Avainsana: pääsiäinen

  • Lauhkeaa lammasta kera keväisten lisukkeiden

    Lauhkeaa lammasta kera keväisten lisukkeiden

    Paleokeittiön pääsiäispidot jatkuvat! Perinteisimmissä merkeissä.

    Kun aloin pääsiäisruokailuja pohtimaan, niin oli aika selvää, että pääosassa olisi lammas. Tai ei oikeastaan ollut. Selvää. Koska lammas on jäänyt emännälle valitettavan vieraaksi. Kerran olen karitsan sisäfileet pannulla paistanut ja yhden taginen tulille laittanut… Mutta noin yleisesti ottaen lammas taitaa olla kalan ohella se tunnetuin raaka-aine suomalaistenkin pääsiäispöydässä.

    Olen äärimmäisen onnellinen, että uskaltauduin karitsan takajalkaan tarttumaan. Sekään ei ollut aivan päivänselvää, sillä useimmiten valmistan lihat fileestä, paistista tai jauhetusta. Joskus muustakin, mutta nyt ensimmäistä kertaa luullisesta lihasta. Vaikka ravitsemuksellisesti ja maunkin puolesta lihat kannattaa kattilaan luiden kera heittää.

    Melkein tartuin tälläkin kertaa paistilihaan. Reinin Lihan ystävällinen ja avulias henkilökunta kuitenkin onnistui keikauttamaan emännän pään luomupotkan puolelle.

    Edelleen mielissä elää mielikuva villasukalle maistuvasta lampaanlihasta. Voin vakuuttaa, että nykylammas ei maistu villalle. Käsitys lienee peräisin jostain ammoisista ajoista, jolloin pataan joutuivat lähinnä vanhat lampaat. Nykyään myynnissä oleva lampaanliha on useimmiten karitsaa. Nuori, noin vuoden ikäinen villakerä on maultaan vanhaa lammasta miedompaa. Liha on pehmeämpää ja vähärasvaisempaa.

    Paleokeittiön potkat toimitti ainakin pääkaupunkiseudulla arvostettu ja laadukkaan lihan toimittajana tunnettu, pitkän linjan perheyritys Reinin Liha, jonka päätuote on juurikin kotimainen karitsa. Suurin osa Reinin karitsanlihasta kasvaa Ahvenanmaalla.

    Oli myös ilahduttavaa kuulla, että vaikka tehotuotetusta lampaasta ei Suomessa oikein voidakaan puhua, niin Reinin Lihan tuotannosta on peräti noin puolet luomutuotettua lihaa. Luomupotkaa päätyi emännänkin pöytään. Pehmeäksi haudutettu karitsanpotka oli kyllä parasta kasvatettua lihaa pitkään aikaan. Eikä näkynyt villasta vilaustakaan!

    Minä pääsin poimimaan potkat pikaisesti Sörkan Teurastamolta, Reinin Lihan kiireisestä lihaleikkaamosta. Pääsiäisen sesonkina kun pistetään lammasta paloiksi oikein olan takaa.

    Reinin Liha toimittaa kuitenkin lihaa ympäri Suomen maan, joten muutkin kuin pääkaupungin asukit pääsevät nauttimaan Reinin maukkaasta pääsiäislampaasta. Laajin valikoima löytynee yrityksen omasta myymälästä, Hakaniemen kauppahallista. Muualla maassa Reinin lihan perään kannattaa kysellä esim. K-ryhmän marketeista tai Stockmannin Herkuista.

    Pääsiäisen suosituimpia artikkeleita ovat potkan ohella lampaanviulu, -kare ja -paahtopaisti. Filettäkin menee. Eli jos potka ei oikein potki, niin valinnanvaraa löytyy. Jos helpolla haluaa päästä, niin kannattaa tsekata valmiiksi maustetut, vain kypsennystä vailla olevat vaihtoehdot.

    Vaikka suurin osa lampaasti nautitaan Suomessa pääsiäisenä, niin ei näin hyvää ja helppoa raaka-ainetta kannata vain pääsiäispöytään säästellä. Ravintolat tarjoavat lammasruokia jo aika mukavasti ympäri vuoden, mutta kyllä sitä sopii ihan arkipöytäänkin pistää. Itse olen viimeisen puolen vuoden aikana kunnostautunut aika hyvin riistan osalta, mutta nyt lähtevät Paleokeittiössä myös lammasmarkkinat käyntiin! Monipuolisuus ei koske vain kasviksia ;)

    Pääsiäispotkat syntyvät helposti. Joskin kypsennys ottaa useamman tunnin, mutta kun lihat saa uuniin, niin siellä ne kypsyvät ihan itsekseen ja odotusajan voi käyttää muuhun puuhastelun.

    UUNISSA HAUDUTETTU KARITSANPOTKA

    4 annosta (1 potka/ruokailija)

    • 4 Reinin Lihan luomu karitsanpotkaa
    • suolaa ja mustapippurirouhetta
    • reilusti voita tai öljyä ruskistamiseen
    • 2 keskikokoista sipulia paloiteltuna
    • 4 porkkanaa paloiteltuna
    • 3 sellerinvartta paloiteltuna
    • 6 kokonaista valkosipulikynttä
    • 1 laakerinlehti
    • 1 rosmariininoksa
    • tuoretta timjamia
    • 3 rkl tomaattipyrettä
    • 1/ 2 l lihalientä (esim. Puljonki)
    • 2,5 dl Pares Baltan Savia Viva Familia Tinto A:ta tai muuta kuivaa punaviiniä
    1. Mausta karitsanpotkat suolalla ja rouhitulla mustapippurilla. Hiero mausteet potkien pintaan. Anna maustua sillä aikaa kun paloittelet kasvikset.
    2. Kuori ja paloittele kasvikset valmiiksi.
    3. Paista potkat kuumalla pannulla voissa tai öljyssä käännellen niin, että lihan pinta sulkeutuu ja potkat saavat hieman väriä.
    4. Siirrä potkat kannelliseen pataan. Lisää liemi, punaviini, kasvikset ja yrtit.
    5. Hauduta kypsiksi 175 asteisessa uunissa reilut 3 tuntia. Valele liemen yläpuolelle jääneitä potkanosia välillä ja käännä potkat kerran tai pari kypsennyksen aikana. Tarkista myös suolan ja pippurin määrä, ja lisää tarvittaessa.
    6. Siirrä valmiit potkat tarjoilulautaselle.

    Paistolientä voi tarvittaessa annostella lautaselle sellaisenaan tai siitä voi keitellä kokoon kastikkeen. Joskin mehevä liha ei mun mielestä kastiketta kaipaa.

    Nimesin pääsiäislampaan lauhkeaksi ja sitä se monessa mielessä olikin; tuttuja perusraaka-aineita, eikä yletöntä mausteilla kikkailua. Jos oli lauhkeaa maku, niin sitä oli myös liha; pehmeää, ihanan mehevää ja helposti luusta irtoavaa. Potkia voi halutessa siistiä esim. kalvojen osalta jo etukäteen. Helpoiten homma hoituu kuitenkin lautasella, jossa kypsästä lihasta on kätevä erotella osat, joita ei suuhun halua.

