Pitkästä aikaa olisi uutta reseptiä tarjolla! En postaile reseptejä kovin usein, koska sillä rintamalla tapahtuu harvoin mitään uutta. Mua aina vähän nolottaa kun ihmiset kysyvät, että mitä syön. Ei siksi, että ruokavaliossani olisi ravitsemuksellisesti mitään häpeiltävää tai ”etten eläisi kuten opetan”, vaan koska syön hyvin yksinkertaisesti, täysin mielikuvituksettomia samoja ruokia päivästä toiseen (lue: kuukaudesta toiseen ;)). Ja kadehdin samalla avoimesti tämän ”pikku-apinan ” aikaansaannoksia ;). Ruokavalioni kokee päivityksen ehkä 3-4 kertaa vuodessa ja nyt on se aika, että kaipaan muutosta. En kauheasti pidä tästä vaiheesta kun vanhat, hyvät sapuskat eivät enää maistu vaan täytyy kokeilla eri vaihtoehtoja ja etsiä jotain maistuvampaa tilalle. On kaikin puolin niin älyttömän helppoa toistaa itseään päivästä toiseen. Eikä siinä mitään niin kauan, kun homma pysyy mielekkäänä :)
Viherpirtelöt on out!
Huomasin tarvetta päivittäisen menuun vaihtoon pari kolme viikkoa sitten, kun viherpirtelöt eivät enää maistuneet entiseen malliin. Viherpirtelöiden tilalle ovat vaivihkaan hiipineet appelsiinit, joita voisin kai kuoria kilokaupalla!
Aloitin viherpirtelökokeilut flunssan innoittamana lokakuun puolivälissä. Marraskuun alussa päätin sitoutua kolmen kuukauden viherpirtelöprojektiin. Projekti ei ollut ollenkaan hankala, sillä onnistuin kehittämään varsinaisen intohimon viherpirtelöitä kohtaan. Viherpirtelöistä tuli nopeasti elämäntapa. Olin suorastaan paniikissa, ellei jääkaapista löytynyt viherpirtelöaineksia!
Projekti venyi ihan huomaamatta päälle neljän kuukauden ennen kuin viherpirtelöt kaksi kertaa päivässä nautittuina alkoivat tökkimään. Olen edelleen maistellut viherpirtelöä lähes päivittäin, mutta vain yhden annoksen ja vailla aiempaa himoa niitä kohtaan. Katsotaan nyt jäävätkö kesän myötä joksikin aikaa kokonaan pois ohjelmistosta. Pyrin kuitenkin syömään sitä mitä mieli halajaa ja silloin kun mieli tekee eli yleensä kun on nälkä. En enää katso kellosta tai auringon asennosta koska on ruoka-aika. Tämän ”vapauden” myötä ruoka-aikani ovatkin muuttuneet melko kummallisiksi. Nähtävissä on jopa merkkejä ”intermittent fasting” -tyylisestä syömisestä, joka jälleen kerran pistää kyseenalaistamaan monta aiemmin oppimaani ja kuuluttamaani asiaa.
Hmmmm… jään edelleen odottelemaan vaihetta, jolloin tumma suklaa lakkaa maistumasta. Addikti edelleen ;)
Kirpeästä mansikkapirtelöstä vanukkaaksi
Eilen oli ajatuksena surauttaa jälleen muutaman päivän viherpirtelöt tulemaan, mutta koska jääkaapin vihreät eivät houkuttaneet tippaakaan, niin viherpirtelöstä tulikin hieman yllättäen kirpeää mansikkapirtelöä (mansikka on mun least favorite -pakastemarja, mutta muutakaan ei enää pakastimesta löytynyt). Pirtelö oli yön aikana muuttunut jääkaapin viileydessä mansikkavanukkaaksi, jota oli turha kuvitellakaan saavansa ”eväspullosta” ulos vailla lusikkaa. Mutta hyvää oli, joten pistetäänpä reseptiä muistiin.
- ~350 g sulatettuja ja valutettuja pakastemansikoita
- ~2,5 dl luomu kookosmaitoa
- ”aika paljon” kuivattua luomu minttua (tuore olisi toiminut tod.näk. paremmin ;))
- puolikas jääkaappiin jämähtänyt sitruuna
- iso ruokalusikallinen hamppuproteiinia
- reilu puoli teelusikallista Chlorellaa
- ruokalusikallinen ohranorasjauhetta
Näistä määristä sain itselleni sopivat reilut kaksi, miltei kolme täyttä annosta. Ainekset blenderiin ja sekaisin. Itselläni on tapana surauttaa ensin kiinteämmät ainekset mössöksi ja lisätä vasta sen jälkeen jauheet ja tarvittava määrä nestettä. Pirtelö annospulloihin ja jääkaappiin. Tosin pullot eivät olleet kovin hyvä idea, koska lusikoiminen pulloista on jokseenkin hankalaa, joten ensi kerralla annostelen todennäköisesti jälkiruokakulhoihin tai pieniin kannellisiin pakasterasioihin. Tarkoitus ei ollut ensin lisätä joukkoon viherjauheita, mutta päädyin kuitenkin täydentämään niillä pirtelön ravitsemuksellisia ainesosia. Ihan vaan sen verran, etteivät millään tavalla maistuneet pirtelöstä läpi, mutta antoivat hyvän mielen :)
Enjoy! Ihanan pirteää ja kirpakkaa mansikkavanukasta!
