Paleokeittiön ulkoasua uudistetaan parhaillaan.
Sivuston sisältö on käytettävissä, mutta näkymissä voi esiintyä tilapäisiä poikkeamia. Kiitos kärsivällisyydestä!

Kategoria: Gluteeniton

  • Helppo kesäkurpitsahöystö halloumin kanssa – Nopea kesälounas (G, V opt.)

    Helppo kesäkurpitsahöystö halloumin kanssa – Nopea kesälounas (G, V opt.)

    Sitruunankuorella ja tillillä maustettu kesäkurpitsapaistos on helppoa ja herkullista arkiruokaa. Syö sellaisenaan, käytä lisukkeena tai nostele paistetun halloumin kanssa kevyelle rucolapedille kera sitruunaisen ja tillisen jogurttikastikkeen.

    Iskihän se sieltä – kesäkurpitsainnostus! Hieman aloin jo huolestumaan kun ei pitkulaista kurpitsaa alkanut emännän keittiöön kuulumaan. Nyt kuuluu. On jo parisen viikkoa kurkun oloinen kurpitsa lautasella viihtynyt – niin kuutioituna, viipaloituna kuin suikaleiksi veisteltynäkin.

    Kyllä, olen mitä suurimmassa määrin kausi-ihminen. Kun jokin ruoka inspiroi, niin sitä syödään – useampi päivä, jopa pari viikkoa peräjälkeen. Kunnes uusi inspis iskee – tai kyllästyminen pakottaa inspiroitumaan jostain muusta.

    Viehättävät kesäkurpitsankukat ovat elokuun edetessä muuttuneet hiljalleen lautasella tutummiksi pötkylöiksi. Kukatkin ovat täytettyinä ja friteerattuina tai öljyssä paistettuina herkkua. Siihen puuhaan ei ole emäntä vielä ryhtynyt – ehkä ensi kesänä?

    Kuvat naapurin pellolta.

    Olen laiska ruoanlaittaja. Se ei liene yllätys kenellekään.

    Käytännössä laiskuus ilmenee nopeina ja helppoina kokkausina. Usein myös sen verran isoina määrinä, että vähintään kolmeksi päiväksi piisaa. Paitsi jos on nopeaakin nopeampaa. Tai maku tai rakenne säilytyksestä sekä mahdollisesta seuraavan päivän lämmityksestä kovasti kärsii.

    Kesäkurpitsahöystöä ei kannata säilöä. Jogurttikastiketta sen sijaan kannattaa sekoittella isompi satsi säilöön.

    Laiskuus yhdistettynä nautiskelijaan ei ole helppo yhtälö – aina. Useimmiten se kuitenkin on. Pienellä vaivalla ja muutamalla makua muokkaavalla raaka-aineella terveempikin ruokakokemus paranee potenssiin sata.

    Matka tähän pisteeseen on ollut pitkä – ja tarina toinen. Mielenkiinnolla kuitenkin odottelen, mihin vuodet tulevat kehitystä vievät. Paluuta pelkkien makroravinteiden tuijotteluun tuskin on.

    Alustus pitkä, asia seuraava.

    Keäskurpitsa on monipuolinen, helppo ja herkullinen kasvis. Kelpaa raakana tai monin eri tavoin kypsennettynä. Kaipaa usein kohtuullisen reippaasti suolaa. Jotta maistuu – joltain. Mielellään mukaan myös jotain yrttiä ja muuta maustetta.

    Pikainen tillillä ja sitruunankuorella maustettu kesäkurpitsahöystö passaa lämpimään salaattiin halloumin heilaksi – tai lisukkeeksi.

    Vaikka vaalean kalan kanssa. Yksinkertaista ja yksinkertaisesti hyvää.

    Katso myös nämä nopeat kesäkurpitsaohjeet!

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Fenkoliset kesäperunat savulohella & raikas fenkolisalaatti (G, M)

    Fenkoliset kesäperunat savulohella & raikas fenkolisalaatti (G, M)

    Mausta uudet perunat tillillä ja paahdetuilla fenkolinsiemenillä. Kyytipojaksi savulohta kera sitruunaisen jogurttikastikkeen. Lisukkeeksi vielä raikas fenkoli-kurkkusalaatti ja lautasella lepää pala parhainta Suomen kesää – parissa vartissa.

    Keskikesä oli ja meni, mutta kotimainen kesäperuna on yhä ajankohtainen. Itse asiassa perunan pääsato, jota kaiketi varastopotuksikin kutsutaan, korjataan vasta joskus syys-lokakuun tienoilla. Uutta perunaa siis piisaa vielä, vaikka varhaisperunan huippukausi lienee jo menneen kesän naatteja.

    Kyllä, jostain syystä tunnen tarvetta perustella perunoiden nostamista esiin elokuussa. Koska kirjoittamattomien sääntöjen mukaan ennen juhannusta pitäisi.

    Harmittaa, että vuoden parhaisiin pottuihin panostetaan eniten ennen kuin ne ovat parhaimmillaan.

    Sama pätee moneen muuhunkin sesonkikasvikseen, jotka vuosi vuodelta ilmestyvät markettien HeVi -laareihin aina vaan aiempaa aikaisemmin. Koska kiire. Myydä, tuottaa ja tuoda kuraa – keinovalon alta tai merten takaa.

    Perinteinen peruna muodossa jos monessa viihtyy suomalaisen lautasella. Paleokeittiössä pottua ei paljoa näy. Keitän perunat keskimäärin kolme kertaa kesässä. Sillä pärjään – loppuvuoden.

    En syrji siksi, että en perunasta pitäisi – minä pidän, keho ei.

    Peruna-aterian jälkeen joutuu emäntä pistämään tunniksi tai pariksi pötkölleen. Jos aivotoiminta ei nyt aivan lakkaa, niin hidastuu huomattavasti. Vaikka varhaisperuna ei ihan yhtä hyvin väsytä kuin varastoitu.