    Lampaan myötä vaihtui viinin väri valkoisesta punaiseen. Lasissa edelleen espanjalaisen Pares Baltan biodynaamista luomutuotantoa, nyt Savia Viva Familia Tinto A:n muodossa.

    Monikäyttöinen, maultaan pehmeä ja hedelmäinen sekä kevyesti mausteinen Tinto A passasi pitkään, pehmeäksi haudutetun karitsanpotkan kanssa mainiosti. Toimii myös muiden pitkään kypsytettyjen lihojen, esim. possun kaverina.

    Pullon takaetiketissä on muuten mukava, pieni tarina ”Special feelings for Finland”. Lukaisepa se!

    Riedelin kauniit Veritas -sarjan samppanjalasit oli korjattu jo aiemmin pois ja nyt saivat myös saman sarjan viognier/chardonnay -lasit väistyä isomman ja pikkaisen pulleamman Old World Syrah -lasien tieltä. Nämä lienevät ainakin emännän silmään muotoilultaan Veritas -sarjan näteimmät punaviinilasit.

    Lisukkeiden osalta lähti homma vähän lapasesta. Etukäteen tuntui hyvältä idealta laittaa useampaakin sorttia väreiltä keväistä kasvista pöytään, mutta jo pöydässä totesin, että yksinkertainen, kevyt ja raikkaan rapsakka ruusukaalinlehdistä koottu salaatti riittää mainiosti.

    RAIKAS RUUSUKAALINLEHTISALAATTI TIMJAMIVINAIGRETTELLA

    4 annosta

    • 600 g ruusukaaleja
    • 1 punasipuli ohueksi siivutettuna
    • 1½ – 2 rkl balsamiviinietikkaa
    • 3 rkl (saksan)pähkinäöljyä
    • 2 tl tuoreita timjaminlehtiä
    • suolaa ja rouhittua mustapippuria
    1. Sekoita öljy, viinietikka, timjaminlehdet, suola ja rouhittu mustapippuri vinaigrettiksi. Anna maustua sillä aikaa kun esivalmistelet salaatin.
    2. Leikkaa ruusukaalien tyvi ja irroita isommat lehdet. Säästä ”sydämet” muuta käyttöä varten, esim. voissa pannulla kypsennettäväksi.
    3. Siivuta punasipuli ohuiksi puolirenkaiksi. Sekoita ruusukaalinlehtien sekaan.
    4. Kaada kastike salaatin joukkoon, sekoita kevyesti ja tarjoile.

    Ruusukaalinlehtisalaatin lisäksi paistoin potkien kylkeen hunajalla ja timjamilla maustetetut porkkanat sekä surautin sileäksi värinsä puolesta mainiosti pääsiäiseen sopivan keltajuurisoseen. Ehkä näitä vaihtoehtoja on kuitenkin hyvä juhlapöydässä olla. Joku saattaa kaivata hieman tuhdimpaakin lisuketta lautaselle. Etenkin, jos alla ei ole kahta alkuruokaa ;)

    SAMETTINEN KELTAJUURIPYREE

    4 annosta

    • ~500 g keltajuuria
    • 1 sipuli
    • 1 valkosipuli
    • kuohu- tai kookoskermaa
    • 1-2 rkl sitruunamehua
    • maun mukaan suolaa ja ripaus jauhettua valkopippuria sekä muskottipähkinää
    • tarvittaessa kurkumaa värjäykseen
    • kuullottamiseen kirkastettua voita tai kookosöljyä
    1. Kuori ja paloittele sipuli, valkosipuli ja keltajuuri. Kuullota sipuli sopivassa kattilassa. Lisää kattilaan valkosipuli, kun sipuli alkaa pehmenemään. Jatka kuullostusta hetken aikaa. Lisää lopuksi keltajuuret ja jatka kuullottamista sekoittaen.
    2. Lisää kattilaan vettä niin, että keltajuuret peittyvät juuri ja juuri. Mausta suolalla. Kiehauta ja jätä kannen alle kiehumaan miedolla lämmöllä, kunnes keltajuuret ovat pehmeitä.
    3. Kaada pois ylimääräinen neste. Siirrä keltajuuret ja sipulit tehosekoittimeen. Lisää hieman kermaa ja surauta sileäksi. Lisää kermaa sopivan koostumuksen aikaansaamiseksi.
    4. Mausta suolalla, valkopippurilla ja muskottipähkinällä. Jos haluat pyreestä keltaisemman, niin lisää kurkumaa.

    HUNAJAISET TIMJAMIPORKKANAT

    4 annosta

    • ~400 g (eri värisiä) porkkanoita kuorittuna ja paloiteltuna
    • voita
    • 1 tl hunajaa
    • tuoretta timjamia
    • suolaa ja rouhittua mustapippuria maustamiseen
    1. Esikeitä paloitellut porkkanat vähäisessä, suolalla maustetussa vedessä reilut 5 minuuttia. Valuta ja siirrä porkkanat pannulle voin ja timjaminoksien kanssa. Uuden sadon porkkanat kypsyvät pikaisesti myös ilman esikeittämistä.
    2. Kypsennä porkkanoita pannulla kunnes ovat pehmenneet niin, että purutuntumaa on vielä jäljellä.
    3. Mausta hunajalla, suolalla ja mustapippurilla. Poista timjamin varret ja siirrä tarjoiluastiaan.

    Katso myös muut Paleokeittiön Hyvän mielen pääsiäispöydän reseptit!

    Lauhkeaa ja leppoisaa pääsiäisen odotusta Sinulle!

    Kaupallinen yhteistyö; liha Reinin Liha, viinit Norex Selected Brands, lasit Decanter,
    kukat Kirkkonummen Kukka. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

    UNIQ CONTENT Yksilöllistä sisällöntuotantoa ja -hallintaa yrityksesi tarpeisiin.

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Kuohuvan tuore hernesosekeitto ja kuha-mangoceviche kevääseen

    Kuohuvan tuore hernesosekeitto ja kuha-mangoceviche kevääseen

    Koukkunokkaiset noidat kiillottelevat jo luutiaan ja mustaturkkiset kissat pörhistelevät häntiään. Rairuoho kasvaa, pajut pukkaavat kissojaan ja pölyttyneet tiput ja puput kaivetaan kohta kaapeista, kun kevään suurin ruokajuhla koittaa. Pääsiäinen nököttää nurkan takana ja emäntäkin pääsee vihdoin itse asiaan viime viikolla julkaistun pääsiäispöydän osalta. Tarjolla on reippaasti raikkaita makuja joka lähtöön, joten eiköhän aloitella. Kuohujuomasta! ;)

    Voisi kai ajatella, että vauhtisokeus iski emäntään, kun pääsiäisen menua lähti laatimaan. Ehkä se vähän iskikin, mutta vasta pääruoan kohdalla. Vaikka tarjolla on nyt vähän kaikenlaista peräti neljän ruokalajin puitteissa, niin kevyellä ja raikkaalla linjalla pysytään. Voi syödä kerralla vähän vähemmän ja nauttia hippasen pidempään. Tai on varaa, josta valita oman maun mukaan. Jos kala ei nappaa, niin ehkä keitto kuitenkin uppoaa? Ja jos ei vielä pääsiäisenä, niin ehkä ennen juhannusta kumminkin. Vaikka rakensin menuun pääsiäisen ympärille, niin kyllä kuhaa ja karitsaa voi hyvin valmistaa muulloinkin.

