Avainsana: lohi

  • Kurpitsainen lohicurry

    Kurpitsainen lohicurry

    Heeeei mikä mahtaa olla in? Kyselee Karjalaisen J:kin. Noh, nyt on tietysti kurpitsa-aika komeasti käynnissä, joten ainakin se lienee in. Mutta näin ei ole ollut aina.

    Olen paahtanut kurpitsaa uunissa. Siitä tuli jotain aivan kamalaa, joten mun ja kurpitsan orastava suhde stoppasi hetkeksi siihen. Kunnes viime talvena taisin taas rohkaistua ja keitellä ehkä maailman parhaat kurpitsakeitot, jonka resepti on edelleen julkaisematta. Mutta tuolla se luonnoksissa odottaa uutta talvea ja tulemista =)

    Sitä ennen päätin kuitenkin menettää virallisesti curryneitsyyteni ja tuupata talvikurpitsaa lohen kaveriksi curryyn. Vai karriin? Kumpi se oikein on? Olkoon tänään curry. Ensi kerralla ehkä jotain muuta.

    Kurpitsaisen lohicurryn piti olla helppo ja nopea arkiruoka. Sitä se varmaan onkin, mutta ei ensikertalaiselle, joka sokeasti luotti valmiin currymaustepurkin seisovan maustehyllyllä. Currymaustetta ei löytynyt, mutta onneksi ja hieman yllättäen paljon muuta löytyi. Tässä puhuu nyt emäntä, jonka mausteet rajoittuivat vielä jokunen vuosi takaperin suola- ja mustapippuripurkkiin. Valikoima on kuitenkin viime vuosina laajentunut kiitettävästi ja se oli tämän curryn pelastus. Käytännössä tyhjensin koko maustekaapin yhteen curryyn, hah hah! Ehkä hieman liioittelin, mutta siltä se tuntui. Vähän tätä ja sitten tota… ja tääkin varmaan toimii… ja TÄMÄ, tämä kuulostaa ehdottoman indialaiselta, joten mukaan vaan!

    Helppoahan tämä oli kuin heinänteko maustekriisin ratkettua, mutta entä se nopeus? No se tyssäsi kaveri kurpitsaan, joka ei tahtonut millään kypsyä uuninlauteilla pehmeäksi. Pelkkään kurpitsaan tuhlaantui jo reilu tunteroinen, vaikka loppu sujuikin mukavan haipakkaan. Lohi ei tarvitse tuntia valmistuakseen.

    KURPITSAINEN LOHICURRY

    3-4 annosta

    • 1 keskikokoinen myskikurpitsa
    • ~600 g nahatonta lohifilettä
    • 4-6 banaanisalottisipulia
    • 0,5 litraa kasvis- tai kalalientä (Puljonki) tai vettä
    • 1 purkki kookoskermaa (Kara)
    • maun mukaan tuoretta inkivääriä raastettuna (~3 cm?)
    • CocoVin kookosöljyä kurpitsan paahtamiseen ja sipulien kuullottamiseen
    • 3 isohkoa valkosipulinkynttä rutistettuna
    • sitruunamehua maun mukaan
    • mausteeksi maun mukaan kanelia, isosti kurkumaa, jauhettua korianteria, kardemummaa, neilikkaa, kuminaa ja cayennepippuria (olikohan tässä kaikki? ;))
    • lisäksi rouhittua mustapippuria ja suolaa
    • päälle tuoretta korianteria koristeeksi ja täydentämään makupalettia
    1. Puolita kurpitsa pituussuunnassa, sivele leikkauspinnoille reippaasti kookosöljyä ja tuikkaa 200 asteiseen uuniin noin tunniksi leikkauspinnat uunipeltiä vasten. Kurpitsa on kypsää kun haarukka uppoaa siihen ilman väkivaltaa.
    2. Anna valmiin kurpitsan hieman jäähtyä ja kaavi lusikalla kurpitsaliha talteen. Kuoren ja siemenet voi heittää menemään tai säästää jatkokäyttöä varten.
    3. Sippua banskusalotit ja kuullota kasarissa.
    4. Lisää joukkoon rutistetut valkosipulikynnet sekä raastettu inkivääri.
    5. Jatka kuullottamista hetken aikaa ja lisää sen jälkeen joukkoon vielä kaikki muut mausteet, paitsi suola, mustapippuri ja sitruunamehu.
    6. Lisää kaavittu kurpitsaliha, kala-/kasvisliemi sekä kookoskerma. Sekoita ja jätä miedolle lämmölle hautumaan siksi aikaa kun työstät lohen.
    7. Kuutioi ruodoton ja nahaton lohifile kunnon chunckseiksi, ja lisää kala kasariin.
    8. Hauduta miedolla lämmöllä kannen alla kypsäksi, noin vartin verran.
    9. Lisää tarvittaessa suolaa ja mausta mustapippurilla. Tarkista viimeistään tässä vaiheessa myös muut mausteet ja tasapainoita tarvittaessa.
    10. Viimeistele sitruunamehulla.
    11. Annostele lautaselle ja lisää päälle karkeasti silputtua korianteria.

