Paleokeittiön ulkoasua uudistetaan parhaillaan.
Sivuston sisältö on käytettävissä, mutta näkymissä voi esiintyä tilapäisiä poikkeamia. Kiitos kärsivällisyydestä!

Avainsana: raakamakkara

  • Lämmin linssi-makkarasalaatti sinappisella kastikkeella – Helppo bistroruoka arkeen

    Lämmin linssi-makkarasalaatti sinappisella kastikkeella – Helppo bistroruoka arkeen

    Ranskalaisen bistroklassikon innoittama lämmin linssisalaatti maistuu suomalaiselle helppona ja herkullisena arkiruokana. Ruokaisa raakamakkaralla täydennetty ja sinappivinaigretilla maustettu salaatti mennee parhaiten lounaasta, mutta täyttää vatsan myös päivän pääaterialla.

    katso resepti ▼

    Kun kerran linssien makuun päästiin, niin niillä jatketaan. Oli Intialaisittain maustettu punainen linssipata nimittäin sen verran herkkua – eikä kehokaan kiukutellut.

    Linssit ovat emännälle omassa keittiössä ihan uusi juttu, joten niiden kokkaaminen jaksaa innostaa.

    Täyspaleoon eivät kasvissyöjien suosimat linssit palkokasveina mahdu, mutta eivät myöskään ole raaka-aine pahimmasta päästä.

    Ovat myös kelpo pikaruokaa, joiden hintakaan ei päätä huimaa.

    Tällä kertaa tartuin punaisten linssien sijaan kypsennettäessä paremmin rakenteensa pitäviin mustiin belugalinsseihin. Sillä tarkoituksena ei ollut tehdä muhennosta vaan ruokaisa lämmin salaatti, johon mustat tai vihreät linssit sopivat helpommin hajoavia punaisia ja keltaisia linssejä paremmin.

    Kaviaarimainen ulkonäkökin miellyttää edellä mainittuja enemmän.

    Innoitus lämpimään linssisalaattiin lähti tällä kertaa ranskalaisesta bistroklassikosta, jossa sinivihreiden du Puy -linssien painikkeeksi pistetään perinteisesti savuista Kielbasa -raakamakkaraa kera sinappivinaigretin.

    Aikalailla ranskalaisittain mentiin, joskin pikkasen paremmin suomalaiseen arkiruokailuun sopivin viilauksin. Kyllä tuli taas hyvää, helppoa ja kivannäköistä herkkua, jonka maukkauden salaisuus piilee salaattikastikkeessa – jälleen kerran.

    Pariisilaisessa bistrossa makkaralla täydennetty linssisalaatti tarjotaan perinteisesti alkuruokana. Emännälle kelpasi ruokaisana ihan päivän pääateriaksi, mutta useimmille varmaankin täyttää vatsan parhaiten lounasaikaan.

    LÄMMIN LINSSI-MAKKARASALAATTI SINAPPIKASTIKKEELLA

    3 – 4 annosta

    Sinappivinaigrette

    • ½ dl oliiviöljyä
    • 2 rkl punaviinietikkaa
    • 2 tl Dijon -sinappia
    • ~½ tl suolaa
    • rouhttua mustapippuria

    Linssi-makkarasalaatti

    • 3 dl (250 g) mustia (beluga) tai vihreitä luomulinssejä huuhdeltuna
    • ~7½ dl vettä
    • 1 pieni sipuli lohkottuna
    • 3 valkosipulinkynttä veitsen lappeella likistettynä
    • 5-8 timjaminoksaa
    • 1 laakerinlehti
    • ~2 rkl kirkastettua voita tai muuta rasvaa kuullottamiseen
    • 2 porkkanaa pieninä kuutioina (~125-150 g)
    • 1 pieni fenkoli pieneksi pilkottuna (~100 g)
    • 300 g Bratwurstia tai muuta raakamakkaraa
    • tuoretta persiljaa
    • suolaa
    1. Esivalmistele – sekoita kaikki sinappivinaigretin ainekset tasaiseksi kastikkeeksi esim. haarukalla ”vatkaten”. Pilko fenkoli ja porkkanat pieniksi ”kuutioiksi”. Kuori ja lohko sipuli neljäksi lohkoksi. Likistä kuoritut valkosipulin kynnet veitsen lappeella niin, että hieman hajoavat. Siivuta myös raakamakkara valmiiksi (jos on helposti koossa pysyvää mallia).
    2. Huuhdo linssit ja laita kattilaan. Lisää kattilaan kylmä vesi, lohkottu sipuli, likistetyt valkosipulinkynnet, laakerinlehti sekä timjami. Mausta suolalla. Kiehauta ja jätä kiehumaan miedolla lämmöllä ~20-25 min tai kunnes linssit ovat sopivan kypsiä.
    3. Kuullota sillä aikaa pieneksi pilkotut porkkanat ja fenkoli paistinpannulla ~10 min. Mausta ripauksella suolaa ja siirrä lautaselle odottamaan.
    4. Paista bratwursteja siivutettuna (tai kokonaisina) samalla pannulla kunnes ovat hieman ruskistuneet pinnalta.
    5. Kaada kypsistä linsseistä vesi pois. Poista sipulit, valkosipulit, timjaminruodot sekä laakerinlehti.
    6. Lisää lämpimiin linsseihin sinappivinaigrette. Sekoita.
    7. Lisää kuullotettu porkkana-fenkoliseos, paistetut makkarasiivut sekä silputtu persilja. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.
    8. Tarjoile lämpimänä kera tuoreen persiljan.