    Aivan alkuun tekaisin kevyen keiton herneistä. Siis ihanko hernekeittoa pääsiäisen juhlapöytään?! Kyllä vaan, mutta ei ihan mitä tahansa hernerokkaa vaan ranskalaiset juuret omaavaa tuorehernekeittoa, jonka viimeistelee kuohuviini. Tai samppanja, jos ehtaa ranskalaista haluaa.

    Keväänvihreä keitto syntyy helposti parissakymmenessä minuutissa. Helppoutta huomattavampaa on maku! Täytyy sanoa, että on siinä hernesopalla ja tuoreella hernekeitolla eroa. Kuin yöllä ja päivällä. Tämä keitto nimittäin vie mukavasti kesäisiin tunnelmiin ja kesän ensimmäisten herneenpalkojen ääreen. Toimii hienosti kuohuviinillä, mutta yhtä hyvin myös ilman. Ihastuin!

    CREME NINON -TUOREHERNEKEITTO

    4 annosta

    • 2 salottisipulia silputtuna
    • 1 pienehkö palsternakka paloiteltuna (~100 g)
    • 2 rkl kirkastettua voita
    • 2½-3 dl kana- tai kasvislientä
    • 100 g ranskankermaa
    • ¾ dl kookoskermaa
    • 450 g pakasteherneitä sulatettuina
    • 1-2 rkl sitruunamehua
    • suolaa ja valkopippuria
    • 1 dl Pares Balta Brut ”B” cavaa tai muuta kuivaa kuohuviiniä
    • tarjoiluun notkistettua ranskankermaa (tai kookoskermaa)
    1.  Sulata sopivassa kattilassa voi. Lisää sipulit ja palsternakka. Kuullota kunnes sipuli muuttuu läpikuultavaksi.
    2. Lisää liemi, ranskankerma ja kookoskerma. Kiehauta ja jätä kannen alle kiehumaan noin vartiksi tai kunnes palsternakka on pehmennyt.
    3. Lisää herneet kattilaan. Kiehauta ja anna kiehua muutamia minuutteja.
    4. Kaada keitto tehosekoittimeen, lisää sitruunamehu, suolaa ja jauhettua valkopippuria. Soseuta samettisen sileäksi. Voit käyttää soseuttamiseen myös sauvasekoitinta. Paseeraa soseutettu keitto tarvittaessa siivilän läpi.
    5. Kaada keitto takaisin kattilaan tarkista maku (etenkin suola!). Kaada keiton joukkoon lopuksi valkoviini. Hämmennä tasaiseksi ja tarjoile välittömästi kera notkistetun ranskankerman.

    Alkumaljaksi, keittoon ja keiton kanssa sopii mainiosti biodynaamisesti tuotettu Pares Baltan Brut ”B” luomukuohuva. Eli cava kun Espanjasta tullaan. Joku ehkä muistaakin emännän visiitin tämän kuplajuoman alkulähteille Katalonian rannikolle vain kivenheiton päähän upeasta Barcelonasta.

    Vaikka Brut B on nimensä mukaisesti kuiva, niin se ei ole kuitenkaan ”hapan” vaan mukavan pirteä ja vahvasti hedelmäinen. Olen tuolla viinimaailmassa seikkaillessani huomannut, että yllättävän moni haluaa yhä nauttia kuohujuomansa vähintään puolikuivana ja mieluiten makeana. Kannattaa kokeilla näitä kuivempiakin. Sillä maailma menee eteenpäin ja viinit siinä sivussa. Eikä ole muuten hinnalla pilattu tämä paleoystävällisempi juhlajuoma. Irtoaa Alkon vakiovalikoimasta karvan alta 11 euron. Iso suositus!

    Toivottavasti laitoit merkille myös etenkin ensimmäisessä kuvassa edukseen esiintyvän Riedelin uuden Veritas -sarjan superkauniin samppanjalasin (joka on muuten tarjouksessa huhtikuun ajan). Kuva kertoo ehkä enemmän kuin tuhat sanaa, mutta ei vastaa todellisuutta. Nämä Decanterin valikoimasta löytyvät Riedelin ohuen ohuet lasit ovat todellisuudessa häkellyttävän upeita!

    Samppanjalasi ajatellaan perinteisesti kapeaksi, mutta jos haluat tarjota kuohujuomasi trendikkäästi, niin kannattaa valita tällainen rungoltaan hieman pulleampi ja suuaukoltaan kapeampi lasi, joka korostaa viinin hedelmäisyyttä ja tasapainottaa hapokkuutta. Ja kyllä, lasilla ON väliä!

    Aion vielä uhmata kaikkia interwebin postaussääntöjä ja käydä samassa artikkelissa kuhan kimppuun. Ceviche, jostain muusta kuin katkaravuista, on ollut mielessä jo pitkään. Ja jotenkin cevichen raikkaat maut vaan passaavat mun mielestä pääsiäiseen. Eikä se herkullisen ruoanlaiton helppouskaan ole yhtään hullumpi juttu. Joten cevicheä pääsiäispöytään!

    Cevichen juonihan piilee usein sitruunalla tai limellä happokypsytetyssä kalassa. Ja nimenomaan TUOREESSA kalassa.

    Omani hain naapurikunnasta, kantatie 51:n varrella kaikenlaisia kala- ja muita merenelävistä valmistettuja herkkuja toimittavan Four Seasons Fishin myymälästä, joka meillä tuttavallisemmin tunnetaan Siuntion kalasavustamona. Nimensä mukaan kalasavustamossa savustetaan ja jatkojalostetaan kalaa, mutta löytyypä sieltä paljon muutakin, mm. kalaa tuoreena ja tällaisiakin merellisen herkkulautasen kokoamiseen sopivia aineksia.

    Nuo, ja monet muut laajan valikoiman herkut valmistetaan savustamossa paikan päällä ja ihan itse. Ovat kyllä niin maukkaita, että ei ihme, että tästä perheyrityksestä on tullut käsite sekä lähikuntien, että pidemmältä matkaavien keskuudessa. Myymälässä tuntuu olevan aina vipinää ja jutustelinkin omaa kalaa noutaessa hetken vantaalaisen rouvan kanssa, joka piipahti poimimaan matkan varrelta evästä mökkiviikonloppuun. Jouluna ja juhannuksena Four Seasons Fishin kalaherkkuja saa jonotella jokusen tunnin ja saattaapi niin käydä pääsiäisenäkin, joten kannattaa tsekata tuoreimmat kalauutiset savustamon facebookista ja suunnata ajoissa pyyntireissulle ;)

    Vinkiksi vielä muutama pääsiäiseen sopiva poiminta Four Seasons Fishin valikoimista niille, jotka eivät halua itse puljata tuoreen kalan kanssa. Lämminsavulohen ystävien pääsiäispöytään sopivat esim. sitruunan-, limen- ja appelsiininkuorella maustettu sitruslohi tai mintulla maustettu vastaava. Graavilohen puolesta peukuttajille suosittelen limellä ja inkiväärillä maustettua versiota.

