Tiedätkö, mistä sun salaatti tulee? Tai kiinnostaako sua ylipäätään, mistä ruokasi tulee? Mua kiinnostaa, ja toivoisin tietäväni laajemmaltikin, millaisissa olosuhteissa ja miten syömäni ruoka tuotetaan.
Mä tiedän, missä ravinnoksi käyttämäni lihat ja munat kasvavat. Kesällä tiedän myös, missä mun mansikat ja muutamat muut marjat sekä vihannekset kasvaa. Ne kasvavat vanhempien kasvimaalla. Vatut ja mustikat metsässä. Sieniäkin siellä kasvaisi, mutta olen sienten kanssa huono.
Useimpien ruoka-aineiden kohdalla joudun valitettavasti toteamaan, että ne tulevat marketista. Eikä mulla ole hajuakaan miten, millaisissa olosuhteissa tai edes missä ruoka on maantieteellisesti tuotettu. Ehkä tiedän, että tomaatti tulee talvella Espanjasta, mutta paljonko se loppujen lopuksi kertoo? Ei paljoakaan.
Siksipä olin aika onnessani kun pääsin paikan päälle katsomaan, miten ja missä käyttämääni salaattia viljellään! Ja nyt voin kertoa ja näyttää sullekin, mistä sun salaatti tulee. Ainakin siinä tapauksessa, että salaattisi on näin kotimaisella kasvukaudella Cosmopolitania tai Sydänsalaatti Mixiä.
Ne tulevat Pälkäneeltä! Järvien elävöittämästä maalaismaisemasta. Rödingin tilalta, jossa salaattien lisäksi viljellään mm. porkkanaa, purjoa, puna- ja keräkaalia.
Ja voin kertoa, että kyllä tämän tilavisiitin jälkeen katson entistä tarkemmin, millaista salaattia marketti tarjoaa ja valitsen oikein mielelläni Rödingin tuotantoa, jos sellaista saatavilla vaan on.
Salaateista tilalla viljellään Cosmopolitanin ja roomansalaatin lisäksi jäävuorisalaattia sekä salanovaa.
Salaattien tunnistaminen pellolla ei ollutkaan aivan yksinkertaista. Salanovaa lukuunottamatta. Kovin näyttivät salaatinpäät erilaisilta kuin pussukoissa. Esimerkiksi Cosmopolitan rehotti ”valtavana puskana”, kun kaupassa se on useimmiten hieman pitkulainen, kompakti paketti.
Syy erilaiseen ulkonäköön löytyy sadonkorjuusta. Joka on puhtaasti käsityötä. Kyllä, jokainen Rödingin tilalta tullut salaatti on poimittu pellosta käsin. Ei mikään pieni homma, kun sallaattia lähtee kesässä muutamia miljoonia kappaleita ympäri Suomen.
Respect! Olin täysin siinä uskossa, että korjuu tapahtuu koneellisesti. No mutta, salaateista leikataan myyntiin makeampi sisäosa ja uloimmat lehdet jäävät pellolle, jossa lannoittavat maata hajotessaan.
Jos palaan vielä hetkeen ennen peltoja, niin täytyy myöntää, että en yhtään tiennyt, mikä perillä odotti. Olin jopa valmistautunut marssimaan kostean kuumaan kasvihuoneeseen. Siksipä hihkuin innosta nähdessäni salaattien nököttävän avomaalla, kauniissa riveissä, juuret ihan oikeassa mullassa.
Olin kuin pupujussi porkkanamaassa ja jouduin hieman hillitsemään itseäni, jotta en olisi siltä seisomalta käynyt sateen jäljiltä puhtaana hohtavien, houkuttelevien salaattien kimppuun. Ei huolta, en uskaltanut. Jotta jonkun jääkaappiin ei päätyisi salaattia, josta minä olin nyhtänyt osan omaan suuhuni.
Salaattipellot nähtyäni ja viljelijän kanssa jutusteltuani kehotan ihan joka iikkaa suosimaan näin satokaudella suomalaista avomaan salaattia! Ja tietysti myös muita avomaalla kasvaneita vihanneksia. Ne ovat marketissa niitä isompia ja värikkäämpiä. Koska aitoa maata ja aurinkoa ei vaan korvaa mikään.
Suomen kesä on lyhyt, joten nautitaan aidoista kesän antimista. Tulivat ne sitten metsästä, omalta tai vieraalta maalta. Saamme vuoden mittaan tyytyä ihan riittämiin ulkoimailla tai kasvihuoneissa kasvatettuihin vihanneksiin, joten hyödynnetään nyt tämä hieno aika ja laitetaan salaatin sekaan puhdasta kotimaista.
Pieni vinkki vielä marketin salaattihyllyille. Salaatithan myydään kappaleittain, ja hinta pyörii salaatinpäätä kohden aika samoissa euromäärissä. Mutta entä se kilohinta? Sehän se loppujen lopuksi kertoo kuinka täyteen vatsa yhdellä eurolla tulee.
Jos haluat vähän enemmän vastinetta rahalle, niin suosittelen kiinnittämään huomiota salaattien painoon. Onko yhdessä pussukassa 100 vai 300 grammaa tavaraa? Ja tietysti muistutan vielä väristä; mitä vihreämpää (tai punaisempaa ;)), sitä enemmän kroppa tykkää! Koska ravinteet.