    Mmmmmm… tämä oli niin hyvää! Ja toimii hyvin sellaisenaan, mutta varmasti tarvittaessa myös vaikka basmatiriisin kera. Itse en riisiä kaivannut, kurpitsa riitti vallan mainiosti. Ja riisi on mulle muutenkin hieman ongelmallinen; minä tykkään, mutta keho ei! Lohen voinee myös vallan mainiosti korvata jollain valkoisella kalalla. Vaikka ihan vaan vaihtelun vuoksi.

    Olen pahoillani, etten kykene antamaan tämän tarkempia maustemittoja. Koska mulla ei ole hajuakaan paljonko mitäkin loppujen lopuksi laitoin. Lisäilin puhtaasti fiiliksellä ja korjasin matkan varrella. Valmis currymauste toiminee myös oikein hyvin, mutta taidan jatkossakin edetä intuitiolla. Elämä on sillä tavoin hitusen jännempää ;)

    Jänniä ja lämpimän mausteisia curryhetkiä, Sinulle!


    P.S. On muuten välillä hauska katsella näitä aikaisempien aikojen postauksia, hah hah! Tuo alkuun linkittämäni paahdettu kurpitsa uunikalkkunalla kertoo aika mainiosti, mistä ollaan lähdetty ja mihin on parissa vuodessa päädytty. Huh! Ihan heikottaa tämä huikea kehitys! Mites se sanonta vanhasta koirasta ja tempuista menikään? Ei muuten pidä paikkaansa! ;)

  • Punainen lohi-katkarapukeitto

    Punainen lohi-katkarapukeitto

    Ruoanlaitto on ollut kuumilla (ja myös kesäkuun kylmillä ;)) keleillä vähän jäissä. Tällä viikolla vihdoin kyllästyin omaan saamattomuuteeni ja pelkkään naposteluun. Sillä näinhän se menee, että jos ei kunnon ruokaa ole, niin sitä napostelee nälkäänsä. En nyt tarkoita mitään epätervettä napostelua, mutta sellasta nopeaa ja helppoa pientä kivaa, kuten pirtelöitä ja tuorepuuroja tai kananmunaa ja avokadoa muodossa, jos toisessa.

    Koska pää oli aivan tyhjä ateria-ajatuksista, niin otin apuun kaikkitietävän interwebin; ensimmäisellä syötäväksi kelpaavalla reseptillä mennään! Tosin kriteerinä oli myös helppous ja sellainen satsi, jolla pärjää seuraavat 3-4 päivää.

    Hesarin ruokasivuilta löytyi sitten hieman eksoottisempi lohikeitto, jossa tunkkaisen perunan virkaa hoitaa pirteä fenkoli. Kopion reseptin oikeastaan ihan sellaisenaan. Lisäsin vain hieman mustapippuria ja limemehua tuomaan sopivaa hapokkuutta. Ja sehän sopi tähän kurkumalla ja chilillä maustettuun keittoon aika loistavasti! Lohtakin sujautin alkuperäisreseptiä enemmän. Jotta on, mitä pureskella! Ja vähän reilummin proteiiniakin.