    Halusin cevicheen jotain keväistä makua ja erityisesti näköä, joten täydensin kalaa eksoottisella, parhaillaan sesongissakin olevalla mangolla ja passionhedelmän siemenillä. Etenkin mango sopii tasapainottamaan makeudellaan sitruksisen kalan kirpeyttä. Kylkeen vielä viipaloitua avokadoa ja tuoreesta korianterista pyöräytettyä yrttiöljyä, niin johan oli annoksessa makua, näköä ja juhlan tuntua!

    Cevichessä kala monesti pilkotaan pieniksi kuutioiksi. Niinkin sopii tehdä, mutta itse halusin raaka-aineiden erottuvan kokonaisuudesta selvästi ominaan ja siksi käytinkin veistä vähän rouheammin. Toimii tuoreella kalalla hyvin, joskin vaatii vähän pidemmän kypsennysajan. Kalaa ei kuitenkaan kannata ylikypsyttää, sillä silloin siitä tulee vaan ”kuivaa” ja kalan luontainen ”mehevyys” menetetään.

     RAIKAS KUHACEVICHE MANGOLLA

    4 annosta

    • ¾ dl limenmehua + ¾ dl sitruunanmehua
    • 2-3 rkl oliiviöljyä
    • 1-2 valkosipulinkynttä rutistettuna
    • 2 keskikokoista jalopenoa pieneksi kuutioituna
    • suolaa ja rouhittua mustapippuria maustamiseen
    • ~400 g tuoretta kuhafilettä paloiteltuna
    • 1 vihreä paprika pieneksi kuutioituna
    • 1 pienehkö punasipuli puolitettuna ja ohueksi siivutettuna
    • 1 mango kuutioituna
    • tarjoiluun avokadoa, passionhedelmää ja korianteriöljyä (tuoretta korianteria + oliiviöljyä + ripaus suolaa tehosekoittimessa sekoitettuna)
    1. Suolaa kuhafileet kevyesti molemmin puolin. Anna maustua kymmenisen minuuttia kelmun alla.
    2. Sekoita sillä aikaa sitruunamehu, limenmehu, oliiviöljy, valkosipuli ja jalopenot liemeksi. Mausta kevyesti suolalla ja rouhitulla mustapippurilla.
    3. Leikkaa kuhafilee sopiviksi, ~1½ sentin levyisiksi paloiksi. Kaada liemi kuhapalojen päälle sopivaan kulhoon. Sekoita ja painele kalapaloja liemeen niin, että ne ovat jokseenkin liemen peitossa. Laita jääkaappiin maustumaan.
    4. Pilko paprika ja punasipuli. Sekoita kalan joukkoon ja jätä jääkaappiin.
    5. Pilko mango kun ceviche on maustunut puolisen tuntia. Sekoita joukkoon ja jätä maustumaan vielä noin puoleksi tunniksi.
    6. Sekoita, tarkista suola ja mustapippuri. Tarjoile kera siivutetun avokadon. Koristele annos passionhedelmän siemenillä ja korianteriöljyllä.

    Cevichen myötä vaihtui juoma kuplaisesta valkoiseen ja lasikin siinä samalla. Riedelin laseissahan eräänä kantavana ajatuksena on lasien muotoilu siten, että ne korostavat eri viinien ominaisuuksia. Siksipä Pares Baltan biodynaaminen luomuvalkkari Savia Viva Familia Xarel-lo sai lasikseen samppanjalasia suuremmalla suuaukolla varustetun Viognier/Chardonnay -lasin.

    Savia Viva Familia Xarel-lo sopi mainiosti kuhacevichen kaveriksi. Voin kertoa, että viini yllätti emännän. Positiivisesti. Sitä kyllä suositellaan vaaleille kaloille, mutta en ollut cevichen sitruksisuuden ja jalopenon hienoisen tulisuuden sopivuudesta aivan varma. Nyt olen. Kuivanakin ihanan raikas viini, joka sopii nautittavaksi myös seurustelujuomana ihan sellaisenaan. Hinta-laatusuhteeltaan ihan loistava valinta!

    Näillä korkattiin Paleokeittiön Hyvän mielen pääsiäispöytä. Seuraavaksi jatketaan hieman enemmän perinteitä kunnioittaen pääsiäiskaritsan ja vähän överiksi menneiden lisukkeiden kanssa. Noh, onpahan mistä valita! :D

    Katsasta myös muut Paleokeittiön Hyvän mielen pääsiäispöydän reseptit!

    Kevyen raikasta pääsiäisen odotusta!

    Kaupallinen yhteistyö; kala Four Seasons Fish, viinit Norex Selected Brands, lasit Decanter,
    kukat Kirkkonummen Kukka. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

    UNIQ CONTENT Yksilöllistä sisällöntuotantoa ja -hallintaa yrityksesi tarpeisiin.

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Keltajuuripyreellä kuorrutetut jauhelihamuffinssit

    Keltajuuripyreellä kuorrutetut jauhelihamuffinssit

    Paleokeittiön pääsiäisteema jatkuu pääruoalla! Menussa luki kauniisti, että tarjolla olisi ”mintulle ja fetalle maistuvia lammasmuffinsseja keltajuurikuorrutteella”. Täytyy myöntää, että ihan pikkusen huijasin. Suunnitelmissa oli kyllä, mutta aika monta asiaa meni tämän aterian kohdalla pieleen. Aloitetaan vaikka siitä, että lammasmuffinssit eivät ole karitsanjauhelihasta vaan ihan tavallista pakastimesta löytynyttä Herefordia. Jauhettua lammasta kun ei tähän hätään näiltä hoodeilta löytynyt.

    Seuraavaksi pieleen meni keltajuurisose. Juu, kauniita ovat kyllä paloitellut keltajuuret ja sipulit uunivuossa. Ennen kuin uuni astui mukaan kuvioihin. Ajatuksena oli kokkailla nimenomaan paahteista keltajuuripyrettä. Se ajatus ei kuitenkaan konkretisoitunut vaan paahteinen keltajuuripyree päätyi aika nopeasti viemäristä alas.

    Vaikka olin mielestäni pilkkonut juuret sopivan pieniksi paloiksi, niin niiden kypsyminen kesti forever and ever. Sitä ennen sipulit olivat palaneet karrelle ja keltajuuret muuttuneet keltaisista kullanruskeiksi. Lopputuloksena oli sakeaa kuravettä muistuttava rakeinen mössö! Joka paitsi näytti kamalalta, niin myös maistui hirveältä. Uusi päivä, uusi yritys! Ja siinä välissä uudet suunnitelmat kypsennyksen osalta.

    Sitten ne ”lammaspyörykät”. Niistä tuli kyllä ihan hyviä, mutta visio muffinssivuoissa kypsennetyistä pyöryköistä ei toiminut. Pyöryköistä irtosi sen verran nestettä, että siinä ei auttanut edes tuplavuoat. Lihapullat pelastin nesteestä, mutta läpimäriksi vettyneet paperivuoat lensivät roskiin (sen jälkeen kun olin kaatanut niissä puolilleen lilluneen nesteen pois). Onneksi tämä erehdys oli helposti korjattavissa. Vaihdoin vain vuoat kuiviin.