    Kesän 2020 kuuminta hottia ovat olleet hölsky- tai hyrskyperunat. Testasin – ei emännän kappa pottua.

    Paahdetuilla fenkolinsiemenillä maustetut perunat pesivät hölskytetyt mennen tullen.

    Kyytipojaksi fenkoliperunoille vielä siivu savukalaa sitruunaisella jogurttikastikkeella sekä raikasta fenkoli-kurkkusalaattia – niin ikään Food Market Herkun sekä ravintola Palacen huippukokki Eero Vottosen kesäreseptien innoittamana.

    Maukas kesäateria oli parissa vartissa valmista.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Raikas fenkoli-savulohisalaatti vuohenjuustolla – Maukkainta ikinä koskaan!

    Raikas fenkoli-savulohisalaatti vuohenjuustolla – Maukkainta ikinä koskaan!

    Parisen viikkoa sitten tuli tekaistua valehtelematta paras salaatti ikinä koskaan – missään. Väitän, etten edes parhaimmissa ravintoloissa ole vastaavaa salaatillista makunautintoa kokenut.

    Tosin tämän(kin) annoksen takaa löytyy timanttinen ruoka- ja ravintola-alan ammattilainen, jo Itämaisen kukkakaalisalaatin yhteydessä hehkuttamani ravintola- ja telkkukokki Yotam Ottolenghi.

    Kaikki kunnia makujen sopuisasti sointuvasta sonaatista kuuluu hänelle.

    Raikkaan fenkoli-savulohisalaatin rakennuspalikoiksi riittävät huolella valitut perusraaka-aineet, joiden hankinta luonnistuu perusruoankeräysreissulla.

    Rakennustyö on nopeaa ja helppoa – ei tarvitse olla kummoinenkaan kokki, jotta annoksen saa aikaiseksi.

    Maun lisäksi salaatissa parasta on yksinkertaisuus – yksikätinen tai yksisarvinenkin tästä selviytyisi.

    Mitään erikoistyökalujakaan ei tarvita – vihannesmandoliini on kätevä, mutta veitsellä, pikku kattilalla ja sopivalla sekoituskulholla pärjää. Ehkä raastinkin on hyvä omistaa.

    Oikaista ei kuitenkaan kannata – jos tasapainoiseen kokonaisuuteen tähtää.

    Vaikka ruoanlaitossa spontaani säveltäminen on sallittua ja omaan makuun sovittaminen toivottua, niin salaisuus piilee detaljeissa – paahdettuja fenkolinsiemeniä tai raastettua sitruunankuorta ei vuohenjuustosta sovi ”unohtaa”.

    Fenkolisalaatin pääosassa loistaa luonnollisesti aromaattinen salaattifenkoli, jonka anismaista makua sen siemenet sekä silputtu tilli komppaavat kivasti.

    Yhä fenkolia tulee käytettyä aivan liian harvoin, vaikka suureksi fenkolifaniksi julistaudunkin. Nyt olen asian tiimoilta kunnostautunut – toinen helppo fenkoliohje odottaa oikolukua.

    Sitruuna fenkolin kaverina korostaa kokonaisuuden raikkautta. Raikkauden vastapainona rasvaista kalaa sekä myöskin kohtuullisen rasvapitoisuuden omaavaa ja annokseen savulohen ohella suolaisuutta tuovaa vuohenjuustoa.

    Viimeistelyyn vielä makeita herneitä, rouskuvia herneenversoja sekä kevyesti murskattua rosépippuria. Aistillinen taivasmatka odottaa – reilussa puolessa tunnissa.

    Testaa, niin tiedät. Vaikka et fenkolin ylin ystävä olisikaan – etenkin jos et fenkolin frendi ole. Ehkä tämä on se ohje, joka saa makunystyrät kaakkoon ja fenkolille uuden kaiffarin.

    FENKOLI-SAVULOHISALAATTI VUOHENJUUSTOLLA

    2-4 annosta pääruokana tai alkusalaattina

    • 1 isohko tai pari pienempää fenkolia ohueksi siivutettuna
    • kourallinen tilliä rouheasti silputtuna
    • 2-3 rkl sitruunamehua
    • ~3 rkl oliiviöljyä
    • ½ tl suolaa
    • rouhittua mustapippuria
    • 1 pötkö (200 g) vuohenjuustoa ”kuorittuna”
    • 1 tl fenkolinsiemeniä kevyesti paahdettuna ja murskattuna
    • reilu ½ tl raastettua sitruunankuorta
    • 250 g savulohifileetä
    • herneenversoja
    • 100 g pakasteherneitä
    • oliiviöljyä ja kevyesti murskattua roseepippuria viimeistelyyn
    1. Siivuta fenkoli sopivaan sekoituskulhoon ohuiksi siivuiksi veitsellä tai mandoliinilla. Lisää rouheasti silputtu tilli, sitruunamehu ja oliiviöljy. Sekoita. Mausta suolalla ja mustapippurirouheella. Sekoita vielä hyvin, peitä kulho ja jätä jääkaappiin marinoitumaan 30-60 minuutiksi.
    2. Paahda fenkolinsiemenet kevyesti keskilämmöllä, kuivalla pannulla. Murskaa morttelissa tai lusikalla leikkuulautaa vasten painellen.
    3. Leikkaa jääkaappikylmästä vuohenjuustopötköstä pois ”kuoret”. ”Revi” käsin kulhoon sopiviksi suupaloiksi. Lisää paahdetut fenkolinsiemenet sekä sitruunankuoriraaste. Pyörittele käsin niin, että mausteet tarttuvat vuohenjuustopalojen pintaan. Peitä ja laita jääkaappiin odottelemaan annoksen kasaamista.
    4. Lisää pakasteherneet kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen. Keitä pikaisesti, noin minuutti riittää. Valuta herneet, huutele kylmässä vedessä ja jätä kylmään veteen. Valuta ennen annokseen lisäämistä.
    5. Kokoa annos / annokset. Lisää herneenversot fenkolikulhoon ja pyöräytä pikaisesti niin, että öljyyntyvät. Tee marinoidusta fenkolista ja herneenversoista peti lautaselle. Lisää lohi, vuohenjuusto ja herneet. Viimeistele oliiviöljyllä ja roseepippurilla.
    6. Nostele suuhun ja nauti!