    Kopsaan reseptin vielä tännekin, jotta löytyy jatkossakin helposti. Uskon, että tämä keitto ei jää yhteen kattilalliseen. Ja no panic, vaikka raaka-ainelista näyttää pitkältä. Keitto syntyy kädenkäänteessä. Suurin työ lienee kaiken pilkkomisessa, mutta pilkkominen on uusi meditaatio! Hiljenny ja nauti kätten työstä.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Vielä parit herkut…

    Vielä parit herkut…

    …ennen kuin TehoPaleo30 putsaa pöydän herkuista! Lautaselta löytyy tällä kertaa parit lohiherkut. Tai herkkulohet. Ihan miten vaan.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Lämminsavustettua lohta kera keitetyn tankoparsan, kananmunan, avokadon ja smetanakastikkeen. Parsoillekin piti vielä antaa herkullinen voisilmä.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Ei ole parsakattilaa, ei. Tankoparsa pääsi tänä vuonna ensimmäistä kertaa ever Paleokeittiöön. Homma hoitui aivan mainiosti myös paistokasarissa. Ja ei, en kuorinut parsoja. Yritin kyllä, mutta totesin aika nopsaan, että homma oli aivan liian vaivalloista.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Kermainen uunilohi seuranaan salaattia oliiviöljyllä ja balsamiviinietikalla. Yhtään ei tullut ikävä perunamuusia. Tuhti lohi kun ei tämän kummempaa kaipaa. Sopii hyvin myös laiskalle Emännälle ;)

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

  • Helposti maukkaampaa kalaseljankaa

    Helposti maukkaampaa kalaseljankaa

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Ihan pieni vinkki koskien tämän viikon pääruokaani, kalaseljankaa!

    Valmiiksi kuutioitu pakastekala on äärimmäisen helppo ja ihan kelpo vaihtoehto, mutta jos haluat keitostasi maukkaampaa, niin kannattaa ehdottomasti suosia tuoretta kalaa. Näin tein tällä kertaa, eikä se kovin paljon vaikeampaa ollut. Fileiden paloittelemiseen ei nimittäin montaa minuuttia mene. Kustannukset saattavat olla muutaman euron enemmän. En muista, paljonko pakastekalakuutiot maksavat, mutta tuoreet fileet kustansivat tällä kertaa noin kymmenisen euroa.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Kokeilepa siis napata ensi kerralla tuorekalatiskiltä ~300 g ruodotonta lohi- ja saman verran turskafilettä! Omat kalani uivat keitossa hippasen turhan kauan hajoten paloista silpuksi. Haittasi ehkä näköä, mutta ei makua.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

  • Sel-janka, sel-janka, oot keittoni mun

    Sel-janka, sel-janka, oot keittoni mun

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Täällä sitä ollaan taas! Venäjällä! Yllättäen olen löytänyt itseni samasta paikasta useampaan kertaan tämän talven aikana. Aiemmin lihan merkeissä, nyt kylään pääsi venäläinen kala. Keitto. Seljanka. Tai joku seljankan serkku. Hippasen tuli taas omia polkuja tallattua… =)

    Mutta keitto oli aivan mahtavaa! Lohisoppa on ollut suosikkini, mutta punaisen nakkikeiton myötä ongelmaksi on noussut yllättäen peruna, josta keho ei ole ollut kovin mielissään. Ja lohikeitto ilman perunaa… ei ole lohikeitto. Siksi siirryin seljankaan. Kokeilumielellä lähdin liikenteeseen. Ehdin asiaa pohtia ja vaihtoehtoja etsiä jo jonkusen viikon. Onneksi olin! Rohkea!

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Siinä ne, pilkotut sipulit, sellerit, porkkanat ja palsternakat sulassa sovussa samalla lautasella ennen liemeen joutumista.

    KAHDEN KALAN SELJANKA

    • pari sipulia
    • pari valkosipulinkynttä
    • 3-4 isohkoa porkkanaa
    • pala juuriselleria
    • pari isohkoa palsternakkaa
    • voita tai kookosöljyä
    • puolitoista pakettia kahden kalan pakastekuutioita (tai tuoretta kalaa)
    • ~7 dl vettä tai kalalientä
    • 2-3 rkl tomaattipyrettä
    • 1/2 sitruunan mehu (taisin laittaa vähän enemmän)
    • 3 isoa rkl maustekurkkukuutioita
    • vajaa 1 pieni purkki kapriksia
    • puoli purkkia smetanaa (toimii hyvin ilmankin!)
    • maustamiseen 1-2 laakerinlehteä, reilu 10 maustepippuria ja sopivasti suolaa
    • runsaasti tuoretta tilliä

    Kuori ja pilko sipulit, porkkanat, selleri ja palsternakat. Freesaa isohkossa kattilassa kera voin tai kookosöljyn. Lisää joukkoon vesi, suola, maustepippurit, laakerinlehdet ja silputut valkosipulinkynnet. Anna kiehua kannen alla kymmenisen minuuttia. Lisää joukkoon kohmeiset kalakuutiot. Anna kiehua toiset kymmenisen minuuttia. Lisää joukkoon maustekurkkukuutiot, sitruunamehu ja tomaattipyre. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Lopuksi sekaan vielä smetana, kaprikset ja silputtu tilli.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Tiukkaa paleo-ohjelmaa noudattavat voivat korvata voin kookosöljyllä ja jättää smetanan kokonaan pois. Maistoin lientä ilman smetanaa ja se oli oikein hyvää. En tiedä miksi lykkäsin vielä smetanat liemen joukkoon. Kokeilunhalusta kai. Mutta olisi toiminut aivan yhtä loistavasti myös ilman.