    Kypsät pyörykät vuoissa lupailivat mainiota lopputulosta. Kunnes menin kuorruttamaan ne liian löysäksi jääneellä keltajuurisoseella, hah hah! Nämä saivat kuitenkin kelvata. Ja kelpasivatkin! Ei kaikkein kauneimpia näkemiäni muffinsseja, mutta maut olivat kohdallaan. Kelpasivat hyvin kotipöytään, mutta ehkä emännän paleoravintolan avaus saa vielä odottaa. Todennäköisesti hautaan saakka.

    MINTUN- JA FETANMAKUISET LIHAPYÖRYKÄT

    6 isoa pullaa

    • ~400-500 g jauhelihaa (lammasta tai nautaa, ei niin nokonuukaa)
    • 1 sipuli
    • 1 kananmuna
    • 1 tl himalajansuolaa (muuta suolaa ehkä vähän vähemmän)
    • rouhittua mustapippuria
    • maun mukaan 1/2 – 1 tl juustokuminaa
    • maun mukaan tuoretta minttua (ulkolainen voimakkaampaa kuin kotimainen)
    • 1-2 puristettua valkosipulinkynttä
    • tuoretta lehtipersiljaa
    • maun mukaan murustettua fetajuustoa
    • luraus kookosmaitoa pehmentämään lihapullataikinaa ja pyöristämään vähän makuakin
    • kookosöljyä kuullottamiseen
    1. Silppua sipuli ja kuullota kookosöljyssä pannulla.
    2. Valmista lihapullataikina vaivaamalla jauheliha, kananmuna, kookosmaito/-kerma, mausteet ja silputut yrtit tasaiseksi taikinaksi.
    3. Lisää taikinan joukkoon jäähtynyt sipulisilppu sekä murustettu fetajuusto. Vaivaa taas tasaisesti sekaisin.
    4. Pyörittele lihapullataikinasta isoja pyöryköitä.
    5. Kypsennä 200 asteisessa uunissa, kunnes pullat ovat saaneet sopivasti väriä pintaan. Noin 20-30 minuuttia siihen menee.

    FETAJUUSTOLLA MAUSTETTU KELTAJUURISOSE

    Riittää kuorruttamaan 6 lihapullaa ja jää vielä vähän nälkäisemmillekin

    • ~600 g keltajuuria
    • 1 sipuli
    • ~60 g fetajuustoa
    • kuivattua timjamia
    • maun mukaan suolaa ja mustapippuria
    • tuoretta lehtipersiljaa
    • kuullottamiseen kookosöljyä
    1. Kuori ja paloittele keltajuuret sekä silpu karkeasti sipuli.
    2. Kuullota juuria ja sipulia parissa erässä pannulla kookosöljyssä, kunnes sipuli on kuullottunut ja keltajuurien väri muuttunut syvemmäksi. Lisää kuullotusvaiheessa mukaan myös timjami.
    3. Siirrä kaikki kattilaan, kiehauta ja jatka kypsennystä kannen alla miedolla lämmöllä vähäisessä vedessä (niin, että keltajuuripalat juuri ja juuri MELKEIN peittyvät), kunnes juurekset ovat haarukanmentävän pehmeitä. Mulla meni tähän vaivaiset puolisentoista tuntia…
    4. Kaada kaikki vesi pois ja siirrä kasvikset tehosekoittimeen. Lisää hieman suolaa ja surauta sileäksi. Lisää tarvittaessa nestettä (lientä tai kookosmaitoa/-kermaa).
    5. Lisää joukkoon fetajuusto, tehosekoita, maista ja lisää tarvittaessa suolaa. Keltajuuri on aika makea, joten suolaa tarvitaan tasapainottamaan makua.
    6. Siirrä valmis pyree takaisin kattilaan. Mausta mustapippurirouheella sekä silputulla lehtipersiljalla.

    Mun sose jäi tosiaan hieman liian löysäksi, koska en kaatanut aivan kaikkea keitinlientä pois. Se kannattaa tehdä, sillä lientä on helpompi lisätä kuin ottaa pois ;). Löysempi pyreekin on ihan fine, mutta kuten kuvista näkyy, niin hankaloittaa pursottamista lihapullien päälle. Sose myös jämäköityy jäähtyessä.

    Olin valmistanut lihapullat (ja pieleen menneen soseen) jo edellisenä päivänä, joten kokoamisvaiheessa vain lämmitin pullat ensin mikrossa ja pursotin sen jälkeen päälle hiukan jäähtyneen pyreen. Ihan vaan vinkiksi, että kuuman pyreen pursottamisessa polttaa näpit ;)

    Koristele vielä valmiit muffinssit mustapippurirouheella ja lehtipersiljalla.

    Idean lihaisista muffinsseista bongasin muuten joskus pinterestistä. Katselin lähinnä kuvia, joten ei hajuakaan millaisista pullista ja soseesta olivat ne muffinssit kasattu. Googlella varmasti löytyy. Myös kuvia hieman kauniimmista aikaansaannoksista ;). Idea toimisi varmasti oikein kivasti myös cocktail -paloissa.

    Ja hei! Tänään viimeistä päivää Viljatonta kattausta ja TehoPaleo28 -reseptivihkosta Paleokaupasta!

    Jatketaan loskaisessa säässä pääsiäisen ja hunajaisen jälkkärin odottelua ;)

  • Paleoystävällisempi pääsiäismenu

    Paleoystävällisempi pääsiäismenu

    Poimi Paleoystävällisemmän pääsiäismenun reseptit!


    Lupasin paljastaa Paleokeittiön pääsiäismenun kokonaisuudessaan hieman ennen aikojaan. Ja nyt voin sen tehdä, kun kaikki pääsiäisen ruokalajit on vihdoin kokattu ja kokeiltu.

    Kaikki ei mennyt aivan putkeen, mutta sellaista se on, kotikokin elämä! Ihan mukavaa on kuitenkin ollut puuhata pääsiäisteeman parissa. Muutamaa hermojen menetystä lukuunottamatta, hah hah! Mutta onneksi tässä ei tarvitse olla muuta kuin oman elämänsä masterchef, joten olen kokonaisuuteen itse asiassa oikein tyytyväinen =)

    Tässä se on! Paleokeittiön paleoystävällinen pääsiäismenu vuodelle 2015! Olepa hyvä!

    Muutamat reseptit olenkin jo julkaissut. Pääsiäisen pirteä spritzer ja maaliskuun ruokahaasteena ollut ceviche löytyvät jo Paleokeittiöstä. Loput tulossa lähipäivinä, joten kannattaa pysyä Paleokeittiössä ;)

    EDIT: ”Lammasmuffinssit” löytyvät nyt myös linjoilta! Samoin Hunajaiset sitruunapalat =)

    Loppuun vielä pieni ilmoitusluontoinen asia Spoonable Healthy Bowl -reseptihaastetta koskien.

    SpoonableHealthyBowl -reseptihaaste on siis PÄÄTTYNYT!

    Kiitos kaikille haasteeseen osallistuneille ja sitä sivusta seuranneille. Paneudun resepteihin pääsiäispyhien aikana ja yritän jotenkin valita henkilön, jolle lähtee tuo hieno CocoVin tuotepaketti. Ei ihan niin helppo tehtävä kuin alkujaan kuvittelin. Ilmoitan voittajan Paleokeittiön facebook -sivulla loppuviikosta tai viimeistään ensi viikon alkupuolella.

