Avainsana: pyttipannu

  • Hyvää elämää ja bataattia pannuun!

    Hyvää elämää ja bataattia pannuun!

    ”Mitä kuuluu Marja-Leena, I`m sorry…” En ole Marja-Leena, mutta Paleokeittiö on nyt ollut emännän elämässä niin paitsiossa, että tekee mieli lausua nuo Leevi & The Leavingsin klassikkobiisin sanat ihan itselleen. Emäntää taitaa vaivata paitsi bloggaus-, niin myös kokkauskammo…

    Täytyy tunnustaa, että en ole sitten reissusta kotiutumisen käynyt kertaakaan marketissa. Saati kokannut ihan oikeaa ruokaa. Lähikaupasta, josta ei yleensä löydy mitään kelposyötävää tuntuu nyt löytyvän kaikki, mitä tällä hetkellä hengissä pysymiseen tarvitsen. Tosin tässä on myös ollut kaikenlaisia ”häppeninkejä”, joiden yhteydessä olen saanut nauttia niin hyvästä ruoasta kuin juomastakin. Näitä ”häppeninki -kuulumisia” päivittelen lähinnä instagramiin, joten sieltä voivat kiinnostuneet käydä vapaasti kurkistamassa keittiön ulkopuolisia kuulumisia.

    Kuten kaikki tiedämme, niin elämässä on erilaisia vaiheita, ja vaiheesta toiseen siirtyminen vaatii monesti vähän pohdintaa ja vetäytymistä omiin ajatuksiin. Asiat täytyy laittaa päässä uuteen järjestykseen ennen kuin voi siirtyä täysillä eteenpäin elämään sitä elämää, joka juuri sillä hetkellä resonoi vahvimmin. Uskon, että en ole tällä hetkellä ajatusteni kanssa yksin. Maailma muuttuu vauhdilla, ja yksi jos toinenkin tuntuu nyt hakevan paikkaansa tässä maailmassa ja miettivän omaa osuuttaan siinä.

    Omat ajatukseni ovat viime viikkoina pyörineet ”Hyvä elämä” -teeman ympärillä. Mitä on HYVÄ ELÄMÄ? Mitä se mulle tarkoittaa? Mitä se MUILLE tarkoittaa? Tarkoittaako se tänään, tässä ja nyt jotain muuta kuin aiemmin? Onko jokin muuttunut? Mikä? Mitä puuttuu, mitä on liikaa, mikä on ”vanhaa”? Mikä on asioiden tärkeysjärjestys? Toteutuuko mielen arvojärjestys myös käytännössä?

    Joku varmasti miettii, että oh-hoh, nyt on emännälle iskenyt päälle oikein pahemman laatuinen ikäkriisi! :D On tai ei, niin muutos on mun mielestä aina hieno juttu, toivottavaa ja tervetullut. Ehkä tässä on vaan oltu liian pitkään paikoillaan… puuhailtu yhden ja saman viitekehyksen ympärillä?

    Toisaalta myös elämällä on omat näppinsä pelissä. Eteen on tullut sellaisia muutokseen pakottavia asioita, joita en olisi koskaan osannut aavistaa, ja jotka eivät viisi- tai kymmenvuotissuunnitelmiini kuuluneet. Tuttua varmasti tämäkin; elämä osaa yllättää!

    Tästähän saatiinkiin aika mukava aasinsilta ensi viikonloppuna Helsingin messukeskuksessa järjestettäviin ”I love me” -messuihin, jonne tulen alkuviikosta facebookissa arpomaan The Ginger Peoplen Paleokeittiön vierailijoille tarjoamat vapaaliput. Jos sun kalenterissa lukee I LOVE ME, niin pidäpä Paleokeittiön facea silmällä! Sinne tai tännekin saa myös tulla pohtimaan, mitä ”hyvä elämä” ja ”I love me” sulle tarkoittavat :)

    Inkivääri-ihmisten tuotteista vielä vinkiksi pieni ei-maksettu mainos. Valikoimista löytyy useampikin kiva tuote (luomua!), mutta mun suosikki on ehdottomasti Aasialaisesta lihapullasalaatistakin löytyvä Sushi-inkivääri! Maistuu ihan sellaisenaankin. Ainakin näin inkiväärin ystävälle :)

    Jotta ei ihan menisi pelkäksi filosofoinniksi tämä postaus, niin kaivoinpa luonnoksista siellä jo kohta kuukauden päivät lojuneen, helpon ja hyvän arkiruokaohjeen. Kyseessä on jonkinlainen versio jo jokunen vuosi sitten enemmänkin harrastamistani paleopyttipannuista.