    Hyvää oli venäläinen kalakeitto! Kuten myös muut edeltävät venäläiset ruoat. Suosittelen kokeilemaan. Itse en ole aiemmin mukamas pitänyt itäisen naapurin ruokakulttuurista. Nyt olen siitä äärettömän kiitollinen. Ihan parasta talviruokaa!

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

  • Kermainen ja kurainen uunilohi

    Vaikka eksoottinen onkin hyvää, niin lohiresepteistä ehdoton suosikkini on edelleen vanha kunnon ”kalaa kermakastikkeessa”. Tässä reseptissä ei sinänsä ole mitään uutta, pelkkää pilkunviilausta. Mutta kertaus on opintojen äiti, sanotaan. Eksoottinen on aivan loistava vaihtoehto etenkin silloin, kun paleopipo on vedetty todella kireälle ja syvälle päähän. Semipaleokausina höllempikin ote käy. Kermalla kuorrutettuna.

    Uunilohi

    KERMAISEN UUNILOHEN KUORRUTE

    • 1 prk smetanaa
    • reilu 1 dl kuohukermaa
    • paljon tuoretta tilliä
    • runsaasti purjoa
    • 1/2 sitruunan mehu
    • mausteeksi himalajansuolaa ja sitruunapippuria (tai mustaa)

    Kermaisen uunilohen valmistus on hyvä aloittaa kastikkeesta. Tosin noin puoli tuntia sitä ennen olen ottanut lohifileen huoneenlämpöön ja maustanut sen punertavan puolen suolalla ja pippurilla, kietonut takaisin pakettiin lepäilemään ja lämpiämään kera mausteiden.

    Sekoita smetana ja kerma keskenään. Lisää joukkoon sitruunamehu ja muut mausteet. Pilko purjo ja saksi vielä tilli mukaan. Sekoita.

    Uunilohi

    UUNILOHI

    • ~600 g ruodotonta lohifilettä
    • mausteeksi suolaa ja pippuria

    Lohifileen heitän ensin nahkapuoli ylöspäin 175 asteiseen uuniin noin viideksi minuutiksi. Tämän jälkeen kala ulos uunista ja nahka roskikseen. Lämmin nahka irtoaa helposti kokonaisena. Ellei irtoa, niin hetkeksi vielä uuniin.

    Uunilohi

    Uunilohi

    Esilämmitetyn lohen päälle kermainen ja purjoinen kastike,ja kala takaisin edelleen 175 asteiseen uuniin kypsymään noin puoleksi tunniksi.

    Uunilohi

    Kypsä kermakala sai tällä kertaa kaveriksi keitetyt porkkanat. Ei mikään maailman suurin makujen liitto, mutta kelpasi paremman puutteessa tämäkin. Porkkanat kuorin, pilkoin ja keitin pehmeiksi suolavedessä. Päälle iso nokare voita ja hieman hunajaa. Persiljaa jäin kaipaamaan. Sitä vaan ei sattunut sen enempää jääkaapista kuin pakastimestakaan enää löytymään.

    Uunilohi

    Uunilohi

    Lohesta vielä muutama sana. Viime aikoina kaupan tiskiltä on löytynyt vain tuoretta, norjalaista, kasvatettua kalaa. Ruodotonta. Suhteellisen edullisesti. Valitettavasti jo useampaan kertaan ostamani kala on ollut melkoista kuraa. Siitä huolimatta, että eräästä kerrasta viisastuneena olen ajanut kalakauppiaan epätoivon partaalle yrittäessäni silmämääräisesti valita mahdollisimman tuoreen näköisen fileen. Ellei sellaista ole tiskiltä löytynyt, niin on se kaivettu takahuoneesta esiin. Noh, samaa mössöä kaikki.