    Käy tsekkaamassa kisareseptit ja peukuttamassa omaa suosikkiasi täällä!

    Paleompaa pääsiäisen odotusta Sinulle!

  • Banskubroisku intialaisittain

    Banskubroisku intialaisittain

    Oikein rattoisaa pääsiäistä, ihmiset! Aurinko paistaa päivän alkajaisiksi ja pääsiäisfiiliksen pitäisi olla kohillaan. Mutta kun ei ole. Olo on samanlainen kuin kuvan viikko sitten lakastuneella neilikkakimpulla. Urheasti sekin jaksoi maljakossa kolmisen viikkoa tönöttää ennen kuin tapahtui väistämätön. Se lakastui. Niinkuin leikkokukkakimpun kuuluukin lakastua. Minä sain viime viikonloppuna lomaviikon kunniaksi pöpön keuhkoputkeeni, josta lima nousi viime yönä päähään. Hienoa, ettei tarvitse enää yskiä keuhkoja pellolle, mutta se tunne… kun pää on täynnä räkää, you know? I`m fading like a flower… mutta bileet jatkuu! =)

    Tilastani johtuen ruoka ei ole hirveästi viime viikkoina maistunut. Ensin vatsapöpö ja flunssapöpö päälle. Miten musta tuntuu, että olen elänyt tämän ennenkin

    Paleokeittiössä ei siis tulla näkemään mitään erityisiä pääsiäisen ruokakarkeloita. Työstämistä odottavat pari myskikurpitsaa ja pähkinät on laitettu kakkua varten likoamaan. Näillä pärjätään. Vetämätön emäntä käy perinteiseen tapaan täyttämässä pääsiäiskupunsa vanhempien ruokapöydässä.

    Jos joku muukin haluaa viettää arkisempaa ruokapääsiäistä, niin tässäpä oiva vaihtoehto! Alkuviikosta tuli pistettyä banskut pannareiden sijaan broiskun sekaan. Toimii! Yllättävän hyvin. Banskubroisku on myös hyvä vaihtoehto niille, jotka syystä tai toisesta panikoivat hiilareista paleolla. Sopii tipumaisen koostumuksensa ja värinsä puolesta hyvin myös pääsiäiseen ;)

    Intialainen banaanibroileri | paleokeittio.fi

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Pääsiäinen on tervettä herkkua

    Pääsiäinen on tervettä herkkua

    Myös pääsiäisenä voi pysyä paleolla ja nauttia terveempiä herkkuja. Tai sitten voi tehdä niinkuin minä teen; terveemmät herkut voi syödä jo ennen pääsiäistä ja nauttia kohtuudella perinteisemmistä herkuista pääsiäispöydässä ;). Vaihtoehtoja löytyy ja valinta on sinun! Myös seurauksista vastaa jokainen ihan itse. Pääsiäisen jälkeen on turha kitistä, jos vatsaa (tai päätä ;)) pakottaa ja puntari näyttää plus kolme kiloa.

    Mangon ja vaniljakookoksen makuinen kerrosvanukas | paleokeittio.fi

    Mangon ja vaniljakookoksen makuinen kerrosvanukas | paleokeittio.fi

    En ollut erityisesti suunnitellut tekeväni jotain pääsiäiseen sopivaa herkkua. Tämä herkku syntyi ihan itsekseen, mutta sopii mielestäni pääsiäiseen paremmin kuin tipu rairuohoon. Inspiraatio löytyi meidän ihanasta Kevätsiivous -valmennusryhmästä, jossa kaimani Johanna G laittoi jakon tämän reseptin. Porukka tuntui olevan reseptistä innoissaan, joten pakkohan sitä oli itsekin kokeilla. Pientä tuunausta oman maun mukaan ja mahtava mango-kookoskerrosvanukas näki päivänvalon! Näitä kuppeja on nyt kumottu hyvällä omallatunnolla viime viikkoina muutamat ;)

    Mangon ja vaniljakookoksen makuinen kerrosvanukas | paleokeittio.fi

    Mangon ja vaniljakookoksen makuinen kerrosvanukas | paleokeittio.fi

    En vieläkään oikein innostu banaanin jollain tapaa tunkkaisesta mausta jälkkäreissä ja pirtelöissä. Pyrin siis parhaani mukaan peittämään banaanin läpitunkevan maun. Mielestäni onnistuin tavoitteessani hyvin! Kookosvanukkaaseen lisäsin vaniljaa ja viimeistään sitruunalla raikastettu mangokerros siirsi banaanin sivummalle. Banaanin maku myöskin haalenee vanukkaan vanhetessa eli tämäkin herkku on parasta vasta seuraavana päivänä.

    Mangon ja vaniljakookoksen makuinen kerrosvanukas | paleokeittio.fi

    Mangon ja vaniljakookoksen makuinen kerrosvanukas | paleokeittio.fi

    PÄÄSIÄISEN MANGON JA VANILJAKOOKOKSEN MAKUINEN KERROSVANUKAS

    2 annosta

    Chia-kookosvanukas

    • 2 dl kookosmaitoa
    • 1/2 banaani
    • 3 rkl eli ~1/2 dl CocoVin chia -siemeniä
    • 1/2 tl aitovaniljajauhetta
    • hieman himalajansuolaa
    1. Blendaa kuorittu banaani, kookosmaito, vaniljajauhe sekä himalajansuola tasaiseksi ”massaksi” tehosekoittimessa.
    2. Lisää banaani-kookospirtelöön chia -siemenet ja anna geeliytyä välillä sekoittaen. Tähän menee aikaa huoneenlämmössä ~15-20 minuuttia.
    3. Siirrä kookosvanukas tarjoiluastioihin ja jääkaappiin jähmettymään kun seos on geeliytynyt niin, etteivät chia ja pirtelö enää erotu omiksi kerroksikseen.

    Sitruunainen mangosose

    • 1 kypsä, kuorittu mango
    • tuoretta sitruunamehua maun mukaan (ehkä puolikkaan sitruunan mehu tai hieman vähemmän, maista ja lisää tarvittaessa!)
    • hippu himalajansuolaa
    1. Kuori ja soseuta mango tehosekoittimessa tai hommaan soveltuvalla mehupuristimella.
    2. Sekoita mangososeen joukkoon hieman himalajansuolaa sekä sitruunanmehu.
    3. Kaada sose tarjoiluastiaan napakoituneen kookosvanukkaan päälle. Anna ”maustua” jääkaapissa esim. foliolla peitettynä mielellään seuraavaan päivään.
    4. Koristele ennen tarjoilua CocoVin mehiläisten siitepölyrakeilla, kookoslastuilla sekä tuoreilla mintunlehdillä.

    Olen tehnyt mangososetta sekä blenderillä, että mehupuristimella. Molemmat soveltuvat hommaan oikein hyvin, mutta mehupuristimella soseesta tulee hieman juoksevampaa. Mehupuristin vaan on niin helppo, koska sekaan voi heittää myös sitruunat ja masiina hämmentää soseen sekaisin =)

    Mangon ja vaniljakookoksen makuinen kerrosvanukas | paleokeittio.fi

    Mangon ja vaniljakookoksen makuinen kerrosvanukas | paleokeittio.fi

    Parempaa pääsiäistä, Sinulle!