    Pyttiksestähän tykkää kaikki ja sen pyöräyttäminenkin tapahtuu kädenkäänteessä jopa keskellä arkiviikkoa. Eli ensi viikolla vaan pyttistä pöytään! Tai tarkemmin bataatti-jauhelihapaistosta, johon tuikkasin mukaan hieman vihreää mustakaalin muodossa.

    Pelkän suolan ja pippurin sijaan maustoin pyttiksen tällä kertaa todella mukavasti ”makean perunan” kylkeen sopivalla savuisella paprikajauheella. Tulisuuttakaan ei näillä keleillä sovi unohtaa! Sriracha toimii aina ja melkeinpä kaikkialla. Etenkin majoneesissa ;)

    JAUHELIHA-BATAATTIPAISTOS MUSTAKAALILLA

    3 annosta

    • ~400 g bataattia kuorittuna
    • ~400 g jauhelihaa
    • 1 iso sipuli
    • viitisen musta- tai lehtikaalin lehteä (~70-100 g)
    • savupaprikajauhetta maun mukaan
    • suolaa, rouhittua mustapippuria (+ ripaus caynnepippuria)
    • tarjoiluun srirachamajoneesia ja tuoretta persiljaa (+ paistettua kananmunaa)
    • paistamiseen kookosöljyä
    1. Esivalmistele; kuori ja kuutio bataatti, silppua sipuli, ruodi ja pilko musta-/lehtikaali.
    2. Kuullota sipulia hetki kasarissa. Lisää jauheliha. Ruskista, mausta ja siirrä sivuun.
    3. Paista bataattikuutioita hetki kookosöjyssä niin, että pinta hieman pehmenee ja kuutiot saavat vähän väriä.
    4. Lisää pannulle lehtikaali. Sekoita niin, että ”öljyyntyvät”. Lisää tilkka vettä ja jätä miedolla lämmöllä kannen alle kypsymään. Pehmenevät ”höyryssä” melko pikaseen, joten pidä silmällä, ettei tule muusia. Tarkista kypsyys haarukalla.
    5. Lisää lopuksi kasvisten joukkoon paistettu jauheliha, sekoita ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa mausteita. Etenkin suolaa saa laittaa melko reippaasti tasapainottamaan makeaa bataattia.
    6. Tarjoile kera sriracha -kastikkeella maustetun majoneesin ja tuoreen persiljan. Paista tarvittaessa kylkeen kananmunaa.

    Tosiaan lehtikaali toimii siinä missä mustakaalikin, mutta itse pidän enemmän tummanvihreästä ja pehmeämmästä mustakaalista.

    P.S. Pahoittelen blurria kuvamateriaalia. Kuvat tuli napsaistua hieman kiireessä ja siinä samassa unohtui kameran asetusten tarkistus. Mutta ei se näkö vaan se maku! Toivon, että vähän heikommatkin kuvat inspiroivat kokkailemaan ja kokeilemaan =)

    Maukkaita ruokahetkiä Sinunkin arkeesi!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Kaikkea kaalista! – Paleokeittiön kaaliviikot jatkuvat

    Kaikkea kaalista! – Paleokeittiön kaaliviikot jatkuvat

    Tervetuloa Paleokeittiön toiselle kaaliviikolle! Jos ensimmäinen meni ohitse, niin täältähän ne löytyvät, kuusi monenmoista ja maukasta kaalireseptiä.

    Ja kaalien kaluaminen sen kun jatkuu! Elokuun loppuun saakka =)

    Ennen kaaleihin kapsahtamista muistuttaisin vielä Paleokaupan elonkorjuukamppiksesta. Sieltä löytyvät nyt sekä Soppa&Salaatit että TehoPaleo -reseptit loppukesän alennettuun hintaan. Osa tämän postauksen resepteistä löytyy myös TehoPaleo -reseptivihkosesta, joten jos ohjeet eivät aukene, niin nokka kohti Paleokauppaa!

