Niin se vaan kääntyi taas kevät kesään. Lovely! Mutta ennen kuin käännetään katseet täysillä kohti kesää, niin vilkaistaanpa vielä viimeisen kevätkuukauden suosikkireseptejä. Toukokuussa ihmisiä kiinnosti moni vanha tuttu resepti, mutta muutama viime kuun uutukainenkin pääsi listoille.
Villivihanneskausi on parhaimmillaan! NYT, jos koskaan kannattaa hyödyntää vapaan luonnon antimia. Tosin tällä hetkellä luonnossa tapahtuu kaikki kovin nopeasti, ja esimerkiksi saniaisen sykeröt ehtivät kääriytyä auki ennen kuin ehdin niille saksenkärkiä näyttää. Mutta nokkosta piisaa! Ja tällä kertaa oli nokkosen vuoro päätyä soppaan.
Jippiai jei! Huhtikuu jäi taakse ja taas ollaan yhtä kuukautta lähempänä KESÄÄ! Mutta mitkä olivatkaan Paleokeittiön katsotuimmat reseptit huhtikuussa 2016? Viime kuussa saivat jälleen kerran vanhat, tutut jutut loistaa! Ei montaa muutosta edelliseen kuukauteen verrattuna; yksi paluu takaisin Top Vitoseen ja yksi uusi resepti yli muiden.
Tempaisin juuri jääkaapin jämistä ihan parasta pikaruokaa! Annoksen päätähtenä loistavat pari paistettua kananmunaa ja viime viikon Soppa&Salaatti -kokkailuista jääkaappiin unohtuneet tankoparsat. Päätähtien kylkeen kaivoin sitruunalla maustetun majoneesin lisäksi muutamat oliivit ja ”tuoretta” basilikaa. Viimeistelyyn vielä reippaasti suolaa sekä rouhittua mustapippuria ja TSA-DAA..! Helppo, herkullinen ja täyttävä jämälounas oli valmis!
Mitä reseptejä jengi maaliskuussa eniten diggaili?! No vanhoja tuttuja, vähän pääsiäistä ja ylsipä viiden parhaan listalle myös yksi maaliskuinen reseptikin. Mukana myös messuarvontaa ja Paleokeittiön Soppa&Salaatti! Koleeta!
Parsa, my friend! Kevään kunniaksi jumituin taivaalliseen tankoparsaan. Kuten tapanani on. Jumittua ja syödä sitä yhtä ja samaa kyllästykseen saakka. Mutta sitä kai se on, kovasti trendikäs sesonkisyöminen – yhtä ja samaa niin kauan kun satoa riittää. Fenkolia, ruohosipulia, pinaattia ja parsaa – näistä on tämä helppo keitto kasaan keitelty!
Siinä missä piti juosta kamera kädessä sinivuokkojen perässä, niin piti myös saada parsaa lautaselle. Kotimaisia en tänäkään vuonna malttanut odottaa vaan niillä mentiin, mitä marketti ylihintaan tarjosi.
Parsoja kerkiää vielä keittelemään ja grillaamaan, joten päätin aloittaa kermaisesta keitosta. Koska parsakeiton olen jotenkin onnistunut vuosien varrella missaamaan. Ja koska halusin lyödä pöytään yhdellä kokkauksella kolmen päivän ruoat.