    💡 Kaipaatko enemmän vihreää? Täydennä porkkana-fenkoliseosta kuullotuksen loppuvaiheessa pinaatilla. Vaati kypsennystä vain sen verran, että muuttuu tummemman vihreäksi ja ”sulaa” muiden kasvisten sekaan.

    💡 Salaatti toimii myös seuraavana päivänä – kylmänä tai lämmittettynä. Säilyy hyvin kolme päivää suljetussa astiassa jääkaapissa.

    Herkkävatsaisille lienee pieni varoituksen sana paikallaan.

    Vaikka punaisten linssien kohdalla ei keho kiukutellut, niin mustien suhteen tilanne olikin toinen. Sai kaiketi vatsa tehdä vähän enemmän töitä sulatuksen suhteen, joten aivan täysin en vatsavaivoilta säästynyt.

    Jokaisen ruoansulatus toimii kuitenkin yksilöllisesti, joten kannattaa kokeilla, miten oma maha kasvissyöjien kaviaariin suhtautuu.

    Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla
  • Grillifiiliksissä!

    Grillifiiliksissä!

    Grillaus kuuluu eittämättä Suomen kesään. Siinä missä hyttyset, villasukat, raekuurot ja Lidlin melko osuvat ”Elä kuin viimeistä kesäpäivää” -spotitkin. Hiukka on ollut viileätä, juu, mutta kyllä tässä sen verran on aidosti oikeita kesäpäiviäkin aurinkoineen nähty, että grillauksen makuun on päästy.

    Ja emäntä on ihan fiiliksissä! Koska grilliruoka on melko helppoa, helposti terveellistä ja äärettömän hyvää. Mutta ennen kaikkea siksi, että ensimmäistä kertaa melkein ikinä on emännälläkin ollut mahdollisuus istua ilman erityistoimenpiteitä grillin tuoksua ja lämpöä ihmettelemään.

    Heh, ihmettely taitaa olla juuri oikea sana kuvaamaan mun grillipuuhia. Suunnittelen, syön ja ihmettelen kyllä, ehkä vähän sivusta opiskelenkin, mutta toistaiseksi olen jättänyt varsinaisen työn osaavimpiin käsiin. Katsotaan uudemman kerran sitten elokuussa ;)

    Tämä artikkeli ei nyt tarjoa uusia, hienoja grillireseptejä, mutta toivottavasti perinteiset, hyvät ja helpot vaihtoehdot antavat inspiraatiota tarttua grillipihtien varteen. Tosin takana taitavat muutenkin olla jo ne ajat, jolloin suomalainen löi pelkkää campinkia tai kabanossia tulille. Hyvä niin.

    Uudet reseptit ovat tosiaan olleet viime aikoina vähän tiukalla muiden juttujen viedessä huomiota reseptikehittelyltä. Onneksi on vanhoja, joista ammentaa. Esimerkiksi kesä tuli tänäkin vuonna virallisesti korkattua edelleen yhtä mainiolla Välimerellisellä mansikka-mozzarella -salaatilla.

    Grillikanojen kaveriksi kaivoin arkistoista esiin myös viime juhannuksen huippureseptin eli Tuhdin saksalaisen perunasalaatin kera dijoneesin. Oijoi, on tuhtia, mutta niin hyvää! Ja lievästi savuisena sopii mukavasti grillissä kypsyneiden lihojen kyytipojaksi.

    Niin, että tuli sitten perunasalaattikausikin korkattua jo muutamaa viikkoa tavallista aiemmin. Tavallisestihan teen perunasalaatti vasta, ja usein myös vain ja ainoastaan juhannukseksi. Italialaiset varhaisperunat eivät kylläkään vetäneet vertoja oman maan vastaaville. Niitä joudutaan vaan vielä tovi odottelemaan.

    Perunasalaatin ohella kanavartaiden kyljessä ovat viihtyneet aivan mainiot lantturanskalaiset sriracha -majoneesilla.

    Jos bataattiranut alkavat kyllästyttää, niin kannattaa pistää lanttu tikuiksi ja uuniin. Eivät bataattiranskisten tapaan rapsakoidu, mutta ovat hyviä lötkömpinäkin.