    Resepteihin jälleen otsakkeita klik klik klikkaamalla.

    Mausteinen kukkakaalisosekeitto

    https://paleokeittio.fi/wp-content/uploads/2015/09/p8292316-001.jpg

    Kauniin keltaiseen kukkakaalisosekeittoon väriä ja makua antavat kukkakaalien paahtaminen sekä eksoottiset mausteet. Valmistaminen on superhelppoa, vaikka aikaa kuluukin vähän varttia pidempään kukkakaalien tienatessa dalmatialaiset täplänsä.

    Lehtikaalisipsit leffailtaan

    http://farm3.staticflickr.com/2842/10924987755_aa9e82f40c_o.jpg

    Ensin niitä ihasteltiin aurinkoisen päivän valossa. Sitten ne pestiin, kuivattiin ja revittiin kappaleiksi. Jonka jälkeen ne valeltiin yltäpäältä kookosöljyssä. Ja taas ihasteltiin. Sitten ne leviteltiin uunipellille, maustettiin ja tuikattiin reiluksi 10 minuutiksi uuniin. Tämän jälkeen niiden annettiin rapsakoitua lautasella. Sitten purppuraisen punaisesta lehtikaalista valmistetut sipsit syötiin. The end of story.

    Kyssäpannua paleopöytään

    https://paleokeittio.fi/wp-content/uploads/2014/10/pa113659.jpg

    Emännän ehdoton suosikkikaali on mehukas kyssäkaali! Kyseessä on kertakaikkisen mahtava ja monipuolinen kasvis! Parasta kyssäkaali on mun mielestä raakana; raasteena tai sopiviksi suupaloiksi pilkottuna . Niin rapsakkaa ja mehukasta vienolla kaalin maulla maustettuna. Ja tietysti mitä parhainta paleoruokaa! Oletko kokeillut?

    Eksoottisempi kaaliraastesalaatti (coleslaw)

    https://paleokeittio.fi/wp-content/uploads/2015/09/p9132542.jpg

    Ajaton kaaliraastesalaatti eli tuttavallisemmin coleslaw on täällä taas! Tällä kertaa uudistuneena. Tämä värikäs päivitys vanhasta klassikosta osui ja upposi. Toimii mainiosti etenkin tähän aikaan vuodesta; on vähän enemmän lämpöä, väriä ja makua alkuperäiseen verrattuna. Ja vivahdus aina piristävää Aasiaa.

    Purple power -punakaalimehu

    https://paleokeittio.fi/wp-content/uploads/2014/01/p1018319.jpg

    Purppuraisessa punakaalissa on jotain maagista. Eikä se maagisuus rajoitu vain visuaalisuuteen vaan koko kaali on taikuutta täynnä. Oletko samaa mieltä?

    Kaalikeittoa arkilautaselle

    https://paleokeittio.fi/wp-content/uploads/2012/08/p7252501.jpg

    Uuuuh… kaali on aivan mahtava raaka-aine. Kypsänä ja kypsentämättömänä. Ja kaalilaatikko on comfort foodia parhaimmillaan. Laatikon päälle kokkasin keittoa. Melkein sama asia. Lisäliemellä. Ja melkein yhtä mahtavaa kuin laatikko.

    Maistuvia kaalikokkailuja kaikille!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Kyssäpannua paleopöytään

    Kyssäpannua paleopöytään

    Menneen kesän löytö ja ehdoton suosikkikasvis on mehukas kyssäkaali. Kyseessä on kertakaikkisen mahtava kaali, jota en ole vielä ehtinyt hehkuttaa, vaikka se on lautaselle muodossa, jos toisessakin usempaan otteeseen päätynyt. En voi käsittää miksi en ole aiemmin tarttunut kyssän päähän! Parasta kyssäkaali on mun mielestä raakana; raasteena tai sopivina suupaloina. Niin rapsakka ja mehukas vienolla kaalin maulla maustettuna. Ja tietysti mitä parhainta paleoruokaa! Oletko kokeillut?