    Loistokkaita salaattihetkiä loppukesään!

    Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

    Seurustellaan somessa!

  • Arjen pelastus: Paistettua kyssäkaalia ja tilliä (G, M, AIP opt.)

    Arjen pelastus: Paistettua kyssäkaalia ja tilliä (G, M, AIP opt.)

    Mitä syödä, kun ei ole mitään mitä syödä? Eikä markettiin jaksa missään nimessä marssia – viidenkymmenen metrin matka lähikauppaankin tuntuu ylivoimaiselta. Mutta kello lähenee jo iltakahdeksaa ja nälkää kurnii kurkussa.

    Silloin syödään sitä mitä on. Nyhjäistään tyhjästä, vaikka helpointa olisi tarttua toimen sijaan puhelimeen – tilata pizzaa. Tai jotain.

    Kännyn sijaan tartuin jääkaapin oveen. Näky oli jokseenkin lohduton – kaikenlaista purkkia ja purnukkaa, joilla voi täydentää ja maustaa. Ei näistä päivän pääateriaksi kuitenkaan olisi.

    Löytyi myös puolikas sitruuna – pinnalta kuivunut, lähes loppuun käytetty pikkuinen kirnuvoipaketti ja kaksi kananmunaa – joista toisessa särö.

    Kyssäkaali

    Vihanneslaatikossa vinoili puolikas tillipuska – jo parhaat päivänsä nähnyt. Ja parisen viikkoa sitten hetken huumassa hankittu kyssäkaali, josta ei oikeastaan ollut tarkoitus tehdä mitään. Pilkkoa vain pienemmäksi ja napostella pois. Koska tähän tarkoitukseen mehukas, hampaissa reippaasti rouskuva kyssäkaali on parasta.

    Parempaa kuin kukkakaali – tai porkkana.

    Mutta sinne se oli unohtunut vihanneslaatikon perimmäiseen nurkkaan. Kauden makeat marjat ja mehevät hedelmät olivat maistuneet kaalinpäätä paremmin.

    Paistettua kyssäkaalia ja tilliä

    Tovin ”tyhjää” jääkaappia tuijoteltuani totesin, että kyllä kyssäkaali oli ainoa, josta jotain järkevää apetta aikaiseksi saisi. Veitsi käteen, tuumasta toimeen ja nauriin näköisestä kaalista kuoria irti veistämään.

    Kaalirapia pilkkoessa kirkastui ajatus. Inspiraatiokin ilmaantui, joten tässä välissä vetäisin kengät koipiin ja kipaisin kohta ovet kiinni läimäisevään lähikauppaan.

    Kunnon nakkia ajattelin kaalin kaveriksi kaapata.

    Kunnon nakin kohdalla oli hylly tyhjempi kuin juuri taakse jättämäni jääkaappi. Bratwurstilla olisin voinut nakin korvata, mutta makkarapaketin sijaan tartuinkin pehmeän savuiseen vuolukanarasiaan.

    Paistettua kyssäkaalia ja tilliä kera vuolukanan ja majoneesin

    Loppu sujui sukkelaan.

    Voita pannuun ja rouheasti pilkotut kaalin kappaleet perään. Paistoa vartin verran pinnalta rustiikkisen ruskeaksi ja päältä pikkaisen pehmeäksi. Suolaa sekä pippuria myllystä, pari pyöräytystä ja pannu pois liedeltä.

    Viimeistelyyn reippaasti tilliä ja rutistus raikasta sitruunaa. Illallinen oli vuolukanaa ja lautasta vailla valmista.

    Tuubista mukaan vielä muutama ruusuke majoneesia – aivonälkää tyydyttämään ja visuaalista silmää miellyttämään.

    Tämä tarina on tosi – ja tuttu juttu. Tapahtui tavallisena torstai-iltana – psyykkisen nälkäkuoleman partaalla.

    Todisti taas sen, että elämä on valintoja täynnä
    – jämä on hyvä ja kyssäkaali kaunis kasvis.

    Menen tänään poimimaan mustikoiden lisäksi muutamat kaalirapit – parhaaksi pikaruoaksi ja vararavinnoksi.

    Paistettua kyssäkaalia ja tilliä kera vuolukanan ja majoneesin

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Helpot tomaattisalaatit italialaisittain ja tillillä – Kesän parhaat maut! (G, M)

    Helpot tomaattisalaatit italialaisittain ja tillillä – Kesän parhaat maut! (G, M)

    Pistetääs tähän väliin parit hyvät ja helpot tomaattisalaatit! Tai marinoidut tomaatit, joka lienee tällä hetkellä saman asian trendikkäämpi ilmaus.

    Tuoretta tomaattia kannattaa käyttää just nyt, kun kotimainen tomaatti vielä on punaisimmillaan – ja maukkaimmillaan.

    Ei suomalaisen tärkeimmälle lykopeenin lähteelle tosin kannata heittää hyvästejä talvellakaan. Mutta kypsentää se kannattaa – jos maistuvaa haluaa. Jo pikainen pyöräytys pannulla tekee mauttomalle koisokasville ihmeitä. Brititkin sen tietävät.

    Olen tässä kesän aikana muutamat periaatteessa samanlaiset, mutta maultaan erilaiset tomaattisalaatit tekaissut – kotimaiseen ja italialaiseen tyyliin.

    Molemmat syntyvät hetkessä, eivätkä vaadi muuta kuin että veitsi pysyy kädessä. Mittalusikkaakin voi heilutella rennoin rantein. Parasta saa kunhan on malttia odottaa – pari tuntia vähintään, mielellään puoli päivää. Tai päivään seuraavaan.