    Jos lohta joskus löytyy villinä tai luomuna, niin valitsen tämän vähintään kaksi, joskus jopa kolme kertaa kalliimman vaihtoehdon. Koska kuraa on ikävä syödä. Kuvien lohen jälkeen en enää suostu kuraa syömään! Ellei laadukkaampaa kalaa löydy tiskistä, niin jääköön tämä ”terveysvaikutteinen” kala syömättä. Imen terveysvaikutukset mieluummin pullosta. Ei tarvitse pettyä ja tulee huomattavasti halvemmaksi.

    Olenko jälleen kerran ainoa nirppanokka?

    Millaista ”tuoretta norjalaista” Sinä olet saanut? Oletko ollut täysin tyytyväinen ostamasi kalan laatuun? Millaisen lohen valitset? Kelpaako ”tuore, ruodoton norjalainen” Sinulle?

    Yksi juttu vielä, joka lohessa ärsyttää. Tämä jo moneen otteeseen mainitsemani TUORE -sanan käyttö. Eikö kaiken myytävän kalan tulisi jo ihan lähtökohtaisesti olla tuoretta?! Mitä erityisarvoa maininta ”tuore” tuo myytävälle kalalle? Myykö joku myös vanhaa norjalaista? Lähteekö se tiskistä huokeammalla?

  • Se oli hairahdus

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Kuten kuvasta näkyy, eksyi ostoskoriini eilen ihan oikea, aito leipä. Ei mikään karmea karppileipä vaan sekaisin vehnää, ruista, piimää, siirappia, mallasta ja sokeriakin. Ruokosokeria. Kaikki tosin luomuna. Mutta ei luomu tee leivästä yhtään sen parempaa. Leipä on leipää, vaikka luomusta paistaisi!

    Kyseessä on leipä, jota mun on ehkä kaikkein vaikein vastustaa. Tai ei oikeastaan. Koska mitään viljavalmistetta ei ole vaikea vastustaa kun ajattelen mahdollisia vaikutuksia kehoon. Lyhyt- ja pitkäaikaisia. Mutta makea mallas-/saaristolaisleipä on kuitenkin markkinoiden maukkainta leipää. Etenkin, kun päälle levittää vastapainoksi sopivan suolaista kirnuvoita. Isolla veitsellä.

    Olen äärettömän iloinen, jos ravintola tarjoaa palan painikkeeksi mahtavaa mallasleipää. Kotiin en sitä osta sen enempää kuin mitään muutakaan viljavalmistetta. Joskus äipällä saatan syödä viipaleen Limpukkaa.

    Eilen jouduin odottelemaan lohitiskillä turhan kauan. Siinä aikani kuluksi tutkailin lähiympäristöä tavallista tarkemmin. Niin se käsi vaan eksyi kalatiskin edessä lojuneeseen leipäkoriin. Kokonaisen sijaan tyydyin sentään vain puolikkaaseen limppuun. Mutta onhan sitä siinäkin, 280 grammaa pupellettavaa.

    Ei muista niin väliä, mutta jotenkin tekoset piti itselle selittää. Tein siis arjesta juhlaa kädenkäänteessä. Tottamaar sitä joulukuun ensimmäistä piti jollain tavalla juhlistaa! Miksei mallasleivällä, hah hah! Nojoo, olihan se vähän sellainen suuremman luokan itsensähuijaus. Kun totuus kuitenkin on, että sorruin puhtaaseen heräteostokseen. Ehkä siinä hippanen laiskuuttakin leijaili ilmassa. Leipä kun oli helppo valinta eksoottisen luomulohen kylkeen. Vaikkakin perinteinen olisi toiminut makean maltaan kaverina paremmin.

  • Eksoottinen lohi uunista ulos

    Tavallisesti uuniloheni saa purjolla, tillillä ja sitruunalla maustetun kerma-smetanahunnun. TehoPaleolla piti keksiä jotain muuta. Kookoskerma korvaa kätevästi lehmän kerman. Hieman googlausta ja siitä se ajatus sitten lähti! Muille maille lämpimille =)

    (lisää…)

  • Lomailijan lohisoppa

    Alkoi lomailijan tehdä mieli kalaa jossain muussakin muodossa kuin uunissa maanneena. Tuumasta toimeen ja elämäni ensimmäisen lohisopan vääntöön. Soppaa väännettiinkin oikein urakalla (kalakauppiaan vika!) ja nyt sitä syödään vähintään viikon verran. Enpä pistä pahitteeksi; hyvää tuli, eikä tarvitse olla joka kaunis kesäpäivä hellan ja tiskipöydän välissä koheltamassa. Lohisoppakin sopii kesään! Ja talveen ;)