    Kyssäkaali eli kaalirapi on kehittynyt villistä kaalista. Lajina se on melko nuori. Se on syntynyt 1500-luvulla Luoteis-Euroopassa.

    Näitä ”paleopyttiksiä” tai ”paleopannuja” olen harrastanut aiemminkin. Vuonna kaksnollayksnolla lautaseen nojaili rekkamiehen paleospydäri. Seuraavan vuonna pupellettiin samaa asiaa eri versiona. Vuonna kakstuhatta ja kolmetoista alkoi emännän paleopipo vähitellen löystymään; omena ja paprika vaihtuivat bataattiin. Ja nyt, vuonna 2014 ollaan tässä; bataatti on saanut väistyä kyssäkaalin tieltä. Mielenkiinnolla odotan, mitä pyttisvuosi 2015 tuo tullessaan ;)

    KYSSÄPANNU ELI PALEOPYTTISTÄ KYSSÄKAALISTA

    3 annosta

    • 1 kyssäkaali
    • 1 isohko sipuli
    • ~400 g jauhelihaa
    • (2 lisäaineetonta bratwurst -nakkia)
    • mausteeksi suolaa ja rouhittua mustapippuria
    • viimeistelyyn tuoretta persiljaa
    • paistamiseen kookosöljyä
    1. Kuori ja kuutioi kyssäkaali.
    2. Kuori ja silpu sipuli.
    3. Ruskista jauheliha ja kuullota samassa sipulit paistokasarissa.
    4. Mausta ja siirrä hetkeksi kyssäkaalin tieltä sivuun. Jos käytät bratwurstia tai muuta makkaraa, niin suosittelen kypsentämään tai antamaan nakeille hieman väriä viimeistään tässä vaiheessa tai jo ennen jauhelihan ruskistamista.
    5. Kuullota kyssäkuutioita pannulla kookosöljyssä, kunnes väri alkaa muuttua matasta kiiltävämmäksi ja valkoisesta kellertävämmäksi.
    6. Lisää joukkoon valmiiksi paistettu jauheliha-sipuliseos (sekä nakkimakkarat.)
    7. Peitä kannella ja anna kyssäkaalien hautua pehmeiksi miedolla lämmöllä. Lisää tarvittaessa ihan pieni tilkkanen vettä haudutusefektin aikaansaamiseksi.
    8. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja muita mausteita maun mukaan.
    9. Viimeistele pannu tuoreella persiljasilpulla.

    Helppo, suhteellisen nopea ja maukas arkiruoka, joka kestää hyvin pannulla lämmityksen seuraavana ja vielä sitä seuraavanakin päivänä.

    Kokeile kyssäpannua ja ihastu!

    Paleokeittiö facebookissa Paleokeittiö pinterestissä
  • Paleopyttistä kahdella tapaa

    Paleopyttistä kahdella tapaa

    Vuonna yksnolla ja yksyks oli rekkiksen paleospydäri Paleokeittiössä suurta huutoa. Sittemmin on rekkamiehen ykkönen jäänyt vähentyneen paprikan, omenan ja tomaatin käytön myötä vähän unholaan…

    Kunnes tuli syksy 2013 ja päivitti pyttiksen uuteen uskoon! Paprika ja omena vaihtuivat bataattiin (joka taas taukoilun jälkeen näyttää maistuvan muodossa, jos toisessakin) ja Pajuniemen E250 luomunakki Vatajan lisäaineettomaan vastaavaan. Nakkipyttis on helppoa ja hyvää, mutta jauhispyttis vielä parempaa! Mun mielestä.

    PALEOPYTTIPANNU BATAATISTA (3 annosta)

    • sopivasti bataattia
    • paketti Vatajan lisäaineettomia luomunakkeja tai 400 g jauhelihaa
    • iso sipuli
    • tuoretta persiljaa
    • maustamiseen himalajansuolaa, rouhittua mustapippuria sekä hieman tulisuutta cayennepippurista tai chilijauheesta
    • paistamiseen kookosöljyä

    Nakkiversion ensimmäiseen erään piilotin myös sellaista uutta tuttavuutta kuin juuripersiljaa. Kuvittelin sen maistuvan persiljalta, mutta maku olikin yllättävän… juurekas. Loput juuripersiljasta taisi päätyä mehuksi.

