Avainsana: pannukakku

  • Paleoliittinen uunipannari ja kanelinen omenahilloke

    Paleoliittinen uunipannari ja kanelinen omenahilloke

    Noniin, vihdoin saatiin Paleokeittiön pöytäänkin kelvollista uunipannaria!

    Olen tässä vuosien saatossa muutamat, kokeelliset pannukakut paistanut, mutta lopputulos on ollut aina karvas pettymys. Milloin pannukakku maistuu ja muistuttaa lähinnä munakasta, ja milloin se taas hajoaa lusikoitavaksi mössöksi. Mutta nyt onnisti!

    Pannarille kaveriksi keittelin syksyiseen teemaan sopivaa omenahilloketta. Hirmu helppoa ja hyvää! Ainekset vaan kaikki kattilaan ja vähän hämmenystä hillokkeen keittelyn välissä. No sugar needed!

    Olen aiemmin todennut, että täytteet tekevät hampurilaisen. Sama pätee pannukakkuun; päälliset tekevät muutoin melko mauttomasta pannarista herkkua.

    Kyytipojissa ei kannata pihtailla vaan annostella reippaalla kädellä vaahdotettua, vaniljaista kookoskermaa ja kanelista omenahilloketta pannarin päälle.

    Jos omena ei ole sun juttu näin syksylläkään, omenan parhaimpaan sesonkiaikaan, niin muutkin marjat, hedelmät ja hillot toimivat päällisinä vallan mainiosti.

    Vielä pieni varoituksen sananen, joka koskee useimpia ”paleoituja” tai muuten alkuperäisestä reseptistä terveempää suuntaan muokattuja ohjeita.

    Aito ja alkuperäinen on aina se aito ja alkuperäinen! Pettymysten välttämiseksi ei kannata odottaakaan, että paleopannari maistuu ja vastaa koostumukseltaan yks yhteen vehnäpullaa. Jos haluat aitoa, niin syö sitä. Mutta jos jostain syystä viljat ja maidot eivät sulle sovi tai maistu, niin käytä korvikkeita.

    Ongelma ei liene siinä, että nämä muokatut versiot olisivat yhtään alkuperäistä huonompia, ne vaan eivät ole sitä, mihin moni meistä on tottunut. Jos olisimme syöneet koko ikämme vehnätöntä, maidotonta ja sokeritonta ruokaa, niin ensimmäinen vehnäpulla maistuisi aivan takuuvarmasti oudolle.

    Eli rohkeasti vaan kokeilemaan parempia vaihtoehtoja ja totuttamaan makunystyröitä niihin! Pätee yhtälailla pirtelöihin kuin leivonnaisiinkin.

    Pannaritaikina jäi melko löysähköksi, joten täytyy myöntää, että mietin sitä uuniin tuupatessa, että mitäköhän tästä oikein tulee. Mutta kyllä siitä pannaria tuli! Parasta ehdottomasti lämmitettynä.

    Tilauksessa oli hieman paksumpi pannari, mutta toiveet kariutuivat , kun pannukakku lähti kiipeämään vuoan reunoja pitkin ylöspäin ja pannukakusta tuli… pannukakku!

    Tunnetusti pannarella on oma yllätyksellinen elämänsä. Niin tälläkin kertaa =D. Mutta kaiken kaikkiaan olen kokonaisuuteen oikein tyytyväinen. Parasta pannaria Paleokeittiössä ikinä!

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Paleopannarit Elviksen tapaan

    Paleopannarit Elviksen tapaan

    Kehitys kehittyy ja pannukakut siinä sivussa! Ensin oli paleopannarit. Sitten meni banskupannarit 1 ja 2, jonka jälkeen tulivat omenaiset ohukaiset. Ja NYT, nyt on Elvis -pannukakkujen vuoro!

    Mutta ennen kuin aletaan elvistelemään, niin muistuttaisin vielä ihan huikeista Paleokeittiön kahden tonnin bileistä. Ne nimittäin jatkuvat edelleen facebookin puolella. Tänään lähti upea kirjapaketti uuteen osoitteeseen ja maanantaina pistetään bileet pakettiin arpomalla laadukasta Northforcen heraproteiinia ja tyylikkäät sheikkerit peräti kuudelle onnekkaalle. Oletko Sinä kenties yksi heistä? Voit olla, jos käyt vastaamassa arvontapostauksen kysymyksiin =)

    Elvis -pannukakkuja löytyy maailmalta yhden, jos toisenlaista. Pääosassa ovat yleensä banaani, peanut butteri ja… PEKONI! Luit aivan oikein, pannukakut pekonilla.