    Hommahan on nyt aika pitkälti mennyt niin, että…

    ”Mitä tänään syötäisiin?”

    ”Grillataanko?”

    ”Joo, mitä grillattais?”

    ”No jos vaikka jotain kanaa?”

    En väitä olevani broiskun suurin ystävä, mutta grilli antaa kanoihin sen verran uutta vivahdetta, että nekin ovat maistuneet yllättävän hyvin. Ovat myös se ain ayhtä helppo ratkaisu.

    Ritilälle ovat päätyneet niin fileestä kasatut kanavartaat kuin koipinuijatkin. Marinadiksi ovat kelvanneet ylihelppo chipotle -kastikkeella maustettu öljy ja vähän enemmän pilkkomista vaativa valkosipuli-hunajamarinadi.

    Mutta on grillin paahteessa muutakin nähty! Ainakin raakaa makkaraa sekä klassikko; pekoniin kääräistyt herkkusienet sinihomejuustotäytteellä.

    Eksoottisin grillikokemus tähän mennessä taitaa itselleni olla grillattu Cosmopolitan -salaatti. Olin kokonaisen salaatin grillauksen suhteen erittäin epäileväinen, mutta hyväähän siitä tuli. Vaikka Cosmot eivät ole vielä olleet sitä parhainta laatua. Mutta paranee, kunhan kesä etenee ja markkinoille saadaan taas Rödingin tilan salaattia avomaalta.

    Salaatit vaan puoliksi, pintaan öljyä ja hiilien lämpöön. Parhaiten toiminevat nk. sydänsalaatit, joiden uloimmat, helpommin palavat lehtikerrokset ovat jo valmiiksi poistetut. Toisaalta lehdet on helppo poistaa myös itse ja käyttää vaikka tuoresalaattiin.

    Tulipa eräänä nättinä sunnuntai-iltana nuorison iloksi jotain muutakin eksoottista tulille tuupattua…

    Vaahtokarkit ovat jo sinänsä emännälle eksoottinen kokemus, joten amerikkalaiseen tyyliin vartaaseen pujotetut ja paahdetut sokeripallovartaat ne vasta jotain uutta ja ihmeellistä olivatkin! Nimimerkillä ”Ensimmäistä kertaa ikinä”…

    Tykkäsinkö? Nooooh, ei näihin nyt mitään intohimoista ”ilman ei voi elää” -suhdetta syntynyt, mutta kokemuksena ”ihan jees” ja ”tiedänpä, mistä vouhkataan.

    Toivotaan piiiiitkään odotetusta Suomen suvesta lämmintä ja vähäsateista, jotta uusi grilliharrastus saisi enemmänkin tulta ritilän alle.

    Nyt kun näistä perusjutuista on päästy, niin tällä hetkellä ehkä eniten houkuttaa grillin hyödyntäminen salaateissa. Niissä vähän monimutkaisemmissa kuin grillatussa Cosmopolitanissa ;)

    facebook | instagram | pinterest | twitter | bloglovin | uutiskirje | verkkokauppa

  • Unkarilainen tomaatti-paprikapata tulisella tuoremakkaralla

    Unkarilainen tomaatti-paprikapata tulisella tuoremakkaralla

    Makkaraa pataan! Ei ihan mitä tahansa makkaraa vaan Feri`s Sausagen tulista, unkarilaiseen tapaan paprikalla maustettua raakamakkaraa. Joka on muuten valittu muutama vuosi sitten ”Stadin parhaaksi makkaraksi”.

    Eikä suotta. Nyt alkaa tuoremakkara olla sellaisessa kondiksessa, jollaisena minä sen mieluiten nautin; tuhdisti lihaisana, ohuessa luonnonkuoressa ja koossa ”ei-mikään-nakkimakkara”.

    Eikä mausteissakaan ole säästelty. Tuli nimittäin samaan syssyyn hankittua myös Feri`sin salsicciaa, joka oli kaikessa fenkoliinisuudessaan ja valkosipulisuudessaan italialaisittain viinirypäleiden kera valmistettuna aivan mainiota.

    Ainoa harmitus liittyi makkaroiden saantiin. Olin tilannut makkarat alunperin munien mukana Vaahteramäen MunaEgsspressistä. Sieltähän ne tulivatkin, mutta pakasteena. Tuoremakkarat toimitetaan yleensä nimensä mukaisesti tuoreena, ei pakastemakkaroina. Ellei asiasta ole erikseen mainittu. Tämä vaan oli Vaahteramäen väeltä unohtunut sekä tuotetietojen kohdalta, että tilauslomakkeesta.

