Tavallisesti uuniloheni saa purjolla, tillillä ja sitruunalla maustetun kerma-smetanahunnun. TehoPaleolla piti keksiä jotain muuta. Kookoskerma korvaa kätevästi lehmän kerman. Hieman googlausta ja siitä se ajatus sitten lähti! Muille maille lämpimille =)
Omena on hyve!! Hyve on ”eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre”. Omenahyve on jälkiruoka. Sunnuntaina äippä ystävällisesti soitteli, että ”Tuletko?! Nyt ois äärettömän hyvää vadelmajuustokakkua!”. Jep, äippä oli leipassut äärettömän hyvää vattukakkua.
Kaipasin vaihtelua viime aikojen vattu- ja tyrnipohjaisiin viherpirtelöihin. Syntyi tummanpuhuva, herukkainen punapirtelö.
…piilee pinaatissa!
Tulipa viime viikolla nähtyä Paleokeittiössä sellainenkin harvinaisuus kuin iso kattilallinen seitistä valmistettua kirkasta kalakeittoa. Ei, hyvää se ei ollut, mutta söin silti. Laiskuuttani ja nälkääni. Asia oli nimittäin niin, että jotain ruokaa piti saada puoleksi viikoksi väsättyä mahdollisimman helposti ja nopeasti. Hätäpäissään sitä emäntä turvautuu pakasteisiin ja kalaliemeen. Bad, bad, bad decision! Ensi kerralla tuunailen tuoreemmista raaka-aineista. En tiedä johtuiko pakastetuista kasvissuikaleista vai glukoosisiirapilla ja hiivauutteella kyllästetystä kalafondista, mutta maku oli jokseenkin… teollinen. Voisiko joku ystävällinen kertoa löytyykö jostain päin Suomea valmiita keittoliemiä ilman noita kahta edellä mainittua ainesosaa?! Aika monta valmistetta olen tutkinut (myös luomusellaisia), enkä ole vielä löytänyt sellaista, josta voisi hyvillä mielin liemensä keitellä. Innoitus ja resepti löytyi jostain paperikeräykseen menevästä lehdykästä, jota hippasen oman mielen mukaan pimppasin.
Munakas nimittäin. Tältä sen pitäisi näyttää… Usein pannulla se vielä näyttää ihan hyvältä… …mutta jostain syystä lautaselle kuitenkin päätyy jotain tämän näköistä =D Kuinka tälle yritelmälle kävi? Ei voi enää muistaa ;) Mutta siinäpä muutamia käteviä munakkaita viime viikoilta. Ylimpänä persiljalla ryyditetty luomunakkimunakas. Pretty simple, vai mitä? Keskellä samaa settiä kera kuullotetun punasipulin. Ja alimpana prosciutto-tomaattimunakas. Munakasmassa vähän vaihtelee päivän muiden syömisten mukaan, mutta 1-2 kokonaista luomumunaa ja 1-3 valkuaista kermalla, kookoskermalla tai smetanalla notkistettuna. Mausteena ihan vaan himalajansuola ja vastarouhittu mustapippuri. Näillä pääsee jo pitkälle! Joskus todistettavasti jopa ihan kuosissa lautaselle saakka ;) Ja paistamiseen tietysti tuttuun tapaan kookosöljyä <3
Ruskan väritulitus on vallannut paitsi pihat ja puutarhat, niin myös uunin. Talvea kohti tallustaessa lämmin uuniruoka alkaa houkuttaa tuoretta ja viileää enemmän. Eilen valmistuivat syksyn ensimmäiset, värikkäät uunikasvikset. Ah, niin kaunista! Ja lempeän maukasta. Syksyn ruskaiset uunikasvikset porkkanaa punasipulia kesäkurpitsaa keltaista ja punaista paprikaa miniluumutomaatteja valkosipulinkynsiä oliiviöljyä (reippaasti!) balsamico -viinietikkaa suolaa ja pippuria Provencen yrttisekoitusta Pilko kasvikset uunivuokaan. Muut paitsi minitomaatit, jotka kannattaa lisätä vasta 15-20 minuuttia ennen arvioitua valmistumisaikaa. Hukuta oliiviöljyyn. Vähän maltillisemmin balsamicoa. Lisää mausteet. Kierittele kasvikset yltäpäältä öljyyn ja mausteisiin. Kypsytä 200-225 asteisessa uunissa kasviksista riippuen 40-60 minuuttia (kokeile pehmeys). Sekoittele ainakin kerran kypsennyksen aikana. Porkkana oli vielä tunnin jälkeenkin hippasen liian ”al dente”, kun taas muut kasvikset osoittivat liiallisen pehmenemisen merkkejä. Ehkä uunijuurekset on parasta pitää kasviksista erillään… Samalla uuninlämmityksellä valmistuivat kasvisten kyytipojaksi jauhelihapihvit. Täyspaleota! Ilman smetanaa. Kun kerta TehoPaleolla mennään ;) Melko syksyistä väriä lautasella, vai mitä olet mieltä? Sellaista sopivasti loppusyksyn haalistamaa meininkiä =) Täysveriset luolanaisen jauhelihapihvit ~400 g Hereford -jauhelihaa (pakkasesta) 1 keltasipuli 1 valkosipulinkynsi 1 luomukananmuna loraus kookoskermaa suolaa ja mustapippurirouhetta tuoretta persiljaa Kuullota sipulit kookosöljyssä. Vaivaa …