Puhtaudesta tuli mieleeni Puhdas -merkki salaattipussien kyljessä. Rödingin tilan salaatit kasvatetaan ilman kemiallisia torjunta-aineita, joten pussukoista löytyy Suomen lipun lisäksi Puhdas -merkki. Kaikki kotimainen tuotanto ei ole puhdasta, joten silmät auki marketissa tai tilojen tietoja tutkimaan.
Torjunta-aineettomuus näkyi Rödingin pelloilla muutamin rikkaruohoin. Itse salaattirivistöt olivat yllättävänkin puhtaita ja todella kauniita, mutta keskikäytävillä ruohoja näkyi. Ei paljon, mutta jonkin verran.
Salaattipenkit pysyvät puhtaina, koska taimet istutetaan biohajoavan, tumman kalvon läpi. Kalvo pitää maan salaateille mukavan kosteana ja blokkaa samalla mm. rikkakasveillekin välttämätöntä valoa. Rikkaruohot pelloilla eivät siis ole kuluttajan kannalta välttämättä ollenkaan huono juttu. Jos haluaa välttää tai ainakin minimoida kemikaaleja.
Kysäisin viljelijältä myös salaattien huuhtelusta ennen käyttöä. Minä olen tottunut huuhtelemaan vihannekset ja monesti muistutan siitä myös reseptien yhteydessä.
Viljelijän perheessä salaatti syödään huuhtomatta. Jokainen tekee, kuten parhaaksi näkee, mutta aivan välttämätöntä ei huuhtelu ainakaan Rödingin vihannesten kohdalla ole. Kyllä itsekin käyn napostelemassa kasviksia suoraan kasvimaalta. Se tuskin ketään tappaa, mutta toisinaan vihannesten mukana saattaa tulla jokunen hiekanjyvä tai öttiäinen, joka ei tunnu suussa kovin mukavalta.
Kasteluvedet testataan Suomessa säännöllisesti, joten sellaisia mikropöpöjä harvemmin viljelmille eksyy.
Torjunta-aineita sen sijaan on kasviksista turha huuhdella. Kasvi on sitä, mitä se on juonut. Jos maahan tuupataan kemikaaleja, niin siellähän ne ovat kasvissa kiinni. Eivätkä huuhtelemalla pois lähde.
Cosmopolitanista onkin blogissa jo ollut juttua reseptien kera, mutta kerrattakoon vielä, että kotimainen Cosmo on raikasta, tuoretta, makeaa ja rapeaa. Kestävyys tulee roomansalaatista ja makeus periytyy jäävuorisalaatilta. Kestää käsittelyä, säilyy pitkään ja on monikäyttöinen; pilko, kääri, taita, rullaa, käytä koristeena kattauksissa tai korvaamaan viljavalmisteita, esim. taco -kuoria, tortilloja tai riisipaperia.
Salanovasta heitti viljelijä sellaista vinkkiä, josta emäntä oli autuaan tietämätön. Ja kiitollinen.
Tiesitkö, että salanova on valmis salaatti?! Tai siitä saa valmiin salaatin, kun katkaisee kannan ja heittää lehdet salaattikulhoon. Melko näppärää, vai mitä? Menee heti kokeiluun! Nämä salanovat ovat paitsi käytännöllisiä, niin myös ihan superkauniita. Kuin olisi ruusupellossa astellut. Vain tuoksu puuttui ;)
Jos vielä muutama sana tuotantoprosessista. Rödingin tilaa pyörittää vihannesviljelijä Jani Jokinen. Tila vastaa itse tuotteiden pakkaamisesta ja toimituksista keskusliikkeille.
Taimet hankitaan keväällä Hollannista, ja jo huhtikuussa niitä aletaan pistämään maahan. Tarvittaessa suojaharsojen alle viileitä kelejä piiloon.
Kun salaatit ovat riittävän isoja, niin ne tosiaan leikataan pelloilta käsin ja kuljetetaan viileään, hämyisään varastohalliin. Salaatit pussitetaan paikan päällä, eivätkä ne ehdi kovin kauan noin +8 asteisessa hallissa vanhentua. Kuljetukset lähtevät joko jo korjuupäivänä tai viimeistään seuraavana keskusliikkeiden jakelukanavia pitkin eteenpäin markettiin sulle ja mulle.
Voin vain kuvitella sitä työnmäärää ja vihannesrumbaa, joka satokaudella tilalla päivittäin pyörii. Tekemistä riittää ja meidän kuluttajien tehtävänä on omilla valinnoilla tukea tuota tekemistä. Mieti, mitä sinä ruokapöytääsi haluat. Nyt ja jatkossa. Ja mistä sitä haluat! Pälkäneeltä vai Spaniasta.
Tällaisista pussukoista löytyvät Rödingin tilan tuottamat salaatit; Cosmoa, jäävuorisalaattia ja Sydänsalaatti Mixiä vihreästä ja punaisesta roomansalaatista.
Loppuun vielä ISO KIITOS tilavierailun mahdollistaneille tahoille! Ja tietysti Janille, jolta kiireenkin keskellä löytyi aikaa kertoa tilan toiminnasta ja vastailla emännän loputtomiin kysymyksiin. Olisiko sulla vielä jotain kysymyksiä salaatinviljelyyn liittyen? Paas kommentoiden!
Tsekkaa Paleokeittiön Cosmopolitan -reseptit!
#syösalaatti ja #suosisuomalaista! Avomaalta!
Yhteistyössä Rödingin tila. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.