    Noh, ei siinä muuta kuin tilannetta korjaamaan ja reklamaatiota Vaahteramäelle laatimaan. Menipä siinä samassa meilikopio tiedoksi myös Feri`sille, josta Feri jo puolen tunnin kuluttua soitteli selvittääkseen tilannetta. Vaahteramäestäkin sain vastauksen, jossa tarjottiin hyvitykseksi kahdeksan euron edestä maistuvia Friida -munia. Se ei vaan nyt valitettavasti emännälle sopinut, koska halusin sitä, mitä olin tilannut tai pakastemakkaroihin pistämäni 22 egeä takaisin taskuuni.

    Harvoin jaksan julkisesti avautua, mutta nyt pari vinkkiä Vaahteramäkeen…

    1. Myönnä virheesi ja pahoittele tapahtunutta. (Tämä kohta toteutui moitteettomasti ja myös tuotetiedot korjattiin pikaisesti tilaussivustolle.)
    2. Pyri korjaamaan asia mahdollisimman nopeasti aiheuttamatta asiakkaalle ja/tai alihankkijalle ylimääräisiä kuluja ja/tai vaivaa.
    3. Älä jankkaa, kuinka asiakas olisi voinut tai kuinka asiakkaan olisi pitänyt toimia toisin vaan hoida homma kuntoon ilman turhaa meilivaihtoa.

    En alunperin halunnut tästä julkista draamailua, joten esim. facebookin sijaan kontaktoin aiheesta privaatisti sähköpostitse. Miksi nyt jupisen tässä tapahtuneesta? Siksi, että muut asiakkaat osaavat varautua vastaavaan?

    Höpö höpö. Kerron siksi, että mua ottaa päähän! Mua kiukuttaa toimintatapa, jossa vastuun kantamisen sijaan livahdetaan kuin koira veräjästä, ja annetaan muiden käyttää aikaa ja vaivaa oman virheen korjaamiseen.

    Sanotaan, ettei valittaminen mitään auta. Ei auta, ei, mutta helpottaa hetkeksi ;)

    Loppu hyvin, kaikki hyvin ja tuoreet raakamakkarat pannulla. Kiitos Ferin, joka itseni lisäksi auliisti otti Vaahteramäen duunit hoidettavaksi ja tarjosi vaihtomakkarat Feri`sin myymälästä Helsingistä noudettuna. Niin sitten mentiin pakastemakkarat kassissa maalta kaupunkiin, poimittiin nämä herkulliset makkarat mukaan ja heitettiin pataan kera paprikan ja tomaatin.

    Unkarilainen Lecso on ehkä lämmittävänä syys- tai talviruokana parasta, mutta maittoi mainiosti myös kuluvan kevään viileillä keleillä. Oikein passelia arkiruokaa, joka ei mausteisten makkaroiden myötä kaivannut mausteeksi muuta kuin hieman savuista paprikajauhetta. Ja vähän hunajaa ;)

    TOMAATTI-PAPRIKAPATA TULISELLA RAAKAMAKKARALLA

    4 annosta

    • 1 pkt (~500 g) tulista unkarilaista tuoremakkaraa (tai muuta lihaisaa makkaraa)
    • ~½ pkt pekonia
    • 2 sipulia siivutettuna
    • 3-4 vihreää ja punaista paprikaa suikaloituna
    • 3 isoa, kypsää tomaattia paloiteltuna
    • 1 – 1½ prk tomaattimurskaa
    • 3-4 valkosipulinkynttä murskattuna
    • 1 tl hunajaa
    • 1 laakerinlehti
    • 1-2 tl savupaprikajauhetta
    • suolaa ja rouhittua mustapippuria
    1. Paista makkaroihin mukava paistopinta voissa tai pekoninrasvassa. Siirrä sivuun ja paloittele myöhemmässä vaiheessa.
    2. Suikaloi pekoni. Paista kasarissa tai padassa niin, että rasva irtoaa. Lisää siivutettu sipuli. Laske lämpöä ja kuullota noin viitisen minuuttia.
    3. Lisää pataan tai kasariin muut ainekset paitsi makkara ( + suola ja pippuri). Anna hautua miedolla lämmöllä välillä sekoitellen noin puolisen tuntia. Lisää tarvittaessa vähän vettä.
    4. Paloittele esipaistetut makkarat. Lisää muiden ainesten joukkoon ja jatka hauduttamista, kunnes makkarat ovat kypsiä (~20 minuuttia).
    5. Tarkista maku. Mausta suolalla ja mustapippurirouheella.
    6. Tarjoile esim. riisin ja tuoreen persiljan kera.

    facebook | instagram | pinterest | twitter | bloglovin | uutiskirje | verkkokauppa

  • Italialaista tuoremakkaraa ja viinirypäleitä pannuun

    Italialaista tuoremakkaraa ja viinirypäleitä pannuun

    Nyt jotain hyvää ja helppoa. Hieman erilaista ja sellaista, josta en ainakaan itse etukäteen tiennyt, että mitähän tästä sopasta tulee.