    Paleokeittiön Elvis-panareista löytyy kyllä pekonia. Ja banaania. Mutta maapähkinävoin korvasin kirkastetulla voilla eli gheellä. Melkein sama asia; rasva kuin rasva. Ja koska eläinperäinen rasva on jälleen kovasti huudossa, niin voilla sopii elvistellä. Maapähkinävoin tai gheen tilalla voinee kokeilla myös esim. manteli- tai muita pähkinöistä veivattua voita.

    Mulla ei kaapissa tähän hätään ollut muuta kuin ”voi venäjää” ja gheetä. Gheellä mentiin, koska kirkastetussa voissa on sellainen mukava, hieman karamellinen, jopa toffeemainen maku. ”Voi venäjä” ei taas maistu yhtään miltään. Kokeilepa voidella sitä riisikakun päälle ja kerro, kuinka huikean makuelämyksen koit. Been there, done that.

    Elvis -panarit syntyvät kädenkäänteessä. Kaikki ainekset vaan sekaisin, isosti kookosöljyä pannuun ja paistamaan! Ainiin, se pekoni. Se täytyy toki paistaa ensin sormissa murenevan rapeaksi.

    1. Paista pekoni rapeaksi pannulla. Anna jäähtyä! Vastapaistetussa pekonissa palavat sormet.
    2. Muussaa banaani ja kananmunat sauvasekoittimella tasaiseksi taikinaksi.
    3. Lisää sekaan kaikki muut ainekset, paitsi pekoni, ja viimeistele taikina edelleen sauvasekoittimella. Jos taikina tuntuu liian paksulta, niin ohenna pienellä lurauksella kookosmaitoa.
    4. Murenna taikinan joukkoon paistettu pekoni pieniksi biiteiksi ja sekoita kauhalla.
    5. Paista halkaisijaltaan ~10 sentin pannukakkuja molemmin puolin kookosöljyllä (tai gheellä) reippaasti voidellulla pannulla. Koostumus on melko ”lohkeileva”, joten onnea vaan siihen kääntämisvaiheeseen ;)
    6. Lurauta päälle vienosti vaahterasiirappia ja syö heti!

    Entä se maku? Noh, se oli ihan hyvä ja mielenkiintoinen. Eivät ne pekonibiitit juurikaan silmille hyppineet, mutta antoivat kivasti lisää nakerrettavaa. Kokeile, niin tiedät! Kyllähän tämä vähän sellainen ”edes kerran elämässä” -juttu on. Ja ainakin tiedät, mistä paleopiireissäkin puhutaan!


    P.S. Elvis -pannukakut ovat hyvä herkku myös Tehodetoxilla! Kai olet jo mukana?! Jos et, niin klik klik, banneria klikkaamalla pääset mukaan!

  • Ne ilmavammat banskupannarit

    Ne ilmavammat banskupannarit

    Mitä tänään syötäisiin? Pohdin eilen, kun jääkaapista löytyi nippu persiljaa, rasia hapankaalia ja kenno luomumunia. Hedelmälaatikossa sentään lojui pari appelsiinia ja sitruunaa, puolikas greippi, omenoita, inkivääriä ja… banaania! Hip hip, banskupannareiden paistoon!

    Koska kyseessä oli päivän pääateria, niin päätin tuunata pannareita hieman tuhdimmaksi metodilla ”mitä nyt sattuu kaapeissa olemaan” ja ”heitetään sekaan niin paljon kuin hyvältä tuntuu”. Näin syntyivät entistä ilmavammat ja makoisammat banaanipannukakut.

    Kaikki ainekset kulhoon ja sauvasekoittimella sileäksi. Taikinasta tuli melko paksua, joten muokkasin koostumusta löysemmäksi lisäämällä sopivasti kookosmaitoa. Tästä satsista riitti neljään, ~10 cm halkaisijaltaan ja puolen sentin paksuisiin pannukakkuihin. Bon appetit! =)

  • Keskiviikon suklaiset lettuorgiat

    Keskiviikon suklaiset lettuorgiat

       OLYMPUS DIGITAL CAMERA Keskiviikko oli pannukakkupäivä. Ja suklaapäivä. Suomeksi pieni paleoliittinen hemmotteluhetki siis. Tai lettuorgiat. Pääosissa banskupannarit ja kaakaokastike. Vähän niinkuin lettuja suklaakastikkeella. Tai nutellalla, you know… Sinä, joka olet maistanut, tiedät aivan varmasti ;)

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA   OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Ja sitten se kaatui! Ennen kuin ehdin haarukkaa hakea! Nämä ovat näitä ruokakuvauksen nurjia puolia. Syöt ruokasi kylmänä tai kaatuneena. Tai kylmänä JA kaatuneena! Kuten tässä tapauksessa. Noh, eipä tuo juuri makunautintoa latistanut ;)

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Banskupannareiden ohje löytyy aiemman linkin takaa ja kaakaokastikkeen ohje tulee tässä. Mitat ovat melko summittaisia, koska maistellen ja lisäten on lopputuleman kannalta parhaaksi todettu metodi.

