Kategoria: Reseptit

  • Aurinkoa elämään!

    Aurinkoa elämään!

    Missä olet armahin aurinko? Taivaalta etsin sua turhaan, joten tähän pimeään ja kosteaan vuodenaikaan aurinkoa elämään on parasta taikoa ihan itse. Tehtävään sopii mainiosti makeana hehkuva mango! Inspiraatiota kaivoin eksoottisesta katkarapucocktailista. Ihan hyvä vaihtoehto sekin, mutta sopii paremmin kuumaan ja kesään. Aurinkoinen mango puolestaan toimii loistavasti välipalana ja jälkiruokana talvisella säällä. Sekaan paljon chiliä ja inkivääriä, niin kylmä keltainen myös lämmittää mukavasti ;)

       

    AURINKOINEN MANGO 2 annosta

    • 1 mango (kypsä paree maun puolesta, vähemmän kypsä toimii esteettisesti paremmin)
    • puolikas avokado
    • tuoretta minttua (pakastimesta)
    • 1 limen mehu
    • siivu tuoretta inkivääriä
    • chiliä tai chilijauhetta

    Homma kannattaa aloittaa kastikkeesta, jotta se ehtii muhia ja maustua hetken. Lime mehuksi, sekaan silputtu inkivääri, chili sekä minttu. Tuoreet raaka-aineet kaunistavat. Vähemmän tuoreet toimivat ja helpottavat aurinkoista elämää. Tuoretta minttua ei tällä kertaa ollut ja myöskin chili tuli jauheena purkista. Pakastimesta sen sijaan löytyy melkeinpä aina myös minttua. Viherpirtelötarkoituksiin. Tuore inkivääri säilyy kivasti viileäkaapissakin.

    Kuori mango ja pilko palasiksi. Itse teen kuorimisen jälkeen kokonaiseen hedelmään ruutuviillot kiveen saakka, jonka jälkeen leikkaan palat irti lituskaista kiveä myöten. Kivi kannattaa imeskellä puhtaaksi. Näin tulee mangokin hyödynnettyä viimeiseen pisaraan saakka. Avokadon ruudutan kuoreen ja kaivan sieltä sopivan kokoisiksi pilkotut palat pois lusikalla. Melko kätsyä tätsyllekin!

    Mangot ja avokadot kuppiin sekaisin, pirtsakka limekastike päälle ja hetkeksi jääkaappiin maustumaan. Parasta päivänä seuraavana. Pakastetuksen jälkeen lötköksi sulaneet mintunlehdet toimivat huonosti koristeena, mutta tuore persilja paikkaa aivan loistavasti nääntyneen mintun virkaa =)

    Aurinkoinen mango toimii makeanystäville ihan sellaisenaankin ilman avokadon apua. Hieman kermavaahtoa tai smetanaa päälle ja jälkkäri on valmis. Itse käytän mielelläni avokadoa tasapainottamaan mangon makeutta ja tuomaan mukaan rasvaa pitkittämään kylläisyyttä sekä tasaamaan sokerin vaikutuksia kehoon ja mieleen.

    Uusi mango odottaa jo jääkaapissa. Tällä kertaa aion tyrkätä mukaan myös kurkkua raikastamaan mangon makeutta. Katkaravut jätän edelleen ensi kesään.

  • Purjo sitruunakastikkeessa

    Purjo sitruunakastikkeessa

    Joskus mä vaan teen ihan käsittämättömän hyvää ruokaa!

    Näin kirjoitin FB-seinälleni lauantaina vetäistyäni päivän illallisen kastikkeineen kitusiini. Edelleen voin todeta, että yksinkertainen on paitsi helppoa, niin myös hyvää! Lautasella pari minuuttia paistettu kuhafile kera purjoisen sitruunakastikkeen ja lämpimän pinaatti-purjo-tomaattihöystön. Purjoa siellä ja purjoa täällä. Tänään. Syystä, että sitä sattui olemaan kun mitään muuta ei ollut. Pinaattiakin vain laihanlaisesti.