    Tuli jotain äärettömän herkullista ja mielenkiintoista. Vaikka ei ehkä ihan heti uskoisi, niin hieman suolainen ja mausteinen tuoremakkara ja viinirypäleet passaavat paremmin kuin mainiosti yhteen!

    Sain mukaani paketin luomua karitsan salsicciaa noutaesssani Reinin Lihan lihaleikkaamosta pääsiäispotkia. Yrityksen edustaja kertoi, että resepti on oma ja sen takana seisoo muistaakseni sardinialaiset sukujuuret omaava keittiömestari. Eli italialaisesta makkarasta voitanee puhua, vaikka valmistukseen onkin käytetty kotimaista karitsaa. Saa myös possuversiona.

    Hienoa muuten, että salsicciaa saa jo! Suomestakin. Jopa valmiiksi pakattuna. Jokunen vuosi sitten tilanne oli toinen, ja etsiskelinkin tätä italialaista raakamakkaraa kaikkialta kera kissojen ja koirien. Raaka- tai tuoremakkara kun on mun mielestä se parempi vaihtoehto makkarannälkään. Laadukkaissa tuoremakkaroissa ei nimittäin ole muuta kuin täyttä lihaa, mausteita ja pätkä suolta kuorena.

    Helpoimmalla olisin päässyt heittämällä makkarat vaan pannuun ja väsäämällä kaveriksi jonkun perussalaatin. Halusin kuitenkin hyödyntää laadukkaan makkaran jotenkin… italialaisemmin. Ei vaan ollut hajuakaan, jotta miten. Enkä internetin ihmemaailmassa ihan heti sen viisaammaksi tullut. Salsicciaa kun syödään näköjään Italiassakin usein ihan vaan sellaisenaan. Tai pasta- tai riisiruokien osana, joista kumpikaan ei nyt istunut emännän suunnitelmiin.

    Kun vihdoin silmiini osui tämä jännittävältä kuulostanut makuparin, niin ohjeet olivat tietysti italiaksi. Käännöskone auttoi jonkin verran, mutta kyllähän homma tällä ”Ciao, bella bambina!” -kielitaidolla enemmän soveltamiseksi meni.

    Mutta hyvin meni! Olen jälleen yhtä makukokemusta rikkaampi ja suosittelen kyllä muitakin kokeilemaan. Sopii yhtälailla arkisempaan ruoanlaittoon kuin juhlavampaankin pöytään. Vaikka vappuviikonloppuun!

    SALSICCIA -TUOREMAKKARAA VIINIRYPÄLEILLÄ

    2 annosta

    • 4-6 salsiccia -tuoremakkaraa (~450 g)
    • 150-200 g siemenettömiä luomuviinirypäleitä
    • 1 dl viinirypälemehua hauduttamiseen (käytin Raikastamon luomu karpalo-viinirypäle -pillimehua, mehun voi puristaa viinirypäleistä myös itse)
    • ~1 dl kuivaa valkoviiniä hauduttamiseen (tai vaihtoehtoisesti 2-3 rkl balsamiviinietikkaa ja hieman enemmän rypälemehua)
    • maustamiseen tuoretta timjamia ja rouhittua mustapippuria
    • paistamiseen voita
    1. Paista tuoremakkaroita keskilämmöllä voissa käännellen säännöllisin väliajoin, kunnes makkaroiden pinta on ruskistunut (~10 min).
    2. Lisää valkoviini, rypälemehu ja viinirypäleet. Kiehauta, laske lämpöä ja jatka hauduttamista kunnes neste on lähes haihtunut. Sekoita välillä rypäleitä ja kääntele makkaroita.
    3. Mausta tuoreella timjamilla ja rouhitulla mustapippurilla.
    4. Tarjoile välittömästi tuoresalaatin tai ruusukaalinlehtisalaatin kera.

    Tuhtien makkaroiden vastapainoksi lautaselle sopii tuore salaatti. Itse ihastuin pääsiäispöydän raikkaan rapsakkaan ruusukaalinlehtisalaattiin, jota onkin nyt syöty lisukkeena vähän sille ja tälle. Helppoa, hyvää ja keväisen vihreää!

    Jos joku muukin muuten haluaa tutkia autenttisia italialaisia salsiccia-viinirypälereseptejä, niin hakusanojen Salsiccia con l`uva ja Salsiccia all`uva avulla löytyy ;)

    Maukkaat karitsan luomu salsicciat tarjosi Reinin Liha.

    facebook  |  instagram  |  pinterest  |  twitter  |  bloglovin  |  uutiskirje  |  verkkokauppa

  • Tuhtia saksalaista perunasalaattia salaatinlehdeltä

    Tuhtia saksalaista perunasalaattia salaatinlehdeltä

    Juhannus, Suomen kesän suurin ruokajuhla on ihan justiinsa! Jotenkin juhannus tulee joka vuosi yhtä yllättäen. Tosin tänä vuonna aloitin juhannusvalmistelut kerrankin ajoissa. Koska halusin tarjota sullekin inspistä ja ehkä jotain uutta kulmaa juhannusruokailuun. Saksalaista ;)

    Juhannus mennee monen kohdalla aika pitkälti perinteitä kunnioittaen. Mäkin tykkään perinteistä, mutta musta on myös kiva saada perinteisiin jotain uutta vivahdetta. Ettei aina sitä yhtä ja samaa.