Koska TehoPaleo30:n tavoitteena on ensisijaisesti puhdistaa ja virkistää kehontoimintoja, niin olenpa kaivanut esiin myös muita puhdistumisen tukitoimenpiteitä kuin elimistöä tukevan ja tulehdustekijät minimoivan ruokavalion. 11 päivän detox -kuuri on vielä matkalla valtameren ylitse. Palaan aiheeseen kunhan pääsen testaamaan. Kyseessä on luonnollisiin yrtteihin perustuva puhdistuspaketti. Viikon verran olen kuitenkin ehtinyt nesteyttämään itseäni pitkästä aikaa nesteellä, jota itse kutsun alkalisoiduksi vedeksi (ei-tieteellinen termi!). Kuinka alkalisoivaa se todellisuudessa on, en tiedä. PH -liuskoillahan tuo selviäisi, jos selvittäminen tuntuisi tarpeelliselta. Tällä hetkellä ei tunnu. Absoluuttisesti alkalisoivaa tai ei, ihan sama. Hyvältä sen nauttiminen kuitenkin tuntuu, vaikka elämä täällä räkäpaperien keskellä limaa keuhkoista köhien ei niin kovin loistokasta olekaan. Jo parin kolmen TehoPaleo30 -päivän jälkeen kasvojen iho näyttää sileämmältä ja kuulaammalta. Eikä näppyjäkään näyttäisi olevan yhtä paljon. Tämä siitä huolimatta, että olen viettänyt viimeiset neljä päivää neljän seinän sisällä vailla raikasta ulkoilmaa. Saattaa myös olla, että hormonit vaan hyrräävät tällä hetkellä suosiollisessa vaiheessa. Jatkan asian seuraamista. Sen sijaan alkalisoituun veteen liittyy eräs aivan varmasti myönteinen muutos. Hampaat ovat valkaistuneet. Tämä tapahtui jo hyvin nopeasti veden tuunaamisen jälkeen. Mun hampaiden kiille …
Keuhkoputkentulehdus kaatoi naisen petiin. Ruoka ei maistu, mutta itsensä hemmottelu maistuu. Ja suklaa =). Normisti kaverina olisi Maraboun Premium 86%, nyt on tyytyminen raakasuklaaseen. Homemade tosin hakkaa teolliset serkkunsa mennen tullen. Vaivaa vaan on hemmottelun eteen nähtävä hippasen enemmän. Mutta aikaa on! Syy Maraboun korvaamiseen kotitekoisella löytyy TehoPaleo30:stä. Kohta viisi päivää takana, enää 25 edessä. Melko helppoa! Kipeänä kuin ei tahdo maistua muut kuin viherpirtelöt. Viimeksi olin TehoPaleolla jokseenkin vuosi sitten. Hassu sattuma, enpä muistanut. Vuoden takaisia juttuja voi kerrata täältä. Perussaksalainen raakasuklaa kookosöljyä raakakaakaojauhetta lucumaa spirulinaa himalajansuolaa raakakaakaorouhetta ja murskattuja saksanpähkinöitä
Kaali on edelleen kiva kaveri. On tullut väännettyä laatikkoa ja keittoa, mutta tämän hetken ehdoton hitti on kaalipata! Koska se vaan on jotenkin niin helppo. Hyvää ja pehmeää, kun malttaa hauduttaa. Ja siitä riittää. Puoleksi viikoksi. Ei laiska emäntä jaksa joka päivä hellan edessä hämmennellä. Raaka-aineet ovat jokseenkin samat kuin aiemmin mainituissa. Toteutustapa vain hieman eri. Semisti paleo kaalipata reilu kilo valkokaalia 1 iso sipuli reilu 400 g jauhelihaa (sika-nauta toisi varmasti mehevyyttä, mutta olen käyttänyt pakkasesta priimaa Herefordia. Kun sitä kerran on.) ~3 dl vettä 0,5 – 1 dl riisiä 1-2 rkl smetanaa luraus vaahterasiirappia mausteeksi suolaa, rouhittua mustapippuria, pari laakerinlehteä ja meiramia tarjoiluun puolukkahilloa Pilko kaali suipaleiksi. Vaihe, joka tökkii eniten. Ehkä mulla on vaan huono veitsi. Antakaahan viisaammat vinkkejä, millainen sen pitäisi olla. On nimittäin melkoista tappelua tämä suipaloiminen. Etenkin se ensimmäinen kaalinpään katkaisu. Pilko sipuli sopivaksi. Yleensä olen käyttänyt ihan vaan keltasipulia, mutta tällä kertaa kaapista ei löytynyt muuta kuin serkku punainen. Mittaa riisit valmiiksi. Maukas Urtekramin luomu täysjyväbasmati sopii pataan mainiosti. Ruskista jauheliha esim. isossa teräskattilassa. Lisää mukaan sipulit ja …
PALEOKEITTIÖ 