    Mikä erottaa italialaisen tomaattisalaatin suomalaisesta?
    Kaksi asiaa – yrtit ja mausteet.

    Täällä sinivalkoisen pilven alla yksinkertaisuus on valttia. Mausteeksi tuppaa riittämään reiluakin reilumpi ”ripaus” suolaa. Pippuriakin voidaan sekaan pistää – juhlapäivinä.

    Jos jotain vihreää on ihan pakko laittaa, niin salaatinlehti, ehkä persilja riittää. Tai tilli, jota täällä yhä näkyy tomaatin kaverina yllättävän vähän.

    Itsekin poimin ajatuksen vasta jokunen vuosi sitten Tallinnasta. Siitä lähtien olen ajatuksesta kiinni pitänyt.

    Koska tomaatti tykkää tillistä.

    Suomessa ruokaa syödään, Italiassa ruoasta nautitaan.

    Siksipä italialaiseen tomaattisalaattiin mahtuu yrttiä ja maustetta monipuolisemmin. On suolan ohella persiljaa ja basilikaa, valkosipulia ja oreganoa, vähän salviaa ja rosmariinia… Pippuriakin parissa eri värissä – tummana ja vaaleana.

    Summa summarum – jos pidät yksinkertaisesta ja selkeästä, niin tartu tilliin.

    Jos monivivahteisempi makumaailma ihastuttaa, niin tekaise etelä-eurooppalaista. Tomaatti loistaa tähtenä molemmissa – kunhan ei vedä sipulin osalta överiksi.

    Molemmat maistuvat sellaisenaan tai liharuokien lisukkeena. Minä murensin kyytipojaksi vähän fetajuustoa – basilikanlehteä ja pientä tillinoksaa pistin koristeeksi.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Kukkakaalia itämaiseen tapaan

    Kukkakaalia itämaiseen tapaan

    Kotimaisen kukkakaalin satokausi jatkuu hehkeänä, joten jatkanpa minäkin heti perään toisella helpolla ja herkullisella kukkakaaliaterialla.

    Sellaisenaan syötävällä tai lisukkeeksi sopivalla salaatilla mennään taas. Tosin hyvin erilaisella kuin aiempi Kesän ”kermainen” kukkakaalisalaatti. Sillä nyt pistettiin osa kukinnoista uuniin ruskettumaan. Ja laitettiin reippaasti itämaisia makuja kotimaista kaalia virkistämään.

    Resepti on yhäkin diggaamani Yotam Ottolenghin käsialaa. Enkä sitä juurikaan muutellut. Mitä nyt suolaa hippasen suuremmalla lusikalla annostelin. Koska kukkakaali kaipaa suolaa. Ja käyttämäni Himalajan ruususuola on vähemmän suolaista kuin moni muu vastaava mauste.

    Uskallan väittää, että moni kukkakaalia karttava on aikanaan suolatonta, ylikypsäksi keitettyä mautonta mössöä suuhunsa saanut. Vika kun ei aina ole raaka-aineessa. Se saattaa löytyä myös valmistustavasta.

    Ehkä kannattaa kokeilla tätä täynnä makua olevaa salaattia ja antaa kukkakaalille toinen mahdollisuus. Jos vaikka jatkossa nappais!

    Israelistaustaisen, sittemmin lontoolaistuneen keittiömestari, ravintoloitsija, ruokakirjailija ja TV-kokki Ottolenghin reseptiikkaa on nähty Paleokeittiössä ennenkin. Ja tullaan muuten näkemään ihan kohta uudelleen.

    Tsekkaa nämä Yotamin innoittamat kaaliherkut menneiltä vuosilta ⬇️ ⬇️ ⬇️

    Uunipaahdettua kukkakaalia chorizolla

    Punainen kyssäkaalisalaatti

    Yotamin kokkaus istuu paitsi Paleokeittiöön, niin myös emännän helppoa, yksinkertaista ja makua suosivaan kokkausideologiaan. Myös yrttejä reippaalla otteella hyödyntävä tyyli ihastuttaa – antavat maun lisäksi rutkasti ravintoaineita.

    Yrttejä itämaiseen tapaan valmistetussa kukkakaalisalaatissa piisaakin peräti kolmin kappalein. Kukkakaaliakin hyödynnetään kahdella tapaa – paahdettuna ja raastettuna.

    Vahvasti itämaista makumaailmaa tarjoaa juustokumina eli jeera.

    Koko komeuden niin maun kuin värienkin puolesta viimeistelevät suussa iloisesti pirskahtelevat granaattiomenansiemenet. Sekä rahtusen rapeat ja paahteiset pistaasipähkinät.

    ITÄMAINEN KUKKAKAALISALAATTI

    2-4 annosta

    Paahdetut kasvikset

    • 500-600 g kukkakaalia (+ lehtiä)
    • 1 sipuli (värillä ei väliä)
    • 2 rkl oliiviöljyä
    • ~½ tl suolaa
    1. Perkaa kukkakaali sopivaan kulhoon kukinnoiksi. Puolita sipuli ja siivuta sekaan puolirenkaina.
    2. Lisää oliiviöljy ja suola. Sekoita niin, että kaikki ainekset öljyyntyvät.
    3. Paahda 200 asteisessa uunissa 20-30 minuuttia niin, että kukkakaali saa väriä ja pehmenee haarukan mentävän napakaksi. Pidä silmällä sipulia, ettei pala!