    KAAKAOKASTIKE, jota suklaakastikkeeksikin saa kutsua…

    • 1 kypsä avokado
    • ~3 isoa rkl raakakaakaojauhetta
    • ~1 tl luomuvaniljajauhetta
    • ~2-4 rkl vaahterasiirappia (luomu B grade) tai raakahunajaa
    • tarpeellinen määrä kookosmaitoa tai -kermaa notkistamiseen
    • hieman himalajansuolaa
    • (hasselpähkinätahnaa –> nutellaa ;))

    Ainekset blenderiin tai sauvasekoittimella sileäksi. Olen todennut sauvasekoittimeni sopivan tähän tarkoitukseen paremmin kuin tehosekoittimeni, joka nostaa herkästi tahnat reunoille jättäen terän pyörimään hulluna tyhjää.

    Ja koska kaakaokastiketta oli enemmän kuin riittävästi, niin siitä jäi mukavasti naposteltavaa myös seuraavaan päivään. Toimii erittäin hyvin viipaloidun luomupäärynän kyytipoikana! Suosittelen kokeilemaan! =)

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

  • Banskupannarit

    Banskupannarit

    Paleopannukakut ovat jo niin out! Nyt pitää olla banaanipannareita. Tai lettuja. Pienet pannarit ovat helpommin käsiteltäviä (eivät hajoa yhtä helposti), joten päädyin niihin.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Pakkohan näitä oli kokeilla, kun jo ainakin kolme ihmistä TehoPaleo -siivousryhmästä näitä trendilettuja hehkuttivat. Ja jos vähänkään surffailee blogimaailmassa, niin ovathan nämä tulleet vastaan sivustolla jos toisellakin. Banskupannarit on uusi avokadopasta!

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Pannukakkujen kylkeen sopii tietysti kerma ja marjat. Lehmänkerma on toistaiseksi poissa pelistä, joten korvasin sen vanhalla tutulla cashewkermalla.

    CASHEWKERMA

    • ~100 g liotettuja cashew -pähkinöitä
    • vettä tarpeen mukaan (1-2 dl?)
    • 1-2 rkl kookosöljyä
    • mausteeksi himalajansuolaa ja vaniljajauhetta

    Valmistusohje löytyy täältä. Kookosöljyä lisäsin jämäköittämään rakennetta. Toimii viileässä. Makeutusta ei cashewkerma mielestäni välttämättä tarvitse, koska itse pähkylät ovat jo hieman makeita. Tarvittaessa makeutukseen voitanee käyttää vaahterasiirappia, hunajaa tai taatelia.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    BANAANIPANNUKAKUT (~12 kpl)

    • 1 isohko banaani (kypsä)
    • 2 kananmunaa
    • 1/4 tl leivinjauhetta
    • maustamiseen suolaa, ceyloninkanelia ja vaniljajauhetta
    • paistamiseen kookos- tai macadamiaöljyä (kookosöljy toimi mulla paremmin)

    Banaani ja kananmunat sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Mukaan leivinjauhe ja mausteet. Lettupannulle öljyt ja lettumassa perään. Paistetaan molemmin puolin kullanruskeaksi. Tarjoillaan välittömästi paistamisen jälkeen cashewkerman ja tuoreiden tai pakastemarjojen kera. Mielellään myös vaahterasiirappia. Ja aitoa voita paistamiseen, jos eivät ruoka-ainerajoitteet rajoita.

    Helpoimmillaan taikina syntyy vain banaanista ja kananmunista. Itse halusin rakenteeseen enemmän jenkkityylistä ”pannukakkumaisuutta” ja lisäsin siksi hieman leivinjauhetta.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Raaka-aineet kuulostavat melko uskomattomilta, mutta toimivat. Myös makunsa puolesta. Mikä ihana vastike perinteisille maito-jauholetuille! Suosittelen! Veikkaanpa, että koko TehoPaleo30 -ryhmä suosittelee tätä helppoa ja maistuvaa herkkua =)

  • Amerikkalaiset pannukakut

    Amerikkalaiset pannukakut

    Paleopannukakut

    Mitä syödä ”aamiaiseksi” kun jääkaapissa seisoo vain yksi onnellinen luomu muna? Hmmmm… Olihan siinä sunnuntai -aamuna vitsit hieman vähissä kun perusaamiastarvikkeet olivat niin jääkaapista kuin pakastimestakin loppu – finito. Miltä kuulostaisi pannukakkuaamiainen? Eikä mikä tahansa pannukakkuaamiainen, vaan paleopannukakuista väsätty aamiainen. Not too bad!

