Se oli SE ensimmäinen kerta. Kun kurpitsa eksyi kauppakoriin. Ihan puolivahingossa. Koska bataatti oli piilossa. Eikä peruna vielä kelvannut, mutta hyvää hiilua piti saada. Noh, siinä sitä sitten ihmeteltiin, jotta mitäs tälle tehtäisiin. Butternut -kurpitsalle, jota niin moni tuntuu suitsuttavan.

Ihmettelyn jälkeen päädyin tekemään sitä, mitä bataatista alunperin piti. Kurpitsa melkoisen väännön jälkeen puoliksi ja siitä vielä sama toiseen kertaan. Jos jo bataatti on paha halkaista, niin tätä kaveria työstäessä ei ollut itku kaukana. Eikä roskis. Joo-o, edelleen epäilen, että mun veitsissä täytyy olla jotain vikaa. Tekniikassahan vika ei voi olla. Voimasta puhumattakaan ;)

Sivelin kurpitsaveneet oliiviöljyllä. Ripottelin päälle kaikella rakkaudella suolaa ja mustapippuria, vähän timjamia, rosmariinia ja hunajaakin. Työnsin uuniin ja odottelin kurpitsalihan pehmiävän. Nautin kera uunikalkkunan. REALLY?! No en oikeastaan. Nauttinut, mutta söin kuitenkin.

Näin Halloweenin kunniaksi kurpitsa kävi kylässä. Tuskin tulee toista kertaa. Kiva kun kävit ja kiitos, mutta ei kiitos. Gourmet -keittiön mausteisena keittona ihan hyvää. Paleokeittiön uunissa… hmmmm… melko pahaa.