    Salaatti

    • paahdettu kukkakaali-sipuliseos (ohje yllä)
    • 250-300 g tuoretta kukkakaalia raastettuna
    • iso nippu lehtipersiljaa
    • reipas kourallinen minttua
    • reipas kourallinen rakuunaa
    • 2-3 rkl oliiviöjyä
    • ~1½ rkl sitruunamehua
    • 1 tl juustokuminaa
    • ~½ tl suolaa
    • puolikkaan granaattiomenan siemenet
    • ~40 g (kevyesti kuivalla pannulla paahdettuja) pistaasipähkinöitä
    1. Anna paahdetun kukkakaalin ja sipulin jäähtyä hyvin. Laita sopivaan sekoituskulhoon.
    2. Lisää kulhoon raastettu kukkakaali sekä rouheasti silputut lehtipersilja, minttu ja rakuuna. Sekoita.
    3. Lisää oliiviöljy, sitruunamehu, juustokumina sekä suola. Sekoita hellästä, mutta huolellisesti.
    4. Täydennä granaattiomenan siemenillä sekä rouheasti pilkotuilla pistaasipähkinöillä. Sekoita.
    5. Tarkista maku! Lisää tarvittaessa mausteita, sitruunamehua ja/tai yrttejä.
    6. Tarjoile salaatti sellaisenaan, liha- tai kanaruokien lisukkeena tai esimerkiksi murennetulla fetajuustolla täydennettynä. Herkullista myös seuraavana päivänä! Säilytä tarvittaessa jääkaapissa tiiviisti suljetussa astiassa.

    Maukkaita kukkakaalikokkailuja Sinulle!

    Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

    Seurustellaan somessa!

  • Kesän kermainen kukkakaalisalaatti (Gluteeniton, Maidoton opt.)

    Kesän kermainen kukkakaalisalaatti (Gluteeniton, Maidoton opt.)

    Hola, kaikki maukkaan ja terveemmän ruoan kokkaajat! Long time, no recipe… mutta nyt on pakko pistää talteen helppo ja hyvä resepti. Jottei jää tämä(kin) päivinä tulevina harmittamaan – kun ei muista, eikä mistään löydä kun mieli tekee.

    Suomen kesä on taas kukkeimmillaan ja kotimainen kukkakaali maukkaimmillaan.

    Kukkakaalikaudesta onkin viime viikkoina otettu kaikki irtoava ilo irti – mutustettu muodossa jos toisessa. Koska paitsi helppoa ja herkullista, niin myös kevyttä ja nopeaa.

    Maukkaan kukkakaalisalaatin salaisuus piilee sinappisessa majoneesissa. Siinä piilee myös salaatin ”kermaisuus”. Kokonaisuuteen raikkautta ja rapsakkuutta irtoaa varsin terveestä varsiselleristä. Majoneesin lisäksi kivasti vatsaa täyttää keitetty kananmuna.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Syksyn paras burgeri: Portobello-savulohiburgeri sitruuna-timjamikastikkeella (G, M)

    Syksyn paras burgeri: Portobello-savulohiburgeri sitruuna-timjamikastikkeella (G, M)

    Eiköhän ole aika pistää Paleokeittiön venyneet Fisuviikot viimein pakettiin! Säästin parhaan viimeiseksi ;)

    Muistattekos, kun juhannuksen tienoilla kohkasin parhaasta terveysburgerista ikinä koskaan? Innostuin siitä sen verran, että nimesin samalta istumalta hampparin koko vuoden juhlaburgeriksi. Ja uhosin, että jatkoa seuraa. Syksyllä.

    Nyt on aika paljastaa uusi, jopa aiempaa terveempi burgeri. Koska ei viljaa, eikä lihaa vaan kalaa. Kahden portobellohatun välissä.

    Tämän helpon portobello-savulohiburgerin voisi nimetä parhaaksi syysburgeriksi. Vaikka alkuun vähän pohdin, jotta mitenkäs nämä ainekset oikein yhteen passaa. Mahtuuko sieni ja savulohi samaan pakettiin?

    Testaamallahan se selviää. Ja niin vaan kävi, että portobello tykkäsi savulohesta ”ihan sikana”. Toki tähän liittoon oli vielä muutama morsiusneito ja sulhaspoika mukaan tuotava, jotta yhteiselo olisi täydellinen. Ja ikimuistoinen.

    Tavoittelin uutukaiseen maanläheistä, syksyistä tunnelmaa, joten kyytipojiksi pääsivät tuore pinaatti ja makeaksi pannulla paistettu punajuuri. Jotta ei olisi turhan tunkkaiseksi liitto jäänyt, niin raikastajiksi väliin vielä pikapikkelöityä punasipulia sekä sirpakkaa sitruunalla ja timjamilla maustettua majoneesia.

    Viimeistelyyn vielä pikkaisen pippurista rucolaa ja sormukseksi koko komistuksen päälle muutama auringonkukansiemen. Ihan vaan kaunistukseksi. Simuloimaan tavishampparin päällä pilkottavia seesaminsiemeniä.

    Seesaminsiemenet toki istuvat myös sienen päälle, mutta tämä hamppari tuntui kaipaavan reippaasti ronskimpaa otetta. Ettei mene sievistelyksi. Mennään maku edellä ja jätetään missikisat muille. Luolamies tykkää raffimmasta ja haluaa hampparinsa rouheana. Right?

    Kylkeen vielä rapsakat bataattiranskalaiset kera sitruuna-timjamidipin ja terveempi hamppariateria on vertaansa vaille valmis.

    Fisuviikot ovat olleet hauska haaste. Opettavainenkin. Kaikkihan kalan terveysvaikutukset tietävät ja sen, että pitäisi panostaa enemmän kalaan. Jostain syystä kala tuntuu ainakin emännällä jäävän kanan ja kasvisten jalkoihin.

    Fisuviikkojen myötä opin, että kala on helppo ja nopea kokattava. Monesti kun ei kokkausta kalan kohdalla tarvita olleenkaan. Niinkuin tässä syysburgerissa. Kasviksia piti hippasen hioa, mutta lohi siirtyi suoraan paketista portobellojen väliin. Enemmän kasaamista kuin kokkausta.

    Olen myös oppinut, että osaan tehdä aiemmin etäiseksi jääneestä kalastakin ihan hemmetin hyvää ja maukasta arkiruokaa! Vaikka en kalan kaikkein suurin ystävä olekaan, niin kaikki Fisuviikkojen reseptit ovat maistuneet. Kesäkurpitsa-lohipasta, syysburgeri ja mausteinen kalapata kokkauskertojen perusteella parhaiten.