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Jo pitkään on mielessä pyörinyt paleopannukakkujen testaus. Nyt sain siihen oivan syyn. Muna löytyi jääkaapista ja kaikki muu tarpeellinen myös omasta eikä naapurin kaapista, joten tuumasta toimeen.


    Paleopannukakut

    1 annos

    • 1 luomu kananmuna
    • reilu puoli desiä kookosmaitoa tai kermaa (tällä kertaa oli vain kookoskermaa tarjolla, joten sitä sitten)
    • reilu puoli desiä mantelijauhoja
    • ripaus kristallisuolaa
    • ripaus jauhettua luomu vaniljaa

    Kaikki ainekset vaan vispilällä sekaisin ja pannuun paistumaan! Ja kyytipojaksi pakastimesta mansikoita lämpimään vesihauteeseen sulamaan. Halusin fiilistellä hieman, joten paistoin pannukakut oikein pikkulettupannulla. Paistamiseen käytin kylmäpuristettua neitsytkookosöljyä. Ja simsalabim! Tuossa tuokiossa olin loihtinut makoisan paleoaamiaisen! Kelpais varmaan sullekin! Noh, eiväthän nämä vehnäjauhopannukakuille maistuneet, mutta hyviä olivat silti. Ensi kerralla ehkä lisään vielä hieman ruokasoodaa, jotta saadaan pannukakuista pikkuisen pulleampia ja entistä mehevämpiä :)

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA


    Ruokakriisiä ruokakaupassa..

    Kävin illalla kaupassa täydentämässä tyhjenneitä ruokavarastoja. Mä en erityisesti pidä ”shoppaamisesta”. Joskin sunnuntai -ilta tarjoaa sikäli mukavammat puitteet, että porukkaa ei paljoa käytävillä pipo silmillä vaeltele vaan kauppareissu sujuu sutjakkaasti. Paitsi, että… ei suju. Ei suju, koska ruokaa pitäisi ostaa ja kilometrien pituisista hyllyistä ei sitä tunnu löytyvän. Voi ahdistus! Tai siis ”ruokaa” löytyy kyllä pilvin pimein, mutta itselleni jo ennestään suhteellisen suppeat valikoimat ovat supistuneet entisestään sen jälkeen kun satuin katsomaan Food, Inc:in. You`ll never look the dinner same way! Tämä on niin totta! Yhtä totta kuin ”You`ll never look the grocery shop same way”! Juuri kun kaikki sujui ruokailun suhteen niin hyvin ja helposti, niin mä onnistuin kehittämään itselleni ruokakriisin. Milleköhän nuppitohtorille menisin ongelmaa hoidattamaan? Ehdotuksia?

    …ja ruokakriisiä adventtipöydässä

    Eilen oli myöskin 1. adventti, jonka kunniaksi äippä oli väsännyt maukasta illallista. Mun äiti tekee ihan hirmu hyvää ruokaa! Niinkuin kaikki äidit tekevät ;). Oli monenlaista herkullisen näköistä sorttia ja vähän jouluruokaakin. Mutta mun ajatuksissa pyöri vain ”mistä on nämä kaikki herkut tehty?”. Ja mitä mä oikeasti syön, jos syön äipän ylpeänä esittelemää viljapossua! Ja uunilohta! Noh, siinä sitten seisoin ahdistuneena ja nälkäisenä keskellä keittiötä yrittäen keksiä jonkinlaista ratkaisua ruokakriisiini. Enkä keksinyt siihen hätään muuta järkevää kuin kompromissia.

    Kaikki perunaruoat hylkäsin automaattisesti. Persiljalla maustetut, keitetyt porkkanat ajoivat hyvin perunan virkaa. Maistoin pienen palan kuuluisaa viljapossua, jonka totesin olevan tönkkösuolattua. Lopulta täytin lautasen paitsi porkkanoilla, niin myös norjalaisella lohella (jep, sillä ”soijapapukalalla”), keitetyillä kananmunilla (jotka olivat herraties mistä lähtöisin) ja ah, niin maukkaalla katkarapumajoneesilla. Ei ihan perinteinen adventtimenu, mutta vatsa tuli täyteen ja nautin hyvästä ruoasta kunhan ensin vaimensin soimaavan omatuntoni. Aterian kruunasi mausteinen porkkanakakku, jota oli ihan pakko vielä ähkyssäkin ottaa yksi pala kiellon päälle ;)