    Jos mietin juhannusta mättönäkökulmasta, niin mun mielestä siihen kuuluvat tuore salaatti, uudet perunat, makkara ja mansikat. Ja ihan pikkasen jotain sopivaa juhannusjuomaa ;)

    Tänä(kin) vuonna päätin päästä helpolla ja lyödä useamman kärpäsen yhdellä keittiöseisomalla. Kun pistää yhteen tuoreen salaatin, makkarat, vähän paleoystävän pekonia ja uudet perunat, niin siitähän syntyy saksalaisella perunasalaatilla lastatut Cosmopolitan -veneet! Ja dijoneesia. Eli Dijon -sinapilla maustettua majoneesia. Mansikat säästettäköön pääpalan painikkeeksi.

    Hyvää, helppoa ja sopivan tuhtia tavaraa trendikkäästi, mutta perinteitä kunnioittaen. Näin kai voisi tämän annoksen tiivistää.

    Ja vähemmän tiskiä ekologisuutta unohtamatta. Kun ei tarvita ainakaan jokaiselle omaa lautasta ja ”lautasenkin” voi pistää tiskialtaan tai roskakorin sijasta poskeen.

    Kun perunasalaatin kääräisee salaatinlehteen, niin tulee oikeastaan ihan huomaamatta syötyä vähän vihreääkin. Hyvä kikka huijata vähemmän vihreän peräänkin hinkuvat syömään muutakin kasvista kuin pelkkää perunaa.

    Koska kyseesssä on saksalainen perunasalaatti suomalaisessa kesässä, niin pistin perinteisen ”grillerin” sijaan pannulle  saksalaiseen tapaan valmistettua raakamakkaraa, jossa vähemmän on enemmän; vähemmän täyte- ja lisäaineita, enemmän lihaa ja mausteita. Oma valintani oli thüringer, mutta makkaran voi kukin valita makunsa (ja saatavuuden) mukaan.

    Potut olisivat ihanteellisesti omasta mullasta kaivettuja, mutta niitä joutuu vielä hetken odottelemaan. Marketista on kuitenkin löytynyt jo tovin kotimaistakin varhaispottua.

    Salaattivadit tai -veneet syntyvät näpsäkästi parista makeasta ja rapeasta Cosmopolitan -salaatinlehdestä. Cosmopolitan on paitsi käsiteltäessä kestävää, niin säilyy myös pitkään. Veltto ja nuupahtanut salaatti ei vaan veneessä toimi ja on muutenkin ikävää natusteltavaa.

    Itse nautiskelin saksalaisia salaattiveneitä kolmisen päivää peräjälkeen, ja vaikka olin leikannut kokonaisen salaatin valmiiksi veneiksi, niin eipä tuo ollut suojattuna, jääkaapissa säilytettynä muutamasta päivästä moksiskaan.

    Cosmo antaa annokselle myös kivasti rapeutta. Ja raikkautta! Raikas salaatti tasapainottaa nimittäin aika kivasti rasvaista makkara-peruna-majoneesi -komboa.

    Ja näin tämä homma toimii käytännössä!

    Leikkaa huuhdellusta salaatista kanta pois, poimi isommat lehdet tarjoilualustoiksi ja säästä pienemmät perinteiseen salaattiin. Ota kaksi lehdykkää kauniisti kätöseen, laita päällekkäin toinen ”nenä” itseesi päin ja toinen toiseen suuntaan sojottamaan.

    Kauho salaattikupin sisään lämmintä perunasalaattia ja viimeistele annos dijoneesilla, sormin murskatulla pekonilla ja ruohosipulilla tai persiljalla. Ehkä päälle vielä ripaus mustapippuriakin.

    Sit vaan syömään!

    Koko homman valmistus kannattaa aloittaa dijoneesista, jotta majoneesi ehtii hieman maustua sillä aikaa kun perunasalaatti tekee tuloaan.

    DIJONEESI ELI SINAPPIMAJONEESI

    • 1 dl majoneesia
    • 2-3 tl karkeaa Dijon -sinapppia
    • 1 tl hunajaa
    • rouhittua mustapippuria
    1. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja laita suljetussa astiassa jääkaappiin maustumaan. Säilytä kylmässä! Käytä valmista luomumajoneesia tai pyöräytä itse paleoystävällisempää majoneesia.