    Katso myös muut Paleokeittiön kalaisat reseptit

    Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Lempeän mausteinen brasilialainen kalapata bataatilla

    Lempeän mausteinen brasilialainen kalapata bataatilla

    Sieltä se syksyn viileys, kosteus ja pimeys hiljalleen hiipii. Jos minä saisin valita, niin tässä vaiheessa vuotta pakkaisin kapsäkkini ja matkaisin muuttolintujen mukana etelän lämpimämpiin maisemiin. Mutta kun se ei nyt vaan käy, niin täytyy keksiä muita selviytymiskeinoja talven yli.

    Yksi niistä on ruoka. Mieltä ja kehoa lämmittävä värikäs, ravinnerikas ja ennen kaikkea herkullinen ruoka. Kevyet, rapsakat salaatit ovat saaneet hiljalleen väistyä täyteläisimpien ja mausteisempien annosten tieltä. Nyt on aika panostaa ruokaisiin keittoihin ja maukkaaksi haudutettuihin patoihin.

    Paleokeittiön fisuviikkoja viedään vielä!

    Lempeän mausteinen lohipata oli jokseenkin ilmiselvä kalaruoka tähän väliin. Inspiraatiota etsin eteläisen Amerikan mailta, josta löytyi herkulliselta kuulostanut brasilialainen kalapata nimeltä moqueca. Siitä sitten kokkaamaan jotain vähän tuhdimpaa ja paremmin suomalaiseen syksyyn sopivaa.

    Proteiiniksi valitsin vaaleaa kalaa rasvaisemman, valmiiksi suikaloidun kirjolohen ja mukaan pistin vielä makeaa pottua. Ei tarvinnut kyytipojaksi erikseen riisiä keitellä.

    Kyselin jälleen Paleokokkien kalakäyttäytymisen perään. Tällä kertaa kiinnosti vastuullisuus, joista kuluttajille kertovat MSC- ja ACS -ympäristömerkit.

    Vastauksia ehti parissa päivässä kertyä valitettavan vähän. Enemmistö näyttäisi kuitenkin olevan kanssani samoilla linjoilla; harvemmin tulee tuorekalaa hankkiessa merkkien perään katseltua. Purkkikaloista sen sijaan MSC -merkinnän yleensä tsekkaan.

    Miksi näin? Asia on kyllä sinänsä tärkeä itsellenikin, mutta kaipa lähden olettamuksesta, että Suomessa isompien toimijoiden toimittamat merenelävät vastuulliset pyynti- ja viljelykriteerit täyttävät.

    Ehkä ilmassa on jonkinlaista merkkiväsymystäkin. Merkkejä kun on joka lähtöön ja yhden paketin kyljessä parhaimmillaan jopa viisi kappaletta. Eikä sitten loppujen lopuksi kuitenkaan ole konkreettista kosketusta näihin kaiken maailman sertifikaatteihin. Vaikka tietää, mitä logot ja lyhenteet teoriassa tarkoittavat, niin käytäntö tuntuu olevan jotenkin kovin etäällä tavallisesta kuluttajasta.

    Jotta kalan ympäristömerkit eivät jäisi teoriatasollakaan arvoituksiksi, niin selvennettäköön vielä lyhyesti, että MSC tarkoittaa Marine Stewardship Council -organisaation pyydetylle kalalle myöntämää merkkiä, joka kertoo kestävästä kalastuksesta ja alkuperän jäljitettävyydestä. ASC -merkki on Aquaculture Stewardship Councilin myöntämä vastaava viljellyn kalan ja muiden merenelävien osalta käsittäen myös työntekijöiden oikeudet.

    Seuraavaksi voidaan tietysti miettiä, että mitä kestävä kalastus ja kalanviljely tarkoittaa. Yksinkertaistettuna ja selkokielellä ilmaistuna kyse on mun mielestä siitä, että pidetään huolta luonnosta. Ja ihmisistä. Nyt ja tulevaisuudessa.

    Takaisin tähän mainioon kalapataan, josta on tullut mun syyssuosikki. Aiemmin avauduin, kuinka kalaan tarttuminen kotikeittiössä on ollut hieman haasteellista. Ei enää. Ratkaisu löytyi tästä helposta ja herkullisesta kalaruoasta. Ja onhan tässä muutenkin tullut kalojen kanssa treenattua. Enemmän kuin viimeiseen viiteen vuoteen yhteensä.

    Mitä pataan tulee, niin ensinnäkin valmiiksi suikaloidun kalan käsittely on paitsi nopeaa niin myös helppoa. Kalaan ei tarvitse käsin koskea. Jos ei halua.

    Marinoimistakaan ei kannata jännittää. Se kun on hirmu yksinkertaista. Vähän mausteita ja hapokasta sitrusta pussukkaan, sekoitus ja hetki odottelua. Se on siinä. Useimmiten marinadeihin lisätään myös öljyä. Rasvaisen lohen kanssa öljyä ei tarvita.

    Brasilialainen kalapata ihastuttaa myös siksi, että mausteisuudella on helppo huijata silloin kun kalan maku ei oikein nappaa. Jos et siis pidä kalan mausta, niin testaapa tämä! Sinne sujahtaa eväkäs suusta alas niin, että ei välttämättä ymmärrä edes pyrstöä popsivansa. Toimii samaan tapaan kuin kasvisten piilotus lihapulliin tai makaronilaatikkoon.

