Poimi helpot, hyvän mielen pääsiäisreseptit Paleokeittiön neljän ruokalajin pääsiäsmenusta. Mukana myös biodynaamiset viinisuositukset. Ja jälkiruoaksi se tavallista maukkaampi ja terveellisempi pääsiäisherkku! Raakana. Inspiroidu tai sovella, toteuta koko menu tai tarjoa parhaat päältä. Sun valinta!
Kevät etenee, kesä tulee ja Paleokeittiön Soppa&Salaatti -ryhmän ovet avautuvat perjantaina 29.4.! Oletko jo mukana? Tämä postaus keskittyy tarinoihin tempauksen taustalla. Varsinaiset faktat löytyvät Paleokeittiön Soppa&Salaatti – Iloa ja hyvää oloa kasviksista! -postauksesta sekä Paleokaupan tuotesivulta.
Jatketaan käsintehtyjen, reilun kaupan Seed and Bean -luomusuklaiden maistelua, mutta aloitetaan iloisella ilmoitusasialla. Paleokeittiö täytti tuossa jo viime kuun puolella kokonaiset neljä vuotta! Neljään vuoteen mahtuu aika huikea henkilökohtainen sekä blogin kehityskaari, mutta säästän teidät nostalgisilta muisteloilta, ja kerron vain, että tämä postaus kannattaa lukea loppuun saakka. Koska ARVONTA!
Tervetuloa Paleokeittiön suklaaviikolle! Jos eilen aloitettiin arki terveemmillä kuppiruoilla, niin tänään on hyvä palata jo takaisin pääsiäisen löysäpipoisempiin tunnelmiin. Suklaahan on olennainen osa pääsiäistä. Useimmiten pääsiäissuklaat nautitittanee munien muodossa kera kivojen pikku ylläreiden. Minä olen yleensä nauttinut pääsiäispyhien aikaan vuosittaisen mignonmunani, mutta tällä kertaa jäi mignon väliin. Koska tarjolla oli jotain paaaaljon parempaa! Nimittäin Seed and Bean -luomusuklaita! Joko nämä käsintehdyt, reilun kaupan eettiset makusuklaat Englannista ovat sulle tuttuja?
Lupasin paljastaa Paleokeittiön pääsiäismenun kokonaisuudessaan hieman ennen aikojaan. Ja nyt voin sen tehdä, kun kaikki pääsiäisen ruokalajit on vihdoin kokattu ja kokeiltu.
Perjantai on perinteisesti pizzapäivä. Mutta kyllä maanantaikin voi olla! Itse asiassa maanantaipizza piristää päivää kummasti ja antaa siinä samalla kivasti potkua uuteen viikkoon. Etenkin, kun tästä pizzasta riittää vielä keskelle viikkoakin =) Pizzaa ei ole Paleokeittiössä leivottu hetkeen. Melkein vuoteen, jos tarkkoja ollaan. Ja tänään muistin jälleen miksi. Siksi, että pizzan vääntäminen on työlästä. Kun kaiken työstää miltei alkutekijöistä valmiiksi paleopizzaksi, niin se ON työlästä. Voisiko joku ystävällinen taho alkaa valmistamaan kukkakaalipohjia pizzoihin? Pääsisi huomattavasti helpommalla. Tosin tänään homman tavallista työläämmäksi teki myös täytteiden esikäsittely. Mutta oh boy, se oli niin vaivan arvoista! Yllä talvinen pizza ennen uunia, alla juustoraasteen, uunin ja muiden härpäkkäiden jälkeen. Pohjan resepti on vanha tuttu, joten en ala sitä tähän uudelleen rustaamaan. Se kun löytyy vain yhden klikkauksen takaa, täältä. Mutta täytteistä aion kirjoittaa muutaman sanasen. Koska siitä se idea koko pizzan paistoon lähti, villisialla taitetusta hirvimakkarasta, jota viikonloppuna sain äipältä pätkän ja toisenkin. Se toinen taisi olla kuitenkin puhdasta villisikaa. Itse kaadettua. Tai siis perhetuttumme kaatamaa. Niin kuin se hirvikin. Ja siinä ne nyt ovat, sulassa sovussa keskenään pizzan päällä. …
Pizzan paistosta on jo parisen viikkoa aikaa, mutta yritänpä palautella mieleen ajatuksia ja ohjeita ajan takaa. Miksi paleoemäntä leipoo pizzaa? Todettakoon aivan ensimmäiseksi, että en ole ns. paleoimisen kannalla eli että jokaisesta epäterveellisestä herkusta väännetään paleoversio, joka ei loppupeleissä kuitenkaan yllä alkuperäisversion tasolle. Syön mieluummin ”aitoa kamaa” harvemmin. Välillä täytyy kuitenkin rajoja vähän venyttää ;). Enkä yrityksistä huolimatta kyennyt keksimään tälle tuotokselle mitään muuta yhtä kuvaavaa nimeä kuin pizza. Ehdotuksia? Pizzaa olen viimeksi tehnyt kolme vuotta sitten ja syönyt 2,5 vuotta sitten. Silloin puolikkaan ihan oikeaa turkkilaisen paistamaa pizzaa keskellä yötä jostain hulinoista kotiutuessani. Joku voisi kuvitella, että en pidä pizzasta… wrong! Rrrrrakastan hyvää pizzaa siinä missä useimmat muutkin meistä, mutta en vain pidä siitä olosta ja niistä lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksista, joista saan ”nauttia” seuraavat kaksi viikkoa suolaisen vehnäletun jälkeen. Mutta niin, miksi pizzaa? Samoista syistä kuin silloin kolme vuotta sitten. Joulupöydän savukalkkuna oli aivan älyttömän hyvää, mutta kun sitä viikon verran päivittäin sellaisenaan pupeltaa, niin alkaa vähitellen ilmaantua nielemisvaikeuksia. Pizzaan on kätevä upottaa melkein mitä tahansa, joten sinne savukalkkunat siis. Koska kaikki kalkkunanjämät …
PALEOKEITTIÖ 