    Paleokeittiö facebookissa

  • Bistro O matin pääsiäispöydässä

    Bistro O matin pääsiäispöydässä

    Pääsiäinen vetelee viimeisiään. Eikä siinä mitään, omalla kohdalla kun pyhät sujuivat jokseenkin normiviikonlopun tapaan; pe ja la vähän toimistohommia (ei pitänyt, mut piti sit kuitenkin), sunnuntaina köllöttelyä, riittävästi ruokaa ja juomaa vieraassa pöydässä, tämä päivä siivoillessa ja veroilmoitusta pähkiessä. Pääsiäisen pääruoka oli stroganoff kera maa-artisokkapyreen. Munasaldo pyöreä nolla! Ilman suklaata ei sentään koko pyhä sujunut. Suklaamunat tuli vaan korvattua lahja-Maraboulla; kaakaota 70% ja palat yksittäispakattu. Olihan siinä sitä luksusta riittämiin kääreitä availlessa. Häivähdys joulua. Miksei pääsiäistäkin; täytyy suklaamunatkin kuoria.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    No mutta, pääsiäisen pääateria tuli nautittua ystävän seurassa paikallisessa gourmet -ravintolassa. Bistro O mat, vanha tuttu ja osaltani paljon kritiikkiäkin saanut. Tällä kertaa ei ruoasta tarvinnut vinkua. Pääsiäsipöytä oli kattava ja kustannuksen arvoinen. Ainoa isompi miinus tuli tunnelmasta. Paikka oli täpösen täynnä; hälyä ja meteliä riitti pienehkössä ravintolasalissa sen verran, että ruoasta nauttiminen oli työn ja tuskan takana. Ei mennyt rauhallinen pääsiäismenu aivan niinkuin ajateltiin vaan pienessä paniikissa ruokaa suuhun lappaessa. Aterian loppupuolella onneksi tilanne hieman rauhoittui, mutta alkuruoat menivät alas jokseenkin sumussa. Ne parhaat. Melkein kaikkea maistoin, mutta vain harvoista muistan, miltä maistui.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Alkuruokapöytä tarjoili…

    • Vihersalaattia
    • Parsa-perunasalaattia
    • Paahdettua punajuurta, savustettua palsternakka- smetanaa ja kirjolohenmätiä
    • Curry- omenasilakoita
    • Katkaraputerriiniä ja sitruunakastiketta
    • Tuorejuustolohirullia
    • Häränrinnasta valmistettua maalaissalaattia
    • Paahdettua luomukaritsanpaistia ”Ras el hanout” ja minttukastiketta
    • Lammasmakkaraa
    • Keitettyä sikliperunaa

    Kaikkea muuta löytyi lautaselta, paitsi perunoita ja silakoita. Erityisen ilahtunut olin mahtavasta salaattitarjonnasta. Salaatti oli vihreää ja sitä löytyi moneen lähtöön. Hyvä, hyvä ja hyvältä maistui! En ole ”raa`an” kalan ystävä, mutta positiivisesti yllätti ja parhaimpana mieleen jäi häränrintasalaatin ja luomukaritsanpaistin lisäksi tuorejuustolohirullat. Liekö sitruuna tehnyt tehtävänsä. Seuralaisen mielestä lohirullat olivat suolaisia. Mun mielestä hieman yllättäen eivät. Yleensä olen se, joka jaksaa marista liian makeasta tai suolaisesta.

    Jos jotakin olisin vielä alkuruokapöydän osalta petrannut, niin olisin ehdottomasti laittanut ruokalajien kylkeen nimilaput. Pöydässä oli kyllä menu, mutta etenkin eri kastikkeiden kanssa olin niin sekaisin, että en tiennyt mitä lapata minkäkin ruokalajin päälle.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Pääruoka tarjoiltiin pöytään. Seuralainen valitsi grillattua luomunaudanulkofileetä, munakoisopyreetä ja rosmariinikastiketta. Valitettavasti kammoan edelleen Bistro O matin liharuokia muutamien epäonnistuneiden annosten jälkeen, joten päädyin lämminmarinoituun loheen kera raparperi-valkoviinikastikkeen. Ja annoskateus iski välittömästi saadessani maistaa maukasta lihaa kaverin lautaselta. Huoh! Lohi oli ok. Ei mitään erityistä, joskin lohi tahtoo melkein aina olla… noh… lohta! Raparperia en kastikkeessa maistanut, mutta syy saattaa tosiaan löytyä keskittymiskyvyn puutteesta. Kuten jo mainitsin, niin hippasen sumussa seilattiin.

    Pääruokien lisukkeena tarjoiltiin molemmissa annoksissa perunapyrettä ja ilmeisesti haudutettua kaalia. Lihavaihtoehdon munakoisopyre oli paitsi jotain uutta, niin myös maistuvaa uutta.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Jälkkärit aloittelin juustopöydän antimilla. Ei mitään hajua mitä lautaselta löytyi, mutta villi veikkaus osunee oikeaan ainakin homejuuston ja vuohenjuuston osalta. Kolmas oli jotain voimakasta, johon oma puutteellinen juustoasiantuntijuus ei riittänyt. En huomannut katsoa oliko juustoista jotain mainintaa. Kuten kuvastakin näkyy, niin tarjoilu ja esillepano oli kovin miehinen =D. Hilloja oli ainakin muutamaa sorttia, mutta jostain syystä mulle tarjottiin vaan tätä yhtä. Hillostakaan en saanut oikein otetta, joten veikkaus osuu punaherukkaan…

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Hah hah! Nämä buffet -pöytien jälkkäriannokset jaksavat aina naurattaa. Koska lautanen on aina yhtä suurta sekasotkua. Noh, kaikkea pitää tietysti maistaa. Ja samalta lautaselta. Siinä suurin syy sekasotkuun. Tarjoilupöytiä en tohdinnut sännätä täydessä ravintolassa kuvaamaan. Näyttivät siellä huomattavasti kauniimmalta. Paitsi vadelmamarenkikakku, josta oli mahdotonta leikata nättiä palaa kakun lyhistyessä kakkuveitsen alla. Marenkikakku oli siis sotkua jo tarjoilupöydässä.

    Jälkkäripöydästä sai poimia paitsi juustoja ja pientilahilloja, niin myös…

    • Pashaa
    • Passionhedelmä-suklaakakkua
    • Vadelma-marenkikakkua

    Pasha oli ehdottomasti näistä vaihtoehdoista parasta! Hain lisää =) Marenkikakku oli mun makuun aivan liian makeaa. Joo, tiedän, marenki on sokeria, joten ehkä siltä ei muuta voi odottaakaan. Vadelmat eivät onnistuneet raikastamaan kokonaisuutta.

    Suklaakakkua odotin ehkä eniten. Ei liene suklaahiireltä mikään yllätys. Valitettavasti pliisuksi jäi tämäkin esitys. Vika lienee odotuksissa. Ja tottumuksissa. Kirpeähkö päällinen oli hyvää, mutta olisin kaivannut vastapainoksi jotain todella tuhtia suklaata (kaakaota). Jotain muuta kuin moussepohjaa.