    BRASILIALAINEN LOHIPATA BATAATILLA

    ~4 annosta

    LOHISUIKALEIDEN MARINOINTI

    KALAPATA / -KASTIKE

    • punaista palmuöljyä tai muuta rasvaa kuullottamiseen
    • 1 bataatti kuorittuna ja paloiteltuna (~300-350 g)
    • 1 punasipuli siivutettuna
    • ½ punainen paprika suikaloituna
    • ½ keltainen paprika suikaloituna
    • ½ vihreä paprika suikaloituna
    • 2 dl kookosmaitoa
    • 1 prk tomaattimurskaa (400 g)
    • 1 rkl tomaattipyrettä
    • 1-2 tl sriracha -kastiketta (tai maun mukaan)
    • maustamiseen tarvittaessa suolaa ja mustapippurirouhetta
    • tuoretta korianteria, kaneli- tai thaibasilikaa sekä limeä tarjoiluun
    • (tarvittaessa keitettyä riisiä tai kookosriisiä lisukkeeksi)
    1. Siirrä lohisuikaleet rasioista sopivaan, ei-metalliseen astiaan tai esim. riittävän suureen minigrip -pussiin. Rutista päälle valkosipulinkynnet, mittaa mausteet ja limenmehu. Sekoita hyvin. Peitä astia ja siirrä jääkaappiin maustumaan ½ – 1 tunniksi.
    2. Esivalmistele kasvikset; kuori ja paloittele bataatti ~1½ – 2 cm:n kuutioiksi, siivuta sipuli puolirenkaiksi ja suikaloi paprikat.
    3. Paista marinoidut lohisuikaleet pikaisesti kuumalla pannulla niin, että mausteet tarttuvat pintaan ja suikaleet saavat hieman paistopintaa. Älä läpikypsennä. Siirrä pikapaistetut suikaleet sivuun.
    4. Alenna lieden lämpötilaa ja lisää pannulle punaista palmuöljyä tai muuta rasvaa sekä kuutioitu bataatti. Paista bataattikuutioita välillä käännellen niin, että öljyyntyvät, muuttuvat tummemmiksi ja saavat hieman väriä pintaan. Ripottele päälle hieman suolaa.
    5. Jos käytössäsi on iso kasari niin lisää sipuli ja paprikat bataattien kanssa pannulle. Jatka kuullottamista. Tai siirrä bataatit sivuun ja kuullota sipulit sekä paprikat omillaan ja palauta bataatit pannulle, kun sipulit ovat pehmenneet. Paprikoihin saa jäädä hieman purutuntumaa.
    6. Alenna lieden lämpötila miedolle. Lisää tomaattimurska ja tomaattipyre. Sekoita.
    7. Lisää kookosmaito. Sekoita ja jätä kannen alle hautumaan, kunnes bataatit ovat pehmenneet (~20 min riippuen kuutioiden koosta). Testaa kypsyys haarukalla. Jos pata tuntuu liian löysältä, niin keitä nestettä kokoon ilman kantta. Jos haluat padan sijaan kastiketta, niin lisää varovasti nestettä; kookosmaitoa, kalalientä tai vettä.
    8. Kaada lohisuikaleet ”pataan” ja kääntele varovasti sekaan. Maista ja mausta sriracha -kastikkeella sekä suolalla ja mustapippurirouheella. Viimeistele tuoreella korianterilla.
    9. Tarjoile kera tuoreen korianterin ja raikastavan limen. Nauti sellaisenaan tai kera sopivan lisukkeen, esim. keitetyn quinoan, riisin tai kookosriisin.

    Klikkaa kuvatekstejä ja poimi myös muut fisuviikkojen helpot reseptit!

    Sitruunainen kesäkurpitsa-lohipasta raikkaalla avokadokastikkeella
    Kolme kalaisaa avokadotoastia
    Portobello-savulohiburgeri raikkaalla sitruuna-timjamikastikkeella
    Kylmäsavulohen tähdittämä Paleo Buddha Bowl 

    Kaupallinen yhteistyö Heimon kala. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

    facebook | instagram | pinterest | twitter | google+ | bloglovin | uutiskirje

     

  • Kolme kalaisaa avokadotoastia

    Kolme kalaisaa avokadotoastia

    Paleokeittiön kalateemainen kokkaus jatkuu nopeilla, monipuolisilla ja aivan ylihelpoilla ohjeilla!

    Itse asiassa en tiedä, voiko tätä edes kokkaukseksi kutsua. Kokoaminen lienee lähempänä totuutta. Mutta mikäs sen parempaa kuin taikoa maistuvaa terveysherkkua arkeen vain muutamassa minuutissa. Minä tykkään. Veikkaan, että niin tykkää moni muukin.

    Mitä tämänkertaisten ohjeiden monipuolisuuteen tulee, niin pistänpä insipiraatioksi, en vain yhtä vaan kokonaiset kolme reseptiä. On mitä testata ja mistä valita. Jotain sopivaa joka tilanteeseen ja makumieltymyksiin. Aamuun, välipalaksi, lounaalle. Miksei päivän pääateriaksikin.

    Hyviä rasvoja on ladattu kasvisten ja proteiinin kylkeen roppakaupalla. Nämä pari hyvärasvaista raaka-ainetta yhdistävät kaikkia variaatioita. Tarjolla on nimittäin avokadoa ja savulohta niin aasialaiseen, meksikolaiseen kuin perisuomalaiseenkin malliin.

    Avokado suomalaista? Ehkä ei. Mutta ei kai tämä nyt niin pilkun päälle ole.

    Pistin jälleen Paleokokeissa pientä kyselyä pystyyn. Oma kalasuosikkini on eittämättä lohi. Tai ainakin siinä mielessä, että se helpoiten kotikeittiöön kulkeutuu.

    Kiinnosti tietää, että millaista kalaa muut mieluiten tai useimmiten kotona kokkaavat. Tai käyttävät. Enemmistö oli kanssani samoilla linjoilla. Kyllä se jonkinlainen lohi maistuu muillekin.

    Lohi vaan on jotenkin helppo valinta. Ja helpointahan se on silloin kun kalaviipaleen voi siirtää suoraan paketista pöytään. Tai pistää suuhun. Savustettuna tai graavattuna.

