kummallista ja aika hottia!” Eli totesin, että vika saattaa olla mussa. Mutta jälleen kerran suosittelen antamaan tälle sosesopalle mahdollisuuden. Pidätkö sinä siitä? En tiedä. Mutta et tiedä sinäkään ennen kuin kokeilet ;) Vaikka resepti on hyvin yksinkertainen, niin siinä on yksi salaisuus. Ja se salaisuus kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Muutoin lopputulos on jotain ihan muuta. Tämän ja monen muun …

Mehuviikko – Salsa in my mug

Arki yllätti emännän! Tänäkin vuonna. Työt vievät mennessään, eikä keittiöön oikein meinaa ehtiä. Tai malttaa. Ei sen enempää tekemään ruokaa kuin kirjoittelemaankaan sen tekemisestä. Arkistossa odottaa vanhoja juttuja vino pino ja mielessä vähintäänkin yhtä vino pino uusia. Ajatus oli viikonlopun aikana pistää pizzaa jakoon ja keritä vielä siinä ohessa leipasemaan paleoliittista brownieta, mutta saas kattoa nyt. Ensin työt, sitten huvit! Ja etenkin browniet ;) Tylsä tilanne. Hippasen voisi taas pistää lisää aikaa jakoon. Energiaa onkin piisannut, mutta jossain vaiheessa sekin loppuu, ellei ennätä tankkaamaan lisää. Kauden alku ja useampi toinen projekti tulilla. Eiköhän tämä taas kuukaudessa tasaannu. Hiukan harmikseni joudun kyllä nyt toteamaan, että PäinPaleota12 saa vielä odottaa. Aikaisintaan ensi kuussa ehtinen paneutua asiaan. Tylsää sekin. Koska intoa ja hyviä, uusia ajatuksia aiheen tiimoilta piisaisi. Toivottavasti sitä piisaa vielä helmikuussakin. Näin uskon, joten edelleen saa ilmoittautua joukkoon mukaan, vaikka ryhmässä ei juuri nyt mitään tapahdukaan. Tämäkin tämän päivän pääasia on jo ehtinyt roikkua aikansa luonnoksissa vielä muutaman muun mehun seurana. Bye Cuba, hello Mexico! Teki mieli huuta kun nostin kyseisen cocktailin huulilleni. Ay caramba, nyt …

Mehuviikko – Hot hottis shot

Mehuviikko ei nyt ihan suju suunnitelmien mukaan, mutta jatkuu! Sikäli homma on aivan reilassa, että edelleen puristan vähintään lasillisen mehua päivässä. I`m a juice addict! Postaukset vaan tulevat hieman viiveellä. Silloin kun kerkiää. Haitanneeko tuo mittään! Ei kai. Pistetääs lempeät purppurat ja vihreät hetkeksi sivuun, ja jotain hottiakin hotimpaa tulemaan. Hot shot on kuulkaas tujua kamaa, josta olen aivan liekeissä! Kirjaimellisesti. Tästä pikku drinksusta ei oikein voi nostaa esiin mitään varsinaista pääraaka-ainetta, sillä kaikki ainekset ovat mielestäni tasavertaisia. Hot shot toimii paitsi pimeiden talviaamujen loistavana silmien avaajana ja vilpoisten iltojen varpaiden lämmittäjänä, niin myös oivana flunssan karkoittajana. Se nimittäin sisältää oikeastaan kaikki oleelliset ylimääräisten pöpöjen karkoitukseen sopivat luonnolliset raaka-aineet; sitruunaa, inkivääriä, valkosipulia ja cayennepippuria. Vain raakahunaja puuttuu, mutta mikäänhän ei estä lisäämästä sitä joukkoon hieman tulisuutta taittamaan. Saattaapa tuo toimia myös detox ja läskinpurkushottina? En vanno vaan oletan. Mitä nämä ainekset sisältävät ja miten toimivat? Sitruuna sisältää tietysti hurjasti hyvää C-vitamiinia (toimii hyvin myös säilöntäaineena as we all know). Se ehkäisee ja hoitaa tulehduksia, edistää ruoansulatusta ja tehoaa pahoinvointiin. Syöpää ehkäiseviä ominaisuuksia unohtamatta. Ja tietysti sitruuna on …

Lauantain uhrilampaat

Viikko sitten lauantaina oli aika tarttua TehoPaleo30 -ryhmän viimeisen viikon haastetehtävään. Mun kohdalla se tarkoitti lammasta pöytään! Lampaan- tai karitsanliha on mun suurta herkkua. Jos syön ravintolassa ja listalta jotain maukasta lammasta löytyy, niin valinta osuu mieluummin siihen kuin nautaan. Nauta is so normal! Mutta osin siis siksi, että pidän hyvin valmistetusta lampaasta ja koska en valmista ole valmistanut lammasta kotona. Meillä ei ole koskaan kotikotona syöty lammasta. Lampaanliha on purukumia, täynnä ikäviä yllätyksiä ja maistuu villasukilta. Sä olit niin väärässä, Äiti kulta! Jopa kotona valmistettu lammas voi olla täydellisen mureaa ja maistua maukkaalta =) Ennen kuin sain lammasta pöytään, piti se ensin metsästää. Lähdin metsälle kohti marketin tuorelihatiskiä. Ei tarttunut pässi pyydykseen siellä. Koska valmistin lammasta nyt ensimmäistä kertaa, niin halusin pelata varman päälle. Jotta voisin valmistaa sitä joskus toistekin. Jos eka kerta on karmea kokemus, niin samaan hommaan ei ihan heti lähde uudelleen. Siksipä valitsin uhriksi sisäfileen. Sen kanssa en vaan voisi epäonnistua! Tai ainakin se olisi hippasen hankalampaa ;) Marketin lihatiski tarjoili tuoreena vain ulkofilettä, joten se siitä. Ja koska ulkofileellä oli …