    PURJO-SITRUUNAKASTIKE KALALLE (2-3 annosta)

    • silputtua purjoa maun mukaan (1/3 purjo…?)
    • ~2-3 rkl kirnuvoita
    • puolikkaan sitruunan mehu (isohko sitruuna)
    • reilu 1 rkl juoksevaa hunajaa
    • luraus valkoviinietikkaa, koska valkoviiniä ei ollut
    • ~1,5 dl kuohukermaa (meni käsituntumalla, niinkuin vähän kaikki muukin ;))
    • mausteeksi suolaa ja jauhettua valkopippuria

    Kuullota purjo pehmeäksi voissa. Lisää sitruunamehu, valkoviinietikka ja hunaja. Keitä miedolla lämmöllä, jotta osa nesteestä haihtuu ilmakehän puolelle. Lisää kerma ja jatka kastikkeen hauduttamista kunnes kastike saostuu paksummaksi. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Tarjoile kalan kanssa.

  • Maukas Moskovan pata – Sinut kerran löysin ystäväin…

    Maukas Moskovan pata – Sinut kerran löysin ystäväin…

    …kuljit hetken yössä vierelläin…
    Ja meille loisti valot Moskovan.

    Tästä se lähti. Uusi, syvä, kypsä ja sopivan tuhti rakkaussuhde. Venäläiseen. Ja tämä suhde kestää! Sen verran maukkaita hetkiä vietimme yhdessä… marraskuun pimeinä iltoina… kynttilänvalossa… kera punaisen viinilasin ja Moskovan valojen soidessa kaihoisasti taustalla… aidolla venäjän kielellä. Tietysti.

    Huh ja herätys! Toivottavasti sain sinut kuitenkin mukaan tunnelmiin, joita ensimmäistä kertaa valmistamani Moskovan pata onnistui luomaan. Facebookissa taisin huudella valmistaneeni parasta kotiruokaa ever!

    Kyseessä on siis Mysi Lahtisen klassikkoresepti Moskovan pata, josta kuulin ensimmäistä kertaa jo pari vuotta sitten eräältä miespuoliselta valmennettavaltani. Siitä asti on pitänyt laittaa pata tulille. Vasta nyt sain aikaiseksi. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Hieman aikaa ja vaivaa se vaati. Enemmän aikaa kuin vaivaa, mutta odotus palkittiin ruhtinaallisesti.

    Moskovan padan reseptejä on netti pullollaan. Itse hieman sovelsin, joten tässä yksi lisää.

    MOSKOVAN PATA

    • ~700-800 g naudan paistisuikaleita
    • 2 isohkoa sipulia
    • sopivasti maustekurkkukuutioita (ehkä 5 rkl…)
    • voita (paistamiseen)
    • ~3 rkl Voi hyvin -hunajaa
    • ~puolitoista purkkia smetanaa
    • reilu puolikas Aura -juustoa (~100 g..)
    • rouhittua mustapippuria
    • cayennepippuria
    • 3, 5 dl lihalientä (= puolikas lihaliemikuutio)
    • tuoretta persiljasilppua
    • (suolaa tarvittaessa)

     

    Silpu sipulit. Lisää silputut sipulit kattilaan (tai suoraan pataan) kuullottumaan. Lisää kuullottuneiden sipulien joukkoon hunaja sekä maustekurkkukuutiot (alkuperäisessä reseptissä suolakurkkua). Hämmentele seosta hetken aikaa. Mausta pippureilla. Suolaa kannattaa lisätä vasta ennen uunia, jos tuntuu tarpeelliselta. Aura -juusto on melko suolaista, joten suolan kanssa kannattaa ottaa varovasti.