    Pilko kuorittu bataatti kuutioiksi. Ruskista jauheliha ja kuullota silputtu sipuli. Myös nakkeihin olen hakenut hieman väriä ja lisää makua etukäteen pannulta. Laita suolalla, pippurilla ja chilillä maustettu jauheliha/nakit ja sipulit sivuun.

    Paista bataattikuutioita kookosöljyssä kasarissa niin, että saavat sinne tänne hieman väriä. Lisää mukaan tilkka vettä, pistä kansi päälle ja hauduta bataatit kypsiksi. Parempaa tulee, jos jaksaa paistaa bataatit kypsiksi, mutta haudutus taikoo bataatinpalasista hetkessä pehmeitä.

    Lisää valmiiden bataattikuutioiden sekaan jauheliha-/nakkisipuliseos. Tarkista maku, lisää tarvittaessa mausteita ja tuore persiljasilppu. Kyytipojaksi kelpaa hyvin se perinteinen eli paistettu kananmuna. Nauti ja lämmitä seuraavana päivänä pannulla uusi annos!

  • Rekkamiehen paluu

    Viime viikolla lautaselle teki paluun kesän 2010 hitti, paleospydäri! Jauhelihaversiona tällä kertaa. Karitsaa pannulle. Kun kerran TehoPaleon kolmatta viikkoa viedään. Mitäpä tähän muuta lisäämään. Kuin mums! =)

    TehoPaleo – Kaksi takana, toiset edessä

    TehoPaleo sujuu jo rutiinilla. En oikeastaan enää edes muista koko TehoPaleota. Paitsi silloin kun ajatus vaeltaa suklaisiin hetkiin. Silloin joutuu nimittäin nähdä pikkasen enemmän vaivaa kuin lampsia lähimarkettiin. Vaiva nähty! Kahdet raakasuklaat jo taiottu!

    Millaisia havaintoja tässä on reilun parin viikona kokemuksella tehty? Se kai ihmisiä kiinnostaa. Tai sitten ei.

    Painosta ei ole hajuakaan. Koska se ei ole tärkeää ja seuraavan kerran aion astua vaa`alle vasta parin viikon päästä. Viimeksi vaaka näytti lukuja 59,6 kg. Pari kiloa on kesän jälkeen jonnekin kadonnut.

    Vatsaa ovat ärsyttäneet saksanpähkinät ja itse pakastetut tehomansikat. Pähkinöiden liottaminen saattaisi auttaa. Mansikat eivät ole mun suosikkeja muutenkaan, mutta vähäisen vadelmasadon vuoksi olen niillä marja-annoksia kompensoinut. Ja kun nyt tosiaan vaan sattuivat jostain pakastimeen lomareissun aikana ilmestymään, niin kaipa ne on tässä talven aikana tuhottava. Noh, toistaiseksi jatkan nyt ilman mansikkaa.

    Ja niin, kyllähän ne vatsapalatkin sieltä vähitellen alkavat taas yläreunasta pilkottaa! Eivät vielä suuresti, mutta sen verran, että antaa toivoa vielä nelikymppisellekin. Johan tässä reilu puoli vuotta ihmeteltiinkin niiden yllättävää katoamista. Vaikka mitäpä mä niillä, vatsapaloilla =D

    Treenit sujuvat edelleen kivasti. Koipeloinenkaan ei kiusaa pahemmin kunhan pidän jumppailut kohtuullisina. Viikkoon tulee keskimäärin viisi treeniä; pari voimapainotteista, pari metabolista ja yksi yläkehon puntti. Ulkoilut ovat jääneet sateen ihailuksi ikkunasta. Blaaaah… Kesä! Tule takaisin!

    Ainoaksi tunnistettavaksi ongelmaksi on noussut ruokahalun puute. Pitäisi syödä, mutta kun ei nälätä. Jos vielä kivaa puuhaa riittää, niin unohdan tankkaukset täysin. Yritän välistä muistutella itseäni ”Hei, sun pitäis varmaan jo syödä jotain! Ota edes protskudrinkki! Tai avokado!”. Jep, tällaista keskustelua pään sisällä käydään tiuhaan. Päivittäin. Toistaiseksi olen kuitenkin onnistunut pakottamaan pöperöt naamaan. Ennemmin tai myöhemmin ;)

  • Paleospydäri – Tätä rekkamieskin söisi!