    TUHTI SAKSALAINEN PERUNASALAATTI

    3-4 annosta

    • Cosmopolitan -salaatti
    • ~1/2 kg uusia perunoita
    • ~300 g saksalaistyyppistä raakamakkaraa, esim. bratwursti, thüringer, frankfurter, leberkäse…
    • 4-8 siivua rasvaista pekonia
    • 1 punasipuli
    • 1-2 valkosipulinkynttä
    • 1/2 dl omenaviinietikkaa
    • 1 rkl hunajaa
    • 1 1/2 tl karkeaa Dijon -sinappia
    • (1 tl nestemmäistä savuaromia)
    • tuoretta persiljaa
    • maustamiseen suolaa, rouhittua mustapippuria ja ripaus cayennepippuria
    • tarjoiluun sinappimajoneesia, murskattua pekonia ja tuoretta ruohosipulia tai persiljaa
    1. Keitä uusia perunoita suolavedessä ~15 minuuttia. Valuta ja anna jäähtyä hieman. Puolita pienemmät ja leikkaa isommat neljään tai useampaan osaan.
    2. Valmista perunoiden kypsyessä muut ainekset. Paista pekoni rapeaksi pannulla. Siirrä lautaselle tai talouspaperin päälle rapsakoitumaan ja jäähtymään.
    3. Paista viipaloidut raakamakkarat kypsiksi pekonirasvassa. Siirrä sivuun.
    4. Kuullota silputtu punasipuli ja valkosipuli pannuun jääneessä pekoni-/makkararasvassa. Lisää kuullotetun sipulin sekaan viinietikka, hunaja, Dijon -sinappi, suolaa, rouhittua mustapippuria sekä hieman cayennepippuria (+ savuaromia). Lisää pannulle öljyä, jos pekonista ja makkarasta ei ole irronnut rasvaa riittävästi. Sammuta levy ja anna kastikkeen tekeytyä parisen minuuttia.
    5. Kaada kastike pilkottujen perunoiden päälle. Sekoita. Lisää paistettu makkara, sormin murustettua pekonia sekä silputtua persiljaa. Tarkista suola ja rouhi päälle vielä mustapippuria. Sekoita.
    6. Tarjoile lämpimänä Cosmopolitan -salaatinlehtien päältä kera sinappimajoneesin, pekonirouheen ja silputun ruohosipulin tai persiljan. Lämmitä tarvittaessa pannulla tai grillissä. Maistuu myös seuraavana päivänä!

    Parasta tosiaan lämpimänä, mutta saattaa olla, että juhannusjuhlien jälkeisenä aamuna maistuu myös yön yli jäähtyneenä ;)

    Juhannuksena on tietysti kiva olla Suomessa. Jos aurinko paistaa ;) Mutta syssymmällä saattaisi olla ihan kiva piipahtaa vähän isommalla porukalla New Yorkissa! Siksipä kannattaa käydä Cosmopolitan -salaatin nettisivuilla kertomassa, mitä sinä haluaisit nähdä ja tehdä tuossa kosmopoliittisessa suurkaupungissa. Klik klik, suoraan Cosmo -salaatin kisaan esittämään toiveita! Voit vain voittaa!

    Rapean raikkaita juhannusruokailuja Sinulle!

    Kaupallinen yhteistyö Cosmopolitan™ -salaatin kanssa. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

    UNIQ CONTENT Yksilöllistä sisällöntuotantoa ja -hallintaa yrityksesi tarpeisiin.

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Kesän ensimmäiset

    Kesän ensimmäiset

    Siinä ne nyt ovat! Kesän ensimmäiset perunat ja makkarat! Tarkemmin ajateltuna taitavat olla tämän vuoden ensimmäiset… Uutta, vetistä ja mautonta ruotsalaista pottua (jota ei edes kirnuvoi pelastanut), valkosipuliraakamakkaraa oikein kaksin kerroin ja kyljessä hapankaalit.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Näyttää… hmmm… ei niin hyvältä. Maistui… hmmm… ei yhtään paremmalta. Ehkä annan tilaisuuden loppukesästä vielä äipän maan perunoille. Muuten kesän perunat taitavat olla jotakuinkin tässä. Pitäydyn hyvillä mielin värikkäissä salaateissa, joista tulee hyvä olo ja iloinen mieli. Mielikuvat osoittautuivat jälleen kerran vääriksi, mutta tulipa uuden potun himot kerralla tyydytetyksi.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA   OLYMPUS DIGITAL CAMERA 

    No okei, ehkä mä vielä kokeilen ne kaupan uudet kotimaiset. Ja yritän ensi kerralla muistaa myös tillin. Josko vika olikin tillin ja kidesuolavoin puuttumisessa ;)

  • Joulu maistuu makkaralle

    Joulumakkara

    No ei nyt ihan kuitenkaan. Joulu makkaralle maistu. Mutta makkara maistuu joululle! Tai sit ei ihan kuitenkaan…

    Joulufiiliksissä tarttui marketin lihatiskiltä mukaani muutama Wurst Fennican jouluinen raakamakkara. Valmistusaineista ei ole hajuakaan, mutta noin yleensä ottaen Wurst Fennican tuoremakkarat ovat täyslihamakkaroita vailla täyteaineita.