    Lisää kattilaan vesi. Kiehauta ja lisää lihaliemikuutio. Jätä hellalle porisemaan siksi aikaa kun paistat paistisuikaleet pienissä erissä kuumalla pannulla. Lisää lihat, murustettu Aura -juusto, smetana ja silputtu persilja ”soppaan”. Hämmentele kunnes Aura on sulanut ja kaada koko hoito uunin kestävään pataan. Itse käytin paremman puutteessa lasitettua savipataa. Toimi =)

    Siirrä pata 200 asteiseen uuniin ~45 minuutiksi. Vähennä lämpöä 150 asteeseen ja odottele tunti, jos toinenkin. Itse kypsensin lihaa suussa sulavan supermureaksi yhteensä noin nelisen tuntia. Annoin vielä vetäytyä uunin jälkeen pitkään lämpimänä pysyvässä padassa sillä aikaa kun keittelin riisit valmiiksi. Sitten vaan riisi ja moskovalainen kimpassa lautaselle kera smetanasilmäkkeen ja maustekurkkukuutioiden. Taivasmatka voi alkaa!

    Moskovan padan myötä tuli testattua kehon riisi-, homejuusto- ja smetanakestävyys. Hippasen huono homma, että meni näin monta testitavaraa kerralla.

    Ensimmäisen annoksen jälkeen vatsa ei ilmoitellut olemassa olostaan. Seuraavana päivänä tuli jo hieman huono olo ja kolmannen satsin jälkeen vääntelehdin muutamat yön tunnit. Nyt rauhoitan hetkeksi tilanteen syömällä väliin taas puhdasta paleopöperöä. Sen jälkeen riisit ilman maitotuotteita uudelleen testiin. Riisinä käytin Urtekramin luomutäysjyväbasmatiriisiä.

    Söin aikamoisia jättiannoksia, joten saattoipa vatsa siitäkin rimpuilla. Tai sitten siitä puolesta desistä punaviintä, joka muuten sopi aivan mainiosti perjantai -illan kunniaksi padan kylkeen. Harmitti, ettei löytynyt puolta desiä enempää. Ehkäpä se vatsa kiukuttelikin viinistä. Tai sen puutteesta ;)

    Mutta siis, kaiken kaikkiaan aivan loistava, jokseenkin tuhti liharuoka. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan, ellet ole vielä ehtinyt. Sopii mainiosti koleaan syksyyn ja kylmään talveen. Ehkä olisin voinut laittaa cayennepippuria vähän vähemmänkin, mutta toisaalta se antoi padalle kivan lämpöisen tujauksen =)

  • Isäinpäivän kunniaksi

    Kauniita kukkia ja aitoa äitien tekemää ruokaa!  (lisää…)

  • Jauhelihasta punaiseen nakkikeittoon

    Palataanpa ajassa pari viikkoa taaksepäin aikaan, jolloin TehoPaleo päättyi pannukakkuun. Pannukakun jälkeinen elo sujui sen verran mukavasti, että päätin jatkaa pannukakusta aitoon, oikeaan suomalaiseen perunaan. Tällaisen puhdistusoperaation (TehoPaleo by UP) jälkeen keho on kivasti herkimmillään ja kertoo suorin sanoin, minkä ruoka-aineen kanssa voi elää sulassa sovussa. Ja mikä sovun sijaan johtaa sisällissotaan.

    Suunnitelmien mukaan aloitin puhdistuksen jälkeen testausvaiheen. Ajatuksena on kokeilla ruoka-aine kerrallaan reaktioita ja vaikutuksia elimistöön keskittyen lähinnä paleoystävällisiin hiilihydraattilähteisiin. Testaus oli tarkoitus aloittaa riisistä, mutta peruna ehti ensin. Perunaa ennen tuli kuitenkin todettua, että ulkomainen kuorimaton omena sai aikaan melkoiset vatsanväänteet. Omenahyveestä sen sijaan kelpaa edelleen nautiskella.

    Sipulit samassa kupissa.

    (lisää…)

  • Se makeampi pottu

    Kuvassa on bataatti. Uunista ulos tullut uunibataatti. Se perinteisen perunan makeampi serkku, jonka voi tuikkaista uuniin kuin Rosamundan konsanaan. Ei, se ei ole yhtään sen vaikeampaa. Se on vaan oranssi. Ihan niin kuin kurpitsa. Myös maultaan, makea kuin kurpitsa.

