All posts filed under: Reseptit

Aurinkoa elämään!

Missä olet armahin aurinko? Taivaalta etsin sua turhaan, joten tähän pimeään ja kosteaan vuodenaikaan aurinkoa elämään on parasta taikoa ihan itse. Tehtävään sopii mainiosti makeana hehkuva mango! Inspiraatiota kaivoin eksoottisesta katkarapucocktailista. Ihan hyvä vaihtoehto sekin, mutta sopii paremmin kuumaan ja kesään. Aurinkoinen mango puolestaan toimii loistavasti välipalana ja jälkiruokana talvisella säällä. Sekaan paljon chiliä ja inkivääriä, niin kylmä keltainen myös lämmittää mukavasti ;)     AURINKOINEN MANGO 2 annosta 1 mango (kypsä paree maun puolesta, vähemmän kypsä toimii esteettisesti paremmin) puolikas avokado tuoretta minttua (pakastimesta) 1 limen mehu siivu tuoretta inkivääriä chiliä tai chilijauhetta Homma kannattaa aloittaa kastikkeesta, jotta se ehtii muhia ja maustua hetken. Lime mehuksi, sekaan silputtu inkivääri, chili sekä minttu. Tuoreet raaka-aineet kaunistavat. Vähemmän tuoreet toimivat ja helpottavat aurinkoista elämää. Tuoretta minttua ei tällä kertaa ollut ja myöskin chili tuli jauheena purkista. Pakastimesta sen sijaan löytyy melkeinpä aina myös minttua. Viherpirtelötarkoituksiin. Tuore inkivääri säilyy kivasti viileäkaapissakin. Kuori mango ja pilko palasiksi. Itse teen kuorimisen jälkeen kokonaiseen hedelmään ruutuviillot kiveen saakka, jonka jälkeen leikkaan palat irti lituskaista kiveä myöten. Kivi kannattaa imeskellä puhtaaksi. …

Purjo sitruunakastikkeessa

Joskus mä vaan teen ihan käsittämättömän hyvää ruokaa! Näin kirjoitin FB-seinälleni lauantaina vetäistyäni päivän illallisen kastikkeineen kitusiini. Edelleen voin todeta, että yksinkertainen on paitsi helppoa, niin myös hyvää! Lautasella pari minuuttia paistettu kuhafile kera purjoisen sitruunakastikkeen ja lämpimän pinaatti-purjo-tomaattihöystön. Purjoa siellä ja purjoa täällä. Tänään. Syystä, että sitä sattui olemaan kun mitään muuta ei ollut. Pinaattiakin vain laihanlaisesti. PURJO-SITRUUNAKASTIKE KALALLE (2-3 annosta) silputtua purjoa maun mukaan (1/3 purjo…?) ~2-3 rkl kirnuvoita puolikkaan sitruunan mehu (isohko sitruuna) reilu 1 rkl juoksevaa hunajaa luraus valkoviinietikkaa, koska valkoviiniä ei ollut ~1,5 dl kuohukermaa (meni käsituntumalla, niinkuin vähän kaikki muukin ;)) mausteeksi suolaa ja jauhettua valkopippuria Kuullota purjo pehmeäksi voissa. Lisää sitruunamehu, valkoviinietikka ja hunaja. Keitä miedolla lämmöllä, jotta osa nesteestä haihtuu ilmakehän puolelle. Lisää kerma ja jatka kastikkeen hauduttamista kunnes kastike saostuu paksummaksi. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Tarjoile kalan kanssa.

Jauhelihasta punaiseen nakkikeittoon

Palataanpa ajassa pari viikkoa taaksepäin aikaan, jolloin TehoPaleo päättyi pannukakkuun. Pannukakun jälkeinen elo sujui sen verran mukavasti, että päätin jatkaa pannukakusta aitoon, oikeaan suomalaiseen perunaan. Tällaisen puhdistusoperaation (TehoPaleo by UP) jälkeen keho on kivasti herkimmillään ja kertoo suorin sanoin, minkä ruoka-aineen kanssa voi elää sulassa sovussa. Ja mikä sovun sijaan johtaa sisällissotaan. Suunnitelmien mukaan aloitin puhdistuksen jälkeen testausvaiheen. Ajatuksena on kokeilla ruoka-aine kerrallaan reaktioita ja vaikutuksia elimistöön keskittyen lähinnä paleoystävällisiin hiilihydraattilähteisiin. Testaus oli tarkoitus aloittaa riisistä, mutta peruna ehti ensin. Perunaa ennen tuli kuitenkin todettua, että ulkomainen kuorimaton omena sai aikaan melkoiset vatsanväänteet. Omenahyveestä sen sijaan kelpaa edelleen nautiskella.