Kevät tulee hurjaa vauhtia! Vaikka pihamaalla ja pientareella voi jo havaita ensimmäisiä kevään merkkejä, niin keväistä vehreyttä saatanee vielä odotella tovi. Ja mikäs tässä on odotellessa, kun tietää, että päivä päivältä aurinko viihtyy taivaalla edellistä pidempään ja kohta on koko kesä edessä! JIIIIHAAA! Ihan mahtavaa! Kevään kunniaksi lautasella ja lasissa on alkanut näkymään myös entistä enemmän vihreää. Ihan vielä ei ole salaattisesonki iskenyt emäntään, mutta vähitellen keho alkaa kaipaamaan yhä enemmän tuoretta. Uskon vahvasti, että vanhat merkit pitävät paikkansa myös tänä keväänä; lämpimät padat ja keitot vaihtuvat raikkaisiin salaattiannoksiin. Myös tuorepuristetut mehut ovat vähitellen vaihtaneet värisävyä painottuen lämpimän punaisista ja oransseista sävyistä viileämpiin vihreän ja keltaisen väreihin. Siitä esimerkkinä tämä Pirteän kirpeän vihreän omenan pikkuserkku ja viime viikkojen suosikkimehu, Kevään vihreä kiivi. Jonka voi muuten mehupuristimen puuttuessa taikoa yhtä hyvin pirtelöksi. Hiukan vettä sekaan ja tehosekoittimeen! TUOREPURISTETTU KIIVI-OMENAMEHU 1 annos ( ~300 ml) 2 kypsää kiiviä 1 vihreä omena viipale sitruunaa tai puolikas lime 1/2 rasiaa babypinaattia 1/2 kurkku Kuori kiivit, sitruuna ja omena. Pese babypinaatti ja kurkku. Pilko mehustimeen sopiviksi paloiksi, purista mehuksi ja …
Hyvää päivää maailma, synnyinmaa Suomi sekä Paleokeittiön vakituiset ja satunnaiset vierailijat! Emäntä on elossa, vaikka ei postaustahdista niin uskoisi. Valmennukset, Fire Food Challenge 2014 (mukaan ehtii vielä sunnuntaihin saakka!) ja blogin taustatyöt ovat vaatineet oman aikansa. Harmittavasti se aika on pois Paleokeittiöstä, yhtälailla hellan äärestä kuin blogistakin. Elävän elämän prioriteetteja. Pääsiäinenkin tuli, oli ja meni. Melko jouluisissa tunnelmissa mentiin tänä vuonna. Pääsiäisen pääruokana äipän pääsiäispöytien lisäksi talvisen mausteista kurpitsasosekeittoa. Koska flunssasta toipuva keho niin tahtoi. Jälkkärinä aika raakaa puolukka-kinuskikakkua, jota on ollut vakaa aikomus valmistaa koko talven, mutta johon vasta nyt kevään korvalla löytyi oikea aika. Olisihan kakkuun voinut törkätä jotain keväisempää tai kesäisempääkin marjaa tai hedelmää puolukan sijaan, mutta ahkerasta puolukkapuuroilusta huolimatta puolukoita vielä lepää pakastimessa. Mutta kyllä ne tässä koko ajan kesää kohti vähenevät =) Lisäksi piti tietysti hyödyntää koko talven kehitteillä ollut ”paleoystävällisempi toffee”, josta useista yrityksistä huolimatta tuli aina vaan kinuskisoosia. Ja minkäs kanssa se kinuski paremmin passaa kuin puolukan?! Kevättä oli nyt haettava kakkuun muualta kuin raaka-aineista. Ja sitähän löytyi! Äipän kukkapenkistä ;) Ensin pistin kakkuun kevään siniset vuokot. Ihan kivaa ja herkkää, …
Kun tämä postaus tulee ulos eletään kevään viimeistä päivää ja minä olen todennäköisesti par`aikaa nauttimassa shamppanja-aamiaista jossakin entisen Itä-Euroopan viehättävässä kaupunkimaisemassa. Niin hullulta kuin se omaan korvaani kuulostaakin, niin kyllä, shampanja on ollut jonkinlainen tämän kevään teema elämässäni! Olen kai huudellut riittävän kuuluvasti mieltymyksestäni kuplajuomaan ;D Ja mikäs siinä! Kuplathan sopivat oikein mainioisti yhteen kevään kanssa! =) Mennyt kevät on ollut tapahtumarikas ja puuhakas. Paljon hyvää, mutta vähintään yhtä paljon vastoinkäymisiä. Viimeiset puolitoista kuukautta olen tuntenut oloni stressaantuneeksi. Toivonkin kesän tuovan mukanaan ansaitun breikin ja paljon aikaa ihan vaan itselleni. Ja mikäs sen parempi tapa päästä kesätunnelmaan ja rentoilun makuun kuin pakata kimpsut, vaihtaa maisemaa ja jättää arki hetkeksi taakse. Teidän täytyy huolehtia ensin itsestänne, ennen kuin voitte vastuullisesti huolehtia toisista, työstänne jne. Te tulette ensimmäisenä. Kerään vielä viimeiset muistot talteen tästä keväästä ja sitten sanon ”Hyvästi kevät, tervetuloa kesä!”
PALEOKEITTIÖ 