    Viikon soppaan tuuppasin…

    • noin litran verran vettä
    • ~800 g vanhaa, kuorittua perunaa
    • ~600 g ruodotonta lohifilettä, josta kauppias ystävällisesti pyynnöstäni poisti myös nahan
    • 1 isohkon sipulin
    • 1 purjon, josta vihreimmät lehdykät jäi käyttämättä
    • ehkä kymmenisen kokonaista maustepippuria
    • pari laakerinlehteä
    • riittävästi Fond du Chef -kalafondia
    • 1 purkin  eli 2 dl kuohukermaa
    • pari nokaretta kirnuvoita
    • paljon silputtua tilliä

    Ja soppaa siitä tuli kun…

    1. Kiehautin veden fondeineen.
    2. Lisäsin pippurit, laakerinlehdet ja silputun sipulin.
    3. Lisäsin kuoritut ja kuutioidut perunat sekä pilkotun purjon kiehuvaan kalaliemeen.
    4. Kuutioin kalan sillä välin, kun perunat kypsyivät hippasen pehmeiksi, ja lisäsin liemen joukkoon.
    5. Pesin kädet.
    6. Annoin kalan kypsyä jonkusen minuutin, lisäsin kerman ja voin sopan joukkoon.
    7. Hämmensin hieman soppaa ja silpuin lopuksi vielä tillit päälle.

    Maistui muuten äipällekin, joka sentään on se meidän perheen virallinen kokki! =) Harmi, että isukki lomailee möksällä, eikä näin ollen päässyt todistamaan ainoan tyttärensä aikaansaannoksia. Ehkä sitä joutuu vielä toistekin virittämään lohisopat tulelle.

  • Sillisalaattia

    Kuten yllä olevista kuvista näkyy, niin on Paleokeittiössä tällä hetkellä hippasen tylsää. Onneksi kuitenkin vain reseptiosiossa. Muutoin keittiö on täynnä jännittäviä uusia suunnitelmia ;)

    Viime aikoina lautaselta on tarjoiltu salaattia. Salaattia. Ja salaattia. Ei ehtaa sillisalaattia, mutta sekalainen valikoima salaattia. Siis sillisalaattia. Kovin mielikuvituksetonta, mutta hyvää ja helppoa. Edelleen uppoaa, eikä tarvitse kauppareissuilla pohtia, mitäkö kärryyn tänään lataisi. Ainoa huono puoli on tavallista useammat kauppavaellukset. Salaatit eivät kovin kauan tuoreena viileässäkään säily. Nahjuuntuneita on ikävä syödä.

    Salaatin koostaminen ei paljon vinkkiä kaipaa, mutta näin homma tällä hetkellä Paleokeittiössä sujuu periaatteella ”valitse kustakin kategoriasta tämä tai joku tai jotkut näistä”.  Mahdollisuuksien mukaan luomuna. Tai sitten ei.

    Salaattipohja

    • tammenlehtisalaatti
    • frisee -salaatti
    • lollo rosso
    • jääsalaatti
    Lisukevihreä
    • pinaatti
    • vuonankaali
    • rucola
    • basilika
    Muut perusainekset
    • kirsikka- tai miniluumitomaatti, harvemmin pelkkä perustomaatti
    • tummanvihreä kurkku
    Harvinaisuudet
    • punainen paprika
    • kukkakaali
    Lihat
    • loimu- tai lämminsavulohi (mieluiten naturel, aina ei saa =/)
    • naturel kanan tai kalkkunan rintafilee (laiskoihin hetkiin Korpelaa)
    • pekoni (muut lihat töksää edelleen ja juustot toistaiseksi hyllyllä)
    • kananmuna
    Kastikkeet
    Mausteet
    • Himalajan suola ja/tai mustapippurirouhe
    Kuvissa ylhäältä alas kana- ja loimulohisalaatti kananmunalla sekä pekonisalaatti. Pekonit paistan rapeaksi kuin perunalastut ja valutan talouspaperin päällä. Salaattiaterian syön yleensä illalla treenin tai työpäivän päätteeksi. Toistaiseksi ovat myös hedelmät out, joten palautushiilarit ovat kaikki tässä. Vielä potkii ;)