    Mikä vitsi on vääntää postausta ehkä yhdestä maailman yksinkertaisemmasta reseptistä? Öljyä niskaan, suolaa, pippuria ja muutamat kuivatut yrtit perään. Foliota ympärille ja uuniin. Sitten odotellaan. Ja odotellaan… ja… odotellaan. Välissä tökitään hieman haarukalla; uppoaako vai ei? Kun uppoaa, niin bataatit uunista ulos. (lisää…)

  • Kermasipuli versio Paleo

    Jauhelihapihvin ja kermaisen sipulin liitto on miltei yhtä taivaallinen kuin mustaherukan ja mintun. Tavallisesti venytän paleorajoja sen verran, että haudutan kuullotetun sipulin kermassa. Niin juuri, siinä lehmän kermassa. TehoPaleolla piti kuitenkin olla tarkkana, joten korvasin kiltisti kuohukerman kookoskermalla. Hippasen olin maun suhteen ensin epäileväinen, mutta maistamisen myötä epäilyt hälvenivät kuin aamusumu kesäisessä auringonpaisteessa. Kookoskerma täyttää tehtävänsä loistokkaasti kerman korvaajana myös sipulin kanssa! Eihän se vaatinut kuin hitusen rohkeutta. Jatkan kookoksen viitoittamalla tiellä! Kokeile sinäkin! =)

    (lisää…)

  • Halloween kävi kylässä

    Halloween kävi kylässä

    Se oli SE ensimmäinen kerta. Kun kurpitsa eksyi kauppakoriin. Ihan puolivahingossa. Koska bataatti oli piilossa. Eikä peruna vielä kelvannut, mutta hyvää hiilua piti saada. Noh, siinä sitä sitten ihmeteltiin, jotta mitäs tälle tehtäisiin. Butternut -kurpitsalle, jota niin moni tuntuu suitsuttavan.

       

    Ihmettelyn jälkeen päädyin tekemään sitä, mitä bataatista alunperin piti. Kurpitsa melkoisen väännön jälkeen puoliksi ja siitä vielä sama toiseen kertaan. Jos jo bataatti on paha halkaista, niin tätä kaveria työstäessä ei ollut itku kaukana. Eikä roskis. Joo-o, edelleen epäilen, että mun veitsissä täytyy olla jotain vikaa. Tekniikassahan vika ei voi olla. Voimasta puhumattakaan ;)

    Sivelin kurpitsaveneet oliiviöljyllä. Ripottelin päälle kaikella rakkaudella suolaa ja mustapippuria, vähän timjamia, rosmariinia ja hunajaakin. Työnsin uuniin ja odottelin kurpitsalihan pehmiävän. Nautin kera uunikalkkunan. REALLY?! No en oikeastaan. Nauttinut, mutta söin kuitenkin.

    Näin Halloweenin kunniaksi kurpitsa kävi kylässä. Tuskin tulee toista kertaa. Kiva kun kävit ja kiitos, mutta ei kiitos. Gourmet -keittiön mausteisena keittona ihan hyvää. Paleokeittiön uunissa… hmmmm… melko pahaa.

  • Kaakao on kaveri

    Kaakao on kaveri

    ”Diamonds are the girls best friend”, sanoi Marilyn. Emäntä on eri mieltä. Timantit ovat kyllä kauniita katsottavia, mutta kylminä ja kovina eivät paljoa lämmitä. Kaakao lämmittää. Raakakaakao lämmittää vielä enemmän. Ja ravitsee siinä sivussa; mieltä, kieltä ja sielua.

    (lisää…)

  • Lämmin tomaatti-pinaattihöystö

    Lämmin tomaatti-pinaattihöystö

    Alkuperäinen ohje tämän hetken lempparilisukkeeseen löytyi Gurmee -blogista. Siitä sitten muokkaamaan omia mieltymyksiä vastaavaksi ja sen mukaan, mitä kaapista milloinkin sattuu löytymään. Nimikin vaihtui matkan varrella ”Paistetuista kirsikkatomaateista” höysteeksi. Maistuu höysteenä fyysisesti ja verbaalisesti paremmin ;D

    Pilkotut vihreät paprikat
    Halkaistut punaiset tomaatit
    Pinaatti ja kulahtaneen persiljan jämät

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.