Se makeampi pottu

Kuvassa on bataatti. Uunista ulos tullut uunibataatti. Se perinteisen perunan makeampi serkku, jonka voi tuikkaista uuniin kuin Rosamundan konsanaan. Ei, se ei ole yhtään sen vaikeampaa. Se on vaan oranssi. Ihan niin kuin kurpitsa. Myös maultaan, makea kuin kurpitsa. Mikä vitsi on vääntää postausta ehkä yhdestä maailman yksinkertaisemmasta reseptistä? Öljyä niskaan, suolaa, pippuria ja muutamat kuivatut yrtit perään. Foliota ympärille ja uuniin. Sitten odotellaan. Ja odotellaan… ja… odotellaan. Välissä tökitään hieman haarukalla; uppoaako vai ei? Kun uppoaa, niin bataatit uunista ulos.

Kermasipuli versio Paleo

Jauhelihapihvin ja kermaisen sipulin liitto on miltei yhtä taivaallinen kuin mustaherukan ja mintun. Tavallisesti venytän paleorajoja sen verran, että haudutan kuullotetun sipulin kermassa. Niin juuri, siinä lehmän kermassa. TehoPaleolla piti kuitenkin olla tarkkana, joten korvasin kiltisti kuohukerman kookoskermalla. Hippasen olin maun suhteen ensin epäileväinen, mutta maistamisen myötä epäilyt hälvenivät kuin aamusumu kesäisessä auringonpaisteessa. Kookoskerma täyttää tehtävänsä loistokkaasti kerman korvaajana myös sipulin kanssa! Eihän se vaatinut kuin hitusen rohkeutta. Jatkan kookoksen viitoittamalla tiellä! Kokeile sinäkin! =)

Halloween kävi kylässä

Se oli SE ensimmäinen kerta. Kun kurpitsa eksyi kauppakoriin. Ihan puolivahingossa. Koska bataatti oli piilossa. Eikä peruna vielä kelvannut, mutta hyvää hiilua piti saada. Noh, siinä sitä sitten ihmeteltiin, jotta mitäs tälle tehtäisiin. Butternut -kurpitsalle, jota niin moni tuntuu suitsuttavan.     Ihmettelyn jälkeen päädyin tekemään sitä, mitä bataatista alunperin piti. Kurpitsa melkoisen väännön jälkeen puoliksi ja siitä vielä sama toiseen kertaan. Jos jo bataatti on paha halkaista, niin tätä kaveria työstäessä ei ollut itku kaukana. Eikä roskis. Joo-o, edelleen epäilen, että mun veitsissä täytyy olla jotain vikaa. Tekniikassahan vika ei voi olla. Voimasta puhumattakaan ;) Sivelin kurpitsaveneet oliiviöljyllä. Ripottelin päälle kaikella rakkaudella suolaa ja mustapippuria, vähän timjamia, rosmariinia ja hunajaakin. Työnsin uuniin ja odottelin kurpitsalihan pehmiävän. Nautin kera uunikalkkunan. REALLY?! No en oikeastaan. Nauttinut, mutta söin kuitenkin. Näin Halloweenin kunniaksi kurpitsa kävi kylässä. Tuskin tulee toista kertaa. Kiva kun kävit ja kiitos, mutta ei kiitos. Gourmet -keittiön mausteisena keittona ihan hyvää. Paleokeittiön uunissa… hmmmm… melko pahaa.

Lämmin tomaatti-pinaattihöystö

Alkuperäinen ohje tämän hetken lempparilisukkeeseen löytyi Gurmee -blogista. Siitä sitten muokkaamaan omia mieltymyksiä vastaavaksi ja sen mukaan, mitä kaapista milloinkin sattuu löytymään. Nimikin vaihtui matkan varrella ”Paistetuista kirsikkatomaateista” höysteeksi. Maistuu höysteenä fyysisesti ja verbaalisesti paremmin ;D