    Mitä jäi lautaselle? Ei yhtään mitään! Joten kaikki näytti kuitenkin kelpaavan =D Ruokaa sain tosiaan riittävästi. Eilinen menikin yhden aterian taktiikalla. Illalla kaipasin jotain puhdasta ja terveellistä, joten Jamie surautti mulle hotit värishotit porkkanasta, punajuuresta, selleristä ja sitruunasta. Teki hyvää =)

    Hieman kauhunsekaisin tuntein astuimme ravintolaan, mutta ihan tyytyväisinä poistuimme. Erityishuomiota ansaitsee henkilökunnan hyvä palvelu. Toinen positiivinen yllätys muutamien alkuruokien lisäksi. Mitään ei tarvinnut odotella, useamman kerran kyseltiin oliko meillä kaikki hyvin ja rupatteluunkin liikeni aikaa ilmeisestä kiireestä huolimatta. Kiitos!

    Josko nyt taas sitä stroganoffia…

  • Pääsiäistervehdys

    Pääsiäistervehdys

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Tämän valmennettavalta saamani iloisen pääsiäiskimpun myötä toivotan oikein ihanaa ja leppoisaa pääsiäisviikonloppua myös Sinulle, arvoisa Paleokeittiön vieras!

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

  • Pääsiäisen pitkä perjantai

    Pääsiäisen pitkä perjantai

    Vietin pääsiäisen pitkäperjantaina. Pakkolevossa perjantai meinasikin käydä pitkäksi. Onneksi ohjelmassa oli sentään toimistohommia ja pääsiäispäivällistä. Näistä on pääsiäinen tehty. Ja näistä…

       

    Mitä olisi pääsiäinen ilman suklaamunia?! Ei ainakaan aito, eikä oikea. Ainuttakaan en ostanut. Onneksi äippään voi aina luottaa! Munakätköjä löytyi. Useampi ;) Emilia, 3 vee, luottaa pääsiäissiileihin. Itse pidän enemmän pupuista ja tipuista. Niitä on kivempi silitellä.

    Pääsiäisen kukka voi olla keltainen. Mutta myös lila tai valkoinen. Tulppaani tai krysanteemi. Kukka kuin kukka! Oli väri mikä tahansa.

       

    Eikä ole pääsiäistä ilman pajunkissaa. Tai vitsaa. Härpäkkeillä tai ilman. Onks noitaa näkyny? Kissat istuu kotona.

    Kalasta on pääsiäinen tänä vuonna tehty. Katkaravuista ja kananmunista. Jos niitä jostain sattui löytymään. Itse meinasin jäädä ilman. Onneksi äippään voi luottaa tässäkin asiassa. Munia oli jotain kuudenkymmenen ja sadan välistä. Suoraan kanalasta. Riitti siitä mullekin! Ja lohtakin riittää. Olin varannut pääsiäispyhiksi oman lohen, jotta kalalla mennään. Neljättä päivää =D

    Kinder yllätti tänä vuonna vettä suihkivalla Barbapojulla. Keltainen on pääsiäisen väri ja kalateemalla jatketaan. Lohi ja kultakala ovat melkein sama asia. Molemmat taittavat oranssiin.

       

    Pääsiäiskanaa unohtamatta! Se löytyi tällä kertaa lainatusta kukkapuskasta. Pääsiäislahjaksi sain Korennon. Ihanaa päästä vihdoin päivittämään talvinen Taika kesäisempään! Unikot ja korennot on niin mun juttu! Vaikka pidän mä satuolennoistakin =)

       

    Eikä pääsiäistä ilman suklaamunien aatelista, Mignonia. Perinteitä kunnioittaen. Jo vuodesta 1896. Tai 1972 ;) Sieltähän se unikkojen ja korentojen sisältä paljastui. Täydellinen sokerisuklaanautinto. Ehdinkin jo vähän huudella perään, kun en munakätköistä suklaamunien kuningatarta löytänyt. Terveisin, Johanna 40 vee ;D

    Kivaa pääsiäisen jatkoa kaikille, jotka viettoa vielä jatkavat! <3

  • Karitsat munakaspannulla

    Pääsiäispyhien jälkeen lempeä ja ihana paluu arkeen. Herkuttelu on kivaa kun sitä harvoin tekee. Kivaa on myös herkuttelun jälkeinen muistutus arkisyömisen ihanuudesta. Helppoudesta. Hyvästä olosta. Tai paremmasta vielä tässä vaiheessa.

    Tällä hetkellä ei ole paljonkaan päivitettävää reseptirintamalla. Kevät on korkannut salaattikauden. Joka vuosi sitä jaksaa vaan ihmetellä kuinka vuodenajat vaikuttavat syömiseen. Mielitekoihin. Talven herkut eivät enää maistu. Lihaa on vaikea niellä ja uunikasvikset kauhistuttavat. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin tulevat kuukaudet ahmitaan yksinkertaisesti ja tuoretta. Sitä keho nyt kaipaa. Sitä sille tarjoiltakoon. Ruoanlaitto ei vaadi paljoa mielikuvitusta. Perussalaattiainekset ja kaveriksi jotain proteiinin tynkää. Siinäkään ei ole paljoa valinnanvaraa. Eikä valinnanvaikeutta. Punainen liha tökkii isosti, siipikarja jonkin verran ja feta saa vatsan surulliseksi. Pelkällä kaninruoalla en edes lähtökohtaisesti elä. Valinnanvaikeudesta eloonjäämistaisteluun.

    Pääsiäisen jälkeen alkoivat rääppiäiset. Jääkaappi on pullollaan aitoa, oikeaa Tammisaaren ja Kemiön ”elävää vettä” ja mahlaista viherpirtelöä. JA pääsiäisen ”liharuokia”, joista on vaan päästävä eroon, vaikka ei niin maistuisi eikä mieli tekisi. Pääsi kai pyhien vauhtisokeus yllättämään. Ruokaa riittää armeijan tarpeisiin asti.

    Tuumasta toimeen ja tuhoamaan! Illalla meni kalat. Aamu alkoi karitsan munapaistoksella, jossa…

    • puolitoista valmiiksi kypsennettyä karitsan sisäfilettä
    • 2 munanvalkuaista
    • 1 kokonainen luomumuna
    • luraus luomukermaa (täyspaleo –>korvaa vedellä tai kookoskermalla/-maidolla)
    • mausteeksi suolaa ja pippuria
    • koristeeksi luomumajoneesia (täyspaleo –> jätä pois tai korvaa kotitekoisella avokadomajoneesilla)

    Fileet palasiksi ja pannulle kookosöljyyn paistumaan. Sekaan munakasmassa. Parit pyöräytykset puuhaarukalla. Valmista majoneesilla koristeltavaksi. Vihreät imin suoraan pullosta. Nälkä tyydytetty puoleksi päiväksi ja ensimmäinen tuhoamistehtävä suoritettu. Plain and simple! Ja aurinkoa päälle.  Elämä on!

    Oletko huomannut vuodenaikojen vaikuttavan syömiseesi? Miten? Entä pääsiäisen rääppiäiset? Jäikö räävittävää? Kuinka hankkiudut jäljelle jääneestä eroon?