    En tiennyt mitä joulumakkaralta olisi voinut odottaa, mutta eipä tuo mun makuun joululta maistunut. Hippasen mausteista oli joo, mutta ei hajuakaan mistä mausteista joulu oli makkaraan taiottu. Yritetty taikoa.

    Joulun sijaan joulumakkara oli aivan järettömän rasvainen. Tiedoksi vaan niille, jotka rasvaa edelleen pelkäävät. Ja niille, jotka on rasvalla puolikuoliaaksi peloteltu. Lyödessäni haarukan metsästäjän elkein pannulla paahtuneeseen saaliiseen lensi rasvanoro kaaressa pitkin liettä. Loput valuivat samoista haarukanrei`istä lautaselle. Olen kyllä aiemmin maistamistani Wurst Fennicalaisista pitänyt (Merquez, Thüringer ja Oberländer). Joulumakkara upposi kyllä, mutta ei oikein muuten osunut. Näitä once in a lifetime juttuja.

    Joulumakkara

    Joulumakkara

    Tässä yhteydessä on hyvä ottaa esille eräs mieltäni pitkään vaivannut ruokavalmiste, nimittäin ketsuppi. Kyllä paleoistikin haluaa välillä nauttia nakkinsa ketsupilla! Ongelmana on vaan ollut sopivan tomaattikastikkeen löytäminen.

    Aiemmin vannoin luomun nimeen, mutta luomuketsupin muovinen maku ei enää uppoa. Ketsuppia löytyy jos jonkinlaista sorttia, mutta miksi ihmeessä ne kaikki pakataan nykyään muovipulloihin?! Olenko muka ainoa, jonka mielestä muoviin pullotettu ketsuppi maistuu muovilta?

    Ennen muinoin saattoi luottaa ainakin Heinziin, mutta nykyään Heinzkin tarjoillaan pääsääntöisesti muovipullosta. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Ja se poikkeus majailee tällä hetkellä jääkaapissa, Heinzin balsamiviinietikalla maustettu ketsuppi. Jota löytyy myös rasvaisen joulumakkaran päältä. Pullo on ok, eikä viinietikkakaan haittaa. Lasipullossa on vain yksi ongelma; kuinka saada sopiva määrä ketsuppia pullosta ulos? Kuinka saada ylipäätään ketsuppi ulos pullosta?! Jos pullo olisi purkki, niin lusikka auttaisi asiaa. Tähän pulloon lusikkaa on turha sovittaa. Se on tarkoitukseen täysin turha työkalu.

    Vinkatkaas taas viisaammat…

    Löytyykö jostain päin Suomea ketsuppia lasiPURKISSA?

    Joulumakkara

    Jaa, että missä ne kuuluisat vihreät ja muut tuoreet vihannekset ovat? Noh, nekin nautin aterian alkajaisiksi lasipullosta. Tuimat viherpirtelöt ovat nimittäin oiva tapa täydentää päivän tuoreiden kasvisten saalista. Vinkiksi vaan niille, jotka edelleen pohtivat, jotta mistä ihmeestä raapia kasaan kilo kasviksia =)

  • Lauantaimakkarat

    Lauantaimakkarat

    Nämä lauantaimakkarat tuli tuhottua jo muutama viikko sitten, mutta ehtivät nyt vasta Paleokeittiöön. Moni muukin juttu odottaa kuvakansiossa. Josko kesällä kirisi postausten kanssa ;)

    Makkarat halusin laittaa näkyville siksi, että kaikki eivät niin välitä possunkupeesta. En minäkään… paitsi luomupekonista. Jota ei edelleenkään saa. Ei edes Espoosta. Makkarat ovatkin Wurst Fennican raakamakkaroita lampaasta. Kyllä vaan, 100% lammasta! Eikä mitään ylimääräistä. Suosittelen mausteisempien makkaroiden ystäville!

    Merquez

    Voimakkaan makuinen, valmistettu lampaanlihasta (100%) ja sisältää mm. oliiviöljyä. Makkaran pituus on noin 18 cm ja paino 70 – 90 g lampaansuolessa. Tuote on laktoositon ja gluteeniton, eikä sisällä säilöntäaineita.

    • Lihapitoisuus 91,0%
    • Rasvapitoisuus keskimäärin 17,0%
    Lähde: Wurst Fennica

    Kaveriksi kelpaa hyvin raikas vihersalaatti. Omalle lautaselle eksyi myös Eestin tuliaista, ”Terve!” – säilykesalaattia kaalista, sipulista, porkkanasta ja kurkusta. Vähän niinkuin hapankaalin etikkaversio. Hyvää! Ja sopii loistavasti makkaran kylkeen.