    Kesän ehdoton hitti pupunruoan pupeltamisen välissä on ollut ehta Paleo –spydäri! Tätä luolamieskin söi! Ja tätä rekkamieskin söisi! Jos saisi. Versioita on kokeiltu suven soljuessa useita, mutta perussettiä syntyy seuraavilla ohjeilla.

    Saalista ostoskärryyn…

    (1 luolaemännän annos)

    • 1 ISO tai puolitoista normipaprikaa (tuoretta ja punaista, luomua tai tehoa)
    • 1 ISO tai 2 pienempää punasipulia
    • ~150 g karitsan jauhelihaa (lammas, nauta ja ehkä sikakin käy)
    • puolikas luomuomena
    • paistamiseen kookosöljyä (neitsyttä luomuna, of course!)
    • luraus balsamico -viinietikkaa
    • ripaus pippurirouhetta (mustaa tai sekoitusta)
    • sopivasti Himalajan suolaa
    • hyppysellinen cayenne -pippuria
    • mausteeksi valkosipulimajoneesia (homemade tai suoraan tuubista)

    This is how I do it, do it…

    1. Ruskista jauheliha ja siirrä kippoon odottelemaan oikeaa ajankohtaa.
    2. Suikaloi tai kuutio paprika ja pistä tulelle kookosöljyyn pehmiämään.
    3. Viipaloi tai kuutio punasipuli ja lisää paprikan kaveriksi pannulle muhimaan. Muista sekoitella, etteivät pahasti pala!
    4. Kuutioi omena ja sekaan vaan!
    5. Päästä ruskistettu jauheliha mukaan paistobileisiin.
    6. Lisää mukaan makua mausteilla; suola ja pippurit irti!
    7. Kunnon partyt kaipaavat hieman hapokkuutta! That`s right – balsamicoa pannuun!
    8. Lautaselta on mukavampi syödä, joten kaada koko komeus lautaselle.
    9. Päälle sopivasti valkosipulimayoa. Syö tai sekoita ja syö!

    Pimp my Spydäri!

    Koska koko kesä ei ole mennyt paleo -absolutistina (eikä mene loppuvuosikaan, eikä sitä seuraavakaan – 80% is my choice!), niin on tämä hittituote myös tullut koostettua milloin mistäkin. Jos et itsekään ole 100%-all-the-time -paleoisti (wohoo! keksin uuden termin! ehkä…;)), niin kannattaa kokeilla samaa settiä myös vaihtelevasti seuraavilla aineksilla:

    • pilkottua grillimakkaraa täyslihan tilalle (Kivikylän Huiluntuhti on ollut oma valinta perustuen 87% lihapitoisuuteen ja E621:lta silmät tyynesti sulkien)
    • kuutioitua halloumia (lampaan- ja vuohenmaidosta valmistettua paleohifisteille)
    • vuohenjuustoa addikteille (sitä kiinteämpää sorttia)
    • pari ruokalusikallista smetanaa tai ranskankermaa pehmittämään makua (ehkä kookoskermakin toimii – dunno, haven`t been, haven`t done that! *olankohautus*)
    • tuoretta tomaattia höysteeksi
    • aurinkokuivattua tomaattia mausteeksi
    • löysä nippu rucolaa vihreäksi ja koristeeksi

    Kaikkea ei tarvitse siis kerralla lyödä pannuun. Poimi mieleisimmät vaihtoehdot, testaa ja keksi itse lisää!

    Annoskokoa voi kasvattaa myös sopivilla sidereilla. Omat valinnat isompaan tai vaihtelunhaluisempaan nälkään ovat olleet…

    • kookosöljyssä paistettu kananmuna (luomuluomuluomu… spydärikään ei kuulemma ole spydäri eikä mikään ilman kot kot -munaa)
    • hapankaali (luomu vaan maistuu paremmalle)

    Nautinnollisia snagarihetkiä Sinulle, nykypäivän neandertali!