    Tämän postauksen tähtenä avokadotahnan rinnalla loistaa jo aiemmasta Paleo Buddha Bowlista tuttu, valmiiksi siivutettu kylmäsavulohi. Joka totta puhuakseni emännälle parhaiten maistuu terveleipäviipaleen päällä kera remouladekastikkeen. Yhdistelmässä vaan on jotain niin… mmmmmm… maukasta.

    Harvemmin tulee komboa nautiskeltua. Syynä ennen kaikkea se terva- tai saaristolaisleipä, jota ei ihan joka päivä sovi kitusiinsa työntää. Olen säästänyt juhlahetkiin. Niin teen tänäänkin.

    Tänään tarjolla siis kalaisaa avokadotoastia kolmella tapaa. Aloitellaan tiukkalinjaisten ”mitättömästä”, mutta ei mauttomasta meksikolaisesta. Ja jatketaan siitä sitten gluteenittoman aasialaisen arkiversion kautta kotimaisiin herkkuhetkiin.

    Avokadotoastista täytyy vielä vähän avautua. Sehän on viime vuosina ollut jonkinlaista trendiherkkua.

    Koko homman ydin on tietysti avokado, jota voidaan latoa ”leivän” päälle joko sellaisenaan, karkeasti muussattuna tai sileäksi sekoitettuna. Nakuna tai eri tavoin maustettuna. Versioita toastin avokadotahnoista on varmasti tuhansia. Alle kirjaamani on omaan makuun sopivimmaksi viilattu sose. Jokainen varioikoon vapaasti.

    En aiemmin oikein ymmärtänyt, että mistä tässä nyt kohkataan. Miksi avokado leivän päällä on jotenkin iso juttu?

    Menee jälleen kerran kategoriaan testaa ennen kuin tuomitset. Löysin avokadotoastit viimein viime kesänä kun ei kokkaus helteellä huvittanut. Jotain kohtuu terveellistä piti kesäkuumallakin kuitenkin syödä. Avokadoriisikakusta erilaisine täytteineen tuli kaveri.

    Avokadotoastia on helppo muunnella omien mieltymysten mukaan. Mun ajatusprosessi toastin koostamisessa menee jokseenkin seuraavasti…

    • pohja
    • maustettu avokadotahna
    • kasviskerros
    • proteiinikerros
    • yrtit ja muut tilpehöörit

    Kala proteiinilähteenä tuli kuvioihin mukaan vasta fisuviikkojen myötä. Hyvin toimivat limellä maustettu vihreä kivihedelmä ja savulohi yhdessä.

    RAIKAS AVOKADOTAHNA

    • 1 kypsä avokado
    • ~3 rkl limen mehua (1 lime, tai maun mukaan)
    • 2 rkl mietoa oliiviöljyä
    • ½ keskikokoisesta valkosipulinkynnestä
    • ripaus suolaa
    • rouhittua mustapippuria
    1. Laita kaikki muut ainekset paitsi rouhittu mustapippuri joko tehosekoittimeen tai surauta sileäksi sauvasekoittimella.
    2. Mausta mustapippurirouheella. Sekoita lusikalla, maista ja viilaa mausteita tarvittaessa.

    Valmis tahna säilyy limen ansiosta suljetussa astiassa jääkaapissa ainakin päivään seuraavaan. Mahdollinen ylijäämä toimii mainiosti myös tuorekasvisten, kuten kurkun, porkkanan, varsisellerin ja kukkakaalin dippaukseen.

    ”MITÄTÖN” MEKSIKOLAINEN TIUKKAAN LINJAAN

    • jykevä salaatinlehti tai kaksi
    • reippaasti avokadotahnaa
    • tomaattia siivuina tai kuutioituna
    • punasipulia ohuina renkaina tai hienonnettuna
    • Heimon kylmäsavustettu kirjolohifileviipale
    • punaista chiliä tai jalopenoa pilkottuna
    • koristeluun tulista silmusalaattia ja mustaa merileväkaviaaria
    • tarjoiluun limeä
    1. Pilko / siivuta kasvikset.
    2. Kokoa avokadotoast salaatinlehden päälle, purista päälle hieman limeä ja syö samantien.

    GLUTEENITON AASIALAINEN ARKEEN

    • 1 riisikakku
    • reilusti avokadotahnaa
    • kurkkua siivutettuna
    • porkkanaa karkeasti raastettuna
    • Heimon kylmäsavustettu kirjolohifileviipale
    • sushi-inkivääriä suoraan purkista
    • koristeluun tuoretta korianteria ja merileväkaviaaria (tai mustia seesaminsiemeniä, joita minä en perusmarketista löytänyt)
    • tarjoiluun limeä
    1. Raasta / siivuta kasvikset.
    2. Kokoa kaikki riisikakun päälle, purista päälle limeä ja nauti heti.

    PERINTEINEN SUOMALAINEN HERKKUHETKIIN

    • viipale terva- tai saaristolaisleipää
    • avokadotahnaa
    • salaatinlehti
    • keitettyä kananmunaa viipaleina
    • Heimon kylmäsavustettu kirjolohifilesiivu
    • koristeeksi tuoretta tilliä ja merileväkaviaaria
    • sitruunaa tarjoiluun
    1. Keitä ja siivuta kananmuna.
    2. Kokoa ja syö edellisten malliin.

    Sellainen setti kalaisia ”avokadotoasteja”. Mietin omaa suosikkia. Valinta tuntui haastavalta. Kaikki hyviä omalla tapaa. Mutta kyllä tässä Mitätöntä meksikolaista on eniten syöty.

    Klikkaa kuvatekstejä ja poimi myös muut fisuviikkojen helpot reseptit!

    Sitruunainen kesäkurpitsa-lohipasta raikkaalla avokadokastikkeella
    Portobello-savulohiburgeri raikkaalla sitruuna-timjamikastikkeella
    Kylmäsavulohen tähdittämä Paleo Buddha Bowl
    Lempeän mausteinen kalapata bataatilla 

    Kaupallinen yhteistyö Heimon kala. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

    facebook | instagram | pinterest | twitter | google+ | bloglovin | uutiskirje